*
Talvilomalla oli aikaa kehitellä yhtä hyvin yksinkertaista ajatuskuviota. Rohkeuden puutteesta minua ei voi syyttää, sillä aion nyt paljastaa teille hyvin yksinkertaisen ajatuskuvion. Ajatuskuvioon liittyy erehtymisen mahdollisuus, mikä tietenkin on kiusallista. Mikäli ajatuskuvioni on oikeansuuntainen, silloin ratkaisu maailmanlaajuiseen lihavuusepidemiaan on löytymässä.
Silläkin uhalla, että aiotte tehdä minusta naurunalaisen, paljastan nyt ajatuskuvioni. Ja muistakaa nauru pidentää ikää.
Ajatuskuvio on seuraava:
Insuliini sitoo energiaa, eli jos aiot laihtua (vapauttaa energiavarastojasi!), sinun pitää välttää insuliinin nousua.
Yksinkertainen selitys ajatuskuviolle
Keskusteluissa diabeetikkolasten (tyypin 1 diabetes) vanhempien kanssa teimme aika yllättävänkin havainnon. Diabetes ja lihavuus kulkee yleensä käsi kädessä, mutta diabeteksesta kärsivä lapsi on monesti hyvin laiha, heikko ja monin eri tavoin sairasteleva. Kun tämä lapsi saa asianmukaista hoitoa (insuliinia), hän nopeasti tulee normaalipainoiseksi (jopa alkaa lihomaan) ja silminnähden virkistyy. Eli, hoitamattoman diabeetikkolapsen ongelmana ei suinkaan ole lihominen vaan pikemminkin laihuus ja energiatason lasku.
On todennäköisesti niin, että diabeetikkolapsi riutuu mm. sen takia kun hänen haimansa ei enää toimi. Haima ei enää tuota insuliinia, joka vie veressä kiertävää sokeri- ja rasvaenergiaa kudoksiin. Voisiko lihavalla ihmisellä tapahtua sitten niin, että korkea insuliini vie liiankin vilkkaasti energiaravintoaineita verestä kudoksiin päin ja aiheuttaa näin herkästi näläntunteen voimistumisen? Nälkäinen ihminen syö ruokaa, siinä ei taida olla mitään ihmeellistä.
Tiede on osoittanut, että läskivarastomme ei ole mikään passiivinen energiavarasto, vaan rasvasolut reagoivat herkästi elimistössämme vallitsevaan tilanteeseen. Se prosessi mikä voisi "viedä lihavalta ihmiseltä energiaa verestä" (tässä ilmaistaan monimutkainen asia erittäin yksinkertaisesti) on nimeltään lipogeneesi. Se on insuliinin aikaansaama tapahtuma, jossa veren glukoosi muuttuu maksassa triglyseridirasvoiksi. Triglyseridit joutuvat vereen ja siellä niiden ei kuulu olla pitkään (nostavat mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä), joten triglyseridit varastoidaan elimistömme rasvasoluihin.
Kun rasvasolut vastaanottavat suuria määriä triglyseridejä, ne suurentuvat. Suureen rasvasoluun mahtuu yhä enemmän triglyseridirasvaa. Lihavan ihmisen nauttimat runsaat hiilihydraattimäärät nostavat insuliinin määrää veressä, veressä kiertävä glukoosienergia otetaan talteen vähäisiin glykogeenivarastoihin ja näiden varastojen täyttyessä, yhä enemmän glukoosienergiaa muuntuu triglyseridirasvoiksi, jotka sitten otetaan talteen yhä enemmän paisuviin rasvasoluihin. Paha kierre on valmis!
Miten katkaista tämä ikävä kierre? Joo, esimerkiksi välttämällä suurien hiilihydraattikuormien nauttimista (vähähiilihydraattinen ruokavalio). Kun insuliinia nostattavat hiilihydraatit pidetään kurissa ruokavalion avulla voi vereen tulla energiaa myös rasvavarastoistamme (voimme laihtua). Ja tämä on yksinkertaisen ajatuskuvioni ydinviesti! Vähän hiilihydraatteja nauttiessamme, veressä kiertävä energia koostuu ravinnon mukana tulleesta energiasta, mutta myöskin rasvavarastoistamme vapautuneesta rasvaenergiasta (lipolyysi).
Lihavuusepidemia voitaisiin ratkaista näin yksinkertaisella voimisteluliikkeellä: Aina kun sinulle tarjotaan paljon hiilihydraatteja sisältävää ruokaa ja välipaloja, käännä silloin päätäsi molempiin suuntiin 2-4 kertaa ja sano samalla tomerasti: Ei kiitos! Ja ota iloiten vastaan tarjottavat proteiini- ja rasvapitoiset ruoat. Näin insuliini pysy matalalla tasolla ja energiaa virtaa rasvavarastoistasi vereen tasaiseen tahtiin.
Kehitellään, pohditaan ja tarvittaessa tyrmätään tämä ajatuskuvioni yhdessä tuumin. Pistä kommenttia tulemaan jos asia kiinnostaa.
Kommentoikaa!
maanantaina, helmikuuta 14, 2011
tiistaina, helmikuuta 01, 2011
Laihduttamisen ABC
**
Kunto- ja terveyslehti 1/2011 on nyt lehtipisteissä. Lehti antaa runsaasti palstatilaa Christer Sundqvistin näkemyksille painonhallinnasta. Käykää hakemassa oma lehtenne! Tilatkaa lehti koko vuodeksi kotiin! Ainoa terveyslehti Suomessa, joka uskaltaa käsitellä asioita monipuolisesti ja rehellisesti?
Tässä valittuja paloja tekstistä, jonka Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist kirjoittivat juuri Sinulle:
HUOMIO! HUOMIO!
On taas se aika vuodesta jolloin moni tuntee tarvetta ryhtyä laihdutuskuurille. Ehkä uudenvuodenlupauksen yllyttämänä, ehkä jonkin televisio-ohjelman, kirjan tai lehtikirjoituksen myötä syntyneen innostuksen jälkeen.
Oletko jo kyllästynyt nälässä kärvistelyyn, laihdutuspillereiden lumo on haihtunut, kevyttuotetarjonta tympäisee, et mene enää täysillä mukaan täysjyvämaailmaan, vaikka liikut – et koe laihtuvasi, kaipaat jo maistuvaa ruokaa… Tuntuuko tutulta? Silloin tämä juttu on juuri sinulle! Tsemppiä!
Miksi suomalaiset lihovat?
Virallinen selitys suomalaisten lihavuudelle on arkiliikunnan väheneminen, me syömme liian suuria ja rasvaisia ruoka-annoksia, edelleenkään emme nauti riittävästi ravintokuituja ja viranomaisten mukaan meidän pitäisi karttaa yksipuolisia muotidieettejä. Anna hetkeksi tilaa toisenlaiselle ajattelulle! Ajattelulle, joka pohjautuu tutkittuun tietoon.
Meillä on Suomessa käytettävissä vertailukelpoista tietoa lihavuuden kehityksestä 1960 –luvulta asti (Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset, KTL:n julkaisuja B3/2002 ; Kansallinen Finriski 2007 –terveystutkimus, KTL:n julkaisuja B 34/2008). Näistä tilastoista on luettavissa, että lihominen alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvun alussa, oli kaikkein voimakkainta 1980-luvun alussa ja lisääntyi vuoteen 2002 asti, tasaantuakseen sitten tarpeettoman korkealle tasolle meidän päiviimme asti.
Pohjois-Karjala-projektin myötä nostettu tietoisuus sydän- ja verisuonitaudeista ja terveysvalistus on vähentänyt sydänkuolemia. Onkohan pääosin kyse tehostuneesta hoidosta tai meille tuntemattomista tekijöistä kuten Jussi Huttunen jo vuonna 2003 kirjoitti Duodecimissa otsikolla "Mistä tulet, mihin menet sepelvaltimotauti?"
Sydänkuolemat ovat kuitenkin vähentyneet lihavuuden kustannuksella. Luonnollisesti tuntuu epämukavalta ajatella, että projektin myötä noudatettu ravitsemus- ja diabetesvalistus olisi aiheuttanut suomalaisten lihavuusepidemian.
Mitä tapahtuu jos otamme lähtökohdaksi sen, että pitkään noudatettu ravitsemuspolitiikka on ihmisten lihavuuden pääasiallisena syynä? Minkälainen ruokavalio on meidät mahdollisesti lihavoittanut ja mitä voidaan tarjota tilalle? Siitä tietoa seuraavassa tekstiosuudessa.
Terveystietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, miksi ihmiset lihovat silti?
Voisiko syynä tähän ristiriitaan olla se, että noudatetaan vääränlaisia ruokatapoja, joihin väärä terveysvalistus on ohjannut? Liikkumattomuudella syyllistämisen sijaan olisikin etsittävä syyllistä pitkään noudatetusta ravitsemuslinjauksesta? Amerikantuliaisina saadut ohjeet välttää rasvaa ja syödä paljon hiilihydraatteja, eivät ehkä sittenkään toimineet vaikka niitä kaikkein uskollisimmin juuri Suomessa on taidettu noudattaa.
Parasta mitä ihminen voi terveydelleen tehdä, on päästä eroon ylipainostaan. Pitäisiköhän meidän suomalaisten suhtautua suopeammin lukuisiin onnistuneisiin laihtumiskertomuksiin ja painonhallintatapauksiin (hiilihydraatteja vähentämällä!) ja jättää Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat norsunluutorneihinsa kököttämään ja tivaamaan sieltä niitä pitkäaikaistutkimuksia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta?
Harvardin yliopiston ja muidenkin huippuyliopistojen tutkijat (Ronald Krauss, Frank Hu, Walter Willett, Dariush Mozaffarian, Jeff Volek, Eric Westman jne.) eivät vakuuta rasvateoriaan sitoutuneita suomalaisia terveysviranomaisia, eivätkä innostaa suunnanmuutokseen. Suomessa tarjotaan ainoana keinona lisää liikuntaa, vielä enemmän kevyttuotteita, täysjyvää ja toivottomat tapaukset jonottavat laihdutusleikkaukseen. Onko tällainen jääräpäisyys jo kaistapäisyyttä?
Monen ihmisen lihominen johtuu siitä, ettei kokonaisvaltaisesti oteta huomioon elämän kaikkia osa-alueita. Maistuvan, lisäaineettoman ruoan nauttimisella ja arkiliikunnalla voi aloittaa painonhallintansa, mutta viisautta on ottaa huomioon muutkin tekijät kuin oikeaoppinen ruokailu ja liikunta. Osa meistä on perintötekijöistä johtuen selkeästi taipuvaisempia lihavuuteen kuin toiset. Mieti hetken verran: Jos geenit tekivät sinusta hiukan pyöreämmän kuin toiset, mutta sinulla on edelleen hyvä olo, eikö silloin voida sallia hieman enemmän pyöreyttä ja lipsumista länsimaisesta laihuusasenteesta? Paha ylipaino on tietenkin aina haitaksi, mutta lievä ylipaino saattaa pitemmän päälle olla terveellisempi ratkaisu.
Tutkimukset osoittavat, että stressi ja kiireinen elämäntyyli saattavat altistaa ylipainolle. Huolimaton syöminen saattaa altistaa ylipainolle vain senkin takia, että riittämätön suojaravintoaineiden saanti luo meille tarpeen syödä liian suuria ruoka-annoksia. Korvaamalla osan tärkkelyspitoisista antimista suojaravintoainepitoisilla maitovalmisteilla, kalalla, lihalla, marjoilla, vihanneksilla ja hedelmillä, voidaan pärjätä pienemmillä ruoka-annoksilla.
Riittävä yöuni on terveyden ja painonhallinnan tärkeä kulmakivi. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yllättävän yleistä ja saattaa olla syynä kilojen karistamisen vaikeuksiin, sillä laiskasti toimiva kilpirauhanen laskee perusaineenvaihduntaa.
Muistutamme vielä siitä, miten voimakkaasti oma mielemme (psykologiset tekijät) ruokkii meissä ongelmakäyttäytymistä ruokatarjonnan äärellä. Ruoan ahmiminen tai retkahtaminen roskaruoan pariin siitä syystä, että inhoaa itseään, on monen epäonnistuneen laihdutusyrityksen taustatekijöissä.
Miten ruokavaliomme on muuttunut vuosien saatossa?
Jos isoäidin isoäiti tuotaisiin keskelle tyypillistä suomalaista ruokamarkettia, hän saattaisi pitkän tovin ihmetellä mistä hän löytäisi aitoa ruokaa! Kun vertailupohjana on ihmisen koko kehityshistoria, olemme varsin lyhyessä ajassa omaksuneet ihan uudenlaiset ruoanhankintakeinot. Ruokaa ei enää metsästetä ja säilötä kotioloissa vaan ostetaan jopa valmiina ruoka-annoksina suoraan kaupan hyllystä. Tällainen pitkälle jalostettujen ruokien esilletuonti ei olisi ollut mahdollista, ellei niistä pidettäisi ja niitä ostettaisi hyvinkin runsaasti. Olemme tottuneet näihin valmisruokiin ja eineksiin siinä määrin, että niistä on terveystietoisuuden lisäännyttyä, vaikea luopua. Suosittelen kuitenkin jokaista suomalaista sanomaan ei eineksille ja tekemään suursiivouksen jääkaapissa. Syömällä aitoa mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, voimme edistää terveyttämme ja myös hallita painoamme paremmin.
Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhde oli isoäidin isoäidin aikaan 1-2:1, kun suhde nykyään länsimaisessa ravinnossa on keskimäärin 15:1 ja monesti paljon sitä korkeampi. Liiallinen omega-6-rasvahappojen saanti tuottaa elimistössä eräänlaista jatkuvaa matala-asteista tulehdusta, joka vallitsee lihavuudessa, diabeteksessa, masennuksessa ja muissa pitkäaikaissairauksissa. Tilanteen korjaaminen vaatisi omega-6/omega-3-suhteen tasapainottamista esimerkiksi kalaöljyn (vaan ei rypsiöljyn!) tuntuvalla omega-3-rasvahappojen lisäämisellä.
Anna ajatusmaailmassasi sijaa edes hetkeksi pohdinnalle, olisiko lihavuusepidemian taustalla omalta osaltaan nykyaikainen viljapainotteinen ruokavaliomme? Moni on löytänyt viljattomasta ruokavaliosta helpotusta moneen vaivaan ja laihdutuskin on tehokkaampaa leipäkasojen puuttuessa. Voin lämpimästi suositella paluuta isoäidin isoäidin noudattamaan ruokavalioon.
Syömmekö liikaa välipaloja?
Sundqvist väittää, että välipalakulttuurimme on omalta osaltaan lihavoittanut meidät. Keskittymällä nauttimaan 3-4 kertaa päivässä ruokaa lautaselta ja jättämällä lihottavat välipalat pois, voimme painonhallinnan helpottumisen lisäksi tehdä säästöjä ruokalaskussa.
Jos ihan pakko on syödä välipaloja, niin sitten suosittelemme sellaista syötävää, jolla pysyy suolisto mahdollisimman hyvässä kunnossa. Nauti pre- ja probiootteja suolistosi terveydeksi! Ota tavaksi nauttia ravintokuitusi esimerkiksi ravitsevien pähkinöiden ja siementen muodossa. Älä täytä suolistosi tärkkelyspitoisella massalla!
Kansallisen ylipainon syylliseksi parjattu rasva on pääsemässä pois pannasta. Hiilihydraattien määrä/laatu on keskusteluissa.
Viimeaikaiset tutkimusnäytöt vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista ovat mykistäviä. Esimerkiksi arvostetun Harvardin yliopiston tutkijat pitävät sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja vaarallisempina kuin rasvoja. Eritoten naisten sydän ei siedä liikoja hiilihydraatteja, vaan sairastuu herkästi. Tähän suunnanmuutokseen hiilihydraattien suhteen on päästy pitkään jatkettujen ennakkoluulottomien terveystutkimusten avulla. Ainoastaan sellainen ravitsemusneuvonta, joka kohdistuu hiilihydraatteihin voi pelastaa meidät "elintasosairauksien" (diabetes, SVT, lihavuus, metabolinen oireyhtymä) loputtomalta vyöryltä.
Kohtuullinen rasvan saanti yhdessä laadukkaiden proteiinien kanssa on nykyään se keinovalikoima, joka kiinnostaa terveystietoisimpia piirejä. Käytännössä terveen ihmisen on mahdotonta syödä liikaa proteiinia. Rasvan käytössä kehotan noudattamaan maalaisjärkeä. Kun rasva on nyt pääsemässä pois pannasta, se ei tarkoita, että ruvetaan rasvoilla lotraamaan. Harvardin yliopiston viesti on aika selkeä ja sen edessä taipuu vannoutuneinkin maitorasvojen ja muiden eläinrasvojen ystävä: Tyydyttyneitä eläinperäisiä rasvoja on tarkkojen tutkimusten mukaan syötävä edelleenkin kohtuudella. Paras terveyttä ja painonhallintaa ylläpitävä tutkimusnäyttö on saatu kalarasvoja ja laadukkaita, vähän käsiteltyjä kasvirasvoja suosimalla. Mutta rasvaa ei enää saa parjata!
Käytännön vinkkejä painonhallintaan ja ateriointiin
- jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Painonhallintaan liittyy paljon yksilöstä riippuvia tekijöitä, joita ei missään ohjeistuksessa voida ottaa täysimääräisenä huomioon. Se vinkki joka on juuri sinulle se kaikkein tärkein, ei mahdollisesti ole yhtä tärkeää jollekin toiselle. Löydä oma tiesi! Kuuntele elimistösi signaaleja!
