**
Todistettavasti maailman vanhin mies täyttää peräti 113 vuotta. Hän on onnellinen. Hän voi hyvin ja syö paljon ruokaa.
Tanaben ruokavalio koostuu pääasiassa kasviksista. Hänen mukaansa pitkän iän salaisuus on siinä, ettei hän juo alkoholia. Hän nauttii joka päivä maitoa eikä hänellä oli nimeksikään sairauksia. Hänen lempiruokaansa ovat paistetut katkaravut, mutta olemme ymmärtäneet, että hän on viime aikoina vähentänyt rasvaisen ruoan syöntiä, kertoi syntymäpäiväsankarin kotikaupungin Miyakonojon edustaja.
Edustaja pitäköön nuo rasvavalistukset omana tietonaan. Antaa Tanaben syödä sitä rasvaista ruokaansa! Jos se on pitänyt hänet elossa näin pitkään, niin mitä sitä muuttamaan.
Lähde: Aamulehti, 18.9.2008
torstaina, syyskuuta 18, 2008
Muoviruokaa!
**
Uutisvirrassa on viime päivinä herättänyt kohua eräs muoviteollisuuden käyttämä raaka-aine nimeltään Bisfenoli A. Sen terveysvaikutuksia on äskettäin älytty tutkia tarkemmin ja sen on todettu olevan vaarallista ihmiselle. Mitenkään uutta ei ole, että tähän kemikaaliin liitetään terveysvaroituksia. Jo niin aikaisin kuin 1995 varoitettiin tämän kemikaalin vaaroista ihmiselle. Silloin petolliseksi saantilähteeksi osoittautui säilykepurkkien sisäpinta. Tämän tiedon osasi kaivaa esille aina valpas ruotsalainen toimittaja Henrik Ennart.
Tutkimuksissa löytyi yhteys tämän bisfenolimuovin ja sairauksien välillä. Bisfenoli A -altistus näkyy suurempana riskinä saada sydän- ja verisuonitauti sekä diabetes. Bisfenoli A:n on todettu vaikuttavan hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään. Amerikkalainen kuluttajayhdistys Consumers Union, vaatii nyt äänekkäästi käyttökieltoa tälle muovikemikaalille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kotimainen EVIRA:mme eivät ole nähneet aiheelliseksi puuttua tähän bisfenolijupakkaan, sillä heidän mukaan ihmiselimistö poistaa tehokkaasti Bisfenoli A:ta elimistöstä. Suomessa WWF seuraa tilanteen kehittymistä.
Bisfenoli A:ta löytyy lähes kaikkialta. Sinä olet taatusti saanut oman (pienen) osuutesi tästä pakkausteollisuuden onnesta! Sitä käytetään tavallisen polykarbonaattimuovin edullisena raaka-aineena ja lisäaineena. Bisfenoli A:ta valmistetaan nykyisin suuria määriä maailmanlaajuisesti. Vuonna 2002 sitä valmistettiin noin 2,8 miljoonaa tonnia. Bisfenoli A:ta käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja sille altistuminen on laajaa. Polykarbonaatista valmistetaan juomapulloja, tuttipulloja (!), ruokailuvälineitä, muovisia ruoka-astioita, säilykepurkkien sisäpintoja, mikroaaltouuneja, lääkinnällisiä laitteita, matkapuhelimia, urheiluvarusteita jne.
Näistä yllä mainituista tuotteista saattaa irrota Bisfenoli A:ta vaihtelevia määriä. Tammikuussa 2008 Toxicology Letters -tiedejulkaisu julkaisi tiedon siitä, että kuumaa nestettä esimerkiksi juomapulloon lisättäessä, irtoaa 55 kertaa enemmän Bisfenoli A:ta, kuin jos neste on huoneenlämpöistä. Tästä asiasta ollaan erityisen huolestuneita. Pakkausmateriaalien turvallisuus on käytännössä pakkausvalmistajan vastuulla. Kaikenlaisia direktiivejä on olemassa, mutta näiden vierasaineiden saantia on vaikea valvoa.
