tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Einesruoka pärjäsi hyvin, mutta onko se totta?

Valmisruokien kulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kilogrammoina mitattuna yli puolella. Siksi myös valmisruokien ravitsemuksellisella laadulla on yhä suurempi kansanterveydellinen merkitys. Yleisen käsityksen mukaan kotiruoka voittaa valmisruuan terveellisyydessä, vaikka aihetta ei olekaan laajemmin tutkittu. Voi vain kysyä miksi aihetta ei ole tutkittu?

Saarioinen Oy on Bolus-lehden mukaan kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida valmisruokien ravitsemuksellista laatua ja terveellisyyttä tuoteryhmittäin. Vastaavanlaista menetelmää ei ole vielä aikaisemmin maailmassa kehitetty. Menetelmää on käytetty toistaiseksi vain vähittäiskaupan tuotteille, mutta sen käyttöä ollaan laajentamassa myös ravintola- ja ruokapalvelualalle. Tällainen elintarvikkeiden testausmenetelmä, jonka kehittää elintarviketeollisuus testatakseen omia myytäviä tuotteitaan, on tietysti suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus on hyvin altis manipuloinnille.

Tuoteryhmien terveellisyyttä tutkitaan käyttämällä vertailuarvoja, jotka on laskettu voimassa olevien ravitsemussuositusten ja Finravinto2002 -tutkimuksen saanti- ja kulutustietojen avulla. Tuotteiden tuoteryhmäjaottelu perustuu kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaan. Menetelmän avulla on jo tutkittu Saarioisten valmisruokien rasva-, suola- ja kuitupitoisuuksia. Sanoisinpa, että tällainen testausjärjestelmä on varsin arvoton. Finravinto2002 -tutkimuksessa on suuria puutteita mm. ravintopäiväkirjojen aliraportoinnista johtuen.

Menetelmässä otetaan huomioon tuotteiden markkinaosuudet ja myynnin suuruus, jolloin kansanterveydellisesti merkittävimmät tuotteet voidaan huomioida. Tuotteen valmistajan on tällöin mahdollista nähdä, mitä parannuksia tuoteryhmään tulisi tehdä tuotteiden terveellisyyden suhteen. Mitä ihmettä tämä on? Eiköhän eniten myyty tuote kiinnosta eniten kauppiasta. Onko myynnin volyymillä mitään tekemistä tuotteen terveellisyyden kanssa?

Tulokseksi saatiin tässä tutkimuksessa, että valmisruuat pärjäsivät yllättävän hyvin. Veikkaisin, että jos valmisruoat eivät olisi tässä tutkimuksessa pärjänneet laisinkaan, olisi tutkimus jäänyt julkaisematta. Nyt nähdään aiheelliseksi julkaista tutkimus.

Entä kuinka Saarioisten tuotteet pärjäsivät vertailussa? "Tulokset osoittavat, että valmisruuat ovat mainettaan terveellisempiä", kertoo yllättäen menetelmän kehittäjä, tuotekehitysvastaava Terhi Outila Saarioisilta. Hänen mukaansa tutkitut tuotteet olivat rasvan ja suolan suhteen keskimäärin lähellä ravitsemussuosituksia. Tässä vaiheessa tuntuu aiheelliselta kysyä, onko rasvan ja suolan kriteeristö varmasti hallinnassa. Asiantuntijat kiistelevät rasvan merkityksestä. Suolan osuudesta ei tässä vaiheessa ole muuta tietoa kuin, että suolamäärät asettuivat lähelle ravitsemussuosituksia.

Esimerkiksi Saarioisten pizzat sisälsivät viitearvoihin verrattuna keskimäärin 0,7 grammaa liikaa rasvaa sataa grammaa kohden. Tyydyttynyttä rasvaa oli pizzoissa kuitenkin keskimäärin suositeltua vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Saarioisten pizzoissa käytetään kasviöljypohjaista juustoa. Pizzojen suolapitoisuus oli lähellä suosituksia, mutta kuidun määrässä olisi parantamisen varaa. Mitään ei puhuta pizzojen vitamiini- ja hivenainepitoisuuksista? Jos olet kuulolla, Terhi Outila, voitko kertoa Saarioisten pizzoista yhtään mitään enemmän?

