keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009

Poliiseja tarvittiin kouluruokailussa

*
Lapsille pitää kouluruokailu järjestää niin, että nälkä lähtee ja ruoka on ravitsevaa. Uusi Suomi -verkkolehti ja Ilta-Sanomat uutisoi tänään (14.1.2009) merkillisestä tapahtumasta:

Ylimääräisen kalapuikon ottamisesta puhkesi melkoinen show Vantaankosken yläasteella viime viikolla. Kriisi huipentui poliisin kutsumiseen paikalle. Asiasta kertovan Ilta-Sanomien mukaan tapahtumat lähtivät liikkeelle ruokalan jonosta viime torstaina noin kello 11 aikoihin. 13-vuotias koulupoika otti lautaselleen neljä kalapuikkoa. Se oli väärin, sillä normiannokseen olisi saanut ottaa vain kolme. Emäntä oli vaatinut poikaa pistämään yhden kalapuikon takaisin. Poika kieltäytyi. Paikalle sattunut opettaja nappasi poikaa olkapäästä kiinni, minkä seurauksena tämän tarjotin lensi lattialle. Poikaa vaadittiin siivoamaan jäljet, mutta tämä kieltäytyi. Tästä rangaistukseksi poikaa ei enää päästetty ruuanottoon. Tämän jälkeen poikaa vaadittiin kuraattorin pakeille. Tämä ei suostunut. Viimeisenä keinona koulu soitti paikalle poliisipartion.Vantaan poliisi sai ilmoituksen häiriötä aiheuttavasta koululaisesta. Oppilas istui luokassa muiden oppilaiden keskellä. Poliisin mukaan poika lopulta lähti. Poliisin saapuminen aiheutti koulussa yleisen hulinan. Osa oppilaista alkoi riehua ja heitellä paperiroskia käytäville. Kahakan yhteydessä ainakin yksi ikkuna rikkoontui. Vantaankosken yläaste ei suostunut kommentoimaan tapausta.

Ei tällaista oikein jaksa ymmärtää. Kalapuikossa on niin vähän ravintoarvoa, että niitä pitää koululaisen syödä varmaan tusinan verran perunoineen ja salaatinlehtineen. Minun mielestäni kalapuikoista pitäisi luopua kokonaan kouluruokailussa. Tilalle oikeaa, ravitsevaa, luonnollista ruokaa.

Olen pahoillani pojan ja koulun puolesta. Pojan puolesta sen takia, että nälkäinen poika tarvitsi ruokaa ja nyt tämä ruokailumahdollisuus evättiin häneltä kokonaan sinä päivänä. Koulun puolesta olen pahoillani sen takia kun kouluruoka on niin vaatimatonta nykyään. Kouluruoka ei pidä nälkää loitolla koska se on niin energiaköyhää, rasvatonta ja proteiiniköyhää. Välipaloilla ja roskaruoalla koululaiset sitten lihottavat itsensä koulupäivän jälkeen. Onko se oikein?

Katsotaan seuraava aito tämän päivän tilanne koululaisen ruokailusta:

Lapsi syö aamulla pienen kipollisen sokerilla huurrettuja maissihiutaleita ja juo puoli litraa kokista. Ennen koululounasta hänellä on kova nälkä, joten hän syö yhden suklaapatukan. Koululounaan hän syö mielellään, onhan Valtion ravitsemusneuvottelukunta ohjeistanut kouluruoan valmistajia (55 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia, 30 % rasvaa). Kotimatkalla koululaisella on nälkä ja hän poikkeaa pikaruokalaan. Hän syö ison hampurilaisen, ottaa isot ranskalaiset ja ison juoman (noin 1100 kcal, valtavasti hiilihydraatteja, niukasti rasvaa ja proteiineja). Ennen äidin kotiin tuloa koululainen mutustelee irtokarkkeja (pelkkää sokeria). Äidin valmistamaa ruokaa hän syö, koska äiti kehottaa häntä syömään hyvin kotona, muuten hän ei kasva. Illalla ennen nukkumaanmenoa koululainen syö sipsejä muutaman kourallisen ja juo kokista ison mukillisen.

Tällä menolla koululainen saa helposti yli 3000 kcal päivässä! Se on aivan liikaa energiaa. Koululainen lihoo näin valtavan energiamäärän takia. Kuitenkin hän syö hyvin niukasti rasvaa!

Kuvitellaan seuraava utopistinen tilanne koululaiselle:

Elämme vuotta 2057. Lapsella on taipumusta lihomiseen. Hänen avukseen on palkattu henkilökohtainen ravitsemusterapeutti (ns. Personal Nutritionist). Aamulla koululainen syö kaksi keitettyä kananmunaa ja juo lasillisen täysmaitoa. Koululaiselle tulee nälkä seuraavan kerran kun koululounasta tarjotaan. Hän syö pienen annoksen normaalia kouluruokaa + ravitsemusterapeutin hänelle erikseen valitsemia lisukkeita (kananmunia, rasvaista luonnonjogurttia, runsaasti vihanneksia ja voissa paistettuja muikkuja). Muiden koululaisten sännätessä koulupäivän päättymisen jälkeen paikalliseen hampurilaisbaariin nälkäänsä tyydyttämään, esimerkkitapauksemme koululainen ei ole nälkäinen. Hän menee kotiin. Siellä odottaa pieni kulhollinen pähkinöitä ja houkuttelevalla tavalla leikattuja täysrasvaisia juustopaloja sekä kaksi tomaattia. Ne ovat noita ravitsemusterapeutin kotkotuksia. Hyvää hän varmasti sillä tarkoittaa! Näillä hän pärjää mainiosti siihen asti kunnes hänen äitinsä on valmistanut hänelle maittavan päivällisen (30 % hiilihydraatteja, 20 % proteiinia ja 50 % rasvaa). Illalla ennen nukkumaanmenoa hän syö purkillisen luonnonjogurttia jos hänellä on nälkä. Yleensä hänellä ei ole.

Tällä menolla koululainen saa helposti alle 1700 kcal päivittäin. Normaalilla liikuntapanoksella hän pysyy normaalipainoisena.

Toteutuuko utopia joskus?

lauantaina, tammikuuta 10, 2009

En ole lihonnut - lyhyistä yöunista huolimatta

**
Olen viime kuukausina jostain syystä herännyt hyvin aikaisin aamulla ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Minuun ei toistaiseksi ole vaikuttanut Lääkäripäivillä todettu yhteys lyhyiden yöunien ja lihavuuden välillä. Painoni on pysynyt samana. Ehkä tarvitaan pitempi tarkastelujakso?Asiasta kirjoittaa Varpu Tavi STT:n uutisen pohjalta: 

Suomalaiset nukkuvat aiempaa vähemmän, ja samanaikaisesti lihavuus on yhä suurempi ongelma, totesi akatemiatutkija Timo Partonen torstaina päättyneillä Lääkäripäivillä. Suomalaistutkimuksen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskiä naisilla lähes kaksinkertaiseksi ja miehillä puolitoistakertaiseksi. Niukan yöunen jälkeen insuliinin vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus laskee ja greliinipitoisuus nousee. Nämä muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Etenkin sokeri-, hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoinen ruoka himottaa. - Jos riittämätön yöuni vauhdittaa lihomista, voisiko riittävällä yöunella välttää lihomista tai jopa laihtua? pohtii Partonen. Tätä mahdollisuutta tutkitaankin parhaillaan amerikkalaistutkimuksessa, jossa on mukana 450 alle kuuden tunnin unia vetelevää ylipainoista ihmistä. Puolet heistä sai apua, jotta yöuni venyisi puolellatoista tunnilla, ja loput jatkoivat entiseen malliin. Kolme vuotta sitten alkaneen tutkimuksen tuloksia joudutaan kuitenkin vielä odottamaan.

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Suomen Akatemiassa vilkas alkuvuosi 2009

**
Ennakkotietoja Suomen Akatemian toiminnasta tammi-helmikuu 2009

SARA-projektin esittelytilaisuus keskiviikkona 7.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Suomen Akatemian tietohallintoyksikkö järjestää uuden tutkimusrahoituksen ja sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimittamisesta kiinnostuneille yrityksille esittelytilaisuuden, jossa on tarkoitus antaa lisätietoa projektista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 31.12.2008: projektipäällikkö Markku Niemi, p. 040 482 5519, markku.niemi(at)aka.fi.