- syö terveellistä, mahdollisimman vähän teollisesti käsiteltyä aitoa ruokaa.
- usko siihen, että laadukas ruoka pitää hoikkana, vaikka sinulla saattaisikin olla yksittäisiä esimerkkejä päinvastaisesta
- syö hitaasti, kiireettömästi, ruoasta nauttien
- säilytä maltti ja kohtuus joka tilanteessa
- muista, että teemme jatkuvasti tiedostamattomia valintoja ruoan suhteen (hyviä ja huonoja). Elä niin, että saatat tehdä mahdollisimman usein hyviä valintoja. Huomio: telkkarin ääressä voi istua napostelematta jatkuvasti!
- harrasta sellaista monipuolista liikuntaa joka pitää mielen virkeänä, mutta älä aseta liian korkealle toiveesi liikunnan laihduttavasta vaikutuksesta
- luovu kaloreiden laskemisesta! Menestykselliseen painonhallintaan riittää kun jätät vähemmälle perunan, pastan, riisin ja leivän. Syö sen sijaan runsaammin vihanneksia, kalaa, lihaa ja marjoja. Luonnollisesti olet jo kauan sitten karsinut ruokavaliostasi makeiset, virvoitusjuomat, sokeriset välipalat ja kevyttuotteet
- proteiini ja rasva pitävät kylläisenä pitempään, eli ota tavaksi syödä proteiinia ja pekonia aamulla, aina jotain laadukasta proteiinin lähdettä (kalaa, lihaa, papuja, maitotuotteita, kananmunia) lounaalla ja päivällisellä
- tee muutoksia ruokavalioosi vaiheittain
- mieti onko sinulla todellakin nälkä
- tee aina lista ruokaostoksille mennessäsi ja noudata listaa mielihaluista tai tarjouksista huolimatta
- älä mene nälkäisenä ruokakauppaan
- pidä ruokapäiväkirjaa
- älä koskaan päästä nälkää hirmuiseksi. Jos aterioinnin jälkeen tulee nälkä jo 1-2 tunnin kuluttua, syö seuraavalla kerralla hieman suurempi annos proteiinia ja rasvaa. Normaalia on, että nälkä pysyy loitolla 3-5 tuntia
- opettele valmistamaan ruokaa ihan itse kotona
- valmistaudu etukäteen erikoistapahtumia varten (juhlat, ravintolaillalliset, kovan kiireen täyttämät päivät)
- syö riittävästi ja säännöllisesti oman ateriarytmisi mukaisesti. Onni saattaa löytyä yhtä hyvin ruokailusta 5-8 kertaa päivässä kuin 2-3 kertaa tapahtuneessa ruokailussa. Vain sinä itse tiedät, mikä rytmi sopii sinulle parhaiten
- kiinnostu omasta terveydestäsi niin paljon, että mahdollinen ylipaino ja sen torjunta on sinun ykkösprojektisi vuonna 2011
Lähde: Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist. Painonhallinnan aakkoset. Kunto- ja terveyslehti 1: 40-45, 2011
Kunto- ja terveyslehti 1/2011 on nyt lehtipisteissä. Lehti antaa runsaasti palstatilaa Christer Sundqvistin näkemyksille painonhallinnasta. Käykää hakemassa oma lehtenne! Tilatkaa lehti koko vuodeksi kotiin! Ainoa terveyslehti Suomessa, joka uskaltaa käsitellä asioita monipuolisesti ja rehellisesti?
Tässä valittuja paloja tekstistä, jonka Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist kirjoittivat juuri Sinulle:
HUOMIO! HUOMIO!
On taas se aika vuodesta jolloin moni tuntee tarvetta ryhtyä laihdutuskuurille. Ehkä uudenvuodenlupauksen yllyttämänä, ehkä jonkin televisio-ohjelman, kirjan tai lehtikirjoituksen myötä syntyneen innostuksen jälkeen.
Oletko jo kyllästynyt nälässä kärvistelyyn, laihdutuspillereiden lumo on haihtunut, kevyttuotetarjonta tympäisee, et mene enää täysillä mukaan täysjyvämaailmaan, vaikka liikut – et koe laihtuvasi, kaipaat jo maistuvaa ruokaa… Tuntuuko tutulta? Silloin tämä juttu on juuri sinulle! Tsemppiä!
Miksi suomalaiset lihovat?
Virallinen selitys suomalaisten lihavuudelle on arkiliikunnan väheneminen, me syömme liian suuria ja rasvaisia ruoka-annoksia, edelleenkään emme nauti riittävästi ravintokuituja ja viranomaisten mukaan meidän pitäisi karttaa yksipuolisia muotidieettejä. Anna hetkeksi tilaa toisenlaiselle ajattelulle! Ajattelulle, joka pohjautuu tutkittuun tietoon.
Meillä on Suomessa käytettävissä vertailukelpoista tietoa lihavuuden kehityksestä 1960 –luvulta asti (Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset, KTL:n julkaisuja B3/2002 ; Kansallinen Finriski 2007 –terveystutkimus, KTL:n julkaisuja B 34/2008). Näistä tilastoista on luettavissa, että lihominen alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvun alussa, oli kaikkein voimakkainta 1980-luvun alussa ja lisääntyi vuoteen 2002 asti, tasaantuakseen sitten tarpeettoman korkealle tasolle meidän päiviimme asti.
Pohjois-Karjala-projektin myötä nostettu tietoisuus sydän- ja verisuonitaudeista ja terveysvalistus on vähentänyt sydänkuolemia. Onkohan pääosin kyse tehostuneesta hoidosta tai meille tuntemattomista tekijöistä kuten Jussi Huttunen jo vuonna 2003 kirjoitti Duodecimissa otsikolla "Mistä tulet, mihin menet sepelvaltimotauti?"
Sydänkuolemat ovat kuitenkin vähentyneet lihavuuden kustannuksella. Luonnollisesti tuntuu epämukavalta ajatella, että projektin myötä noudatettu ravitsemus- ja diabetesvalistus olisi aiheuttanut suomalaisten lihavuusepidemian.
Mitä tapahtuu jos otamme lähtökohdaksi sen, että pitkään noudatettu ravitsemuspolitiikka on ihmisten lihavuuden pääasiallisena syynä? Minkälainen ruokavalio on meidät mahdollisesti lihavoittanut ja mitä voidaan tarjota tilalle? Siitä tietoa seuraavassa tekstiosuudessa.
Terveystietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, miksi ihmiset lihovat silti?
Voisiko syynä tähän ristiriitaan olla se, että noudatetaan vääränlaisia ruokatapoja, joihin väärä terveysvalistus on ohjannut? Liikkumattomuudella syyllistämisen sijaan olisikin etsittävä syyllistä pitkään noudatetusta ravitsemuslinjauksesta? Amerikantuliaisina saadut ohjeet välttää rasvaa ja syödä paljon hiilihydraatteja, eivät ehkä sittenkään toimineet vaikka niitä kaikkein uskollisimmin juuri Suomessa on taidettu noudattaa.
Parasta mitä ihminen voi terveydelleen tehdä, on päästä eroon ylipainostaan. Pitäisiköhän meidän suomalaisten suhtautua suopeammin lukuisiin onnistuneisiin laihtumiskertomuksiin ja painonhallintatapauksiin (hiilihydraatteja vähentämällä!) ja jättää Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat norsunluutorneihinsa kököttämään ja tivaamaan sieltä niitä pitkäaikaistutkimuksia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta?
Harvardin yliopiston ja muidenkin huippuyliopistojen tutkijat (Ronald Krauss, Frank Hu, Walter Willett, Dariush Mozaffarian, Jeff Volek, Eric Westman jne.) eivät vakuuta rasvateoriaan sitoutuneita suomalaisia terveysviranomaisia, eivätkä innostaa suunnanmuutokseen. Suomessa tarjotaan ainoana keinona lisää liikuntaa, vielä enemmän kevyttuotteita, täysjyvää ja toivottomat tapaukset jonottavat laihdutusleikkaukseen. Onko tällainen jääräpäisyys jo kaistapäisyyttä?
Monen ihmisen lihominen johtuu siitä, ettei kokonaisvaltaisesti oteta huomioon elämän kaikkia osa-alueita. Maistuvan, lisäaineettoman ruoan nauttimisella ja arkiliikunnalla voi aloittaa painonhallintansa, mutta viisautta on ottaa huomioon muutkin tekijät kuin oikeaoppinen ruokailu ja liikunta. Osa meistä on perintötekijöistä johtuen selkeästi taipuvaisempia lihavuuteen kuin toiset. Mieti hetken verran: Jos geenit tekivät sinusta hiukan pyöreämmän kuin toiset, mutta sinulla on edelleen hyvä olo, eikö silloin voida sallia hieman enemmän pyöreyttä ja lipsumista länsimaisesta laihuusasenteesta? Paha ylipaino on tietenkin aina haitaksi, mutta lievä ylipaino saattaa pitemmän päälle olla terveellisempi ratkaisu.
Tutkimukset osoittavat, että stressi ja kiireinen elämäntyyli saattavat altistaa ylipainolle. Huolimaton syöminen saattaa altistaa ylipainolle vain senkin takia, että riittämätön suojaravintoaineiden saanti luo meille tarpeen syödä liian suuria ruoka-annoksia. Korvaamalla osan tärkkelyspitoisista antimista suojaravintoainepitoisilla maitovalmisteilla, kalalla, lihalla, marjoilla, vihanneksilla ja hedelmillä, voidaan pärjätä pienemmillä ruoka-annoksilla.
Riittävä yöuni on terveyden ja painonhallinnan tärkeä kulmakivi. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yllättävän yleistä ja saattaa olla syynä kilojen karistamisen vaikeuksiin, sillä laiskasti toimiva kilpirauhanen laskee perusaineenvaihduntaa.
Muistutamme vielä siitä, miten voimakkaasti oma mielemme (psykologiset tekijät) ruokkii meissä ongelmakäyttäytymistä ruokatarjonnan äärellä. Ruoan ahmiminen tai retkahtaminen roskaruoan pariin siitä syystä, että inhoaa itseään, on monen epäonnistuneen laihdutusyrityksen taustatekijöissä.
Miten ruokavaliomme on muuttunut vuosien saatossa?
Jos isoäidin isoäiti tuotaisiin keskelle tyypillistä suomalaista ruokamarkettia, hän saattaisi pitkän tovin ihmetellä mistä hän löytäisi aitoa ruokaa! Kun vertailupohjana on ihmisen koko kehityshistoria, olemme varsin lyhyessä ajassa omaksuneet ihan uudenlaiset ruoanhankintakeinot. Ruokaa ei enää metsästetä ja säilötä kotioloissa vaan ostetaan jopa valmiina ruoka-annoksina suoraan kaupan hyllystä. Tällainen pitkälle jalostettujen ruokien esilletuonti ei olisi ollut mahdollista, ellei niistä pidettäisi ja niitä ostettaisi hyvinkin runsaasti. Olemme tottuneet näihin valmisruokiin ja eineksiin siinä määrin, että niistä on terveystietoisuuden lisäännyttyä, vaikea luopua. Suosittelen kuitenkin jokaista suomalaista sanomaan ei eineksille ja tekemään suursiivouksen jääkaapissa. Syömällä aitoa mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, voimme edistää terveyttämme ja myös hallita painoamme paremmin.
Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhde oli isoäidin isoäidin aikaan 1-2:1, kun suhde nykyään länsimaisessa ravinnossa on keskimäärin 15:1 ja monesti paljon sitä korkeampi. Liiallinen omega-6-rasvahappojen saanti tuottaa elimistössä eräänlaista jatkuvaa matala-asteista tulehdusta, joka vallitsee lihavuudessa, diabeteksessa, masennuksessa ja muissa pitkäaikaissairauksissa. Tilanteen korjaaminen vaatisi omega-6/omega-3-suhteen tasapainottamista esimerkiksi kalaöljyn (vaan ei rypsiöljyn!) tuntuvalla omega-3-rasvahappojen lisäämisellä.
Anna ajatusmaailmassasi sijaa edes hetkeksi pohdinnalle, olisiko lihavuusepidemian taustalla omalta osaltaan nykyaikainen viljapainotteinen ruokavaliomme? Moni on löytänyt viljattomasta ruokavaliosta helpotusta moneen vaivaan ja laihdutuskin on tehokkaampaa leipäkasojen puuttuessa. Voin lämpimästi suositella paluuta isoäidin isoäidin noudattamaan ruokavalioon.
Syömmekö liikaa välipaloja?
Sundqvist väittää, että välipalakulttuurimme on omalta osaltaan lihavoittanut meidät. Keskittymällä nauttimaan 3-4 kertaa päivässä ruokaa lautaselta ja jättämällä lihottavat välipalat pois, voimme painonhallinnan helpottumisen lisäksi tehdä säästöjä ruokalaskussa.
Jos ihan pakko on syödä välipaloja, niin sitten suosittelemme sellaista syötävää, jolla pysyy suolisto mahdollisimman hyvässä kunnossa. Nauti pre- ja probiootteja suolistosi terveydeksi! Ota tavaksi nauttia ravintokuitusi esimerkiksi ravitsevien pähkinöiden ja siementen muodossa. Älä täytä suolistosi tärkkelyspitoisella massalla!
Kansallisen ylipainon syylliseksi parjattu rasva on pääsemässä pois pannasta. Hiilihydraattien määrä/laatu on keskusteluissa.
Viimeaikaiset tutkimusnäytöt vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista ovat mykistäviä. Esimerkiksi arvostetun Harvardin yliopiston tutkijat pitävät sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja vaarallisempina kuin rasvoja. Eritoten naisten sydän ei siedä liikoja hiilihydraatteja, vaan sairastuu herkästi. Tähän suunnanmuutokseen hiilihydraattien suhteen on päästy pitkään jatkettujen ennakkoluulottomien terveystutkimusten avulla. Ainoastaan sellainen ravitsemusneuvonta, joka kohdistuu hiilihydraatteihin voi pelastaa meidät "elintasosairauksien" (diabetes, SVT, lihavuus, metabolinen oireyhtymä) loputtomalta vyöryltä.
Kohtuullinen rasvan saanti yhdessä laadukkaiden proteiinien kanssa on nykyään se keinovalikoima, joka kiinnostaa terveystietoisimpia piirejä. Käytännössä terveen ihmisen on mahdotonta syödä liikaa proteiinia. Rasvan käytössä kehotan noudattamaan maalaisjärkeä. Kun rasva on nyt pääsemässä pois pannasta, se ei tarkoita, että ruvetaan rasvoilla lotraamaan. Harvardin yliopiston viesti on aika selkeä ja sen edessä taipuu vannoutuneinkin maitorasvojen ja muiden eläinrasvojen ystävä: Tyydyttyneitä eläinperäisiä rasvoja on tarkkojen tutkimusten mukaan syötävä edelleenkin kohtuudella. Paras terveyttä ja painonhallintaa ylläpitävä tutkimusnäyttö on saatu kalarasvoja ja laadukkaita, vähän käsiteltyjä kasvirasvoja suosimalla. Mutta rasvaa ei enää saa parjata!
Käytännön vinkkejä painonhallintaan ja ateriointiin
- jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Painonhallintaan liittyy paljon yksilöstä riippuvia tekijöitä, joita ei missään ohjeistuksessa voida ottaa täysimääräisenä huomioon. Se vinkki joka on juuri sinulle se kaikkein tärkein, ei mahdollisesti ole yhtä tärkeää jollekin toiselle. Löydä oma tiesi! Kuuntele elimistösi signaaleja!
- syö terveellistä, mahdollisimman vähän teollisesti käsiteltyä aitoa ruokaa.
- usko siihen, että laadukas ruoka pitää hoikkana, vaikka sinulla saattaisikin olla yksittäisiä esimerkkejä päinvastaisesta
- syö hitaasti, kiireettömästi, ruoasta nauttien
- säilytä maltti ja kohtuus joka tilanteessa
- muista, että teemme jatkuvasti tiedostamattomia valintoja ruoan suhteen (hyviä ja huonoja). Elä niin, että saatat tehdä mahdollisimman usein hyviä valintoja. Huomio: telkkarin ääressä voi istua napostelematta jatkuvasti!
- harrasta sellaista monipuolista liikuntaa joka pitää mielen virkeänä, mutta älä aseta liian korkealle toiveesi liikunnan laihduttavasta vaikutuksesta
- luovu kaloreiden laskemisesta! Menestykselliseen painonhallintaan riittää kun jätät vähemmälle perunan, pastan, riisin ja leivän. Syö sen sijaan runsaammin vihanneksia, kalaa, lihaa ja marjoja. Luonnollisesti olet jo kauan sitten karsinut ruokavaliostasi makeiset, virvoitusjuomat, sokeriset välipalat ja kevyttuotteet
- proteiini ja rasva pitävät kylläisenä pitempään, eli ota tavaksi syödä proteiinia ja pekonia aamulla, aina jotain laadukasta proteiinin lähdettä (kalaa, lihaa, papuja, maitotuotteita, kananmunia) lounaalla ja päivällisellä
- tee muutoksia ruokavalioosi vaiheittain
- mieti onko sinulla todellakin nälkä
- tee aina lista ruokaostoksille mennessäsi ja noudata listaa mielihaluista tai tarjouksista huolimatta
- älä mene nälkäisenä ruokakauppaan
- pidä ruokapäiväkirjaa
- älä koskaan päästä nälkää hirmuiseksi. Jos aterioinnin jälkeen tulee nälkä jo 1-2 tunnin kuluttua, syö seuraavalla kerralla hieman suurempi annos proteiinia ja rasvaa. Normaalia on, että nälkä pysyy loitolla 3-5 tuntia
- opettele valmistamaan ruokaa ihan itse kotona
- valmistaudu etukäteen erikoistapahtumia varten (juhlat, ravintolaillalliset, kovan kiireen täyttämät päivät)
- syö riittävästi ja säännöllisesti oman ateriarytmisi mukaisesti. Onni saattaa löytyä yhtä hyvin ruokailusta 5-8 kertaa päivässä kuin 2-3 kertaa tapahtuneessa ruokailussa. Vain sinä itse tiedät, mikä rytmi sopii sinulle parhaiten
- kiinnostu omasta terveydestäsi niin paljon, että mahdollinen ylipaino ja sen torjunta on sinun ykkösprojektisi vuonna 2011
Lähde: Kalle Kotiranta ja Christer Sundqvist. Painonhallinnan aakkoset. Kunto- ja terveyslehti 1: 40-45, 2011
maanantaina, tammikuuta 31, 2011
Ruokarevoluutio
**
Ruotsalainen ruokatohtori "kostdoktorn" Andreas Eenfeldt on julkaissut kirjan nimeltään Matrevolutionen. Kirjan nimessä esiintyy sana evoluutio (punaisella) ja revoluutio. Kyseessä on kirja ruokavalistuksen vallankumouksesta, jossa haetaan vaikutteita myös ihmisen evoluutiosta.