Lähteet:
Lang IA, Galloway TS, Scarlett A, Henley WE, Depledge M, Wallace RB, Melzer D. Association of Urinary Bisphenol A Concentration With Medical Disorders and Laboratory Abnormalities in Adults. JAMA 300 (11): 1303-1310, 2008Le HH, Carlson EM, Chua JP, Belcher SM. Bisphenol A is released from polycarbonate drinking bottles and mimics the neurotoxic actions of estrogen in developing cerebellar neurons. Toxicol Lett 176 (2): 149-156, 2008
Ennart Henrik. Konsumentkrav i USA: Bort med BPA ur maten! Svenska Dagbladet, 17.9.2008
Nystén Anja. Kemikaalikimara. Kustannusosakeyhtiö Teos, 266 s., 2008
Urheilijan ravitsemus
**
Suomen olympiakomitean ravitsemussivut urheilijoille ovat noin viikko sitten uudistuneet (sivut avattiin virallisesti 10.9.2008). Aiemmat sivut olivatkin aivan käsittämättömän vaikeaselkoiset, joten uudistustarve oli suuri. Kun luentojen yhteydessä keskustelimme ravitsemukseen liittyvistä sivustoista osoittautui, että olympiakomitean sivuja ei kukaan ollut jaksanut lukea.Tilanne on muuttunut! Ravitsemusasiantuntijat Olli Ilander ja Soile Käkönen ovat onnistuneet uudistustyössään mainiosti. Kaikki vanha roska on heitetty menemään ja näkyville on loihdittu todella hieno ja edustava lukupaketti urheilijalle.
Materiaali on saatavana myös painettuna oppaana, mutta urheileva nuorisomme on tottunut lukemaan tietoa internetistä. Tätä tekstiä lukee mielellään. Tässä kokonaisuudessa on minun mielestäni kaikki olennainen urheilijan ravitsemuksesta.
Sohvaperunat älkööt kuitenkaan vaivautuko. Ateriarytmit, ravintorasvojen välttely ja hiilihydraattimäärien ahmiminen ovat sitä luokkaa, että lihominen (ilman liikuntapanosta) on lähes väistämätöntä. Mutta urheilijat syövät juuri näin kuten tässä oppaassa kerrotaan. Muutamia poimintoja:
Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu ja niiden järkevä rytmittäminen on tärkeää. Oikeanlaista ruokaa tulisi saada oikeaan aikaan, jotta harjoittelu ja palautuminen tehostuisivat ja fyysinen kehitys olisi mahdollisimman nopeaa.
Urheilijan ravinnontarve eroaa valtaväestön tarpeesta. Urheilija tarvitsee riittävästi energiaa. Urheilijoille yksi perustavimmista asioista on sopiva energiansaanti. Urheilijoiden energiantarve on tavallista suurempi runsaan liikunnan vuoksi. Urheilijoiden tulisi huolehtia, että energiankulutus vastaa energiansaantia (paino pysyy ennallaan) tai on jopa hieman kulutusta suurempaa (paino nousee hyvin hitaasti). Tällä tavoin palaudutaan tehokkaasti harjoittelusta ja
kehitetään suorituskykyä parhaalla mahdollisella tavalla.Kokkikurssi
Paras ateria syntyy itse valmistamalla. Hyvä ateria voidaan valmistaa pienellä vaivalla käyttämällä hyväksi puolivalmisteita. Hyviä puolivalmisteita ovat esimerkiksi pakastettu, kuutioitu tai suikaloitu peruna, kuutioitu pakastekala, liha-, broileri- ja lohisuikaleet, ruodottomat kalafileet, valmiiksi paistettu tai savustettu lohi, säilyketonnikala ja vähärasvaiset ateriakastikkeet. Puolivalmisteiden parhaimmistoon kuuluvat myös erilaiset pakastevihannessekoitukset. Tuoreet kasvikset ovat ravintoarvoltaan parhaimpia, ja niitä
kannattaa käyttää, mutta pakastevihanneksissakin on suurin osa ravintoaineista tallessa. Pakastekasvisten ravintoarvo säilyy parhaiten kun niitä ei erikseen sulateta vaan lisätään jäisinä ruokaan.Ateriarytmi
Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein. Useimmille urheilijoille sopiva aterioiden määrä on 5–7 päivässä. Aterioiden lukumäärä vaihtelee yksilöllisten erojen ja arjen rakenteen vaihtelevuuden seurauksena. Aterioiden tulisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Syödä tulisi siis
keskimäärin 3 tunnin välein. Yli 4 tunnin ateriavälejä tulee välttää. Harjoittelun jälkeisen palauttavan välipalan ja sitä seuraavan aterian väli voi hyvin olla lyhimmillään vain puoli tuntia.Nestetasapaino
Päivän nesteensaanti voidaan jakaa kolmeen pääosaan: nesteytykseen ennen liikuntasuoritusta, liikunnan aikaiseen nesteytykseen ja nesteytykseen liikunnan jälkeisessä palautumisessa. Koska nestetasapainon korjaaminen liikunnan jälkeen on hidasta, ylläpidetään
nestetasapainoa urheilusuoritukseen valmistelevan nesteytyksen ja palautumisessa juomisen avulla. Tätä kutsutaan päivittäiseksi perusnesteytykseksi.Palautuminen
Pitkällä tähtäimellä säännöllisten kovien harjoitusten tehokkaan läpiviemisen edellytyksenä on, että elimistö ehtii palautua harjoitusten välissä. Palautuminen on ratkaisevaa myös harjoittelun tuloksellisuuden kannalta. Lihaksisto ja verenkiertoelimistö kehittyvät ja vahvistuvat harjoittelun jälkeisen palautumisjakson aikana.
Urheilijoiden riski sairastua on suurentunut ennen tärkeitä kilpailuja. Kova harjoittelu, psyykkinen stressi, sekä matkustamisen ja aikaerojen aiheuttama rasitus heikentävät vastustuskykyä. Kun kilpailumatkoilla ja kilpailuissa on koolla paljon ihmisiä, on myös taudinaiheuttajia paljon ja riski sairastua on suuri. Huono hygieniataso voi myös suurentaa sairastumisriskiä ulkomailla.
Tässä osiossa kerrotaan ravintoaineista ja niiden tarpeesta sekä tehtävistä elimistössä. Siitä mitä elimistössä tapahtuu kun syödään: ruoansulatus, varastointi jne. Tässä on tietoa myös energiaravintoaineiden käytöstä energianlähteenä erilaisissa liikuntasuorituksissa.
Monissa lajeissa urheilijoiden painoon ja kehon koostumukseen (kehon lihaskudoksen ja rasvakudoksen keskinäiseen suhteeseen) liitetään erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Esimerkiksi sprinttereillä (juoksu, luistelu, hiihto, pyöräily jne.) ja heittäjillä hyvä voima/painosuhde, eli käytännössä lihaksikas ja vähärasvainen keho, on eduksi. Toisissa lajeissa alhaisella kehon painolla on suurempi merkitys kuin toisissa. Esimerkiksi hyppylajeissa ja keski- sekä pitkänmatkan juoksussa keveästä kehosta on hyötyä. Myös voimistelussa, rytmisessä kilpavoimistelussa ja taitoluistelussa keveydestä on etua suorituskyvyn kannalta. Edellä mainituissa lajeissa keveydestä on etua myös lajien esteettisen ulottuvuuden takia. Painoluokkalajeissa kuten painonnostossa, painissa, nyrkkeilyssä, itämaisissa kamppailulajeissa ja soudussa monet urheilijat kilpailevat painoluokassa, jossa suurin sallittu paino on useita kiloja pienempi kuin urheilijan normaalipaino. Tämän vuoksi useimmat painoluokkaurheilijat joutuvat pudottamaan painoaan hyvinkin rajusti ennen kilpailuja.
Erityisruokavaliot
Tässä osiossa kerrotaan yleisimmistä erityisruokavalioista ja niiden kohdalla huomioitavista asioista syömisessä.Ravintolisät
Tässä osiossa kerrotaan siitä, mitä ravintolisät ovat, urheilujuomien, palautumisjuomien, patukoiden, proteiinijauheiden yms. järkevästä käytöstä. Vitamiinien, kivennäisaineiden, rasvahappojen ja probioottien järkevästä käytöstä sekä muiden yleisimpien ravintolisien tehosta tutkimusten valossa. Kerrotaan siitä, miten tunnistaa laadukkaat tuotteet ja ravintolisien dopingriskistä.
Tässä osiossa kerrotaan siitä, mitä ravintolisät ovat, urheilujuomien, palautumisjuomien, patukoiden, proteiinijauheiden yms. järkevästä käytöstä. Vitamiinien, kivennäisaineiden, rasvahappojen ja probioottien järkevästä käytöstä sekä muiden yleisimpien ravintolisien tehosta tutkimusten valossa. Kerrotaan siitä, miten tunnistaa laadukkaat tuotteet ja ravintolisien dopingriskistä.
tiistaina, syyskuuta 16, 2008
Voi maistuu leivän päällä
*
Yksi kysely on taas päättynyt. Blogini lukijoille maistuu voi leivän päällä (me syömme voileipiä - ei margariinileipiä). Odottamattoman moni lukija (25 %) jättää leivät kokonaan syömättä! Kyselyn tulos on tämän vähäisen leivän käytön suhteen yllättävä. Tuota voin ilosanomaa olin hartaasti odottanut. Voita ja/tai oivariinia sivelee voileipänsä päälle peräti 41 prosenttia blogini lukijoista ja margariinia ja/tai kevytlevitteitä ainoastaan 25 prosenttia. Tämän vaatimattoman blogini lukijoina on tavallista fiksumpaa väkeä!Oivallisella tavalla osoititte fiksuutenne myös hienolla keskustelulla. Jodista on pulaa Ruotsissa. Sekin asia todettiin, mutta se mikä teitä oikein kovasti kiinnosti olikin yllättäen: Mikä meitä suomalaisia on lihottanut? Onko syypäänä vähentynyt liikunta, löytyykö syy tähän paisumiseemme muuttuneista ruokailutottumuksista vai onko jokin muu syy taustalla?
Te saitte tästä ruoan, liikunnan ja/tai jonkun muun lihottavasta vaikutuksesta aikaan niin mukavan keskustelun, että teen siitä yhteenvedon jossakin vaiheessa. Lisäksi tuli anonyymiltä terveyskeskuslääkäriltä erinomaisen hieno oivallus: On parempi kun minä pysyttelen taka-alalla ja annan teidän keskustella. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti oivallisesti: Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä! Hyppikää täällä jatkossakin! Lupaan jatkossakin uppoutua kirjoihini.
torstaina, syyskuuta 11, 2008
Jodista on pulaa Ruotsissa
**
Professori Ernst Nyström Sahlgrenska'n yliopistosairaalasta on huolissaan raskaana olevien ja imettävien äitien liian vähäisestä jodinsaannista. Terveysintoilu on mennyt liian pitkälle kun jodioitua suolaa ei enää käytetä riittävästi. Asiaa on professori Nyströmin toimesta tutkittu ja ongelmaryhmäksi saannin suhteen todettiin juuri nämä mainitut väestöryhmittymät. Keskimääräinen jodinsaanti jää liian alhaiseksi. Ratkaisuksi jodiongelmaan professori Nyström ehdottaa ravintolisien käyttöä. Kunnes tiedämme enemmän, suosittelemme 150 mikrogrammaa jodia päivittäin ravintolisistä, sanoo Ernst Nyström.
Jodinpuutteen jatkuessa pitkään se aiheuttaa struumaksi kutsutun kilpirauhassairauden puhkeamisen. Jodi on erittäin tärkeää kasvavalle sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle. Vakava jodinpuute lapsuudessa aiheuttaa jopa älyllisiä kehityshäiriöitä. Ruotsissa ja Suomessa on maaperässä luonnostaan erittäin vähän jodia.
Syökää riittävästi jodipitoista suolaa, sanon minä! En kiusatakseni tuntemaani professoria, vaan maalaisjärkeen vedoten.
Lähde: Svenska Dagbladet verkkoversio, 11.9.2008
Professori Ernst Nyström Sahlgrenska'n yliopistosairaalasta on huolissaan raskaana olevien ja imettävien äitien liian vähäisestä jodinsaannista. Terveysintoilu on mennyt liian pitkälle kun jodioitua suolaa ei enää käytetä riittävästi. Asiaa on professori Nyströmin toimesta tutkittu ja ongelmaryhmäksi saannin suhteen todettiin juuri nämä mainitut väestöryhmittymät. Keskimääräinen jodinsaanti jää liian alhaiseksi. Ratkaisuksi jodiongelmaan professori Nyström ehdottaa ravintolisien käyttöä. Kunnes tiedämme enemmän, suosittelemme 150 mikrogrammaa jodia päivittäin ravintolisistä, sanoo Ernst Nyström.
Jodinpuutteen jatkuessa pitkään se aiheuttaa struumaksi kutsutun kilpirauhassairauden puhkeamisen. Jodi on erittäin tärkeää kasvavalle sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle. Vakava jodinpuute lapsuudessa aiheuttaa jopa älyllisiä kehityshäiriöitä. Ruotsissa ja Suomessa on maaperässä luonnostaan erittäin vähän jodia.
Syökää riittävästi jodipitoista suolaa, sanon minä! En kiusatakseni tuntemaani professoria, vaan maalaisjärkeen vedoten.
Lähde: Svenska Dagbladet verkkoversio, 11.9.2008
keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008
Ohjeita diabeteksen hoitoon vuodelta 1915
*
Dieetti on tärkein tekijä. On tärkeää välttää sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia, sillä tärkkelys muuttuu ruoansulatuksessa sokeriksi. Melkein kaikkia lihalajeja, lintua ja kalaa voi syödä, sekä munia ja rasvapitoisia ruokia. Liemiä voi nauttia mutta niissä ei saa olla suurusta, jota vastoin laatikkoruoat, useat vihannekset ja leipä ovat kiellettyjä. Maitoa voi vähän käyttää. Maitoa voi myös niin valmistaa, että sokeriaine on siitä eroitettu. Muutamissa hyvin huonoissa tapauksissa ei voi olla niin jyrkkä dieetissä koska sairaat menevät kovin huonoiksi, vaan täytyy antaa myös vähän kasviksia. (Otettu kirjasta, joka on painettu vuonna 1915)
Huomautus: Insuliini keksittiin vuonna 1921
Lähde: Anonyymi lukijavihje, 10.9.2008
Dieetti on tärkein tekijä. On tärkeää välttää sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia, sillä tärkkelys muuttuu ruoansulatuksessa sokeriksi. Melkein kaikkia lihalajeja, lintua ja kalaa voi syödä, sekä munia ja rasvapitoisia ruokia. Liemiä voi nauttia mutta niissä ei saa olla suurusta, jota vastoin laatikkoruoat, useat vihannekset ja leipä ovat kiellettyjä. Maitoa voi vähän käyttää. Maitoa voi myös niin valmistaa, että sokeriaine on siitä eroitettu. Muutamissa hyvin huonoissa tapauksissa ei voi olla niin jyrkkä dieetissä koska sairaat menevät kovin huonoiksi, vaan täytyy antaa myös vähän kasviksia. (Otettu kirjasta, joka on painettu vuonna 1915)
Huomautus: Insuliini keksittiin vuonna 1921
Lähde: Anonyymi lukijavihje, 10.9.2008
Ulos vai tulos terveydenhoidossa?
**
Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimuksen perusterveydenhuollon laadusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuolto ei riipu palveluiden tuottajasta. Suomalaiset pelkäävät palveluiden ulkoistamista ihan turhaan.
Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen herättää usein kysymyksen siitä, miten ulkoistuspäätös vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan laatu ei aina riipu palveluiden tuottajasta, ja ulkoistaminen saattaa herättää aivan turhaan epäluuloa. Terveyspalvelut ulkoistetaan nykyään yhä useammin, enimmäkseen kuitenkin yksityiselle palveluntuottajalle, mutta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Suomalaiset suhtautuvat usein turhaan epäluuloisesti kunnan ulkopuolelle ulkoistettuihin terveydenhuoltopalveluihin. Ulkoista toimijaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, sillä oman kunnan palvelut tuntuvat turvallisilta.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa Karjaalta, jossa on terveydenhuollon palveluiden suhteen erityinen järjestely: kaupunki ostaa kaikki perusterveyden ja ikääntyneiden lakisääteiset palvelut kolmannella sektorilla toimivalta palveluntuottajalta, Samfundet Folkhälsanilta. Karjaan tilannetta verrattiin kolmen vertailukunnan tilanteeseen.
Kyselyn mukaan kansalaiset eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Karjaan terveydenhoitopalveluihin heti ulkoistamisen jälkeen. Seuraavassa kyselyssä epäluuloista suhtautumista ei kuitenkaan enää näkynyt, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen.
Kun ulkoinen toimija on onnistunut tuottamaan hyvää palvelua, suomalaiset ovat kuitenkin nopeita hyväksymään muitakin ratkaisuja. Myöhemmässä kyselyssä potilastyytyväisyys ei ollut enää yhteydessä palveluntuotantomalliin, vaan siihen, oliko potilas omalääkärijärjestelmän piirissä vai ei, sanoo professori Suominen.
Monet kaupungit ja kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluitaan, ja kunnallisen terveydenhuollon parissa toimii yhä useammin myös kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannella sektorilla toimivat vapaaehtoiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tuottavat palveluita ilman voiton tavoittelua.
Terveydenhuollon palveluiden laatu ei näyttäisi riippuvan siitä, kuka palvelut tuottaa. Karjaalla tehdyn ulkoistamisen jälkeinen asiakastyytymättömyys johtui tutkimuksen mukaan uuteen järjestelyyn kohdistuvasta epäluulosta, ja tyytyväisyys parani myöhemmin. Karjaan osalta terveyspalveluiden tuotantotavoilla oli vaikutusta myös kustannuksiin. Perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskustoimintaan, terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaan ja ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten nousutrendi taittui laskivat ulkoistamisen jälkeen, Suominen kertoo.
Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen ei lähde tutkimuksen perusteella vetämään linjauksia siitä, pitäisikö kolmannen sektorin roolia kasvattaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa kolmatta sektoria edusti iso, vakavarainen järjestö, jolla on alalta usean vuoden kokemus. Kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole samanlaista taustaa, vaan osa järjestöistä ja yhdistyksistä on hyvin pieniä, huomauttaa Suominen.
Suominen uskoo kuitenkin, että sekä kolmannen sektorin toimijoilla että yksityisillä yrityksillä tulee olemaan jatkossa vahva rooli terveydenhoitopalveluiden tuottamisessa. Kolmannen sektorin osalta toiminta tulee aluksi varmasti keskittymään enemmän erityispalveluihin. Harva kolmannen sektorin toimija pystyy kilpailemaan koko perusterveydenhuollon palveluiden tuotannosta, ja niille markkinoille ovatkin tulossa yksityiset yritykset.
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 10.9.2008
Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimuksen perusterveydenhuollon laadusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuolto ei riipu palveluiden tuottajasta. Suomalaiset pelkäävät palveluiden ulkoistamista ihan turhaan.
Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen herättää usein kysymyksen siitä, miten ulkoistuspäätös vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan laatu ei aina riipu palveluiden tuottajasta, ja ulkoistaminen saattaa herättää aivan turhaan epäluuloa. Terveyspalvelut ulkoistetaan nykyään yhä useammin, enimmäkseen kuitenkin yksityiselle palveluntuottajalle, mutta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Suomalaiset suhtautuvat usein turhaan epäluuloisesti kunnan ulkopuolelle ulkoistettuihin terveydenhuoltopalveluihin. Ulkoista toimijaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, sillä oman kunnan palvelut tuntuvat turvallisilta.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa Karjaalta, jossa on terveydenhuollon palveluiden suhteen erityinen järjestely: kaupunki ostaa kaikki perusterveyden ja ikääntyneiden lakisääteiset palvelut kolmannella sektorilla toimivalta palveluntuottajalta, Samfundet Folkhälsanilta. Karjaan tilannetta verrattiin kolmen vertailukunnan tilanteeseen.
Kyselyn mukaan kansalaiset eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Karjaan terveydenhoitopalveluihin heti ulkoistamisen jälkeen. Seuraavassa kyselyssä epäluuloista suhtautumista ei kuitenkaan enää näkynyt, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen.
Kun ulkoinen toimija on onnistunut tuottamaan hyvää palvelua, suomalaiset ovat kuitenkin nopeita hyväksymään muitakin ratkaisuja. Myöhemmässä kyselyssä potilastyytyväisyys ei ollut enää yhteydessä palveluntuotantomalliin, vaan siihen, oliko potilas omalääkärijärjestelmän piirissä vai ei, sanoo professori Suominen.
Monet kaupungit ja kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluitaan, ja kunnallisen terveydenhuollon parissa toimii yhä useammin myös kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannella sektorilla toimivat vapaaehtoiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tuottavat palveluita ilman voiton tavoittelua.
Terveydenhuollon palveluiden laatu ei näyttäisi riippuvan siitä, kuka palvelut tuottaa. Karjaalla tehdyn ulkoistamisen jälkeinen asiakastyytymättömyys johtui tutkimuksen mukaan uuteen järjestelyyn kohdistuvasta epäluulosta, ja tyytyväisyys parani myöhemmin. Karjaan osalta terveyspalveluiden tuotantotavoilla oli vaikutusta myös kustannuksiin. Perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskustoimintaan, terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaan ja ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten nousutrendi taittui laskivat ulkoistamisen jälkeen, Suominen kertoo.
Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen ei lähde tutkimuksen perusteella vetämään linjauksia siitä, pitäisikö kolmannen sektorin roolia kasvattaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa kolmatta sektoria edusti iso, vakavarainen järjestö, jolla on alalta usean vuoden kokemus. Kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole samanlaista taustaa, vaan osa järjestöistä ja yhdistyksistä on hyvin pieniä, huomauttaa Suominen.
Suominen uskoo kuitenkin, että sekä kolmannen sektorin toimijoilla että yksityisillä yrityksillä tulee olemaan jatkossa vahva rooli terveydenhoitopalveluiden tuottamisessa. Kolmannen sektorin osalta toiminta tulee aluksi varmasti keskittymään enemmän erityispalveluihin. Harva kolmannen sektorin toimija pystyy kilpailemaan koko perusterveydenhuollon palveluiden tuotannosta, ja niille markkinoille ovatkin tulossa yksityiset yritykset.
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 10.9.2008
Blogilistan linkatuimmat blogit
**
Tässä on aika mielenkiintoinen lista:
Ei ehkä ole kyse sattumasta, sillä Veteraaniurheilijan blogit ovat olleet jo viikon verran kärkikolmikossa. Kiitos kun luette ja linkitätte blogiini noin ahkerasti!
Lähde: Blogilista, 10.9.2008
Tässä on aika mielenkiintoinen lista:
Ei ehkä ole kyse sattumasta, sillä Veteraaniurheilijan blogit ovat olleet jo viikon verran kärkikolmikossa. Kiitos kun luette ja linkitätte blogiini noin ahkerasti!
Linkatuimmat blogit
Kovaa kritiikkiä ravitsemussuosituksista Ruotsissa
*
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.
Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!
Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?
Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)
Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].
Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.
ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].
Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].
Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].
Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...
EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].
Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].
Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.
On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].
Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.
Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)
He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.
Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.
Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)
Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.
Lähdeluettelo
1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.
2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.
3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.
4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.
5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.
6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.
7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.
8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.
9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.
10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.
11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19
12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.
13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.
14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.
15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.
16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.
17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.
18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.
19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.
20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.
Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!
Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?
Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)
Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].
Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.
ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].
Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].
Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].
Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...
EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].
Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].
Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.
On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].
Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.
Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)
He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.
Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.
Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)
Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.
Lähdeluettelo
1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.
2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.
3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.
4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.
5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.
6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.
7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.
8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.
9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.
10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.
11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19
12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.
13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.
14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.
15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.
16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.
17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.
18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.
19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.
20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)