Tieteen päivät 7.-11.1. Vuoden 2009 Tieteen päivien yleisteema on "Evoluutio" Charles Darwinin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Luvassa on laaja joukko evoluutioon liittyviä aiheita luonnontieteistä humanistiseen tutkimukseen. Lisätietoja: www.tieteenpaivat.fi.

Tiedekahvila torstaina 8.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopistomuseon kahvila Arppeanumissa: akatemiaprofessori Johanna Mappes, "Arvoitus, jota Darwin ei osannut ratkaista". Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Luento Evoluutiotutkimus - oivalluksia ja sovelluksia eläinkunnasta perjantaina 9.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Puheenjohtajana akatemiatutkija, dosentti Tomas Roslin Helsingin yliopistosta. Professori Craig Primmer (Turun yliopisto) alustaa aiheesta "Evoluutiotutkimuksen anti käytännön ongelmien tarkastelulle" ja tutkija Heikki Helanterä (Helsingin yliopisto) aiheesta "Mitä muurahaisten käyttäytymisen tutkimus kertoo evoluutiosta? " Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeren tutkimusohjelman konferenssi 13.-15.1., Dipolin kongressikeskus, Espoo. Lehdistötilaisuus suomalaisten koordinoimista tutkimushankkeista tiistaina 13.1. klo 10.45-12.15. Lisätietoja konferenssista toimitusjohtaja Kaisa Kononen, BONUS EEIG, p. 040 581 1189, kaisa.kononen(at)bonuseeig.fi, www.bonusportal.org. Lehdistötilaisuudesta lisätietoja antaa tiedottaja Riitta Tirronen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemian tiedeaamiainen hammaspaikoista tiistaina 27.1. Lisätietoja: Tiedottaja Leena Vähäkylä, p. (09) 7748 8327, leena.vahakyla(at)aka.fi. 

ERC-tilaisuus on 29.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Tilaisuudessa puhuvat mm. pääjohtaja Markku Mattila, Euroopan tiedeneuvoston johtaja Jack Metthey ja suomalaiset ERC:n varttuneen tutkijan tutkimusrahoitusta saaneet professorit. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Julkinen keskustelu vähähiilihydraattisista ruokavalioista maanantaina 9.2. klo 14-16 Suomen Akatemian juhlasalissa (os. Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen). Yleisteema on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Parainen. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisätietoja: Mikael Fogelholm, p. (09) 7748 8328, mikael.fogelholm(at)aka.fi.

Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU-tutkimusohjelman seminaari 10.-11.2. Suomenlinnassa Pirunkirkossa. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Saila Karvinen, p. (09) 7748 8 ja projektisihteeri Hanna-Kaisa Kronström, p. (09) 7748 8334, hanna-kaisa.kronstrom(at)aka.fi. 

Huippuyksiköiden vaikuttavuusarvioinnin julkistaminen keskiviikkona 11.2. Katajanokan kasinolla. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemia järjestää Darwin-juhlaseminaarin 12.2., jolloin Darwinin syntymästä on tasan 200 vuotta. Tilaisuudessa juhlitaan myös Origin of Species -teoksen julkaisemisen 150-vuotispäivää. Seminaarissa puhuvat mm. Hanna Kokko, Ilkka Hanski, Anna Rotkirch sekä Akatemian rahoittaman evoluutiobiologisen huippuyksikköohjelman tutkijoita Jyväskylän yliopistosta. Ilmoittautuminen: http://aka.etapahtuma.fi(koodi: DARWIN). Lisätietoja: Akatemian tapahtumakalenterissa www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/kalenteri/ ja Petteri Pietikainen, petteri.pietikainen(at)aka.fi. 

Tutkimusohjelmastrategian julkistaminen torstaina 26.2. klo 9.15-11 Suomen Akatemian juhlasalissa. Lisätietoja: Yksikön johtaja Ritva Dammert, p. (09) 7748 8237, ritva.dammert(at)aka.fi ja johdon erityisavustaja Sirpa Nuotio, p. (09) 7748 8262, sirpa.nuotio(at)aka.fi. Ilmoittatuminen: www.academyevents.fi (koodi: ohjelmat2009).

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 5.1.2009

lauantaina, tammikuuta 03, 2009

Turun Weikot valinnut uuden koulutus- ja valmennuspäällikön

**
Urheiluseura Turun Weikot ry.
on 1.1.2009 lähtien valinnut uudeksi koulutus- ja valmennuspäälliköksi FT Christer Sundqvistin. Hän jatkaa Jali Westergårdin viitoittamalla tiellä tarjoten seuralle laadukasta ja monipuolista koulutusta.

Westergård – Sundqvistin linja
Sundqvist luonnehtii linjaustaan Paasikivi – Kekkosen linjauksen mukaiseksi. Paasikiven tapaan Jali Westergård loi Turun Weikkoihin toimivan koulutus- ja valmennusjärjestelmän. Tätä järjestelmää Turun Weikkojen uusi ”Kekkonen” ei lähde romuttamaan. Päinvastoin, hän tekee kaikkensa, jotta hyvin aloitettu työ voisi jatkua ja tuo siihen uusia innostavia elementtejä.

Sundqvist on Kekkosen tapaan äärettömän tuottelias kirjoittaja ja rohkea puhuja. Hän on TV:stä tuttu esiintyjä, Trainer4you –kuntosaliyrityksen valtakunnallisesti arvostettu kouluttaja, Mercuri International yrityskouluttaja, ravintovalmentajakoulutuksen vastuuopettaja Lapin Urheiluopistossa, useiden terveys- ja liikuntalehtien tuottelias toimittaja sekä parantumaton urheiluhullu.

Palmuun hän ei ehkä kiipeä, mutta puhujapönttöön hän lupaa kiivetä ”teesejään” selostaen:
  • eri urheilujaostojen yhteistyö on tärkeää
  • yritysmaailmasta otetaan työmenetelmiä urheiluseuran toiminnan piristämiseksi
  • urheilu voi olla hauskaa
  • laadukasta koulutusta voidaan tuottaa paikallisesti
  • kansainväliset kontaktit säilytetään ja jalostetaan niistä toimiva kokonaisuus.
Kun Sundqvist tulee eri urheilujaostojen toimintaa seuraamaan, hän toivoo näistä tapahtumista yhteisiä hetkiä, joissa ymmärretään koulutuksen merkitys. Yhdessä voimme toinen toisiamme tukien houkutella seuratoiminnan parhaimmat piirteet esille!

Älä epäröi ottaa yhteyttä koulutus- ja valmennuspäällikkö Christer Sundqvistiin.

Christer Sundqvist
Turun Weikot ry
koulutus- ja valmennuspäällikkö 1.1.2009 alkaen
christer.sundqvist (at) turunweikot.fi 
040-7529274

Jeesus kuoli

***
Maailman vanhin ihminen
, portugalilainen Maria de Jesus kuoli perjantaina 2.1.2009 peräti 115 vuoden ikäisenä. De Jesus syntyi syyskuussa 1893 köyhällä Urquieran alueella Portugalin keskiosassa. Luku- ja kirjoitustaidoton De Jesus ei koskaan käynyt koulua, sillä tyttö alkoi työskennellä maataloustöissä jo 12-vuotiaana. Naimisiin mentyään hän muutti miehensä kanssa Corujon kaupunkiin ja sai kuusi lasta. De Jesusin tyttären Maria Madalenan mukaan hän ei koskaan sairastunut tai ottanut lääkkeitä.

torstaina, tammikuuta 01, 2009

Professoritason tarinaa hiilihydraateista

*
Anna -lehden ravitsemusasiantuntijana on sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri professori Leo Niskanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hän on vastannut muutamaan lukijakysymykseen hiilihydraateista. Minun mielestäni hän on ihan hyvin vastannutkin kysymyksiin ja ottanut huomioon uusimpien ravitsemustutkimusten osoittamat seikat. Näitä eri lehdissä ilmestyviä lausuntoja pitää lukea sitä taustaa vastaan, että Suomessa on jo pitkään demonisoitu rasvoja ja ylistetty hiilihydraatteja yli kaiken. Tästä linjasta ihan vähänkin poikkeavista käsityksistä pitää olla ihan tyytyväinen. Se viestittää siitä, että ravitsemuskeskustelussamme on tapahtunut uudelleenarviointia. Väritin punaisella muutaman silmiinpistävän asian, joka erityisen paljon osoittaa asiantuntijoissamme esiintyvää kykyä itsenäiseen ajatteluun. Tottakai tässä on vielä paljon vanhaa konsensusta ja hapatusta jäljellä. Mutta pikkuhiljaa lähestytään minuakin kovasti kiinnostavia asetelmia.