Minä pidin Eenfeldtin kirjasta. Se on poikkeuksellisen huolellisesti kirjoitettu. Se pyrkii monin esimerkein tuomaan esille sen seikan, että lihavuus- ja diabetesepidemia on saanut niin merkittävät mittasuhteet sen takia kun syömme ihmiselle huonosti sopivaa ruokaa. Eenfeldt sanoo sen suoraan: Jos syöt päinvastoin kuin viranomaiset suosittelevat, voit tervehtyä ja pysyä hoikkana.
Eenfeldtin mukaan tervehdymme jos syömme vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Hän varoo leimautumasta liiaksi LCHF -jengiläiseksi (LCHF = low-carb high-fat, vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa) ja ottaa kirjassaan sopivasti välimatkaa häneen, joka Ruotsissa aloitti ruokavallankumouksen, Annika Dahlqvist. Eenfeldt korostaa olevansa nimenomaan vähähiilihydraattisen linjauksen puolustaja. Hän ei pidä tiukoista ruokavaliomalleista vaan pyrkii rentouteen. Hänen mielestään ruokavalio on terveellistä kun siinä on mahdollisimman vähän sokeria ja tärkkelyspitoisia kasviksia. Meidän pitää syödä aitoa ruokaa. Kakenlaiset kevyttuotteet ja prosessoidut elintarvikkeet saavat ansaitsemansa tuomion. Rasva ei tapa. Rasvasta tehtiin pahaa poliittisista syistä.
Minä näen kirjassa runsaasti vaikutteita Gary Taubesin ajatusmaailmasta, mutta toki Eenfeldt kykenee myös itsenäiseen ajatteluun. Hän käyttää loistavan iskevää retoriikkaa suhtautumisessaan vääräoppiseen nykyiseen diabetesvalistukseen. Hän ei millään voi ymmärtää miten sokeritautia hoidetaan runsailla sokeriannoksilla ja vetää pisteet kotiin paljastaessaan miten huteralla jalustalla nykyinen virallinen diabetesvalistus lepää. Järjettömän valistuksen tarkoituksena on ilmeisesti tuottaa mahdollisimman paljon voittoa lääketeollisuudelle. Ihmisten tervehtyminen on toissijainen tehtävä.
Eenfeldt pyytää meitä nauttimaan laadukkaasta ruoasta: lihaa, kalaa, maanpäällisiä kasviksia ja luonnollisia rasvoja (kuten esim. voi). Meidän pitää välttää: sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia (kuten esim. leipää, pastaa, riisiä ja perunaa). Syö sen verran kuin tuntuu hyvältä! Syö sellaista ruokaa, jota ihminen on syönyt miljoonia vuosia. Sellaiseen ruokaan olemme sopeutuneet.
Kirjaa ollaan kääntämässä suomen kielelle. Palataan kirjan sisältöön silloin uudemman kerran.
Lähde: Andreas Eenfeldt. Matrevolutionen - Ät dig frisk med riktig mat. Bonnier Fakta, 2011
Ruotsalainen ruokatohtori "kostdoktorn" Andreas Eenfeldt on julkaissut kirjan nimeltään Matrevolutionen. Kirjan nimessä esiintyy sana evoluutio (punaisella) ja revoluutio. Kyseessä on kirja ruokavalistuksen vallankumouksesta, jossa haetaan vaikutteita myös ihmisen evoluutiosta.
Minä pidin Eenfeldtin kirjasta. Se on poikkeuksellisen huolellisesti kirjoitettu. Se pyrkii monin esimerkein tuomaan esille sen seikan, että lihavuus- ja diabetesepidemia on saanut niin merkittävät mittasuhteet sen takia kun syömme ihmiselle huonosti sopivaa ruokaa. Eenfeldt sanoo sen suoraan: Jos syöt päinvastoin kuin viranomaiset suosittelevat, voit tervehtyä ja pysyä hoikkana.
Eenfeldtin mukaan tervehdymme jos syömme vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Hän varoo leimautumasta liiaksi LCHF -jengiläiseksi (LCHF = low-carb high-fat, vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa) ja ottaa kirjassaan sopivasti välimatkaa häneen, joka Ruotsissa aloitti ruokavallankumouksen, Annika Dahlqvist. Eenfeldt korostaa olevansa nimenomaan vähähiilihydraattisen linjauksen puolustaja. Hän ei pidä tiukoista ruokavaliomalleista vaan pyrkii rentouteen. Hänen mielestään ruokavalio on terveellistä kun siinä on mahdollisimman vähän sokeria ja tärkkelyspitoisia kasviksia. Meidän pitää syödä aitoa ruokaa. Kakenlaiset kevyttuotteet ja prosessoidut elintarvikkeet saavat ansaitsemansa tuomion. Rasva ei tapa. Rasvasta tehtiin pahaa poliittisista syistä.
Minä näen kirjassa runsaasti vaikutteita Gary Taubesin ajatusmaailmasta, mutta toki Eenfeldt kykenee myös itsenäiseen ajatteluun. Hän käyttää loistavan iskevää retoriikkaa suhtautumisessaan vääräoppiseen nykyiseen diabetesvalistukseen. Hän ei millään voi ymmärtää miten sokeritautia hoidetaan runsailla sokeriannoksilla ja vetää pisteet kotiin paljastaessaan miten huteralla jalustalla nykyinen virallinen diabetesvalistus lepää. Järjettömän valistuksen tarkoituksena on ilmeisesti tuottaa mahdollisimman paljon voittoa lääketeollisuudelle. Ihmisten tervehtyminen on toissijainen tehtävä.
Eenfeldt pyytää meitä nauttimaan laadukkaasta ruoasta: lihaa, kalaa, maanpäällisiä kasviksia ja luonnollisia rasvoja (kuten esim. voi). Meidän pitää välttää: sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia (kuten esim. leipää, pastaa, riisiä ja perunaa). Syö sen verran kuin tuntuu hyvältä! Syö sellaista ruokaa, jota ihminen on syönyt miljoonia vuosia. Sellaiseen ruokaan olemme sopeutuneet.
Kirjaa ollaan kääntämässä suomen kielelle. Palataan kirjan sisältöön silloin uudemman kerran.
Lähde: Andreas Eenfeldt. Matrevolutionen - Ät dig frisk med riktig mat. Bonnier Fakta, 2011
sunnuntai, tammikuuta 30, 2011
Onko väliä millä tavalla virvoitusjuomat on makeutettu?
**
Länsimaissa riehuu ennen kokematon lihavuusepidemia. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää, jotta päästään selvyyteen siitä miksi me lihomme. Uusimmassa Kunto ja terveys -lehdessä on tarkasteltu painonhallintaa rohkeaan tapaani. Ohessa kuitenkin tutkittua tietoa makeista virvoitusjuomista.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että virvoitusjuomat ovat osasyyllisinä lihavuusepidemiaan. Katseet kääntyvät silloin vähäenergisempien, keinomakeutettujen virvoitusjuomien suuntaan. Ovatko ne parempia painonhallinnan kannalta?
Amerikkalaistutkijat testasivat normaalipainoisilla ja lihavilla koehenkilöillä miten eri tavoin makeutetut virvoitusjuomat vaikuttavat ruokailutottumuksiin, kylläisyyden tunteeseen, aterianjälkeiseen glukoosin ja insuliinin vaihteluihin.
Virvoitusjuomat makeutettiin stevialla (290 kcal), aspartaamilla (290 kcal) ja tavallisella sokerilla (493 kcal). Juomia nautittiin kolmena erillisenä testipäivänä ennen lounasta ja päivällistä.
Tuloksista selvisi, että energiaa vähemmän sisältäneet virvoitusjuomat eivät johtaneet kovempaan näläntunteeseen ja suurempia ruoka-annoksia eivät koehenkilöt nauttineet. Stevialla oli mielenkiintoinen vaikutus verensokeriin. Se alensi ainoana tutkittuna tuotteena selvästi aterianjälkeistä glukoosin tuotantoa. Aspartaami heilautti verensokeria lähes tulkoon samalla tavalla kuin puhdas sokeri.
Näin lyhyellä virvoitusjuomien altistuskokeella ei vielä ollut vaikutusta ruokailutottumuksiin, mutta mitähän tapahtuisi jos virvoitusjuomia nautittaisiin suuria määriä joka päivä ja useiden vuosien ajan. On mahdollista, että se näkyisi jo vyötäröllä myös energiaa vähemmän sisältävien virvoitusjuomien osalta. Tutkijat myöntävät, että tutkimuksessa on paljon virhelähteitä. Laboratorio-olosuhteissa tapahtunut ruokailu ei välttämättä vastaa kotioloja.
Jos olisi ihan pakko nauttia virvoitusjuomia, valitsisin stevialla makeutetun cola-juoman. Se näyttäisi häiritsevän insuliinintuotantoa kaikkein vähiten.
Lähde: Anton SD, Martin CK, Han H, Coulon S, Cefalu WT, Geiselman P, Williamson DA. Effects of stevia, aspartame, and sucrose on food intake, satiety, and postprandial glucose and insulin levels. Appetite 55(1): 37-43, 2010
Länsimaissa riehuu ennen kokematon lihavuusepidemia. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää, jotta päästään selvyyteen siitä miksi me lihomme. Uusimmassa Kunto ja terveys -lehdessä on tarkasteltu painonhallintaa rohkeaan tapaani. Ohessa kuitenkin tutkittua tietoa makeista virvoitusjuomista.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että virvoitusjuomat ovat osasyyllisinä lihavuusepidemiaan. Katseet kääntyvät silloin vähäenergisempien, keinomakeutettujen virvoitusjuomien suuntaan. Ovatko ne parempia painonhallinnan kannalta?
Amerikkalaistutkijat testasivat normaalipainoisilla ja lihavilla koehenkilöillä miten eri tavoin makeutetut virvoitusjuomat vaikuttavat ruokailutottumuksiin, kylläisyyden tunteeseen, aterianjälkeiseen glukoosin ja insuliinin vaihteluihin.
Virvoitusjuomat makeutettiin stevialla (290 kcal), aspartaamilla (290 kcal) ja tavallisella sokerilla (493 kcal). Juomia nautittiin kolmena erillisenä testipäivänä ennen lounasta ja päivällistä.
Tuloksista selvisi, että energiaa vähemmän sisältäneet virvoitusjuomat eivät johtaneet kovempaan näläntunteeseen ja suurempia ruoka-annoksia eivät koehenkilöt nauttineet. Stevialla oli mielenkiintoinen vaikutus verensokeriin. Se alensi ainoana tutkittuna tuotteena selvästi aterianjälkeistä glukoosin tuotantoa. Aspartaami heilautti verensokeria lähes tulkoon samalla tavalla kuin puhdas sokeri.
Näin lyhyellä virvoitusjuomien altistuskokeella ei vielä ollut vaikutusta ruokailutottumuksiin, mutta mitähän tapahtuisi jos virvoitusjuomia nautittaisiin suuria määriä joka päivä ja useiden vuosien ajan. On mahdollista, että se näkyisi jo vyötäröllä myös energiaa vähemmän sisältävien virvoitusjuomien osalta. Tutkijat myöntävät, että tutkimuksessa on paljon virhelähteitä. Laboratorio-olosuhteissa tapahtunut ruokailu ei välttämättä vastaa kotioloja.
Jos olisi ihan pakko nauttia virvoitusjuomia, valitsisin stevialla makeutetun cola-juoman. Se näyttäisi häiritsevän insuliinintuotantoa kaikkein vähiten.
Lähde: Anton SD, Martin CK, Han H, Coulon S, Cefalu WT, Geiselman P, Williamson DA. Effects of stevia, aspartame, and sucrose on food intake, satiety, and postprandial glucose and insulin levels. Appetite 55(1): 37-43, 2010
lauantaina, tammikuuta 29, 2011
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa katsotaan eteenpäin
**
Mielenkiinnon herätti Duodecim -lääkärilehden uusimmassa numerossa ollut pieni juttu isosta diabetestutkimuksesta.
Yhdysvalloissa on meneillään nelisen vuotta sitten alkanut ja vielä kymmenen vuotta jatkuva suuri kontrolloitu diabetestutkimus, jonka nimi on Look AHEAD. Siinä tyypin 2 diabeetikkojen paino, hoitotasapaino ja verenpaine paranivat merkittävästi neljä vuotta jatkuneen elintapaintervention vaikutuksesta (interventio = väliintulo). Käytännössä toteutetaan samaa diabeteksen ehkäisytutkimusta kuin Suomessakin.
Ruokavaliossa on ollut energiaa 1200-1800 kcal/vrk. Rasvaa on vähennetty alle 30 prosentin ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti on jäänyt alle 10 prosentin energiasta. Liikuntaa on lisätty ja tavoitteena on ollut 7 prosentin laihtuminen vuoden kuluessa ja siinä pysyminen. Tiukkaa tämä painotavoite tekee, eikä siihen olekaan päästy. Luonnollisesti noin vähillä kalorimäärillä elettäessä on jatkuva nälkä seuralaisena, varsinkin jos proteiinit ja rasvat jäävät vähiin.
Urheasti tsemppaavat koeryhmäläiset ovat neljän vuoden aikana laihtuneet vähän yli 5 prosenttia verrokkeihin nähden. Koeryhmäläisten verenpaine on myös laskenut, fyysinen suorituskyky on parantunut ja HDL-kolesterolitaso nousi hieman. Koe jatkuu vielä lähes kymmenen vuotta ja siinä ajassa saadaan mahdollisesti riittävästi tietoja sydän- ja verisuonitautien "kovista" päätetapahtumista. Jäädään innolla seuraamaan tutkimusta, sillä kieltämättä toistaiseksi näyttää aika lupaavalta.
Tutkimusraportin kommenteissa on korostunut selkeä tarve suunnata resurssit takaisin perusasioihin. Vähemmän lääkehoitoa ja enemmän aikaista väliintuloa (hyvä ravitsemus, painonhallinta ja liikunta). Kritiikkiä saavat viimeaikaiset lääketutkimukset (ACCORD, ADVANCE ym.).
Perusasioihin kuuluu myös vähähiilihydraattiseen ruokavalioon perustuva tyypin 2 diabeteksen hoito. Sitä tässäkään tutkimuksessa ei sovelleta, siitä apunsa saaneiden harmiksi. Jäämme odottamaan tällaisia tutkimuksia.
Lähde: Duodecim 127: 106, 2011
Mielenkiinnon herätti Duodecim -lääkärilehden uusimmassa numerossa ollut pieni juttu isosta diabetestutkimuksesta.
Yhdysvalloissa on meneillään nelisen vuotta sitten alkanut ja vielä kymmenen vuotta jatkuva suuri kontrolloitu diabetestutkimus, jonka nimi on Look AHEAD. Siinä tyypin 2 diabeetikkojen paino, hoitotasapaino ja verenpaine paranivat merkittävästi neljä vuotta jatkuneen elintapaintervention vaikutuksesta (interventio = väliintulo). Käytännössä toteutetaan samaa diabeteksen ehkäisytutkimusta kuin Suomessakin.
Ruokavaliossa on ollut energiaa 1200-1800 kcal/vrk. Rasvaa on vähennetty alle 30 prosentin ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti on jäänyt alle 10 prosentin energiasta. Liikuntaa on lisätty ja tavoitteena on ollut 7 prosentin laihtuminen vuoden kuluessa ja siinä pysyminen. Tiukkaa tämä painotavoite tekee, eikä siihen olekaan päästy. Luonnollisesti noin vähillä kalorimäärillä elettäessä on jatkuva nälkä seuralaisena, varsinkin jos proteiinit ja rasvat jäävät vähiin.
Urheasti tsemppaavat koeryhmäläiset ovat neljän vuoden aikana laihtuneet vähän yli 5 prosenttia verrokkeihin nähden. Koeryhmäläisten verenpaine on myös laskenut, fyysinen suorituskyky on parantunut ja HDL-kolesterolitaso nousi hieman. Koe jatkuu vielä lähes kymmenen vuotta ja siinä ajassa saadaan mahdollisesti riittävästi tietoja sydän- ja verisuonitautien "kovista" päätetapahtumista. Jäädään innolla seuraamaan tutkimusta, sillä kieltämättä toistaiseksi näyttää aika lupaavalta.
