*
Nyt tulee tuhti annos Ykkösleirin kolesterolipropagandaa. Minä en ole ihan vakuuttunut siitä, että kolesteroli olisi niin paha poika kuin tässä annetaan ymmärtää. Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia tässä blogissa. Lue
leiriajattelustani pieni alustus, niin pysyt ehkä kärryillä.
Mitä alempi kolesteroli, sen parempi
Kolesterolin alentamisesta ruokavalion avulla on hyötyä kaikille suomalaiselle. Steroidi- ja lipiditutkimukseen erikoistunut sisätautiopin professori Matti J. Tikkasen mukaan kellekään ei olisi haitaksi syödä kasvistanoli- tai kasvisteroliestereitä sisältäviä elintarvikkeita kuten erikoislevitteitä tai -jogurtteja, vaikka erityisesti ne ovat suositeltavia korkeasta kolesterolista kärsiville.
Tärkeintä kolesterolin hallinnassa on ykkösleirin mukaan joka tapauksessa välttää kovaa tyydyttynyttä rasvaa eli rasvaisia maitovalmisteita, makkaroita, leivonnaisia, suklaata ja palmu- ja kookosöljyjä. Tikkanen puhui Lääkäriseura Duodecimin tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin dyslipidemian eli veren rasva-arvojen häiriöiden päivitettyä Käypä hoito –suositusta. Jos kolesteroliarvo jo on suurentunut, kannattaa välttää liiallista kananmunan keltuaisen syöntiä (lue kuitenkin tasapuolisuuden nimissä
myös tämä kirjoitus missä todetaan, että kananmuna ei ole mikään kolesterolipommi). Sen sijaan katkarapuja ja muita äyriäsiä voi syödä kolesterolista huolimatta. Meren herkkujen kokonaisvaikutukset kolesteroli- ja rasva-arvoihin ovat edullisia.
Kasvistanoli- ja kasvisteroliestereitä sisältävien tuotteiden avulla voidaan alentaa veren rasva-arvoja ja seeruminen kokonaiskolesterolipitoisuutta tutkimusten mukaan kymmenellä prosentilla. Tuotteet sopivat myös lapsille. Lue kuitenkin myös
tämä kakkosleirin informaatio!
Lapsuuden ruokavaliolla merkitystä
Käypä hoito –suositusten päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketola korosti erikoisvalmisteiden sijaan varhaisen ehkäisyn ja terveellisten elintapojen merkitystä. Kolesteroliarvojen nousun ehkäisy täytyy aloittaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa huolehtimalla hyvästä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta. FINRSKI 2007 –tutkimuksen mukaan jopa 60 prosentilla suomalaisista miehistä ja naisista kolesteroliarvo oli liian korkea eli vähintään 5 millimoolia litrassa.
- Pohdimme työryhmässä, että teemmekö nyt kaikista suomalaisista sairaita, kun suurella osalla kolesteroliarvot ovat yli suosituksen. Totesimme, että emme. Koskaan ei hoideta vain yhtä arvoa vaan kokonaisuutta. Ei ihminen ole sairas, jos on vain kolesteroliarvo kohollaan tai ylipainoa tai verenpainetta, Tikkanen totesi.
Lääkehoito korostuu
Päivitetyssä Käypä hoito –suosituksessa korostetaan aiempaa enemmän statiinilääkehoidon hyötyä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä aina 80 vuoden ikään saakka sekä statiinihoidon käyttöä suurina annoksina sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä. Suuren riskin henkilöiden hoidossa päätavoitteena on huonon LDL-kolesterolin tason pienentäminen alle 2,0 millimooliin litrassa, jos mahdollista.
Dyslipidemian eli veren poikkeavien rasva-arvojen hoidossa keskitytään erityisesti kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin. Terveellä ihmisellä tavoitetasona on, että kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 millimoolia litrassa ja LDL:n pitoisuus on alle 3 millimoolia litrassa. Riskiryhmillä kuten valtimotautiin sairastuneilla ja diabeetikotikoilla tavoitetasot ovat alemmat. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että riskiryhmien kuolleisuus vähenee sitä enemmän mitä alempi kolesterolipitoisuus.
Keski-ikäisillä miehillä sepelvaltimotautikuoleman riski kaksinkertaistuu, kun seerumin kokonaiskolesteroli suurentuu 5 millimoolista litrassa 6,5:een ja nelinkertaistuu, kun pitoisuus nousee kahdeksaan.
Suomessa työikäisten sepelvatimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Tähän on johtanut 1990-luvun alusta lähtien parantunut ruokavalio ja suolan käytön rajoittaminen sekä tupakoinnin vähentäminen ja 1990-luvun loppupuolella lisääntynyt statiinilääkehoito.
Lähde: Ruokatiedon uutiset, 28.4.2009