Miten pahoja hiilihydraatit oikeasti ovat? Kannattaako laihduttajan välttää leipää, pastaa ja perunaa? Vai voiko välttely olla jopa haitallista?

Professori Leo Niskanen saa ensin ihmeteltäväkseen sen seikan, että hiilihydraattien hyödyistä ja haitoista kiistellään. Ovatko ne niin pahoja kuin väitetään? Niskasen mielestä on hyviä ja pahoja hiilihydraatteja, kuten rasvojakin. Hyviä ovat kokoviljatuotteet ja kasvikset, pahoja valkoinen vehnä ja sokeri.

Pitäisikö laihduttajan jättää hiilihydraatit lautaselle? Israelilaiset tekivät kohua herättäneen tutkimuksen, jossa hiilihydraatteja välttäneet laihtuivat eniten, tietää Niskanen. Tutkimusta selvitettäessä huomattiin, että heidänkin ruokavaliossaan oli hiilihydraatteja jopa neljäkymmentä prosenttia, eli aika lailla normaali määrä (Christerin huomautus: Vielä tähän mennessä normaalina hiilihydraattimääränä näissä virallisissa kannanotoissa on pidetty 55-65 prosenttia. Niskasen ehdottama hiilihydraattimäärä on ihan järkevä!). Kun hiilihydraatit jättää pois, ruokavalio käy yksipuolisemmaksi, eikä silloin yksinkertaisesti tule syöneeksi niin paljon kuin aikaisemmin.

Voiko tiukka hiilariton dieetti olla epäterveellinen? Niskasen mielestä hiilihydraattien välttäminen on suorastaan naurettavaa. Täysjyväviljat ovat mahdollistaneet ihmiskunnan kehityksen. Puhdistettuna vehnä ja sokerit ovat toinen juttu, ne ovat haitallisempia kuin aiemmin uskottiin. Jos ruokavaliosta jätetään pois hiilihydraatit, myös kasvikset, moni tärkeä suojaravintoaine jää saamatta. On ratkaisevaa, millä hiilihydraatit korvataan. Esimerkiksi eläinperäisestä proteiinista saa paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka on sydän- ja verisuoniterveyden kannalta epäedullista.

Pitäisikö meidän tunnistaa nopeat ja hitaat hiilihydraatit, eli kiinnittää kaupassa huomiota GI-merkintöihin? Professori Niskasen mielestä merkintöjä ei tarvitse erikseen etsiä eikä opetella. Riittää, kun erottaa valkoisen viljan kokojyvistä ja välttää sokereita. Hiilihydratin hitauteen tai nopeuteen eli siihen miten se imeytyy verensokeriin, vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi durumvehnästä valmistettu pasta on hidasta eli hyvää, kun se keitetään sopivasti al dente. Silloin jyvän sisällä oleva tärkkelys vapautuu hitaasti. Lötköksi keitetty pasta on nopeaa eli huonoa hiilihydraattia. Nopeat hiilihydraatit muun ruoan seassa eivät ole yhtä haitallisia kuin yksin syötynä. Kiinnittäisin huomion välipaloihin, ne ovat usein pelkkiä nopeita hiilihydraatteja.

Tulisiko laihduttajan olla tietoinen siitä, miten nopeita tai hitaita hiilarit ovat? Tämä on monimutkainen kuvio, tutkimustulokset ovat melko ristiriitaisia. Kun jättää sokerit ja valkeat vehnät pois, kilot toki vähenevät. Mutta jos ne korvaa yhtä paljon energiaa sisältävillä muilla hiilihydraateilla, tulos ei ole yhtä selvä. Mutta hyvät hiilihydraatit vaikuttavat terveyteen. Omassa tutkimuksessamme olemme huomanneet, että kun ruokavaliossa on paljon ruista, suotuisat vaikutukset näkyvät rasvakudostason geeneissä asti. Näin syövien aineenvaihdunta on tehokkaampi kuin nopeampia hiilihydraatteja käytävien, samoin elimistön insuliinin käyttö.

Mitä mieltä professori Niskanen on perunan terveellisyydestä? Pitäisikö perinteistä lautasmallia muuttaa? Peruna on kieltämättä ongelmallinen, sillä se kuuluu nopeisiin hiilihydraatteihin. Mielestäni lautasmallissa voisi olla yksilöllistä joustoa (Christer kommentoi: Juuri tästä asiasta minäkin olen viime vuosina puhunut luennoillani ja saanut paljon tukea ajatukselle). Todellisuudessa harvat syövät mallin mukaisesti, ja esimerkiksi liikkuvat ja kasvavat nuoret saattavat tarvita enemmän proteiineja ja kasvisrasvoja. Perunaa ei kuitenkaan kannata leimata yksistään huonoksi hiilihydraatiksi, sillä siinä on enemmän suojaravintoaineita kuin pastassa.

Miksi joskus on pakko saada äkkiä leipää tai pastaa? Miksi toisinaan tulee älytön makeanhimo? Kun ihminen on nälissään ja verensokeri alhaalla, hän aistii sen himona: energiaa on pakko saada äkkiä. Nopeimmin verensokeria nostavat hiilihydraatit. Toki on myös addiktiosyömistä ilman todellista energiantarvetta.

Onko nopeista hiilareista muuta haittaa kuin että ne lihottavat eivätkä pidä nälkää? Kyllä on, sanoo Niskanen. Hiilihydraattien ja sepelvaltimotautiriskin välillä on todettu yhteys. Lisäksi hiilihydraatit vähentävät elimistön hyvän HDL-kolesterolin määrää ja lisäävät sydäninfarktiriskiä. Kun nälkäinen ihminen syö annoksen nopeita hiilihydraatteja, verensokeri nousee nopeasti korkealle, mutta kahden ja puolen tunnin jälkeen se romahtaa alemmaksi kuin ennen hiilihydraattien nauttimista. Samaan aikaan elimistö alkaa erittää stressihormoneita, jotka suojaavat meitä liian matalalta verensokerilta. Kun verensokeri on hyvin alhaalla ja stressihormonit jylläävät, tulee taas tarve saada nopeasti energiaa, ja pian ollaan nopeiden hiilareiden kierteessä. Tämän toistuessa usein haima rasittuu. Se voi johtaa diabeteksen puhkeamiseen.

Jotkut väittävät, että hiilarit väsyttävät ja turvottavat. Ehkä leipä ja pasta eivät vain sovi kaikille? Niskanen vastaa: Todennäköisesti tällä takoitetaan aterian jälkeistä väsymystä. Väsyttää ja turvottaa, kun syödään vääräntyyppisiä hiilareita. Ja toki kuitupitoinen ruokavalio tottumattomalle tekee suolessa ilmaa. Se oi olla hankalaa tilanteissa, joissa ei ole päästöoikeuksia. Totuttelemalla elimistö yleensä asettuu.