Tutkimusraportin kommenteissa on korostunut selkeä tarve suunnata resurssit takaisin perusasioihin. Vähemmän lääkehoitoa ja enemmän aikaista väliintuloa (hyvä ravitsemus, painonhallinta ja liikunta). Kritiikkiä saavat viimeaikaiset lääketutkimukset (ACCORD, ADVANCE ym.).
Perusasioihin kuuluu myös vähähiilihydraattiseen ruokavalioon perustuva tyypin 2 diabeteksen hoito. Sitä tässäkään tutkimuksessa ei sovelleta, siitä apunsa saaneiden harmiksi. Jäämme odottamaan tällaisia tutkimuksia.
Lähde: Duodecim 127: 106, 2011
keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011
MOT - Kolesterolipommi -ohjelmasta tehtiin kantelu Julkisen Sanan Neuvostoon
**
Olin aikoinani toimittamassa taustamateriaalia toimittaja Martti Backmannille Yleisradion ohjelmassa MOT - Kolesterolipommi. Ohjelma esitettiin syksyllä 2010 ja sai aikaan melkoisen keskustelun kolesterolin hoidosta.
Minulle tuli yllätyksenä, että ohjelman johdosta tehtiin kantelu Julkisen Sanan Neuvostoon. Tehtiin kantelu, joka ei kuitenkaan johtanut mihinkään ikävään rangaistukseen tai hyllyttämiseen. Missä maassa me oikein asumme? Onko tässä mitään tolkkua, että asiaan paneutuva toimittaja taustajoukkoineen joutuu kantelun kohteeksi asiassa, jossa keskeistä oli nostaa esille pysyviä terveysarvoja?
Ilokseni huomaan, että Julkisen Sanan Neuvosto on päätynyt korostamaan ohjelmassa esille nostettuja terveysnäkökohtia. Ote tekstistä: "...Yleisradion MOT -ohjelmassa esiteltiin tutkimuksia ja mielipiteitä, joissa suhtauduttiin kriittisesti vallitseviin tietoihin kolesterolin merkityksestä verisuonisairauksiin ja statiinilääkityksen tehoon sydän- ja verisuonitautien hoitomuotona. Ohjelmassa kuultiin niin kriittisiä kuin puolustaviakin näkökantoja. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska kyse on ihmisten terveydestä ja sairaudesta sekä niihin käytettävistä suurista rahasummista. Myös lääkeyhtiöiden ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdolliset kytkökset korostavat yhteiskunnallista merkitystä..."
Kommentteja saa tulla!
Tässä vielä koko teksti ihmeteltäväksenne:
Vastaaja: Yle TV1, MOT
Asia ratkaistu: 30.12.2010
Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Ohjelma kyseenalaisti yleisen sairauden vallitsevat hoitokäytännöt, joten se oli aiheeltaan yhteiskunnallisesti merkittävä. Myös puolustus sai puheenvuoron.
Kantelu 8.11.2010
Kantelijan mukaan 26.10.2010 lähetettiin MOT-ohjelman jakso ”Kolesterolipommi”. Sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ei ole noudatettu tässä ohjelmassa. Kansalaisten terveys on vaarannettu ja vaarannetaan yksipuolisella tiedolla pelottelemalla statiinilääkkeiden haitoilla. Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan ohjelman sisällön ja sen kansanterveydellisen merkityksen sekä toimittajien eettisen vastuun asiassa.
MOT -ohjelma vetää kantelijan mielestä lokaan asialliset tutkimukset ja tuo paikalle yksittäisiä ajattelijoita. Kantelijan tietojen mukaan MOT ei ollut myöskään suostunut suoraan lähetykseen, vaan oli edellyttänyt nauhoitusta. Kun ammattilaiset eivät suostuneet nauhoitukseen, oli joidenkin aiempia esiintymisiä leikattu ohjelmaan väliin. Käypä hoito -työssä tuodaan esiin sidonnaisuudet, mikä on kantelijan mielestä tärkeä asia ja korostaa avoimuutta. Nyt MOT esitti, että sidonnaisuudet automaattisesti vievät asiantuntijuuden. Kumpi tietää enemmän kolesterolilääkkeistä: 1) sekö, joka on tutkinut eri kolesterolilääkkeitä useissa sokkoutetuissa lääketutkimuksissa, osallistunut tutkimusten suunnitteluun ja analysointiin ja tehnyt lisäksi kliinistä työtä, mutta lääketutkimusten rahoitus on tullut lääketeollisuudelta, vai 2) sellainen lääkäri, joka ei ole tehnyt mitään kolesterolilääketutkimusta eikä ole hoitanut kolesterolipotilaita? Ja olennaisinta kantelijan mielestä on, että tiedon tulee perustua tieteelliseen näyttöön, mikäli asiasta sellaista löytyy.
Ylen vastaus 22.11.2010
Kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että kantelusta ei käy selkeästi ilmi, mistä hyvän journalistisen tavan loukkauksesta kantelija Yleisradion MOT -ohjelmaa syyttää, eikä se, mihin journalistin ohjeiden kohtaan hän moitteensa perustaa. Kirjelmässään kantelija arvostelee ohjelmaa ”epäasiallisuudesta”. Hän pyytää neuvostoa ”arvioimaan ohjelman sisällön, sen kansanterveydellisen merkityksen sekä toimittajien eettisen vastuun asiassa”. Näin yleisen arvostelun sekä pyynnön perusteella on sekä neuvoston että vastaajan vaikeaa ottaa kantaa kanteluun.
Kantelija selittää tyytymättömyyttään sillä, että ”sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ei olisi noudatettu”. Hän viittaa myös ”yksipuolisen” tiedon välittämiseen. Journalistin ohjeiden johdannossa mainitaan, että ohjeiden tarkoituksena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä. Ohjeissa täsmennetään, että ”journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”. Jos välitetty tieto on oikeaa, ei vastuu kansanterveydestä kuulu toimittajalle.
MOT:n raportti ravintorasvojen ja valtimosairauksien yhteydestä, sekä kolesterolin osuudesta sydänsairauksiin ja kolesterolin alentamisesta statiinilääkityksellä on pyritty tekemään em. ohjeen hengessä. Näkökulma oli siinä mielessä tavanomaisesta poikkeava, että nyt välitettiin sellaista lääketieteellistä tietoa, joka ei yleensä pääse julkisuuteen. Tätä ohjelmakohtaista yksipuolisuutta on kuitenkin arvioitava sitä taustaa vasten, että virallisen linjan mukainen näkemys ravintorasvoista ja kolesterolista saa lääketeollisuuden massiivisen markkinoinnin tukemana runsaasti tilaa kaikissa tiedotusvälineissä, myös Yleisradion ohjelmissa. Tämä ns. valtavirran näkemys tuotiin myös itse ohjelmassa selkeästi julki.
Lääkärit käyttävät yhteiskunnassa poikkeuksellisen kovaa valtaa. He päättävät ihmisten terveydestä, elämästä ja kuolemasta. Vielä suurempi on koko lääketieteellisen yhteisön ja sen mielipidejohtajien valta. Sen piirissä muotoutuvien teorioiden sekä hoitokäytäntöjen pohjalta tehdään päätöksiä miljoonien ihmisten kohtaloista ja käytetään suuria summia sekä julkista että yksityistä rahaa. Siksi lääketieteellisen vallan käytön tulee kuulua normaalin, kriittisen journalistisen tarkastelun piiriin.
Toinen asia on, että tieteellisen kritiikin on luonnollisesti perustuttava tieteellisiin lähteisiin. Tästä MOT-ohjelmassa onkin huolehdittu tarkasti. Kaikki tutkimukset, joihin viitattiin ohjelmassa, ovat randomoituja, sokkoutettuja tutkimuksia. Ne on julkaistu kaikkein arvostetuimmissa lääketieteellisissä julkaisuissa. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ohjelmassa esiintyi kaksi ulkomaalaista kardiologi/tutkijaa, joista kummallakin on vaikuttava lista julkaisuista arvostetuissa lääketieteellisissä lehdissä.
MOT-ohjelma lähetetään aina nauhoitettuna. Suoran lähetyksen mahdollisuudesta ei ole voinut olla edes keskustelua. Käypähoitotyöryhmän sihteerinä toimivan professorin eräästä aikaisemmasta tv-esiintymisestä oli leikattu lauseen mittainen katkelma ohjelmaan.
MOT ei ole esittänyt, kuten kantelija tulkitsee, että sidonnaisuudet veisivät automaattisesti lääkäriltä asiantuntijuuden. Sen sijaan MOT kiinnitti huomiota siihen, mitä näin vahvat ja pitkäkestoiset taloudelliset sidonnaisuudet merkitsevät asiantuntijalääkärien objektiivisuudelle sekä uskottavuudelle.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8).
Yleisradion MOT -ohjelmassa esiteltiin tutkimuksia ja mielipiteitä, joissa suhtauduttiin kriittisesti vallitseviin tietoihin kolesterolin merkityksestä verisuonisairauksiin ja statiinilääkityksen tehoon sydän- ja verisuonitautien hoitomuotona. Ohjelmassa kuultiin niin kriittisiä kuin puolustaviakin näkökantoja.
Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska kyse on ihmisten terveydestä ja sairaudesta sekä niihin käytettävistä suurista rahasummista. Myös lääkeyhtiöiden ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdolliset kytkökset korostavat yhteiskunnallista merkitystä.
Kriittisyys ja vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen ovat asiajournalismin perusedellytyksiä. Ohjelmassa kuitenkin myös kuultiin statiinilääkitystä puolustavia tahoja, joten vastakkaiset käsitykset tulivat esille. Neuvoston saaman käsityksen mukaan ohjelmassa ei ollut asiavirheitä, vaan kyse on erilaisista painotuksista ja mielipiteistä. Yhdeltä ohjelmalta ei voi edellyttää, että se antaisi täydellisen kuvan näin monitahoisesta ongelmakimpusta. Toimitus käyttää ohjelmassa niitä asiantuntijoita, jotka haastatteluun suostuvat.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen
Olin aikoinani toimittamassa taustamateriaalia toimittaja Martti Backmannille Yleisradion ohjelmassa MOT - Kolesterolipommi. Ohjelma esitettiin syksyllä 2010 ja sai aikaan melkoisen keskustelun kolesterolin hoidosta.
Minulle tuli yllätyksenä, että ohjelman johdosta tehtiin kantelu Julkisen Sanan Neuvostoon. Tehtiin kantelu, joka ei kuitenkaan johtanut mihinkään ikävään rangaistukseen tai hyllyttämiseen. Missä maassa me oikein asumme? Onko tässä mitään tolkkua, että asiaan paneutuva toimittaja taustajoukkoineen joutuu kantelun kohteeksi asiassa, jossa keskeistä oli nostaa esille pysyviä terveysarvoja?
Ilokseni huomaan, että Julkisen Sanan Neuvosto on päätynyt korostamaan ohjelmassa esille nostettuja terveysnäkökohtia. Ote tekstistä: "...Yleisradion MOT -ohjelmassa esiteltiin tutkimuksia ja mielipiteitä, joissa suhtauduttiin kriittisesti vallitseviin tietoihin kolesterolin merkityksestä verisuonisairauksiin ja statiinilääkityksen tehoon sydän- ja verisuonitautien hoitomuotona. Ohjelmassa kuultiin niin kriittisiä kuin puolustaviakin näkökantoja. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska kyse on ihmisten terveydestä ja sairaudesta sekä niihin käytettävistä suurista rahasummista. Myös lääkeyhtiöiden ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdolliset kytkökset korostavat yhteiskunnallista merkitystä..."
Kommentteja saa tulla!
Tässä vielä koko teksti ihmeteltäväksenne:
Vastaaja: Yle TV1, MOT
Asia ratkaistu: 30.12.2010
Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Ohjelma kyseenalaisti yleisen sairauden vallitsevat hoitokäytännöt, joten se oli aiheeltaan yhteiskunnallisesti merkittävä. Myös puolustus sai puheenvuoron.
Kantelu 8.11.2010
Kantelijan mukaan 26.10.2010 lähetettiin MOT-ohjelman jakso ”Kolesterolipommi”. Sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ei ole noudatettu tässä ohjelmassa. Kansalaisten terveys on vaarannettu ja vaarannetaan yksipuolisella tiedolla pelottelemalla statiinilääkkeiden haitoilla. Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan ohjelman sisällön ja sen kansanterveydellisen merkityksen sekä toimittajien eettisen vastuun asiassa.
MOT -ohjelma vetää kantelijan mielestä lokaan asialliset tutkimukset ja tuo paikalle yksittäisiä ajattelijoita. Kantelijan tietojen mukaan MOT ei ollut myöskään suostunut suoraan lähetykseen, vaan oli edellyttänyt nauhoitusta. Kun ammattilaiset eivät suostuneet nauhoitukseen, oli joidenkin aiempia esiintymisiä leikattu ohjelmaan väliin. Käypä hoito -työssä tuodaan esiin sidonnaisuudet, mikä on kantelijan mielestä tärkeä asia ja korostaa avoimuutta. Nyt MOT esitti, että sidonnaisuudet automaattisesti vievät asiantuntijuuden. Kumpi tietää enemmän kolesterolilääkkeistä: 1) sekö, joka on tutkinut eri kolesterolilääkkeitä useissa sokkoutetuissa lääketutkimuksissa, osallistunut tutkimusten suunnitteluun ja analysointiin ja tehnyt lisäksi kliinistä työtä, mutta lääketutkimusten rahoitus on tullut lääketeollisuudelta, vai 2) sellainen lääkäri, joka ei ole tehnyt mitään kolesterolilääketutkimusta eikä ole hoitanut kolesterolipotilaita? Ja olennaisinta kantelijan mielestä on, että tiedon tulee perustua tieteelliseen näyttöön, mikäli asiasta sellaista löytyy.
Ylen vastaus 22.11.2010
Kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että kantelusta ei käy selkeästi ilmi, mistä hyvän journalistisen tavan loukkauksesta kantelija Yleisradion MOT -ohjelmaa syyttää, eikä se, mihin journalistin ohjeiden kohtaan hän moitteensa perustaa. Kirjelmässään kantelija arvostelee ohjelmaa ”epäasiallisuudesta”. Hän pyytää neuvostoa ”arvioimaan ohjelman sisällön, sen kansanterveydellisen merkityksen sekä toimittajien eettisen vastuun asiassa”. Näin yleisen arvostelun sekä pyynnön perusteella on sekä neuvoston että vastaajan vaikeaa ottaa kantaa kanteluun.
Kantelija selittää tyytymättömyyttään sillä, että ”sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ei olisi noudatettu”. Hän viittaa myös ”yksipuolisen” tiedon välittämiseen. Journalistin ohjeiden johdannossa mainitaan, että ohjeiden tarkoituksena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä. Ohjeissa täsmennetään, että ”journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”. Jos välitetty tieto on oikeaa, ei vastuu kansanterveydestä kuulu toimittajalle.
MOT:n raportti ravintorasvojen ja valtimosairauksien yhteydestä, sekä kolesterolin osuudesta sydänsairauksiin ja kolesterolin alentamisesta statiinilääkityksellä on pyritty tekemään em. ohjeen hengessä. Näkökulma oli siinä mielessä tavanomaisesta poikkeava, että nyt välitettiin sellaista lääketieteellistä tietoa, joka ei yleensä pääse julkisuuteen. Tätä ohjelmakohtaista yksipuolisuutta on kuitenkin arvioitava sitä taustaa vasten, että virallisen linjan mukainen näkemys ravintorasvoista ja kolesterolista saa lääketeollisuuden massiivisen markkinoinnin tukemana runsaasti tilaa kaikissa tiedotusvälineissä, myös Yleisradion ohjelmissa. Tämä ns. valtavirran näkemys tuotiin myös itse ohjelmassa selkeästi julki.
Lääkärit käyttävät yhteiskunnassa poikkeuksellisen kovaa valtaa. He päättävät ihmisten terveydestä, elämästä ja kuolemasta. Vielä suurempi on koko lääketieteellisen yhteisön ja sen mielipidejohtajien valta. Sen piirissä muotoutuvien teorioiden sekä hoitokäytäntöjen pohjalta tehdään päätöksiä miljoonien ihmisten kohtaloista ja käytetään suuria summia sekä julkista että yksityistä rahaa. Siksi lääketieteellisen vallan käytön tulee kuulua normaalin, kriittisen journalistisen tarkastelun piiriin.
Toinen asia on, että tieteellisen kritiikin on luonnollisesti perustuttava tieteellisiin lähteisiin. Tästä MOT-ohjelmassa onkin huolehdittu tarkasti. Kaikki tutkimukset, joihin viitattiin ohjelmassa, ovat randomoituja, sokkoutettuja tutkimuksia. Ne on julkaistu kaikkein arvostetuimmissa lääketieteellisissä julkaisuissa. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ohjelmassa esiintyi kaksi ulkomaalaista kardiologi/tutkijaa, joista kummallakin on vaikuttava lista julkaisuista arvostetuissa lääketieteellisissä lehdissä.
MOT-ohjelma lähetetään aina nauhoitettuna. Suoran lähetyksen mahdollisuudesta ei ole voinut olla edes keskustelua. Käypähoitotyöryhmän sihteerinä toimivan professorin eräästä aikaisemmasta tv-esiintymisestä oli leikattu lauseen mittainen katkelma ohjelmaan.
MOT ei ole esittänyt, kuten kantelija tulkitsee, että sidonnaisuudet veisivät automaattisesti lääkäriltä asiantuntijuuden. Sen sijaan MOT kiinnitti huomiota siihen, mitä näin vahvat ja pitkäkestoiset taloudelliset sidonnaisuudet merkitsevät asiantuntijalääkärien objektiivisuudelle sekä uskottavuudelle.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8).
