**
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.
Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.
Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.
Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008
Onhan siinä eroa, kun 100 vuotta sitten naiset eivät koskaan päässeet kotoa minnekään - ja ainoa taskuraha, mitä silloin saivat, tuli siitä voista, minkä itse kirnusivat. Niistähän parhaat leivonnaiset nytkin tehdään:-D
VastaaPoistaMutta hirvittävän virheen tekivät siinä, että alkoivat tehtailemaan sitä ja myivät maidon pilkkahintaan Valiolle. Sitä ei olekaan helppo korjata enää. Valio pilasi jopa luomukerman karrageenilla - ja sen jos Martat saisivat pois, olisi jotakin hyötyäkin! Mut jos Martta- aate on sitä, että naiset ajautuvat (ylistämällä on aina hyvin tehokkaasti ihmisiä alistettu, tiedäthän?) hoitamaan kaikki suvun vanhukset, kun ovat niin kilttejä...? Itse olen kieltäytynyt syytinkisopimuksesta, joka on joskus 100 v sitten ollut se tavallinen konsti saada "puoli valtakuntaa" maasta. No, enpä noista uusista Martoista tiedä, joten en voi kommentoida. Jos seassa on ihmisiä, jotka perinteen vuoksi yksistään ovat mukana tai ehkä siksi, ettei muuten pääse kotoa pois, on se hankala juttu...
Mutta liian kiltti ei saa olla ja täytyy osata sanoa ei, silloin kun ei meinaa ehtiä tai ei jaksa. Olen ihmetellyt vanhempia naisia, miten he vielä vanhanakin omille veljilleen käyvät siivoamassa, leipomassa ym... Jos se sitä perinnettä pitää yllä, tekevät he karhunpalveluksen, eikä se pidemmän päälle edistä yhtään mitään. Miksi miehiä täytyy jonku "Martan" paapoa?
En tunnista kuvauksestasi nykyaikaista Marttaa. Käy kurkkaamassa Marttaliiton sivuja. Ei siellä tuollaisia asioita tarkastella mitä sinä toit esille. Enkä milloinkaan 1990 -luvulla ollessani siellä palkkalistoilla, kohdannut kuvailemiasi asioita.
VastaaPoistaKerroinkin siitä, mihin nainen aikansa panee - ennen se on ollut tavallaan luonnollinen asia, mutta nykyään kovin erilaista.
VastaaPoistaLuepa sellainen ihana kirja kuin Isoäidin keittokirja tai jotain - siinä kerrotaan entisajan elämästä aikaan, kun taloissa oli piikoja ja renkejä. Syytinki kai monelle ihan outo käsite nykyään? En yhtään ihmettele, jos siitä perinteisestä kulttuurista on pitänyt päästä Marttakerhoon joskus:-)
Jatkan vielä aiheesta sen verran: kuulin tuosta Suomen naisten "itsenäisyydestä" kerran jossain haastattelussa - olisikohan ollut R.Uosukainen, joka kertoi, että naiset oppi tekemään voita ja siitä kaikki alkoi. Omaa rahaa ei ollut ennen sitä yhtään! Kun maa on ollut yleensä miesten hallussa, eikä miehet ole vanhuuden päivinään voineet itsestään pitää (minkä nuorena jättää opettelematta, ei vanhana enää opikaan; tottumus kun on toinen luonto...) huolta, on meidän historiassa käynyt näin...
VastaaPoistaMiksi Martat on Marttoja eikä Marioita, löytyy kauempaa historiasta. Lue Marianne Fredrikssonin kirja Anna, Hanna ja Johanna, selkiintyy sen ajan naisen asema pohjoisessa - en minäkään muuta tiedä, kuin mitä olen lukenut. Kaari Utrion kirjat Perheen historia ja Eevan tyttäret sekä Perhekirja ainakin, ja se uusin, kannattaa lukea - niissä on paljon asiaa. Romaaneja en juuri ehdi itsekän lukemaan:-(