Mitä mieltä olet väitteistä, joissa ihmisiä neuvotaan palaamaan luonnollisen voin ja kerman pariin ja välttämään kaikkia hiilihydraatteja? Ruokaan liittyvät uskomukset tulevat ja menevät. Ihmisiä tietysti kiinnostavat uudet tuulet, etenkin jos ne lupaavat pikaista laihtumista. Terveellisen ravitsemuksen suuret linjat eivät kuitenkaan ole pitkään aikaan muuttuneet, korkeintaan vähän tarkentuneet. Näyttää siltä, että niitä vastaan puhuvilla on takanaan omia kaupallisia viritelmiä eivätkä he itse ole tehneet aiheesta tutkimusta. Ravintofysiologian perusteetkin ovat hatarat – voi ja kerma ovat lopulta aika moderneja ihmiskunnan historiassa, eivätkä kovinkaan luonnollisia. Ymmärrän kyllä, että ihmiset kiinnostuvat näistä, sillä vanhat totuudet voivat tuntua tylsiltä.

Lähde: Anna-lehti, tammikuu 2009

Diabeetikko voi syödä vähemmän hiilihydraatteja

**
Noin vuosi sitten
Amerikan diabetesliitto (ADA) uudisti diabeteksen hoitosuosituksensa. Ymmärtääkseni hoitosuositukset uudistuvat joka vuosi USA:ssa ja joka kolmantena vuotena Suomessa. Suomessa päätettiin vuonna 2008 jatkaa yksinomaan "virallisen" hoidon suosittelemista: hiilihydraatteja voivat diabeetikot syödä aivan yhtä paljon kuin terveetkin ja puutteellinen insuliinin omatuotanto korvataan lääkityksellä. Uusia hoitosuosituksia on Suomessa odotettavissa ehkä vasta vuonna 2011. Mikäli ei nähdä tarpeelliseksi kiirehtiä aikataulua! Minun mielestäni syytä olisi kiirehtiä hiilihydraattirajoituksen ottamista hoitokäytäntöön Suomessakin. Perustan tämän näkemykseni viimeaikaisten tutkimusten varaan, jossa on todettu hiilihydraattirajoituksen hyödyt sekä 1- että 2-tyypin diabeetikolle. Minulla on keskusteluyhteys Suomen diabetesliittoon ja aion ottaa tämän asian puheeksi tulevissa neuvotteluissa. Aion korostaa Amerikan diabetesliiton linjausta varsinkin uuden vuoden kynnyksellä ADA:lta tulleen yllättävän myönteisen viestin takia!

Vuonna 2009 ADA päätti jatkaa hiilihydraattitietoista linjaustaan! Myös vuonna 2009 amerikkalaiset diabeetikot voivat saada lääkärikunnalta ja muilta terveysalalla toimivilta ohjeistusta miten vähentää ruokavalionsa hiilihydraattimääriä. Yhdysvalloissa on oivallettu, että diabeetikon on terveyden kannalta edullista rajoittaa hiilihydraatteja ja näin luoda edellytykset menestykselliselle painonhallinnalle ja pysyville terveysarvoille. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että laihtuminen on helpompaa jos ruoan hiilihydraattimääriä rajoitetaan. Diabeetikolle on lisäksi edullista välttää verivirran liiallista sokeristumista. Tällä tavalla menetellen vältetään diabetekselle tyypilliset lisäsairaudet (mm. munuaistauti, alaraajojen verenkierto-ongelmat, silmäsairaudet), jotka johtuvat muiden seikkojen lisäksi liian korkeasta veren sokerimäärästä.

Esittelin viime vuoden puolella suomalaiseksi malliksi sellaista käytäntöä, että diabeetikko voisi halutessaan saada hoitoa sokeritautiinsa kolmen eri mallin mukaan, jotka olisivat oikein noudatettuina samanarvoisia ja johtaisivat diabeetikkoa kohti terveempää mahdollista elämää hankalan sairautensa kanssa. Nämä ehdottamani mallit olivat seuraavat:

1) diabeteksen "virallinen" hoito. Halutessaan diabeetikko voi jatkaa nykyistä hoitokäytäntöä missä hän syö aivan kuten muut terveet suomalaiset, eli varsin paljon hiilihydraatteja, niukasti proteiineja ja elää rasvoja vältellen. Runsaiden hiilihydraattien nauttimisen takia kohoava verensokeri hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Tätä mallia soveltavat tällä hetkellä Suomessa puhtaimmillaan Suomen diabetesliitto sekä lukuisat muut terveysjärjestöt.
2) diabeteksen "täydentävä" hoito. Diabeetikko syö "selluloosalinjan" mukaisesti, eli välttää tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden nauttimista ja nauttii hiilihydraatit pääosin maanpäällisten vihannesten muodossa. Tähän liittyy sitten vielä tärkeä seikka: diabeetikko täydentää normaalia ruokavaliotaan ottamalla hänelle soveltuvia ravintolisiä. Paremman esimerkin puuttuessa, kerron tohtori Matti Tolosen suosittelemien ravintolisien sopivan tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Ehkä jatkossa olisi hyvä puhua esimerkiksi Diabetesliiton suosittelemista ravintolisistä, eikä niinkään Tolosen ravintolisistä.
3) diabeteksen "vaihtoehtoinen" hoito. Tässä hoitosuosituksessa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja. Potilas pyrkii aktiivisesti vähentämään diabeteslääkitystään ja hoitamaan sairauttaan pääosin ruokavalioon liittyvin toimenpitein. Tätä suuntausta edustaa Suomessa esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä. On vahinko, että Heikkilä on haaskannut energiaansa terveysviranomaistemme haukkumiseen. Hän käy yksinäistä sotaansa tuulimyllyjä vastaan hyväksi katsomillaan menetelmillään ja antaa omia näkemyksiään pönkittäviä lausuntoja, joita on yhä vaikeampi selväjärkisen ymmärtää. Mikäli Heikkilälle vain sopii, voisin hänen puolestaan käydä neuvotteluja esimerkiksi Diabetesliitossa ja uudessa tänään virallisesti aloittavassa  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Olenko minä nyt yht'äkkiä tullut suuruudenhulluksi? Mikä minä olen kertomaan miten diabeetikkoja pitäisi hoitaa? Mikä minä olen kritisoimaan ortopedi Heikkilää?

Minä voisin olla tähän tehtävään ihan sopiva henkilö. Olen neutraali akateemisen koulutuksen omaava henkilö. Olen erittäin tarmokkaasti perehtynyt diabeteksen hoitoon. Minulla on toimivat keskusteluyhteydet terveysviranomaisiimme, tunnen erittäin hyvin Matti Tolosen ja uskoisin Heikkilänkin järkiintymismahdollisuuksiin ja rakentaviin keskusteluyhteyksiin sinnekin päin. En ole julkisuudesta ja rahasta kiinnostunut. Toimin mieluusti taustavaikuttajana, jotta diabeetikko voisi Suomessa saada parasta mahdollista hoitoa, jossa nimenomaan huomioidaan diabetespotilaan yksilölliset tarpeet. Kaikille diabeetikoille ei taatusti sovi vaihtoehtoinen hoitomuoto, jotkut diabeetikot voivat hyötyä jos hypätään pois virallisesta hoidosta. Valitaan se potilaalle parhaiten sopiva hoitomuoto ja otetaan tarvittaessa käyttöön vielä neljäs tai viides hoitomuoto. Tärkeintä on luoda diabeetikolle parhaat mahdolliset edellytykset viettää loppuelämänsä mahdollisimman terveenä.

Ja muistakaa, diabeetikon paras "lääke" on laihtuminen.

Lähde: ADA 2009 Recommendations Reaffirm Acceptance of Low Carb Diet, DiabetesHealth, 29.12.2008

Vinkki: lue muita diabeteskirjoituksiani. Käy Helsingin Sanomien keskustelupalstalla sanomassa mielipiteesi.

keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Syömme enemmän kuin kulutamme


**
Lukijani ovat fiksua porukkaa
. Sen todistaa vähintäänkin äskettäin päättynyt kyselyni. Yli 70 prosenttia pitää lihavuusepidemian tärkeimpänä syynä sitä, että syömme enemmän kuin kulutamme. Yli puolet teistä ehdotti syyksi arkiliikunnan vähentymistä ja liian runsasta hiilihydraattien nauttimista. 

Hiilihydraattien rajoitus on kuuma keskusteluaihe tällä hetkellä. On hienoa, että seuraatte näin tarkkaan modernia tutkimusta. On viitteitä siitä, että liikuntapanoksen jäädessä vaatimattomaksi on syytä rajoittaa hiilihydraattien saantia ravinnosta. Osasitte myös oivallisesti poimia esille keskeiseksi lihavuutta lisääväksi osatekijäksi ihmisen laiskuuden. Uudenvuoden lupauksiinne kuuluneekin laiskuuden vähentäminen. Ylös, ulos ja lenkille!

Huomiota herättävän paljon ääniä keräsi huomionne siitä, että viralliset ravitsemussuositukset olisivat mahdollisesti vääriä. Tässä on aihetta tiukalle pohdinnalle. Viekö valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeitten seuraaminen meitä harhaan? Olin odottanut enemmän ääniä vaihtoehdolle "virallisia ravitsemussuosituksia ei noudateta", sillä sellaisesta seikasta minulla on runsaasti omakohtaista kokemusta. Ihmiset välittävät pelottavan vähän siitä mitä ruokalautaselta löytyy.

Huomio kiinnittyy myös huomattavan pieneen äänimäärään "syömme liian rasvaista ruokaa" -vaihtoehdon kohdalla. Tätä rasvan saantiamme pidetään terveysviranomaistemme toimesta merkittävänä syynä lihavuuteemme. Käykö tässä kuitenkin niin, että "kyllä kansa tietää" mikä meitä lihottaa? Erityisen huolestunut sopii olla siitä, viemmekö lapsiltamme parhaat mahdollisuudet nauttia ravitsevaa ruokaa, liiallisella innollamme syöttää lapsukaisille niitä kyseenalaisia kevyttuotteita?

Kommentteja saa tulla.

Viimeiset 50 vuotta lääketieteessä

***
Kirjoitettu 7.12.2008, tekstiä lisätty 10.12.2008, 29.12.2008 ja 31.12.2008

Jatkan tässä
lääketieteen historian katsaustani. Viimeisten 50 vuoden aikana on edistytty aivan erityisesti aivojen ja sydän- ja verisuonitautien ymmärtämisessä. Syövän hoidossa tapahtui paljon edistystä, mutta kuitenkin jäi paljon aukkoja paikattavaksi tulevaisuudessa. Tervetuloa mukaan aikamatkalle, joka vie sinut lääketieteen ja luonnontieteen ihanimpien keksintöjen pariin. Huomaatte, että itsestään selvinä ottamamme seikat ovatkin yllättävän äskettäin tehtyjen keksintöjen tuloksena syntyneitä lahjakkaiden ihmisten huippusaavutuksia. On käsittämättömän ihanaa elää juuri nyt kun paras mahdollinen tieto on käytettävissä!

