Voiko täydennetyistä elintarvikkeista saada liikaa ravintoaineita?

**
Vastaus otsikon kysymykseen lienee sellainen, että täydennettyjä elintarvikkeita ei todennäköisesti nautita liikaa. Valppauteen on kuitenkin syytä.

Ylitarkastaja Annika Nurttila Elintarvikevirastosta kertoo, että vitamiineja ja kivennäisaineita lisätään nykyisin yhä useampiin elintarvikkeisiin ja on mahdollista, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät saavat tiettyjä ravintoaineita liikaa. "Samaa ravintoainetta, esimerkiksi foolihappoa, saatetaan saada vaikkapa täydennetyistä mehuista, ravintolisistä ja vieläpä monivitamiinipillereistä", listaa Nurttila. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaannilla arvellaan olevan monia, osin tuntemattomia biologisia ja fysiologisia vaikutuksia.

Liikasaannin vaara koskee erityisesti ravintoaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Tällaisia ravintoaineita ovat A- ja D-vitamiinit, foolihappo, niasiini ja kaikki kivennäisaineet. Jos Suomen markkinoille tulee runsaasti esimerkiksi raudalla täydennettyjä elintarvikkeita, voi Nurttilan mukaan raudan haittavaikutusten riski kasvaa.

Elintarvikkeiden täydentämistä koskevan asetuksen odotetaan tulevan voimaan EU:ssa tammikuun loppuun mennessä vuonna 2007. Lupamenettelystä ollaan siirtymässä ilmoitusmenettelyyn, jonka seurauksena täydennettyjen elintarvikkeiden tarjonta tulee todennäköisesti kasvamaan markkinoilla.

Nurttila patistaa kuluttajaa tarkkaavaisuuteen. Kannattaa lukea elintarvikkeiden ja ravintolisien pakkausmerkinnät huolellisesti ja miettiä kriittisesti sitä, onko valmiste tai kyseinen elintarvike juuri itselle tarpeen.

Kansanterveyslaitos on Suomessa tutkinut elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia. Tutkimusten mukaan mitään akuuttia vaaraa ei täydentämisestä näytä tällä hetkellä olevan. Kuitenkin esimerkiksi lapset ja raskaana olevat ovat ryhmä, joilla saattaa olla muita suurempi liikasaannin vaara. Toistaiseksi Suomessa ei ole voitu tutkia elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia lapsilla, mutta aiheen tutkiminen on parhaillaan työn alla.

Tämänhetkisen tiedon perusteella näyttää siltä, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät eniten ne, jotka eivät niitä oikeastaan tarvitsisi. Täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät myös usein ne, jotka käyttävät useita muita ravintolisiä.

Eri maissa on kehitetty malleja, joiden avulla voidaan arvioida vitamiinien ja kivennäisaineiden kokonaissaantia ruokavaliosta. Suomessa mallia on kehittänyt Kansanterveyslaitos. Tanskassa kehitetyn mallin avulla voidaan myös selvittää, miten paljon eri ravintoaineita voidaan turvallisesti käyttää elintarvikkeiden täydentämiseen. Malli ottaa huomioon myös eri ikäryhmien, kuten lasten, ravintoaineiden saannin sekä herkkyyden tiettyjen ravintoaineiden haittavaikutuksille.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka