Kovaa kritiikkiä ravitsemussuosituksista Ruotsissa

*
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.

Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!

Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?

Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)

Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.

Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].

Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.

ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].

Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].

Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].

Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...

EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].

Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].

Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.

On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].

Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.

Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)

He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.

Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.

Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)

Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.

Lähdeluettelo

1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.

2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.

3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.

4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.

5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.

6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.

7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.

8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.

9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.

10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.

11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19

12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.

13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.

14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.

15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.

16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.

17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.

18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.

19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.

20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.