1958 on komeaa aloittaa tämä katsaus erinomaisen brittiläisen biokemistin kera. Francis Crick kehitteli keskeistä opinkappalettaan molekyylibiologiassa: kun tieto on siirtynyt valkuaisaineeseen se ei voi enää sieltä päästä pois. Tieto voi siirtyä nukleiinihaposta toiseen, muttei valkuaisaineesta toiseen tai valkuaisaineesta takaisin nukleiinihappoon.
1958 valtava kiinnostus perintötekijöihimme näkyi Nobelpalkintojen muodossa. Amerikkalainen geneetikko Joshua Lederberg sai tuon himoitun palkinnon pitkäaikaisesta työstään geenien vaikutusmekanismien selvittelyssä. Geenien roolista perintötekijöiden siirtymisessä sukupolvesta toiseen palkittiin saman maan geneetikot George Beadle ja Edward Tatum.
1958 skottilääkäri Ian McDonald otti ensimmäisenä käyttöön ultraäänitutkimukset.
1958 keinotekoista makeutusainetta sakariinia käytettiin ensimmäistä kertaa elintarvikkeessa Yhdysvalloissa.
1959 tiedemiehet Severo Ochoa ja Arthur Kronberg saivat Nobelpalkinnon keksinnöistään, että kromosomit kantavat perintötekijöitämme.
1959 brittiläiset antropologit Louis ja Mary Leakey tekivät siihen asti vanhimmat ihmisen fossiililöydöt Olduvain kapeasta solasta Tansaniassa. Arvioitiin, että nämä fossiilit olivat jopa 2,5 miljoonaa vuotta vanhoja.
1959 kemikaali haloperidoli syntetisoitiin ja se sai käyttöä vakavien psyykkisten häiriöiden hoidossa.
1960 –luvun alussa otettiin käyttöön perheterapia edistyksellisenä hoitomuotona.
16.5.1960 amerikkalaisbiokemistit A. Tsugita ja Heinz Fraenkel-Conrat saivat ansaittua huomiota osakseen kun kuvasivat ensimmäisen kerran miten geenimutaation vaikutuksesta eri molekyylien toiminnassa tapahtui havaittavia muutoksia.
1961 tuhkarokkovirus löydettiin ja eristettiin. Kymmenen vuoden kuluessa kehitettiin rokote tuhkarokkoa vastaan.
1962 amerikkalainen tiedemies Rachel Carson julkaisi kirjan Silent Spring (Äänetön kevät), joka sai ihmiset tietoisiksi siitä miten ihmisten tuottamat kemikaalit tuhosivat luontoa.
1962 japanilaislääkärit ottivat käyttöön endoskoopin, sellaisen taipuisan putken, jolla voitiin tarkkaan tutkia vatsaonteloa.
1962 britit käyttivät ensi kertaa beetasalpaajia sydänoireiden hoidossa.
1963 Rochen laboratorioiden tuottama valium (diazepam) otettiin käyttöön rauhoittavana aineena.
1963 tutkijat A. Carlson ja M. Lindquist suosittelivat hanakasti dopamiinia skitsofreniaan.
1964 amerikkalainen kemisti Bruce Merrifield aloitti työt sen ainutlaatuisen tekniikan parissa, joka jälkeen päin tuli tunnetuksi geenitekniikan nimellä. Johti 1980 –luvulla siihen, että pystyttiin laajamittaisesti syntetisoimaan geenejä.
1964 amerikkalaiset mikrobiologit Keith Porter ja Thomas F. Roth havaitsivat solukalvojen pinnalla erityisiä reseptoreita, joiden kautta esimerkiksi hormonit voivat vaikuttaa solun toimintaan.
14.6.1964 australialainen geneetikko Pamela Abel raportoi yhdessä saksalaisen kollegansa kanssa vahvasta näytöstä, että perinnöllinen koodi oli aina samassa DNA:n muodossa kaikissa korkeimmissa eliöissä maan päällä.
1964 amerikkalaislääkäri Stanley Dudrick keksi syöttää energialiuosta suoraan suoneen sellaisille potilaille joilla oli vaikeuksia syödä ja juoda normaalisti.
1964 brittiantropologi Louis Leakey teki uusia ihmisfossiililöytöjä Tansaniassa siellä tutussa Olduvain solassa. Löytyi Homo habilis, joka arvioitiin 2,5 miljoonaa vuotta vanhaksi.
1965 viestiaineet nimeltään feromonit löydettiin ensin hyönteisissä ja sitten monissa muissa eläimissä.
1966 itävaltalainen tiedemies Konrad Lorenz julkaisi kiistanalaisen kirjansa aggressiivisuudesta, joka synnytti kiivaan keskustelun siitä miten kovin ihmisiä ohjasi opittu vihamielisyys.
1967 amerikkalainen sydänlääkäri Ren Favaloro kehitti sydämen ohitusleikkauksen sellaisia tilanteita varten jolloin sepelvaltimot ovat niin pahasti tukossa että sydän uhkaa jäädä ilman happea.
1967 amerikkalainen biokemisti Maurice Hilleman kehitti sikotautirokotteen.
3.12.1967 sydänkirurgi Christiaan Barnard suoritti kuuluisan sydämensiirtoleikkauksen. Hänen potilaansa Louis Washkansky eli 18 päivää leikkauksen jälkeen.
1968 sydänkirurgia otti uuden kehitysaskeleen kun amerikkalaiset sydänlääkärit Charles Dotter ja Melvin Judkins kehittivät pallonlaajennustekniikan, jolla tukkeutuneet verisuonet saadaan pysymään auki.
1969 Harvardin yliopiston tutkijat ilmoittivat eristäneensä geenin elävästä organismista. Meidän on ehkä vaikea käsittää miten merkittäviä nämä ensiaskeleet modernissa geeniteknologiassa aikanaan olivat.
1970-luvulla syntyi käsite vertaistuki. Tämä tarkoitti sitä, että samanlaisia elämänvaiheita ja sairauksia läpi käyneet ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten ja he voivat tukea toinen toisiaan. Noin 20 vuoden kuluessa tästä tuli osa modernia psykoterapiaa.
1970-luvulla otettiin merkittäviä edistysaskelia aivojen monimutkaisen neurokemian alueella. Tunnistettiin mm. neurotransmitteri GABA (gammavoihappo), joka monista muista välittäjäaineista poiketen vaimensi hermoimpulsseja aivoissa.
1970 havaittiin ns. telomeeri ilmiö, jonka mukaan nämä kromosomien päissä olevat ulokkeet kuluvat solujen jakautuessa. Lyhentyessään ne viestittivät solujen ja koko yksilön vanhenemisesta.
1970 ihmisen kasvuhormoni syntetisoitiin.
1970 brittiläis-amerikkalainen lääkäri Albert Victor Crewe keksi pyyhkäisy elektronimikroskoopin.
1971 tiedemiehet ympäri maailman epäilivät kasvinsuojeluaine DDT:n aiheuttavan suurta tuhoa eläimissä, jotka olivat ravintoketjun loppupäässä. Vähitellen tämä johti DDT:n täyskieltoon koko maailmassa.
1972 yleistyi rintasyöpäleikkauksissa ns. konservatiivinen hoito, missä poistettiin vain se osa rinnasta jossa oli syöpäkasvua.
1972 kaksi vuotta sitten amerikkalaisen tiedemiehen Ted Hoffin toimesta keksitty mikroprosessori hiipi mukaan lääketieteellisten laitteiden kehitykseen. Niinpä keksittiin yhdistää aivojen kuvaus ja moderni tietotekniikka. Syntyi tietokoneavusteinen aivojen skannausmenetelmä, CAT, brittiläisen insinööri Godfrey Hounsfieldin ja amerikkalaisen lääkärin Allan Cormackin kehittämänä.
7.4.1972 oli päivä joka muutti Suomen. Silloin käynnistyi hanke nimeltään Pohjois-Karjala-projekti. Siitä alkoi pitkä 25-vuoden rupeama, jonka aikana sydänterveyden valistustyöhön valjastettiin niin terveydenhuoltohenkilökunnan jäseniä uusista terveyskeskuksista, Martta-yhdistysten toimeliaita naisia kylistä kuin aktiivisia sydänyhdistysten ihmisiä. Tutkija Martti Karvosen oli käynnistänyt rasva-aineenvaihdunnan ja sydän- ja verisuonitautien yhteyksiä tutkivia hankkeita, mutta tämä projekti henkilöityi nuoreen lääkäriin nimeltä Pekka Puska. Projekti onnistui yllättävän hyvin ja se sai runsaasti kansainvälistäkin huomiota. Puskan luomana ihmeenä pidetään sitä imagonmuutosta mikä Suomessa tapahtui: tupakanpoltosta luovuttiin, raavaat miehetkin söivät niitä rehuja (vihanneksia ja hedelmiä) kiihtyvään tahtiin, terveysliikunta yleistyi, tulivat kaikenlaiset kevyttuotteet markkinoille ja voi vaihtui margariiniin rasvasodaksi asti yltyneessä tiedemiesten ja markkinamiesten mediamylläkässä. "Vääränlaisesta" rasvasta tehtiin se suuri terveysmörkö. Rasva piti hakea pellosta, eikä eläimestä. Pohjois-Karjala-projektin terveysvaikutuksia liioitellaan usein ja voimme hyvin ymmärtää miksi projekti herättää monessa niin suuria intohimoja. 
1973 moderni geenitekniikka sai lopullisen läpimurtonsa kun amerikkalaisbiokemistit Stanley Cohen ja Herbert Boyer pilkkoivat DNA:n (perintöaineksen) pieniksi palasiksi ja yhdistivät nämä palaset uusien geenien kanssa bakteerisoluissa. Näin voitiin bakteereissa tuottaa halutun geenin tuottamaa ainetta yllin kyllin.
1973 Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa tiedemiehet eristivät endorfiinit, jotka osoittautuivat luonteeltaan ja koostumukseltaan morfiinin kaltaisiksi elimistön omiksi kipulääkkeiksi.