Saarioisten keittojen rasvapitoisuuksia tulisi menetelmän mukaan vähentää keskimäärin 0,7 grammaa sataa grammaa kohden. Myös suolan määrää tulisi vähentää keskimäärin 0,2 prosenttia ja kuidun määrää lisätä. Mielenkiintoista! Olen pitänyt kotona valmistettuja keittoja yleensä hyvin terveellisinä. Millä tavalla Saarioisten keittojen terveellisyys on taattu?

Kasvissalaatit olivat Saarioisilla rasvan, tyydyttyneen rasvan ja kuidun osalta keskimäärin lähellä suosituksia. Suolaisten välipalojen ryhmässä rasvan ja tyydyttyneen rasvan pitoisuudet olivat puolestaan jopa suositeltua alhaisemmat. Suolan ja kuidun määriin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota tässäkin ryhmässä. Kertoisiko minulle joku ihan rautalangasta vääntäen mitä on terveellinen ruoka?

Minulla on tieteellisestä työstä vain lyhennelmä. En ole vielä saanut eripainosta.

Lisäys: Sain eripainoksen 7.12.2006. Petyin.

Outila T, Simulainen H, Laukkanen T, Kyyrö M. A simple way of evaluating the healthiness of ready-to-eat food and developing healthy foods in the food industry. Int J Food Sci Nutr 2006;57(1/2):137-42.
In this study we have developed a new way of evaluating the healthiness of ready-to-eat foods. In the developed method, ready-to-eat foods were classified into specific product categories, and the nutritional quality of classified foods was analysed using the national dietary recommendations and the national dietary survey as a basis for the dietary calculations. The method was tested with the products of ‘Saarioinen’, which is the leading brand in the Finnish ready-to-eat food market. Results indicate that this low-cost method can easily be used in the food industry as a tool in product development and marketing in order to develop healthy foods. The method could also be applied to the restaurant and catering trade, as well as to other public institutions serving food. By using this model, nutritional researchers and the food industry could work together to prevent nutrition-related health problems.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.12.2006

4 kommenttia:

  1. Terveellisyyskriteereiksi on valittu rasva, suola ja kuidut.
    Miten huomioidaan esimerkiksi vitamiinit, hivenaineet, flavonoidit ja proteiinien saanti?

    VastaaPoista
  2. Christer, miksi petyit eripainokseen?

    VastaaPoista
  3. Anja kysyi:

    Miten huomioidaan esimerkiksi vitamiinit, hivenaineet, flavonoidit ja proteiinien saanti? Christer, miksi petyit eripainokseen?

    Ainoat terveyskriteerit olivat rasva, suola ja kuidut. Petyin eripainokseen sen takia kun uskoin muiden terveyskriteerien löytyvän sieltä. Joskus käy niin, että kaikki tieto ei saada mahtumaan tutkimuksen yhteenvetoon.

    Vitamiineilla, hivenaineilla, antioksidanteilla jne. ei ole näköjään mitään merkitystä kun einesteollisuus päättää ruokamme terveellisyydestä. Pelottavinta tässä on se, että Saarioinen kokee tekevänsä merkittävää terveystyötä. Ilmoille loihditaan nimittäin tällainen väite:

    Thus the method concretely advises the food industry to start focused
    actions for the improvement of public health, including the problems of obesity and
    type 2 diabetes.

    Tätä "tutkimusta" on tukenut Tekes ja merkittävän panoksen analyysien suorittamisessa on tehnyt Kansanterveyslaitos.

    Näin meillä Suomessa tehdään tätä diabeteksen ja lihavuuden ehkäisytyötä. Ajattele tällaista hassua mahdollisuutta Saarioisten mainosagenteille:

    Suomalaisten tutkimusten mukaan Saarioisten tuotteet ehkäisevät diabetesta ja lihavuutta (Lähde: Outila T. Int J Food Sci Nutr 57: 137-142, 2006)

    VastaaPoista
  4. En ymmärrä lainkaan näitä kriteereitä. Terveellisyys määritellään kolmella asialla:
    - rasvan määrä ja laatu
    - vähäsuolaisuus
    - kuidut

    Nämä asiat tulevat esiin myös Sydänliiton kriteereissä terveellisestä ravinnosta. Ks. hakusanoilla "Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu"

    Sydänliiton mielestä sokerikorputkin ovat terveellisiä (ks. Sydänmerkin saaneet tuotteet)

    Samoilla periaatteilla einesruoastakin saadaan terveellistä. Vähennetään suolaa ja lisätää lesettä ja siinä se on. Vitamiineista ja proteiineista viis.

    VastaaPoista