Yleisradion MOT -ohjelmassa esiteltiin tutkimuksia ja mielipiteitä, joissa suhtauduttiin kriittisesti vallitseviin tietoihin kolesterolin merkityksestä verisuonisairauksiin ja statiinilääkityksen tehoon sydän- ja verisuonitautien hoitomuotona. Ohjelmassa kuultiin niin kriittisiä kuin puolustaviakin näkökantoja.
Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska kyse on ihmisten terveydestä ja sairaudesta sekä niihin käytettävistä suurista rahasummista. Myös lääkeyhtiöiden ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdolliset kytkökset korostavat yhteiskunnallista merkitystä.
Kriittisyys ja vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen ovat asiajournalismin perusedellytyksiä. Ohjelmassa kuitenkin myös kuultiin statiinilääkitystä puolustavia tahoja, joten vastakkaiset käsitykset tulivat esille. Neuvoston saaman käsityksen mukaan ohjelmassa ei ollut asiavirheitä, vaan kyse on erilaisista painotuksista ja mielipiteistä. Yhdeltä ohjelmalta ei voi edellyttää, että se antaisi täydellisen kuvan näin monitahoisesta ongelmakimpusta. Toimitus käyttää ohjelmassa niitä asiantuntijoita, jotka haastatteluun suostuvat.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen
lauantaina, tammikuuta 22, 2011
Avoin kirje professori Timo Strandbergille
**
Professori Kari Salminen huomauttaa, että professori Timo Strandberg ei vieläkään ole vastannut hänelle esitettyihin yksinkertaisiin kysymyksiin. Lähetinkin hänelle Karilta tulleen avoimen kirjeen ja jätän sen näkyviin terveysblogiini kommentteja ja vastauksia odotellen. Eiköhän Timon kiireet jossain välissä hellitä sen verran, että saamme vastauksiakin lukea.
AVOIN KIRJE PROFESSORI TIMO STRANDBERGILLE
Timo Strandberg esitti Veteraaniurheilijablogissa viime vuoden kevätpuolella viisi kolesterolia koskevaa kysymystä, joihin hän itse vastasi. Omiin kysymyksiin on helppo vastata. Siksi puolestani esitin vastineessani viisi kysymystä, joihin hän tiettävästi lupasi vastata menneen syksyn kuluessa. Kiireiltään ehdittyään. Vastausta ei ole näkynyt.
Toistan nyt kysymykset pääpiirteissään.
1. Strandberg toteaa perustelematta, että "tyydytetyn (po. tyydyttyneen) rasvan saannin ja valtimotaudin välillä on yleisesti epidemiologinen yhteys". Kiistattoman nykytiedon valossa (viitteet vastineessani) yhteyttä ei ole. Kysymykseni kuului: mihin tutkimuksiin Strandberg perustaa väitteensä?
2. Kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että infarktipotilaiden ja terveen vertailuväestön kolesteroliarvoissa ei ole eroja (viitteet vastineessani). Kysymykseni kuuluikin: miksi siis toiset saman kolesteroliarvon omaavat henkilöt saavat infarktin ja suuri enemmistö heistä ei sitä saa?
3. Dyslipidemioiden Käypä hoito-suosituksessa kaikille suomalaisille veren kolesterolipitoisuuden tavoitearvoksi määrätään <5 mmol/l. Strandberg itsekin myöntää, että kolesteroli "ei ole yhtä vaarallista kaikissa oloissa". Tämän osoittaa Score-taulukkokin. Kysymykseni: miksi siis kaikille on asetettu tämä sama tiukka tavoitearvo, jonka 7-8 kymmenestä suomalaisesta ylittää?
4. Tiukka tavoitearvo on johtanut siihen, että vuonna 2009 yli 660 000 kansalaista on määrätty käyttämään joka päivä hamaan elämänsä loppuun statiineja. Vuonna 2010 määrä lienee ylittänyt 700 000 rajan. Lääkitys kohdistuu erityisesti seniori-ikäisiin. Strandberg itse on osoittanut (viite vastineessani), että heistä virkeimmillä ja terveimmillä on selkeästi tavoitearvon ylittävät kolesterolipitoisuudet veressään. KELA ja Turun yliopisto ovat tutkimuksessaan todenneet "Veren kolesteroliarvot eivät ennusta sydän- ja verisuonitautikuolemia eläkeikäisillä" (KELAn tiedotus Tätä tutkimme, Joulukuu 2007). Kysymykseni kuului: mikä on Käypä hoito-ryhmän tavoite lääkittävien kansalaisten määrälle? Tavoitearvon ylittää ainakin 3 miljoonaa suomalaista.
5. Viides kysymykseni koski statiinien turvallisuutta, mistä viime aikoina julkisuuteenkin tulleiden tietojen mukaan on annettu varsin huoleton kuva. Mikä on Strandbergin käsitys statiinien haittavaikutuksista ja turvallisuudesta? Tämä tieto on tärkeä kirjata tulevaisuutta varten.
Lisään vielä julkitulleen oudolta tuntuvan seikan. Käypä hoito-ryhmän jäsenillä yhtä lukuun ottamatta on syvälliset suhteet kolesteroliliiketoimintaa harjoittaviin kansainvälisiin jättiyrityksiin. Tämä kävi ilmi Ylen MOT-ohjelmassa 25.10.2010. Kysymykseni Strandbergille: onko tällainen sitoutuminen hyväksi hoito-ohjeen uskottavuuden kannalta?
1. Strandberg toteaa perustelematta, että "tyydytetyn (po. tyydyttyneen) rasvan saannin ja valtimotaudin välillä on yleisesti epidemiologinen yhteys". Kiistattoman nykytiedon valossa (viitteet vastineessani) yhteyttä ei ole. Kysymykseni kuului: mihin tutkimuksiin Strandberg perustaa väitteensä?
2. Kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että infarktipotilaiden ja terveen vertailuväestön kolesteroliarvoissa ei ole eroja (viitteet vastineessani). Kysymykseni kuuluikin: miksi siis toiset saman kolesteroliarvon omaavat henkilöt saavat infarktin ja suuri enemmistö heistä ei sitä saa?
3. Dyslipidemioiden Käypä hoito-suosituksessa kaikille suomalaisille veren kolesterolipitoisuuden tavoitearvoksi määrätään <5 mmol/l. Strandberg itsekin myöntää, että kolesteroli "ei ole yhtä vaarallista kaikissa oloissa". Tämän osoittaa Score-taulukkokin. Kysymykseni: miksi siis kaikille on asetettu tämä sama tiukka tavoitearvo, jonka 7-8 kymmenestä suomalaisesta ylittää?
4. Tiukka tavoitearvo on johtanut siihen, että vuonna 2009 yli 660 000 kansalaista on määrätty käyttämään joka päivä hamaan elämänsä loppuun statiineja. Vuonna 2010 määrä lienee ylittänyt 700 000 rajan. Lääkitys kohdistuu erityisesti seniori-ikäisiin. Strandberg itse on osoittanut (viite vastineessani), että heistä virkeimmillä ja terveimmillä on selkeästi tavoitearvon ylittävät kolesterolipitoisuudet veressään. KELA ja Turun yliopisto ovat tutkimuksessaan todenneet "Veren kolesteroliarvot eivät ennusta sydän- ja verisuonitautikuolemia eläkeikäisillä" (KELAn tiedotus Tätä tutkimme, Joulukuu 2007). Kysymykseni kuului: mikä on Käypä hoito-ryhmän tavoite lääkittävien kansalaisten määrälle? Tavoitearvon ylittää ainakin 3 miljoonaa suomalaista.
5. Viides kysymykseni koski statiinien turvallisuutta, mistä viime aikoina julkisuuteenkin tulleiden tietojen mukaan on annettu varsin huoleton kuva. Mikä on Strandbergin käsitys statiinien haittavaikutuksista ja turvallisuudesta? Tämä tieto on tärkeä kirjata tulevaisuutta varten.
Lisään vielä julkitulleen oudolta tuntuvan seikan. Käypä hoito-ryhmän jäsenillä yhtä lukuun ottamatta on syvälliset suhteet kolesteroliliiketoimintaa harjoittaviin kansainvälisiin jättiyrityksiin. Tämä kävi ilmi Ylen MOT-ohjelmassa 25.10.2010. Kysymykseni Strandbergille: onko tällainen sitoutuminen hyväksi hoito-ohjeen uskottavuuden kannalta?
Asian tekee vielä oudommaksi se, että viikoilla 41-42, juuri ennen kohua herättänyttä MOT-ohjelmaa, Duodecimin laajoilta Käypä hoito-sivustoilta katosi juuri ja vain nämä Dyslipidemioiden hoito-ryhmän Sidonnaisuus-ilmoitukset. Osaako ryhmän sihteeri Strandberg kertoa syyn tähän tietoteknisesti hämmästyttävään ilmiöön? Duodecimin vastaava toimitus ei ole antanut vakuuttavaa selvitystä.
Hyvää alkanutta vuotta 2011 toivottaen
Kari Salminen
Kirjoittajavieras: Leino Utriainen
**
Varsin suositussa vieraskirjoittajien sarjassani on nyt esittelyssä diplomi-insinööri Leino Utriaisen tarina. Hänen tarinansa on raju. Pyydän käymään hänen tarinansa pohjalta asiallista ja rakentavaa keskustelua. Kiitos.
STATIINIMYÖNTEISYYTENI JOHTI HENGENVAARAAN
Leino Utriainen
Teoreettisessa väittelyssä unohtuu käytännön elämä
Lähes joka vuosi syttyy Suomessakin isompi tai pienempi "statiinikapina". Ensisijaisesti väitellään kolesteroliteorian pitävyydestä ja siitä, käytetäänkö kolesterolilääkkeitä liian herkästi, kun kolesteroliarvot ovat vain kohtuullisesti viitearvojen ulkopuolella. Henkilökohtaisten kokemusteni mukaan yhtä tärkeä keskusteltava asia on statiinilääkkeiden haittavaikutukset, jotka voivat olla hyvin vakavia. Kuitenkaan lääkkeiden käyttäjät ja heidän lääkärinsä eivät useinkaan tiedä, että vaivat ja sairaudet ovat lääkkeen haittavaikutuksia, vaan luulevat, että vaivat ovat vanhenemisen kremppoja. Näitä vaivoja sitten hoidetaan seuraavilla lääkkeillä, eli ensin syödään statiinilääkettä, ja sitten syödään toista lääkettä statiinilääkkeen haittavaikutusten takia.
Tässä kierteessä olin minäkin vielä kesällä 2006, kunnes tuli raju pysähdys ja opetus. Kolesteroliasioiden KÄYPÄ HOITO-suosituksissa kyllä mainitaan vähättelevässä sävyssä statiinien haittavaikutuksia, mutta haittavaikutuksiksi on hyväksytty vain tieteellisesti varmennetut
tapaukset. Käsitykseni mukaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa voidaan tieteellisesti varmentaa vain poikkeustapauksia. Näin teoria ja käytäntö poikkeavat kuin yö ja päivä. Tietämättömyydellä en tarkoita sitä, että kokenut lääkäri ei tiedä haittavaikutuksista, vaan tarkoitan sitä, että potilas ei osaa epäillä erilaisten ongelmiensa olevan lääkkeen haittavaikutuksia, eikä osaa ottaa niitä esille lääkärinsä kanssa. Toisaalta terveyskeskuslääkärinkin tilanne tässä mielessä on mahdoton. Hänen pitäisi muistaa kymmenien ehkä satojenkin lääkkeiden haittavaikutukset ulkoa, ja osata sovittaa ne muutamassa minuutissa vastaanotolla olevaan potilaaseen, joka ei omasta aloitteestaan osaa kertoa epäilyjään, koska ei yksinkertaisesti osaa epäillä vaivojaan lääkkeiden haittavaikutuksiksi. Terveyskeskuslääkärillä ei ole aikaa alkaa omasta aloitteestaan hakuammunnalla kyselemään mahdollisia epämääräisiäkin haittavaikutuksia.
Itse olen yrittänyt auttaa oman lääkärini työtä siten, että ennen lääkärille menoa teen omasta tilanteestani paperille yhteenvedon, missä kerron terveystilanteestani,ongelmistani ja epäilyksistäni. Tämän paperin annan lääkärilleni heti vastaanoton alussa. Näin lääkäri saa hyvin nopeasti minun omista mielipiteistäni käsityksen, ja osaa sen jälkeen vetää täydentävää keskustelua omalla ammattitaidollaan. Oma kokemukseni on, että tällä menettelytavalla normaali vastaanottoaika riittää asiani käsittelyyn. Ainakin minulla itselläni jää omalla lääkärillä käynnistä se tunnelma, että mitään tärkeää ei jäänyt käsittelemättä.
Sairastumiseni statiinin aiheuttamaan haimatulehdukseen herätti minut talvella 2007
Keväällä 2007 aloitin miettimään asiaan ja kirjoitin muistiin näin: "Mielestäni median pitäisi tulla mukaan terveystalkoisiin ja alkaa entistä enemmän tekemään juttuja lääkkeiden haittavaikutuksista. Näin ehkä me potilaat viisastuisimme, ja osaisimme ottaa esille haittavaikutusepäilyjämme lääkärimme luona". Lähdin miettimään miten saisin asiani julkisuuteen.
Tältä pohjalta ponnistelin
Kerron tässä omat taustani ja kokemukseni. Olen v. 1943 syntynyt diplomi-insinööri. Nuorena harrastin kilpaurheilua, ja kilpailujen jäätyä jatkoin säännöllistä lenkkeilyä kesät talvet. Verenpaineeni alkoi kuitenkin nousta, vaikka yritin hallita sitä kohtuullisella ruokavaliolla. Se ei riittänyt, ja aloitin lääkärini suosituksesta verenpainelääkkeen käytön tammikuussa 1995. Samalla lopetin viinan käytön, koska minusta tuntui, että verenpainelääke ja viina vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Verenpainelääke laskee tietysti verenpainetta ja rauhoittaa sydämen toimintaa. Käsittääkseni viina nostaa verenpainetta ja kiihdyttää sydämen pulssia. Viinin vähäistä käyttöä kuitenkin jatkoin, koska mediassa lääkäritkin antavat positiivisia lausuntoja viinin vaikutuksesta verenkierron toimintaan. Itselleni otin maksimiksi 2 lasia viiniä kerralla ja kaksi kertaa viikossa. Vähitellen minulle jopa yhdestä lasillisesta tuli väsyttävä, veltto olo. Tästä syystä viininkin käyttö väheni ja väheni, ja loppui kokonaan vastoin "lääkärin määräystä". Myös kolesteroliarvoni (kokonaiskolesteroli ja LDL eli huono kolesteroli) olivat jonkin verran viitealueiden yläpuolella. Lääkärin suosituksesta aloin syömään ”primääripreventaationa” pravastatiinia vuonna 1998. Sen vaikutus ei ollut riittävä, ja siksi lääkäri vaihtoi lääkkeekseni atorvastatiinin sen jälkeen, kun se tuli markkinoille 1990-luvun vuosikymmenen lopulla. Se isohkona annostuksena (40 mg/vrk) pudotti kokonaiskolesterolini alueelle 3.9-4.4 mmol/l. Nukuin melko huonosti ja olin päivisin väsynyt. Jos ei ollut tilaisuutta ottaa päiväunia, olin iltapäivisin ajoittain melkein tokkurassa väsymyksestä. Luulin,että se kuuluu luonnolliseen ikääntymiseen, mutta myöhemmin tästä jutusta selviää väsymykselle toinen totuus.
Vuonna 1999 jäin osa-aikaeläkkeelle, jotta ehdin kuntoilla riittävästi ja huolehtia muutenkin terveydestäni verenpainelääkkeen ja kolesterolilääkkeen (atorvastatiinin) ennakkoehkäisevänä tukena. Harrastan liikuntaa keskimäärin 6 kertaa viikossa tunnin rupeaman (sauvakävelylenkki +jumppa keveillä painoilla+venyttelyt).
Pommi ja sen seuraukset
7.9.2006 iski "salama kirkkaalta taivaalta". Mahan yläosa navan yläpuolelta tuli yhtäkkiä hirvittävän kipeäksi. Menin välittömästi terveysaseman päivystykseen, ja sieltä minut passitettiin "samoilla lämpimillä" sairaalaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Siellä otettiin normaalit kokeet ja kuvaukset sekä lisäksi mahan ultraäänitutkimus ja tietokonetomografiakuvaus.
Diagnoosina oli haimatulehdus. Koska olin raitis eikä minulla ollut sappikiviä, epäili hoitava erikoislääkäri tutkimusten ja keskustelujen perusteella vahvasti haimatulehduksen syyksi kolesterolilääkettä (atorvastatiinia) ja kielsi sen käytön.
Haimatulehdukseni oli hyvin tuskallinen ja hellitti jonkin verran normaalia hitaammin Alkuvaiheessa en arvannut, että vielä pahempaa on tulossa. Munuaisteni toiminta lakkasi välillä lähes kokonaan ja toi omat ongelmansa. Kuitenkin aloin vähitellen toipumaan ja pääsin kotiin. Muutaman päivän kuluttua oloni alkoi jälleen huononemaan jatkuvasti. Menin taas sairaalan päivystykseen, ja siellä todettiin veren natriumarvon laskeutuneen radikaalisti, ja tämä aiheutti "sumussa elämisen" ja huonon olon. Tiputushoito helpotti oloani jonkin verran, ja pääsin kotiin syömään suolaa. Haimatulehduksen takia käyttämäni verenpainelääke, missä oli mukana nesteenpoistovaikutus, oli alkanut poistamaan natriumia. Nyt vaihdettiin verenpainelääkkeeksi vastaava lääke, mutta ilman nesteenpoistokomponenttia.
Seuraava haimatulehduksen jälkitauti oli paheneva huimaus ja sen mukana todella huono olo. Taas menin sairaalaan. Siellä epäiltiin nyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Sitä ei löytynyt, ja minut passitettiin taas kotiin. Huimaus ja olo pahenivat edelleen. Ja taas menin sairaalan päivystykseen. Nyt minut otettiin osastolle tarkempiin tutkimuksiin, mutta magneettikuvauksessakaan ei löytynyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Ja taas minua alettiin passittamaan kotiin. Koska en olisi enää tullut toimeen kotona, ehdotin kolmen neurologin ryhmälle omaa "insinöörin" diagnoosiani eli hermojen rasittumista sairauden ja jatkuvan huimauksen takia. Diagnoosini hyväksyttiin heti, ja sain vielä samana päivänä tilaisuuden keskustella psykiatrin kanssa, joka vahvisti diagnoosini.
Nyt minulle määrättiin viikon kuuri rauhoittavaa lääkettä toivoen sen parantavan. Näin ei kuitenkaan käynyt ja terveyskeskuslääkäri antoi reseptin masennuslääkkeelle. Sitä aloin syömään 13.11.2006. Se pahensi edelleen oloani noin kolmen viikon ajan, mutta annostuksen lisääminen alkoi vähitellen helpottamaan oloani niin paljon, että kykenin palaamaan 22.1.2007 osapäivätöihin terapiamielessä (2-3 tuntia päivässä).
Karu totuus alkoi selvitä
Kohtuullisen toipumisen jälkeen totesin ihmeellisiä asioita atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen:
● Ulkomuistini erityisesti nimimuisti parantui todella paljon.
● Kaukonäköni parantui selvästi. Olin joutunut hankkimaan toiset silmälasit, koska kaukonäköni meni niin huonoksi, että en enää nähnyt tekstitelevision tekstiä. Nyt näen taas tekstit ilman silmälaseja.
● Erityisesti talvella nenän limakalvot olivat jatkuvasti turvoksissa, vaikka ei ole ollut nuhaakaan. Sairastin myös useita kertoja poskiontelotulehduksen, mitä hoidettiin antibiooteilla ja poskiontelohuuhteluilla. Oloni talvisaikaan oli niin kuin olisi jatkuva lievä flunssa päällä. Syytä limakalvojen turvotukseen etsittiin verikokeilla ja limakalvoista otetuista näytteistä. Syytä ei löydetty. Atorvastatiinin lopettamisen jälkeen limakalvot eivät enää turpoa, eikä minulla ole ollut edes kunnon nuhaa.
● Nukuin huonosti ja olin päivät väsynyt. Nyt nukun erittäin hyvin, enkä ole päivällä väsynyt.
● Olin kärsinyt välillä pahoistakin selkäkivuista yli 5 vuotta. Kivut olivat ajoittain niin pahoja, että olin toimintakyvytön. Kokeilin lähes kaikki lääketieteelliset ja kansanparannuskeinot selän hoitamiseksi melko huonolla menestyksellä. Selässäni tapahtui ihmeparannus atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen. Sen jälkeen ei ole ollut näitä vaivoja ainakaan tähän mennessä, vaikka selkääni ei ole hoidettu mitenkään muuten kuin samalla vuosia jatkuneella omalla jumppa- ja venytysohjelmalla. Selän kunto ei rajoita nyt elämääni millään tavalla. Käsittääkseni mahan ja selän lihakset ovat parantuneet ja tukevat nyt selän luustoa niin kuin tarkoitus on.
● Haimatulehduksen yhteydessä haimassani todettiin tutkimuksissa nesterakkuloita. Oltuani ilman atorvastatiinia sairaalan kuvauksissa nesterakkulat pienenivät vähitellen ja kahdeksan kuukauden kuluttua todettiin nesterakkuloiden parantuneen kokonaan.
Yllä mainitut asiat olen kertonut kolmellekin eri lääkärille, ja he ovat olleet sitä mieltä, että olen lukenut itseäni oikein. Vaivat hyvin todennäköisesti olivat atorvastatiinin aiheuttamia, koska ne poistuivat lääkkeen lopetuksella.
Kierteessä ollaan
Koska itse olin käyttänyt kolesterolilääkettä (atorvastatiinia), seurasin todella suurella mielenkiinnolla mediassa käytyjä keskusteluja kolesterolilääkkeistä. Mielestäni haittavaikutukset on ohitettu tai unohdettu. Koska atorvastatiinia Suomessakin oli käyttänyt noin 152.000 ihmistä esim. vuonna 2005, luulen, että hekään eikä heidän lääkärinsä ole paneutuneet hoidossa haittavaikutuksiin, elleivät ne ole johtaneet sairaalahoitoon. Näin oli minunkin tapauksessani. Kuitenkin huonossakin asiassa löytyy joskus mitalin toiselta puolelta hyvä asia. Minun haimatulehdukseni pakotti lopettamaan atorvastatiinin käytön. Sen jälkeen vasta osasimme omalääkärini kanssa konkreettisesti todeta, että vaivani eivät olleetkaan luonnollisen vanhenemisen oireita, vaan lääkkeen aiheuttamia. Kiitokseni suuntaan omalääkärini lisäksi myös KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA minun hoidostani vastanneelle lääkärille Jari Rantoselle. Hän uskalsi vastoin KÄYPÄ HOITO-suosituksia kieltää atorvastatiinin käytön ja pelasti henkeni. Jos olisin jatkanut satiinilääkkeen käyttöä, olisi haima tuhoutunut kokonaan ja olisin kuollut. Nyt yritän pitää elintavoillani kolesteroliarvojani mahdollisimman oikeina. Jos seurannan perusteella kaikesta huolimatta joudun aloittamaan uudelleen kolesterolilääkkeen käytön, en missään tapauksessa uskalla käyttää statiinilääkettä, vaan alan käyttämään etsetimibilääkettä. Se ei sotke maksan toimintaa, eikä imeydy verenkiertoon.
Viimeisimmän verikokeen mukaan kolesteroliarvoni olivat: Kokonaiskolesteroli 5.7, hyvä kolesteroli HDL 1.3, huono kolesteroli LDL 3.9 ja rasva-arvo trigly 0.7. Näillä arvoilla en aloita vielä toisenlaisenkaan kolesterolilääkkeen käyttöä.
Nyt kuitenkin lopun elämääni saan kärsiä statiinilääkkeiden aiheuttamista sairauksista. Haimatulehdus ja masennus näet uusiutuvat herkemmin kuin tulevat ensimmäistä kertaa. Tämän takia jouduin jäämään eläkkeelle aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Työni edellytti pitkiäkin ulkomaanmatkoja. Haimatulehduksen uusiutumisriskin takia en uskalla lähteä pitkille matkoille. Tästä johtuen en voinut hoitaa työtäni normaalilla tavalla ja jouduin jäämään eläkkeelle. Nyt haluaisin auttaa kohtalotovereitani tällä kirjoituksella. Jos juttuni tuntuu tutulta teidänkin tapauksissanne, lääkärinne kanssa. Myös teitä kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset voivat vaivata.
20.12.2010 haimatulehdus iskikin toisen kerran. Se oli nyt lievempi kuin ensimmäinen. Magneettikuvaksissakaan ei löytynyt rakenteellisia virheitä haimassa eikä haima- ja sappiteissä. Osastoylilääkäri osasi vain spekuloida, että ensimmäinen haimatulehdukseni oli jättänyt haimaan solumuutoksia ja herkistänyt haiman. Näin haimatulehduksia tulee ilman mitään syytä.
Kierteessä ollaan.
Lääkemyynnistä rahat lääketeollisuuteen mutta kustannukset yhteiskunnalla!
Alla on myös laskuharjoitus siitä, mitä kustannuksia rahassa mitattuna atorvastatiini minun tapauksessa aiheutti yhteiskunnalle, työnantajalleni ja minulle. Kokonaiskustannus oli 83.000 €. Mediassa on myös esitetty erilaisia mielipiteitä kolesterolilääkkeiden hyödyistä. On esitetty mm. arvio, että lääkkeestä hyötyy vain noin 7 % käyttäjistä, ja 93 % syö lääkettä turhaan. Itse arvaan omien kokemuksieni kautta, että pieniä ja joskus suuriakin haittavaikutuksia voivat saada kaikki 100 % käyttäjistä. Tästä väistämättä seuraa se ajatus, että koko kansaa ajatellen kolesterolilääkkeistä on kansanterveydelle enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Nyt puhun terveydestä ilman rahalla mittaamista. Jos voisimme mitata tätä asiaa rahassa, voisi aivan hyvin lopputulos olla se, että suuri joukko ihmisiä voi huonosti, ja me vielä maksamme siitä, koska haittavaikutuksien aiheuttamat kustannuksetkin voivat olla yhteensä suurempia kuin varmuuden vuoksi syötyjen lääkkeiden ansiosta saavutetut hyödyt. Tällä kirjoituksella en halua sanoa, että suuren riskin potilaiden kolesterolilääkehoito pitäisi lopettaa. Kyllä hyödyt heidän ryhmässään ovat varmaankin suuremmat kuin haitat. Ensisijaisesti yritän sanoa, että haittavaikutuksista pitäisi keskustella julkisuudessa enemmän, eikä lääkettä pitäisi määrätä puoliautomaattisesti KÄYPÄ HOITO- suositusten mukaisesti vaan tarkasti harkiten.
Kustannukset omassa tapauksessani:
● Sairaalapäiviä 23 vrk x 500 €/ vrk = 11.500 € sisältäen ultraäänitutkimuksia, tietokonetomografiakuvauksia ja yhden magneettikuvauksen
● Terveyskeskuskäyntejä 6 kertaa
● KELA:n maksamaa selkäkuntoutusta 19 vrk x 300 €/ vrk = 5.700 €
● Fysiatrian erikoislääkärikäyntejä 3 kpl
● Selän magneettikuvaus ja kortisonipiikit Tampereella
● TENS-sähköhoitolaite selkäkivun hoitoon
● Fysioterapia-,lihashieronta-, naprapatia-, kiroparaktikkokäyntejä noin 40 kertaa yhteensä noin 1.600 €.
● Atorvastatiinilääkkeet 8 vuotta = noin 2.830 tablettia x 1.4 €/kpl = 3.952 € +KELA:n korvaamat kustannukset
● Muut haittavaikutusten aiheuttamat sairastelun lääkelaskut ja röntgenkuvaukset
● Työnantajan maksama sairausloma-ajan palkka viideltä kuukaudelta
Yllä mainitut kustannukset ovat yhtensä noin 83.000 € .Lisäksi on huomioitava kaikissa hoidoissa kulunut oma aika. Kustannuksiksi en ole osannut muuntaa vuosia jatkunutta huonovointisuutta enkä kipua ja tuskaa, mitä haimatulehdus ja sen jälkitaudit aiheuttivat. Kustannuksiksi en ole myöskään muuntanut niitä rajoitteita, mitä pitkään jatkuneet sitkeät selkävaivat pahimmillaan aiheuttivat useita vuosia normaaliin toimintakykyyni.
Epikriisit
● Lukuisista lääkäreistä yli viiden vuoden aikana ei yksikään osannut epäillä edellä luettelemia terveysongelmia statiinin aiheuttamaksi.
● Onneksi Keski-Suomen keskussairaalan lääkäri Jari Rantonen käytti omia aivojaan eikä KÄYPÄ-HOITO-aivoja kuten nuoret lääkärit kokemuksen puuttuessa.
● Erikoisalan sairauskertomus 18.9.06 klo 8.32 evl Jari Rantonen ”Kolesterolilääke tauotettu”
● Erikoisalan sairauskertomus 23.10.10 klo 13:49 evl Marja Tuunanen ”Konservatiivisesti hoidettu pankreatiitti, tämän katsottu aiheutunen Lipitor-lääkityksestä, jota oli syönyt kahdeksan vuotta. Alkoholin käytön lopettanut reilut 10 vuotta sitten.”
● Erikoisalan sairauskertomus 14.5.07 klo 13.02 ylil Jukka-Pekka Mecklin ”Ultraäänitutkimuksessa kaikki nestekertymät häipyneet. Potilas siis saanut siis mahdollisesti Lipitor kolesterolilääkityksen sivuvaikutuksena pankreatiitin."
Julkisuuteen saattamisen vaikeus
Olen yrittänyt saada asiaani julkisuuteen näin:
● Sähköpostilla Timo Ovaskalle Pfizer Oy:lle heti 31.5.2007
● Sähköpostilla +puhelinsoitolla Helsingin Sanomiin kesäkuussa 2007
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin syksyllä 2008
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin 14.7.2010. Toimittaja ilmoitti, että ei mene läpi Helsingin Sanomissa. Päätoimittaja oli antanut pyyhkeitä jo 13.7.2010 lehdessä olleesta artikkelista "KOLESTEROLI PANNASTA”. Sanavalinnoista ymmärsin, että Helsingin Sanomat ei halua astua ilmoitusten maksajien (= lääketeollisuuden) varpaille.
● 14.9.2010 MOT- toimitukseen
Neljän epäonnistuneen julkistamisyrityksen jälkeen onnisti. Juttu kelpasi YLE:lle.
Vihdoinkin eteenpäin
Lähetin KÄYPÄ HOITO- professoriryhmälle 1.11.20101 kirjelmän, minkä lopussa totesin: Toivoisin, että KÄYPÄ HOITO-suositusten Dyslipidemia-osan haittavaikutustaulukko päivitetään ajan tasalle ja niistä puhdistetaan pois haittavaikutuksia vähättelevä henki. Oma maallikon epätieteellinen mielipiteeni on, että haimatulehdus kuuluu taulukkoon.
KÄYPÄ HOITO-ryhmä vastasi 3.11.2010:
"Olemme laittaneet eri instansseihin tilastopyynnöt haimatulehduksista ja selvitämme asiaa. Käypä hoito-suosituksen seuraavan päivityksen yhteydessä arvioidaan sekä hoitojen teho että mahdolliset haittavaikutukset sen hetkisen parhaan tutkimustiedon perusteella."
Uutinen amerikkalaisesta tutkimuksesta 17.1.2011
AMERIKKALAINEN TUTKIMUS : STATIINILÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET
Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Tämä tutkimusraportin lyhennelmä on julkistettu 1.12.2010 USA:ssa. Tutkimuksessa oli mukana 584 784 potilasta.
Haimatulehduksen statiinin käyttäjistä sai 46 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 46 = noin 303 haimatulehdusta vuosittain.
Munuaissairauksia statiinin käyttäjistä sai 109 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 109 = noin 719 haimatulehdusta vuosittain.
Dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-suositus ei tunne statiinien haittavaikutuksina haimatulehduksia tai munuaissairauksia ollenkaan.
Tunnettu lääkeasiantuntija kommentoi yllä mainitsemaani tutkimusta : "Statiinien kohdalla näyttää käyvän kuten muidenkin uusien lääkkeiden kanssa. Ensin uskotaan, että ne ovat yleensä hyvin siedettyjä. Kun lääkettä käyttää suuret ihmisjoukot pitkäaikaisesti, huomataankin että haittavaikutukset ovatkin todellisia."
Leino Utriainen on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka saa tilata Utriaiselta suoraan. Hän kirjoittaa tähän terveyskirjoitukseensa vielä nämä loppusanat:
Sain valmiiksi muistelmani alkusyksyllä 2010. En kuitenkaan vielä ehtinyt painattaa sitä, kun YLE 1:n MOT-toimitus valmisteli ohjelmaa KOLESTEROLIPOMMI. Lähdin mukaan ohjelmaan ja seurasin tarkasti ohjelman aiheuttamia keskusteluja ja ihmisten reaktioita puolesta ja vastaan. Kirjoittelin reilut 100 sivua juttua juttua tästä prosessista ja lisäsin ne kirjaani ja painatin sen omakustanteena. Vaihdoin myös kirjan nimen ja kannet. Sain erän kirjoja 17.1.2011.
Lisätietoja kirjasta saa kotisivuiltani osoitteesta: https://sites.google.com/site/leinoutriainen/
Kotisivuillani raportoin reaaliajassa jatkossakin statiinien aiheuttamista haittavaikutuksista ja niiden hyväksymistä myös KÄYPÄ HOITO-suosituksiin. Kotisivullani on myös ohjeet, jos joku haluaa tilata kirjani. Sitä en ole pannut yleiseen myyntiin.
Leino Utriainen
dipl.ins. / eläkeläinen
Jyväskylä
Varsin suositussa vieraskirjoittajien sarjassani on nyt esittelyssä diplomi-insinööri Leino Utriaisen tarina. Hänen tarinansa on raju. Pyydän käymään hänen tarinansa pohjalta asiallista ja rakentavaa keskustelua. Kiitos.
STATIINIMYÖNTEISYYTENI JOHTI HENGENVAARAAN
Leino Utriainen
Teoreettisessa väittelyssä unohtuu käytännön elämä
Lähes joka vuosi syttyy Suomessakin isompi tai pienempi "statiinikapina". Ensisijaisesti väitellään kolesteroliteorian pitävyydestä ja siitä, käytetäänkö kolesterolilääkkeitä liian herkästi, kun kolesteroliarvot ovat vain kohtuullisesti viitearvojen ulkopuolella. Henkilökohtaisten kokemusteni mukaan yhtä tärkeä keskusteltava asia on statiinilääkkeiden haittavaikutukset, jotka voivat olla hyvin vakavia. Kuitenkaan lääkkeiden käyttäjät ja heidän lääkärinsä eivät useinkaan tiedä, että vaivat ja sairaudet ovat lääkkeen haittavaikutuksia, vaan luulevat, että vaivat ovat vanhenemisen kremppoja. Näitä vaivoja sitten hoidetaan seuraavilla lääkkeillä, eli ensin syödään statiinilääkettä, ja sitten syödään toista lääkettä statiinilääkkeen haittavaikutusten takia.
Tässä kierteessä olin minäkin vielä kesällä 2006, kunnes tuli raju pysähdys ja opetus. Kolesteroliasioiden KÄYPÄ HOITO-suosituksissa kyllä mainitaan vähättelevässä sävyssä statiinien haittavaikutuksia, mutta haittavaikutuksiksi on hyväksytty vain tieteellisesti varmennetut
tapaukset. Käsitykseni mukaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa voidaan tieteellisesti varmentaa vain poikkeustapauksia. Näin teoria ja käytäntö poikkeavat kuin yö ja päivä. Tietämättömyydellä en tarkoita sitä, että kokenut lääkäri ei tiedä haittavaikutuksista, vaan tarkoitan sitä, että potilas ei osaa epäillä erilaisten ongelmiensa olevan lääkkeen haittavaikutuksia, eikä osaa ottaa niitä esille lääkärinsä kanssa. Toisaalta terveyskeskuslääkärinkin tilanne tässä mielessä on mahdoton. Hänen pitäisi muistaa kymmenien ehkä satojenkin lääkkeiden haittavaikutukset ulkoa, ja osata sovittaa ne muutamassa minuutissa vastaanotolla olevaan potilaaseen, joka ei omasta aloitteestaan osaa kertoa epäilyjään, koska ei yksinkertaisesti osaa epäillä vaivojaan lääkkeiden haittavaikutuksiksi. Terveyskeskuslääkärillä ei ole aikaa alkaa omasta aloitteestaan hakuammunnalla kyselemään mahdollisia epämääräisiäkin haittavaikutuksia.
Itse olen yrittänyt auttaa oman lääkärini työtä siten, että ennen lääkärille menoa teen omasta tilanteestani paperille yhteenvedon, missä kerron terveystilanteestani,ongelmistani ja epäilyksistäni. Tämän paperin annan lääkärilleni heti vastaanoton alussa. Näin lääkäri saa hyvin nopeasti minun omista mielipiteistäni käsityksen, ja osaa sen jälkeen vetää täydentävää keskustelua omalla ammattitaidollaan. Oma kokemukseni on, että tällä menettelytavalla normaali vastaanottoaika riittää asiani käsittelyyn. Ainakin minulla itselläni jää omalla lääkärillä käynnistä se tunnelma, että mitään tärkeää ei jäänyt käsittelemättä.
Sairastumiseni statiinin aiheuttamaan haimatulehdukseen herätti minut talvella 2007
Keväällä 2007 aloitin miettimään asiaan ja kirjoitin muistiin näin: "Mielestäni median pitäisi tulla mukaan terveystalkoisiin ja alkaa entistä enemmän tekemään juttuja lääkkeiden haittavaikutuksista. Näin ehkä me potilaat viisastuisimme, ja osaisimme ottaa esille haittavaikutusepäilyjämme lääkärimme luona". Lähdin miettimään miten saisin asiani julkisuuteen.
Tältä pohjalta ponnistelin
Kerron tässä omat taustani ja kokemukseni. Olen v. 1943 syntynyt diplomi-insinööri. Nuorena harrastin kilpaurheilua, ja kilpailujen jäätyä jatkoin säännöllistä lenkkeilyä kesät talvet. Verenpaineeni alkoi kuitenkin nousta, vaikka yritin hallita sitä kohtuullisella ruokavaliolla. Se ei riittänyt, ja aloitin lääkärini suosituksesta verenpainelääkkeen käytön tammikuussa 1995. Samalla lopetin viinan käytön, koska minusta tuntui, että verenpainelääke ja viina vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Verenpainelääke laskee tietysti verenpainetta ja rauhoittaa sydämen toimintaa. Käsittääkseni viina nostaa verenpainetta ja kiihdyttää sydämen pulssia. Viinin vähäistä käyttöä kuitenkin jatkoin, koska mediassa lääkäritkin antavat positiivisia lausuntoja viinin vaikutuksesta verenkierron toimintaan. Itselleni otin maksimiksi 2 lasia viiniä kerralla ja kaksi kertaa viikossa. Vähitellen minulle jopa yhdestä lasillisesta tuli väsyttävä, veltto olo. Tästä syystä viininkin käyttö väheni ja väheni, ja loppui kokonaan vastoin "lääkärin määräystä". Myös kolesteroliarvoni (kokonaiskolesteroli ja LDL eli huono kolesteroli) olivat jonkin verran viitealueiden yläpuolella. Lääkärin suosituksesta aloin syömään ”primääripreventaationa” pravastatiinia vuonna 1998. Sen vaikutus ei ollut riittävä, ja siksi lääkäri vaihtoi lääkkeekseni atorvastatiinin sen jälkeen, kun se tuli markkinoille 1990-luvun vuosikymmenen lopulla. Se isohkona annostuksena (40 mg/vrk) pudotti kokonaiskolesterolini alueelle 3.9-4.4 mmol/l. Nukuin melko huonosti ja olin päivisin väsynyt. Jos ei ollut tilaisuutta ottaa päiväunia, olin iltapäivisin ajoittain melkein tokkurassa väsymyksestä. Luulin,että se kuuluu luonnolliseen ikääntymiseen, mutta myöhemmin tästä jutusta selviää väsymykselle toinen totuus.
Vuonna 1999 jäin osa-aikaeläkkeelle, jotta ehdin kuntoilla riittävästi ja huolehtia muutenkin terveydestäni verenpainelääkkeen ja kolesterolilääkkeen (atorvastatiinin) ennakkoehkäisevänä tukena. Harrastan liikuntaa keskimäärin 6 kertaa viikossa tunnin rupeaman (sauvakävelylenkki +jumppa keveillä painoilla+venyttelyt).
Pommi ja sen seuraukset
7.9.2006 iski "salama kirkkaalta taivaalta". Mahan yläosa navan yläpuolelta tuli yhtäkkiä hirvittävän kipeäksi. Menin välittömästi terveysaseman päivystykseen, ja sieltä minut passitettiin "samoilla lämpimillä" sairaalaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Siellä otettiin normaalit kokeet ja kuvaukset sekä lisäksi mahan ultraäänitutkimus ja tietokonetomografiakuvaus.
Diagnoosina oli haimatulehdus. Koska olin raitis eikä minulla ollut sappikiviä, epäili hoitava erikoislääkäri tutkimusten ja keskustelujen perusteella vahvasti haimatulehduksen syyksi kolesterolilääkettä (atorvastatiinia) ja kielsi sen käytön.
Haimatulehdukseni oli hyvin tuskallinen ja hellitti jonkin verran normaalia hitaammin Alkuvaiheessa en arvannut, että vielä pahempaa on tulossa. Munuaisteni toiminta lakkasi välillä lähes kokonaan ja toi omat ongelmansa. Kuitenkin aloin vähitellen toipumaan ja pääsin kotiin. Muutaman päivän kuluttua oloni alkoi jälleen huononemaan jatkuvasti. Menin taas sairaalan päivystykseen, ja siellä todettiin veren natriumarvon laskeutuneen radikaalisti, ja tämä aiheutti "sumussa elämisen" ja huonon olon. Tiputushoito helpotti oloani jonkin verran, ja pääsin kotiin syömään suolaa. Haimatulehduksen takia käyttämäni verenpainelääke, missä oli mukana nesteenpoistovaikutus, oli alkanut poistamaan natriumia. Nyt vaihdettiin verenpainelääkkeeksi vastaava lääke, mutta ilman nesteenpoistokomponenttia.
Seuraava haimatulehduksen jälkitauti oli paheneva huimaus ja sen mukana todella huono olo. Taas menin sairaalaan. Siellä epäiltiin nyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Sitä ei löytynyt, ja minut passitettiin taas kotiin. Huimaus ja olo pahenivat edelleen. Ja taas menin sairaalan päivystykseen. Nyt minut otettiin osastolle tarkempiin tutkimuksiin, mutta magneettikuvauksessakaan ei löytynyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Ja taas minua alettiin passittamaan kotiin. Koska en olisi enää tullut toimeen kotona, ehdotin kolmen neurologin ryhmälle omaa "insinöörin" diagnoosiani eli hermojen rasittumista sairauden ja jatkuvan huimauksen takia. Diagnoosini hyväksyttiin heti, ja sain vielä samana päivänä tilaisuuden keskustella psykiatrin kanssa, joka vahvisti diagnoosini.
Nyt minulle määrättiin viikon kuuri rauhoittavaa lääkettä toivoen sen parantavan. Näin ei kuitenkaan käynyt ja terveyskeskuslääkäri antoi reseptin masennuslääkkeelle. Sitä aloin syömään 13.11.2006. Se pahensi edelleen oloani noin kolmen viikon ajan, mutta annostuksen lisääminen alkoi vähitellen helpottamaan oloani niin paljon, että kykenin palaamaan 22.1.2007 osapäivätöihin terapiamielessä (2-3 tuntia päivässä).
Karu totuus alkoi selvitä
Kohtuullisen toipumisen jälkeen totesin ihmeellisiä asioita atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen:
● Ulkomuistini erityisesti nimimuisti parantui todella paljon.
● Kaukonäköni parantui selvästi. Olin joutunut hankkimaan toiset silmälasit, koska kaukonäköni meni niin huonoksi, että en enää nähnyt tekstitelevision tekstiä. Nyt näen taas tekstit ilman silmälaseja.
● Erityisesti talvella nenän limakalvot olivat jatkuvasti turvoksissa, vaikka ei ole ollut nuhaakaan. Sairastin myös useita kertoja poskiontelotulehduksen, mitä hoidettiin antibiooteilla ja poskiontelohuuhteluilla. Oloni talvisaikaan oli niin kuin olisi jatkuva lievä flunssa päällä. Syytä limakalvojen turvotukseen etsittiin verikokeilla ja limakalvoista otetuista näytteistä. Syytä ei löydetty. Atorvastatiinin lopettamisen jälkeen limakalvot eivät enää turpoa, eikä minulla ole ollut edes kunnon nuhaa.
● Nukuin huonosti ja olin päivät väsynyt. Nyt nukun erittäin hyvin, enkä ole päivällä väsynyt.
● Olin kärsinyt välillä pahoistakin selkäkivuista yli 5 vuotta. Kivut olivat ajoittain niin pahoja, että olin toimintakyvytön. Kokeilin lähes kaikki lääketieteelliset ja kansanparannuskeinot selän hoitamiseksi melko huonolla menestyksellä. Selässäni tapahtui ihmeparannus atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen. Sen jälkeen ei ole ollut näitä vaivoja ainakaan tähän mennessä, vaikka selkääni ei ole hoidettu mitenkään muuten kuin samalla vuosia jatkuneella omalla jumppa- ja venytysohjelmalla. Selän kunto ei rajoita nyt elämääni millään tavalla. Käsittääkseni mahan ja selän lihakset ovat parantuneet ja tukevat nyt selän luustoa niin kuin tarkoitus on.
● Haimatulehduksen yhteydessä haimassani todettiin tutkimuksissa nesterakkuloita. Oltuani ilman atorvastatiinia sairaalan kuvauksissa nesterakkulat pienenivät vähitellen ja kahdeksan kuukauden kuluttua todettiin nesterakkuloiden parantuneen kokonaan.
Yllä mainitut asiat olen kertonut kolmellekin eri lääkärille, ja he ovat olleet sitä mieltä, että olen lukenut itseäni oikein. Vaivat hyvin todennäköisesti olivat atorvastatiinin aiheuttamia, koska ne poistuivat lääkkeen lopetuksella.
Kierteessä ollaan
Koska itse olin käyttänyt kolesterolilääkettä (atorvastatiinia), seurasin todella suurella mielenkiinnolla mediassa käytyjä keskusteluja kolesterolilääkkeistä. Mielestäni haittavaikutukset on ohitettu tai unohdettu. Koska atorvastatiinia Suomessakin oli käyttänyt noin 152.000 ihmistä esim. vuonna 2005, luulen, että hekään eikä heidän lääkärinsä ole paneutuneet hoidossa haittavaikutuksiin, elleivät ne ole johtaneet sairaalahoitoon. Näin oli minunkin tapauksessani. Kuitenkin huonossakin asiassa löytyy joskus mitalin toiselta puolelta hyvä asia. Minun haimatulehdukseni pakotti lopettamaan atorvastatiinin käytön. Sen jälkeen vasta osasimme omalääkärini kanssa konkreettisesti todeta, että vaivani eivät olleetkaan luonnollisen vanhenemisen oireita, vaan lääkkeen aiheuttamia. Kiitokseni suuntaan omalääkärini lisäksi myös KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA minun hoidostani vastanneelle lääkärille Jari Rantoselle. Hän uskalsi vastoin KÄYPÄ HOITO-suosituksia kieltää atorvastatiinin käytön ja pelasti henkeni. Jos olisin jatkanut satiinilääkkeen käyttöä, olisi haima tuhoutunut kokonaan ja olisin kuollut. Nyt yritän pitää elintavoillani kolesteroliarvojani mahdollisimman oikeina. Jos seurannan perusteella kaikesta huolimatta joudun aloittamaan uudelleen kolesterolilääkkeen käytön, en missään tapauksessa uskalla käyttää statiinilääkettä, vaan alan käyttämään etsetimibilääkettä. Se ei sotke maksan toimintaa, eikä imeydy verenkiertoon.
Viimeisimmän verikokeen mukaan kolesteroliarvoni olivat: Kokonaiskolesteroli 5.7, hyvä kolesteroli HDL 1.3, huono kolesteroli LDL 3.9 ja rasva-arvo trigly 0.7. Näillä arvoilla en aloita vielä toisenlaisenkaan kolesterolilääkkeen käyttöä.
Nyt kuitenkin lopun elämääni saan kärsiä statiinilääkkeiden aiheuttamista sairauksista. Haimatulehdus ja masennus näet uusiutuvat herkemmin kuin tulevat ensimmäistä kertaa. Tämän takia jouduin jäämään eläkkeelle aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Työni edellytti pitkiäkin ulkomaanmatkoja. Haimatulehduksen uusiutumisriskin takia en uskalla lähteä pitkille matkoille. Tästä johtuen en voinut hoitaa työtäni normaalilla tavalla ja jouduin jäämään eläkkeelle. Nyt haluaisin auttaa kohtalotovereitani tällä kirjoituksella. Jos juttuni tuntuu tutulta teidänkin tapauksissanne, lääkärinne kanssa. Myös teitä kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset voivat vaivata.
20.12.2010 haimatulehdus iskikin toisen kerran. Se oli nyt lievempi kuin ensimmäinen. Magneettikuvaksissakaan ei löytynyt rakenteellisia virheitä haimassa eikä haima- ja sappiteissä. Osastoylilääkäri osasi vain spekuloida, että ensimmäinen haimatulehdukseni oli jättänyt haimaan solumuutoksia ja herkistänyt haiman. Näin haimatulehduksia tulee ilman mitään syytä.
Kierteessä ollaan.
Lääkemyynnistä rahat lääketeollisuuteen mutta kustannukset yhteiskunnalla!
Alla on myös laskuharjoitus siitä, mitä kustannuksia rahassa mitattuna atorvastatiini minun tapauksessa aiheutti yhteiskunnalle, työnantajalleni ja minulle. Kokonaiskustannus oli 83.000 €. Mediassa on myös esitetty erilaisia mielipiteitä kolesterolilääkkeiden hyödyistä. On esitetty mm. arvio, että lääkkeestä hyötyy vain noin 7 % käyttäjistä, ja 93 % syö lääkettä turhaan. Itse arvaan omien kokemuksieni kautta, että pieniä ja joskus suuriakin haittavaikutuksia voivat saada kaikki 100 % käyttäjistä. Tästä väistämättä seuraa se ajatus, että koko kansaa ajatellen kolesterolilääkkeistä on kansanterveydelle enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Nyt puhun terveydestä ilman rahalla mittaamista. Jos voisimme mitata tätä asiaa rahassa, voisi aivan hyvin lopputulos olla se, että suuri joukko ihmisiä voi huonosti, ja me vielä maksamme siitä, koska haittavaikutuksien aiheuttamat kustannuksetkin voivat olla yhteensä suurempia kuin varmuuden vuoksi syötyjen lääkkeiden ansiosta saavutetut hyödyt. Tällä kirjoituksella en halua sanoa, että suuren riskin potilaiden kolesterolilääkehoito pitäisi lopettaa. Kyllä hyödyt heidän ryhmässään ovat varmaankin suuremmat kuin haitat. Ensisijaisesti yritän sanoa, että haittavaikutuksista pitäisi keskustella julkisuudessa enemmän, eikä lääkettä pitäisi määrätä puoliautomaattisesti KÄYPÄ HOITO- suositusten mukaisesti vaan tarkasti harkiten.
Kustannukset omassa tapauksessani:
● Sairaalapäiviä 23 vrk x 500 €/ vrk = 11.500 € sisältäen ultraäänitutkimuksia, tietokonetomografiakuvauksia ja yhden magneettikuvauksen
● Terveyskeskuskäyntejä 6 kertaa
● KELA:n maksamaa selkäkuntoutusta 19 vrk x 300 €/ vrk = 5.700 €
● Fysiatrian erikoislääkärikäyntejä 3 kpl
● Selän magneettikuvaus ja kortisonipiikit Tampereella
● TENS-sähköhoitolaite selkäkivun hoitoon
● Fysioterapia-,lihashieronta-, naprapatia-, kiroparaktikkokäyntejä noin 40 kertaa yhteensä noin 1.600 €.