1974 amerikkalaistiedemiehet F. Sherwood Rowland ja Mario Molinas tekivät hätkähdyttävän löydön, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset: Freonin tapaiset hiilivety-yhdisteet tuhosivat maata ympäröivää otsonikerrosta. Vähitellen nämä yhdisteet kiellettiin ponnekaasuissa ja ilmastointilaitteissa sekä jääkaapeissa.
1975 argentiinalais-brittiläinen geneetikko Cesar Milstein ilmoitti pystyneensä kloonaamaan (monistamaan) ns. monoklonaalisia vasta-aineita.
1976 ensimmäiset antihistamiinit saatiin tuotantoon. Näistä aineista saatiin 1990 –lukuun mennessä jokapäiväisiä allergisten reaktioiden ja vatsahaavojen hoitamiseen tarkoitettuja lääkkeitä.
25.7.1978 Englannissa syntyi ensimmäinen koeputkilapsi.
1978 brittitiedemiehet esittelivät laparoskoopin, jolla voitiin tutkia sisäelimiä vatsanpeitteiden läpi vietävällä pienellä sauvalla ja kameralla.
1980 lääkärit Euroopassa ja USA:ssa aloittivat luuytimen talteenoton sellaisissa potilaissa, jotka saivat suuria annoksia säteilyä syövänhoidossa. Nujerrettuaan syövän, talteen otettu luuydin siirretään takaisin potilaaseen.
1981 kloonaustekniikka saatiin kehitettyä niin pitkälle, että Kiinassa kloonattiin kultainen karppi –niminen kala.
1981 mitokondrioiden DNA saatiin selville kokonaisuudessaan.
1981 brittiläiset tiedemiehet saivat toimintakykyiseksi NMR –laitteiston, jolla voitiin tehdä tarkkoja aivo-, selkäydin-, sydän- ja verisuoni- sekä näkötutkimuksia.
1981 USA:ssa kehitettiin hepatiittia vastaan rokote.
kesäkuussa 1981 tarttuvien tautien keskus Atlantassa, USA:n Georgian osavaltiossa raportoi epätavallisista keuhkokuumelöydöksistä homoseksuaalisesti suuntautuneilla miehillä. Osoittautui, että tässä olivat ensimmäiset havainnot pelottavasta AIDS –sairaudesta.
1982 amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly markkinoi geenitekniikalla tuotettua ihmisen insuliinia.
elokuussa 1982 annettiin kuolemaan johtavalle immuunipuutostaudille nimeksi AIDS. Alussa tautia havaittiin vain amerikkalaisilla homomiehillä, mutta muutaman vuoden sisällä se todettiin muissakin potilasryhmissä eri puolilla maailmaa.
2.12.1982 siirrettiin 62 –vuotiaaseen amerikkalaiseen potilaaseen keinosydän. Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli. Tosin vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta influenssan jälkitautiin.
1983 Harvardin yliopistossa onnistuttiin rakentamaan geenitekniikan avulla yksi kokonainen kromosomi ihmisellä. Tästä alkoi ennennäkemätön innostus selvittää ihmisen koko DNA.
1983 amerikkalaislääkäri John E. Buster ilmoitti kehittäneensä keinotekoisen hedelmöitystekniikan missä luovuttajan munasolu hedelmöitettiin vastaanottajan miehen siittiöillä, huuhdottiin varovasti ulos luovuttajan kohdusta ja sijoitettiin vastaanottavan hedelmöityskyvyttömän äidin kohtuun. Menetelmällä oli noin 40 prosentin mahdollisuus onnistua.
1983 aspartaamia sisältävä Nutrasweet ilmestyi markkinoille Yhdysvalloissa ja yleistyi nopeasti koko maailmassa keinotekoisena makeutusaineena.
1984 huomattavan suuri biologinen tutkimuslaitos perustettiin Missouriin, Yhdysvaltoihin. Monsanto –nimisessä yrityksessä kehitettiin uusia lääkeaineita, geenimuunneltuja kasveja ja bakteerien avulla kehitettiin uusia kasvinsuojeluaineita. Yhtiö sai voimakasta kritiikkiä osakseen, mutta on kuin ihmeen kaupalla onnistunut pysymään pystyssä meidän päiviimme asti.
1984 lampaita onnistutaan kloonaamaan.
huhtikuussa 1984 ranskalainen tiedemies Luc Montagnier ja amerikkalainen lääkäri ilmoittivat löytäneensä AIDS immuunipuutostaudin aiheuttajan. Se oli virus ja he kutsuivat sitä nimellä HTLV-lll tai HIV. Syntyi kaamea kiista siitä kuka teki löydön ensimmäisenä. Voiton vei Montagnier vuonna 1987. Kiista on heijastunut meidän päiviimme asti kun vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkintojen jaossa haluttiin kunnioittaa laajaa HIV –tutkimusta. Gallo jätettiin taas ulkopuolelle.
1985 kehitettiin Positron Emission Tomography (PET) –skanneri, jolla voitiin menestyksellisesti tutkia elävän ihmisen sydämen- ja aivojen aineenvaihduntaa sekä aktiviteettia.
joulukuussa 1985 tuli Kalifornian yliopistosta virallinen tieto, että AIDS –viruksen voi välttää käyttämällä kondomia.
1986 tutkittuaan syöpäkasvaimien kasvua amerikkalaiset tiedemiehet löytävät vahingossa ensimmäiset solujen jakautumista säätelevät geenit. Alkaa ennen näkemätön into etsiä niitä geenejä, jotka säätelevät ihmisen soluja.
28.4.1986 tapahtui erittäin vakava ydinvoimalaonnettomuus Tshernobylissä, Ukrainassa. Onnettomuudessa kuoli 31 palomiestä ja ydinvoimalan työntekijää, mutta kauaskantoisempana seurauksena radioaktiivinen laskeuma johtaa mm. leukemian ja kilpirauhassyöpien lisääntymiseen laajoilla alueilla.
1987 meksikolaislääkäri Ignacio Navarro kehitti leikkausmenetelmän Parkinsonin tautiin, jossa istutettiin potilaan aivoihin lisämunuainen. Tämä siirrännäinen lisäsi aivojen dopamiinin tuotantoa, eli sitä välittäjäainetta josta on pulaa potilaassa.
1987 ilmestyi markkinoille ensimmäisenä AIDS –lääkkeenä AZT (atsidotymidiini).
1987 amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly toi markkinoille masennuslääkkeen nimeltään Prozac (fluoksetiiniä), joka ensikokeilujen jälkeen osoittautui varsinaiseksi onnellisuuspilleriksi ja sen myynti oli aivan valtavaa. Myöhemmin tästä masennuslääkkeestä nousi valtava kohu kun todettiin lääkkeen johtaneen mm. lisääntyneeseen itsemurha-alttiuteen. Vaadittiin varoitustekstejä lääkepakkauksiin, jota lääkeyritys kovasti tietenkin vastusteli viimeiseen asti, peläten menestystuotteen myynnin romahtamista.
1988 geneetikot ilmoittivat, että oli mahdollista luotettavasti tunnistaa henkilö sen DNA –määrän perusteella mitä löytyy yhdestä ainoasta hiuksesta.
1988 skotlantilaiset tiedemiehet tekivät merkittävän tieteellisen löydön: jotkut syöpäkasvaimet menettivät geneettistä materiaalia. Tämä johti erityisen teorian syntymiseen missä syöpäkasvainten kasvua hillitsevät ja kiihdyttävät geenit nousivat päärooliin.
1988 useat tiedemiehet väittivät kasvihuonekaasujen johtavan maapallon ilmaston kiihtyvään lämpiämiseen, mutta ilmiöön ei tietääkseni vieläkään kaikki tiedemiehet usko.
1988 amerikkalainen psykiatri Richard Haier ilmoitti PET –skannausten perusteella, että älykkäät ihmiset käyttävät aivojaan tehokkaammin kuin vähemmän älykkäät.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet Steven Rosenberg, R. Michael Blaese ja W. French Anderson keksivät geeninsiirtotekniikan.
toukokuussa 1989 amerikkalaiset geneetikot ensimmäistä kertaa siirsivät potilaaseen geenimuunneltuja soluja. Tässä tapauksessa soluja käytettiin syöpäsolukasvun seuraamiseen, mutta myöhemmin tämä tekniikka sai myös muita lääketieteellisiä ulottuvuuksia, joiden käyttöarvo saadaan selville vasta tulevien vuosien (vuosisatojen) myötä.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet David Goeddel, William Korh, Diane Pennica ja Gordon Behar kehittivät verihyytymiä liuottavia lääkkeitä käytettäväksi sydänkohtauksen saaneiden potilaiden tehokkaaseen hoitoon.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet James W. Tetrud ja J. William Landstrom ilmoittivat keksineensä lääkkeen (Deprenyl), jolla voitiin lieventää neurologisten sairauksien oireita ja jarruttaa mm. Parkinsonin taudin etenemistä.
1990 ilmestyi tieto, että dopamiinireseptorien määrä vaikutti siihen kehittyikö ihmiselle alkoholismi (liiallinen alkoholinkäyttö).
1990 nähtiin ensimmäiset arviot siitä, että geenit määrittelevät hyvin pitkälle sen tuleeko meistä aikuisina lihavia vai laihoja.
1990
amerikkalainen reumalääkäri Lawrence E . Shellman ilmoitti löytäneensä geenin joka on yhteydessä niveltulehdukseen.
1990 tiedemiehet totesivat tupakoinnin suurimmaksi yksittäiseksi riskitekijäksi sydän- ja verisuonitaudeissa.
1990 tiedemiehet pitivät lähes varmana, että ravintokuidut voivat ehkäistä paksusuolensyövän kehittymistä.
14.9.1990 on merkkipaalu modernissa lääkehoidossa. Silloin aloitettiin nelivuotiaalle tytölle geenitekniikan avulla muunneltujen valkosolujen anto kuukausittain harvinaisen immuunipuutostaudin hoitoon (adenosiinideaminaasin puutostauti).