● Atorvastatiinilääkkeet 8 vuotta = noin 2.830 tablettia x 1.4 €/kpl = 3.952 € +KELA:n korvaamat kustannukset
● Muut haittavaikutusten aiheuttamat sairastelun lääkelaskut ja röntgenkuvaukset
● Työnantajan maksama sairausloma-ajan palkka viideltä kuukaudelta
Yllä mainitut kustannukset ovat yhtensä noin 83.000 € .Lisäksi on huomioitava kaikissa hoidoissa kulunut oma aika. Kustannuksiksi en ole osannut muuntaa vuosia jatkunutta huonovointisuutta enkä kipua ja tuskaa, mitä haimatulehdus ja sen jälkitaudit aiheuttivat. Kustannuksiksi en ole myöskään muuntanut niitä rajoitteita, mitä pitkään jatkuneet sitkeät selkävaivat pahimmillaan aiheuttivat useita vuosia normaaliin toimintakykyyni.
Epikriisit
● Lukuisista lääkäreistä yli viiden vuoden aikana ei yksikään osannut epäillä edellä luettelemia terveysongelmia statiinin aiheuttamaksi.
● Onneksi Keski-Suomen keskussairaalan lääkäri Jari Rantonen käytti omia aivojaan eikä KÄYPÄ-HOITO-aivoja kuten nuoret lääkärit kokemuksen puuttuessa.
● Erikoisalan sairauskertomus 18.9.06 klo 8.32 evl Jari Rantonen ”Kolesterolilääke tauotettu”
● Erikoisalan sairauskertomus 23.10.10 klo 13:49 evl Marja Tuunanen ”Konservatiivisesti hoidettu pankreatiitti, tämän katsottu aiheutunen Lipitor-lääkityksestä, jota oli syönyt kahdeksan vuotta. Alkoholin käytön lopettanut reilut 10 vuotta sitten.”
● Erikoisalan sairauskertomus 14.5.07 klo 13.02 ylil Jukka-Pekka Mecklin ”Ultraäänitutkimuksessa kaikki nestekertymät häipyneet. Potilas siis saanut siis mahdollisesti Lipitor kolesterolilääkityksen sivuvaikutuksena pankreatiitin."
Julkisuuteen saattamisen vaikeus
Olen yrittänyt saada asiaani julkisuuteen näin:
● Sähköpostilla Timo Ovaskalle Pfizer Oy:lle heti 31.5.2007
● Sähköpostilla +puhelinsoitolla Helsingin Sanomiin kesäkuussa 2007
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin syksyllä 2008
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin 14.7.2010. Toimittaja ilmoitti, että ei mene läpi Helsingin Sanomissa. Päätoimittaja oli antanut pyyhkeitä jo 13.7.2010 lehdessä olleesta artikkelista "KOLESTEROLI PANNASTA”. Sanavalinnoista ymmärsin, että Helsingin Sanomat ei halua astua ilmoitusten maksajien (= lääketeollisuuden) varpaille.
● 14.9.2010 MOT- toimitukseen
Neljän epäonnistuneen julkistamisyrityksen jälkeen onnisti. Juttu kelpasi YLE:lle.
Vihdoinkin eteenpäin
Lähetin KÄYPÄ HOITO- professoriryhmälle 1.11.20101 kirjelmän, minkä lopussa totesin: Toivoisin, että KÄYPÄ HOITO-suositusten Dyslipidemia-osan haittavaikutustaulukko päivitetään ajan tasalle ja niistä puhdistetaan pois haittavaikutuksia vähättelevä henki. Oma maallikon epätieteellinen mielipiteeni on, että haimatulehdus kuuluu taulukkoon.
KÄYPÄ HOITO-ryhmä vastasi 3.11.2010:
"Olemme laittaneet eri instansseihin tilastopyynnöt haimatulehduksista ja selvitämme asiaa. Käypä hoito-suosituksen seuraavan päivityksen yhteydessä arvioidaan sekä hoitojen teho että mahdolliset haittavaikutukset sen hetkisen parhaan tutkimustiedon perusteella."
Uutinen amerikkalaisesta tutkimuksesta 17.1.2011
AMERIKKALAINEN TUTKIMUS : STATIINILÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET
Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Tämä tutkimusraportin lyhennelmä on julkistettu 1.12.2010 USA:ssa. Tutkimuksessa oli mukana 584 784 potilasta.
Haimatulehduksen statiinin käyttäjistä sai 46 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 46 = noin 303 haimatulehdusta vuosittain.
Munuaissairauksia statiinin käyttäjistä sai 109 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 109 = noin 719 haimatulehdusta vuosittain.
Dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-suositus ei tunne statiinien haittavaikutuksina haimatulehduksia tai munuaissairauksia ollenkaan.
Tunnettu lääkeasiantuntija kommentoi yllä mainitsemaani tutkimusta : "Statiinien kohdalla näyttää käyvän kuten muidenkin uusien lääkkeiden kanssa. Ensin uskotaan, että ne ovat yleensä hyvin siedettyjä. Kun lääkettä käyttää suuret ihmisjoukot pitkäaikaisesti, huomataankin että haittavaikutukset ovatkin todellisia."
Leino Utriainen on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka saa tilata Utriaiselta suoraan. Hän kirjoittaa tähän terveyskirjoitukseensa vielä nämä loppusanat:
Sain valmiiksi muistelmani alkusyksyllä 2010. En kuitenkaan vielä ehtinyt painattaa sitä, kun YLE 1:n MOT-toimitus valmisteli ohjelmaa KOLESTEROLIPOMMI. Lähdin mukaan ohjelmaan ja seurasin tarkasti ohjelman aiheuttamia keskusteluja ja ihmisten reaktioita puolesta ja vastaan. Kirjoittelin reilut 100 sivua juttua juttua tästä prosessista ja lisäsin ne kirjaani ja painatin sen omakustanteena. Vaihdoin myös kirjan nimen ja kannet. Sain erän kirjoja 17.1.2011.
Lisätietoja kirjasta saa kotisivuiltani osoitteesta: https://sites.google.com/site/leinoutriainen/
Kotisivuillani raportoin reaaliajassa jatkossakin statiinien aiheuttamista haittavaikutuksista ja niiden hyväksymistä myös KÄYPÄ HOITO-suosituksiin. Kotisivullani on myös ohjeet, jos joku haluaa tilata kirjani. Sitä en ole pannut yleiseen myyntiin.
Leino Utriainen
dipl.ins. / eläkeläinen
Jyväskylä
maanantaina, tammikuuta 17, 2011
Uusi alku terveydellesi
***
Eilen olin Seinäjoella luennoimassa terveydestä. Ihan huikaisevan hieno tilaisuus! Ääriään myöten täyttyneessä Seinäjokisalissa oli tunnelmaa! Yhtään ei yleisö protestoinut vaikka moneen kertaan kehotin syömään voita. Jos ei voita, niin häviää! Näin se on ja sen oivalsi yleisö Seinäjoella.
Nikun sekstetti (hyvän terveyden varsinainen lähettiläs Simo Nikula ja hänen orkesterinsa!) soitti komeasti ja viritti yleisön vastaanottavaiselle tuulelle. Simo oli tehnyt satumaista valmistelutyötä:
Monosen Satumaa
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.
Missä kukat kauneimmin luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.
Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.
Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan
vain aatoksein mi kauas entää sinne käydä saan.
Seniorin Satumaa
Eurojaan jos eläkkellä aikoo tuhlata,
viisasta ne itseensä on silloin uhrata.
Pyörät, tossut, tuulipuvut, kepit ihanat
on seniorin terveydelle parhaat hankinnat.
Oi jos sä vielä muistat kunnon lisäravinteet,
kuitujakin mutustelet, muistat juoda veet.
Niin nuorekkaalta alkaa silloin olos tuntumaan,
eikä krempat kaikenlaiset enää vaivaakaan.
Seinäjoen Satumaa
Jos sä joskus Seinäjoella satut kulkemaan,
siellä tangon, hyvän olon, pääset tuntemaan.
Nousee tunne sydämestä – täällä olla vois,
eikä sitten malttaisikaan koskaan muuttaa pois.
Oi kun sä tänne Seinäjoelle kerran pysähdyt
ja tangoon kuumaan, kesähuumaan, heti tykästyt,
niin onnen oman satumaan ja rauhan löytää saat,
näät kuinka meren tällä puolen onkin Satumaa.
Sundqvistin Satumaa
Seinäjoen Kampustaloon saapui kerran mies,
joka paljon ravinnosta, terveydestä ties.
Hän latoo pöytään totuudet ja hyvän huumorin,
saa miettimään nyt jokaisen, ”mä mistä alkaisin”.
Oi jos sä kaiken Christeriltä kuullun muistaisit
ja myöskin sitten kuulemasi mukaan toimisit,
niin terveen vatsan, hyvän kehon silloin löytäisit
ja Sundqvistiakin iltaisin sä varmaan kiittäisit.
Melkoinen tehopakkaus tuo Simo Nikula ja mukavaksi mieheksi osoittautui myös Jarmo Korhonen.
Rakkaat suomalaiset! Eiköhän aloiteta terveystalkoot? Otetaan uusi alku terveydellemme:
Syödään sitä ykkösruokaa:
- vihanneksia ja juureksia
- hedelmiä
- metsämarjoja
- lihaa
- kalaa
- ruisleipää
- kananmunia
- välillä sitä eksoottista superfoodiakin
Älä orjallisesti noudata valtion ravitsemusoppeja!
Rasvakammo on Suomessa aivan käsittämätön. Syynä on järjetön Pohjois-Karjala-projektin ihannointi.
Nopeasti sokeroituvista hiilihydraateista ei varoiteta riittävän tomerasti. Sokeri, peruna, pasta ja valkoiset vehnävalmisteet on syytä jättää mahdollisimman vähiin.
Hämmästellään kun joku hoitaa yleensä lääkkeillä kurissa pysyvää sairautta syömällä ruokaa ja ravintolisiä. Traaginen esimerkki on D-vitamiinisuosituksista käytävä keskustelu. Eikö terveysviranomaistemme työaikaa voisi hieman järkevämmin kuluttaa kuin D-vitamiinin terveystietoja vatvomalla edestakaisin, nostetaanko vaiko ei, ja kuinka paljon? Äskeiset kosmeettiset tarkennukset suosituksiin, eivät vieneet asiaa kovinkaan paljon eteenpäin. Ystäväni Mikael Fogelholm ihmettelee: "Jos D-vitamiinin saantisuositus ei muutu, olen ihmeissäni. Niin paljon tietoa alkaa olla kasassa D-vitamiinin hyödyistä ja sen saannin puutteista."
Valtion ravitsemusoppien noudattajat ja ammatilliset suosittelijat ovat koulutuksensa uhreja ja valtavan suuri työ odottaa jos tätä ajatusmaailmaa pitää muuttaa. Näin sanoo mm. lääkäri Timo Kuusela.
Onneksi merkkejä on laivan kääntymisestä!
Muistakaa hyvät suomalaiset liikkua, sillä liikunta on lääke! Ottakaa ylimääräisiä askeleita siellä kotona. Kun harjaatte hampaitanne, tehkää silloin samaan aikaan nilkkoja vahvistavia harjoituksia. Kävelkää varpailla ja välillä tömiskelkää kantapäillä astellen. Sellaista iloisen liikunnan uutta tulemista minä toivon tänne Suomeen.
Älkää päästäkö kiloja kertymään, sillä niistä vyötärölle kertyneistä rasvakiloista on vain haittaa terveydelle. Laihtuminen on mahdollista ja yksinkertaisimmillaan se toimii näin:
- Jos et harrasta runsaasti liikuntaa, vähennä silloin sokerin ja muiden hiilihydraattien saantia ruoasta
- Syö kolme kertaa päivässä (aamiainen, lounas ja päivällinen), eli jätä pois turhat välipalat
- Syö mieluusti proteiini- ja rasvapitoista ruokaa, sillä silloin pysyy nälkä loitolla
- Unohda kevyttuotteet! Niillä tulee raskaammaksi!
Tavataan taas! Toivottavasti elämäsi täyttyy satumaisen terveellisistä päivistä ja öistä.
Nikun sekstetti (hyvän terveyden varsinainen lähettiläs Simo Nikula ja hänen orkesterinsa!) soitti komeasti ja viritti yleisön vastaanottavaiselle tuulelle. Simo oli tehnyt satumaista valmistelutyötä:
Monosen Satumaa
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.
Missä kukat kauneimmin luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.
Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.
Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan
vain aatoksein mi kauas entää sinne käydä saan.
Seniorin Satumaa
Eurojaan jos eläkkellä aikoo tuhlata,
viisasta ne itseensä on silloin uhrata.
Pyörät, tossut, tuulipuvut, kepit ihanat
on seniorin terveydelle parhaat hankinnat.
Oi jos sä vielä muistat kunnon lisäravinteet,
kuitujakin mutustelet, muistat juoda veet.
Niin nuorekkaalta alkaa silloin olos tuntumaan,
eikä krempat kaikenlaiset enää vaivaakaan.
Seinäjoen Satumaa
Jos sä joskus Seinäjoella satut kulkemaan,
siellä tangon, hyvän olon, pääset tuntemaan.
Nousee tunne sydämestä – täällä olla vois,
eikä sitten malttaisikaan koskaan muuttaa pois.
Oi kun sä tänne Seinäjoelle kerran pysähdyt
ja tangoon kuumaan, kesähuumaan, heti tykästyt,
niin onnen oman satumaan ja rauhan löytää saat,
näät kuinka meren tällä puolen onkin Satumaa.
Sundqvistin Satumaa
Seinäjoen Kampustaloon saapui kerran mies,
joka paljon ravinnosta, terveydestä ties.
Hän latoo pöytään totuudet ja hyvän huumorin,
saa miettimään nyt jokaisen, ”mä mistä alkaisin”.
Oi jos sä kaiken Christeriltä kuullun muistaisit
ja myöskin sitten kuulemasi mukaan toimisit,
niin terveen vatsan, hyvän kehon silloin löytäisit
ja Sundqvistiakin iltaisin sä varmaan kiittäisit.
Melkoinen tehopakkaus tuo Simo Nikula ja mukavaksi mieheksi osoittautui myös Jarmo Korhonen.
Rakkaat suomalaiset! Eiköhän aloiteta terveystalkoot? Otetaan uusi alku terveydellemme:
Syödään sitä ykkösruokaa:
- vihanneksia ja juureksia
- hedelmiä
- metsämarjoja
- lihaa
- kalaa
- ruisleipää
- kananmunia
- välillä sitä eksoottista superfoodiakin
Älä orjallisesti noudata valtion ravitsemusoppeja!
Rasvakammo on Suomessa aivan käsittämätön. Syynä on järjetön Pohjois-Karjala-projektin ihannointi.
Nopeasti sokeroituvista hiilihydraateista ei varoiteta riittävän tomerasti. Sokeri, peruna, pasta ja valkoiset vehnävalmisteet on syytä jättää mahdollisimman vähiin.
Hämmästellään kun joku hoitaa yleensä lääkkeillä kurissa pysyvää sairautta syömällä ruokaa ja ravintolisiä. Traaginen esimerkki on D-vitamiinisuosituksista käytävä keskustelu. Eikö terveysviranomaistemme työaikaa voisi hieman järkevämmin kuluttaa kuin D-vitamiinin terveystietoja vatvomalla edestakaisin, nostetaanko vaiko ei, ja kuinka paljon? Äskeiset kosmeettiset tarkennukset suosituksiin, eivät vieneet asiaa kovinkaan paljon eteenpäin. Ystäväni Mikael Fogelholm ihmettelee: "Jos D-vitamiinin saantisuositus ei muutu, olen ihmeissäni. Niin paljon tietoa alkaa olla kasassa D-vitamiinin hyödyistä ja sen saannin puutteista."
Valtion ravitsemusoppien noudattajat ja ammatilliset suosittelijat ovat koulutuksensa uhreja ja valtavan suuri työ odottaa jos tätä ajatusmaailmaa pitää muuttaa. Näin sanoo mm. lääkäri Timo Kuusela.
Onneksi merkkejä on laivan kääntymisestä!
Muistakaa hyvät suomalaiset liikkua, sillä liikunta on lääke! Ottakaa ylimääräisiä askeleita siellä kotona. Kun harjaatte hampaitanne, tehkää silloin samaan aikaan nilkkoja vahvistavia harjoituksia. Kävelkää varpailla ja välillä tömiskelkää kantapäillä astellen. Sellaista iloisen liikunnan uutta tulemista minä toivon tänne Suomeen.
Älkää päästäkö kiloja kertymään, sillä niistä vyötärölle kertyneistä rasvakiloista on vain haittaa terveydelle. Laihtuminen on mahdollista ja yksinkertaisimmillaan se toimii näin:
- Jos et harrasta runsaasti liikuntaa, vähennä silloin sokerin ja muiden hiilihydraattien saantia ruoasta
- Syö kolme kertaa päivässä (aamiainen, lounas ja päivällinen), eli jätä pois turhat välipalat
- Syö mieluusti proteiini- ja rasvapitoista ruokaa, sillä silloin pysyy nälkä loitolla
- Unohda kevyttuotteet! Niillä tulee raskaammaksi!
Tavataan taas! Toivottavasti elämäsi täyttyy satumaisen terveellisistä päivistä ja öistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)