joulukuussa 1990 ilmestyivät markkinoille ensimmäiset raskauden ehkäisykapselit, jotka sijoitettiin ihon alle.
1991 brittiläiset tiedemiehet löysivät Y-kromosomista sen geenialueen, joka määrittelee ns. miehiset ominaisuudet. Löydettiin myös Alzheimerin taudissa merkittävä geeni.
1991 Amerikan sydänliitto suositteli välttämään lihaa ruokavaliossa. Tämä oli osa massiivista kampanjaa, jossa pyrittiin vaikuttamaan kansalaisten ravitsemukseen. Alkuunpanijana tässä kampanjoinnissa voidaan pitää tohtori Ancel Keysiä, joka aikoinaan löysi yhteyden ravintorasvojen ja sydänkuolleisuuden välillä. Tätä ”rasva tukki suonet ja pysäyttää sydämen” –ideologiaa on voimakkaasti kritisoitu, mutta koululääketiede luottaa pitkälti tähän rasvadogmiin.
1992 tiedemiehet Yhdysvalloissa, Ranskassa ja muuallakin ovat yhteistyössä kartoittaneet valmiiksi ihmisen kaksi kromosomia, Y –kromosomin ja kromosomin numero 21. Tämä kartoitustyö on alkusysäyksenä mittavalle HUGO –projektille (Human Genome Project), jossa kartoitettiin vähän yli kymmenen vuoden kuluessa ihmisen koko genomi (kaikki kromosomit, perintötekijät).
1992 tutkijat olivat sitä mieltä, että Alzheimerin tauti kehittyi kun muodostui biokemiallinen epätasapaino aivoissa, joka johti beeta-amyloidi plakkien laajamittaiseen muodostumiseen.
1992 tiedemiehet kritisoivat kovasti ainoan toimivan AIDS –lääkkeen atsidotymidiinin (AZT) vaatimatonta tehoa potilaissa. Muutakaan ei ollut tosin tarjolla.
1993 brittiläiset geneetikot onnistuivat löytämään sen geenin, jonka johdosta potilaille kehittyi lihassurkastumatauti nimeltään ALS. Toiveena oli löytää lääke tähän pahaan sairauteen.
1993 kloonaustekniikka oli kehittynyt niin pitkälle, että useat tutkimusryhmät ilmoittivat monistaneensa ihmisalkioita. Syntyi kova tutkimuseettinen vääntö siitä, miten pitkälle voitiin mennä ihmistieteessä.
1994 amerikkalainen lääkäreistä koostuva tutkimusryhmä käytti menestyksellisesti geeniterapiaa hoitaessaan potilasta, jolla oli ollut syntymästä saakka korkea kolesteroli.
1994 amerikkalaisille elintarvikemarkkinoille tuotiin geeniteknologian avulla kehitetty ”supertomaatti”, joka oli erityisen maistuva ja kesti kauan pilaantumatta. Tämän tuotteen todettiin raivanneen tilaa myös muille geenimuunnelluille kasveille ruokapöydissämme. Vastustus geenimuunneltua ruokaa vastaan kasvoi kasvamistaan. 
1995 Raision Tehtaat toi markkinoille Benecol kasvimargariinin, jonka väitettiin alentavan kolesterolia. Benecolista tuli nopeasti menestystuote. 
1995 Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti AIDS:iin sairastuneiden määrän koko maapallolla ylittäneen virallisesti yhden miljoonan. Todellisuudessa arvioitiin luvun olevan 4-5 kertaa suuremman. 
1.3.1995 Suomessa tuli voimaan uusi tiukennettu tupakkalaki, jonka mukaan tupakointi oli sallittua työpaikoilla ja julkisissa tiloissa vain erityisissä tupakkahuoneissa. 
1996 amerikkalaiset solututkijat löysivät uusia raskauttavia todisteita siitä, että tupakka aiheutti keuhkosyöpää. Tämä johti vuonna 1997 syntyneeseen sopimukseen, jossa tupakkayhtiöt lupasivat maksaa yli 1800 miljardia markkaa (300 miljardia euroa) korvauksia tupakan aiheuttamista terveyshaitoista vuoteen 2022 mennessä. 
17.1.1996 Helsingissä tehtiin Pohjoismaiden ensimmäinen tähystystekniikalla toteutettu sydämen ohitusleikkaus. 
20.3.1996 Britanniassa jouduttiin myöntämään, että tappavalla ”hullun lehmän” BSE-taudilla saattoi olla yhteys ihmisillä esiintyvään Creutzfeldt-Jakobin tautiin. 
syyskuussa 1996 Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa otettiin käyttöön geeninsiirrot syövän hoidossa. 
joulukuussa 1996 lääketieteen Nobelpalkinto jaettiin australialaiselle tutkijalle Peter Dohertylle ja sveitsiläiselle kollegalle Rolf Zinkernagelille. He olivat selvittäneet miten ihmisen immuunipuolustus tunnistaa virustartunnan saaneet solut ja millä ehdoin se lähtee tuhoamaan nämä solut.  
1997 professori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala-projekti päättyi kestettyään 25 vuotta ja saavutettuaan asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Työikäisen väestön vuotuisen sydänkuolleisuuden todettiin vähentyneen Pohjois-Karjalassa (ja muualla Suomessa!) noin 75 prosenttia. Keskimääräiset kolesteroliarvot laskivat vuoden 1972 tasosta 7 mmol/l vuonna 1997 mitattuun 5,5, mmol/l. Suomalaiset saatiin syömään kevyemmin, vähentämään tupakointiaan, lisäämään vihannesten ja hedelmien syöntiä sekä liikkuivat enemmän. 
23.2.1997 brittiläistutkijat ilmoittivat kloonanneensa ensimmäistä kertaa maailmassa täysikasvuisen eläimen. Lampaan utareesta otetusta solusta kloonattiin Dolly-lammas, joka tiedon julkistamishetkellä oli seitsemän kuukauden ikäinen. 
toukokuussa 1997 otettiin Suomessa uudelleen käyttöön Hippokrateen lääkärinvala. Se oli yli 70 vuoden ajan ollut pois käytöstä. Lääkärit vannoivat kunnian ja omantunnon kautta kunnioittavansa mm. ihmisyyttä ja potilaan tahtoa. 
elokuussa 1997 pohjoismaissa syntyi valtava kohu kun väitettiin Ruotsin ja Suomen suorittaneen pakkosterilointeja ”rotupuhtauden” nimissä vuosina 1935-1976. Syyksi sterilointiin riittivät: tumma ihonväri, alkoholismi, vähälahjaisuus tai mielisairaus. Suomessa steriloitiin tänä mainittuna aikana ainakin 11 000 ihmistä pakosta.
joulukuussa 1997 Nobelin lääketieteen palkinto jaettiin amerikkalaiselle biologille Stanley Prusinerille. Hän oli pitkään tutkinut aivotoiminnan rappeutumista ja häntä pidettiin prionien löytäjänä. Nämä prionit on yhdistetty tarttuviin tauteihin kuten esim. "hullun lehmän" -tautiin ja ilmenevät ihmisillä Creutzfeldt-Jakobin tautina.
1998 Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti leväperäisyydestä tuberkuloosin suhteen. Maailman tuberkuloositilanteen arvioitiin olevan pahenemaan päin 16 maan laiminlyödessä tuberkuloosin vastaista työtään.
huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain markkinoille tuli suurella kohulla potenssilääke Viagra.
huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain tupakkateollisuus sanoutui irti sopimuksestaan karsia tupakoinnin haittoja ja maksaa tuntuvia korvauksia tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Kovan painostuksen jälkeen ääni muuttui taas kellossa marraskuussa 1998 ja korvaussummaksi sovittiin 1030 miljardia markkaa tupakan aiheuttamiin sairauskuluihin sekä 230 miljardia markkaa tupakkasairauksien ehkäisyyn.
joulukuussa 1998 Viagra oli jäykistänyt elimiä sen verran runsaasti, että siitä voitiin myöntää lääketieteen Nobelin palkinto.
31.1.1999 amerikkalaiset tutkijat kertoivat AIDS:ia aiheuttavan HIV-viruksen olevan peräisin simpansseista, joista se oli päässyt ihmiselimistöön ihmisten käytettyä niitä ravinnokseen.
joulukuussa 1999 palkittiin lääketieteen nobelpalkinnolla saksalaistiedemiehen Günther Blobelin työ soluproteiinien liikkumista selvittävien signaalien ymmärtämisestä. 
1.1.2000 ei koittanut maailmanloppu. Elämä jatkui. Mayojen kalenteri loppuu 21.12.2012 ja sen on tulkittu ennustavan seuraavaa maailmanloppua. Uskokoon ken haluaa.
13.1.2000 ranskalaismiehelle tehtiin ensimmäisenä maailmassa molempien käsien siirto. Mies oli menettänyt molemmat kätensä omatekoisen raketin räjähdyksessä. Hän sai 17 tuntia kestäneessä leikkauksessa onnettomuudessa kuolleen miehen kädet.
syyskuussa 2000 WHO ilmoittaa ylpeästi, että suomalaiset ovat vähentäneet tupakointia peräti 40 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 1999. 
joulukuussa 2000 ruotsalainen tiedemies Arvid Carlsson sai yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijakollegoidensa kanssa Nobelin lääketieteen palkinnon dopamiinin vaikutusten seikkaperäisestä selvittelystä.
helmikuussa 2001 italialainen hedelmällisyystutkija Severino Antinori kohahdutti maailmaa lupaamalla ensimmäiset ihmiskloonit vuoteen 2003 mennessä. 


  

Jatkuu myöhemmin…