*
Tullessani kotiin urheiluhallista kuului Yleisradion ykköskanavalla tuttujen klassisten sävelien sijaan kahden henkilökohtaisestikin tutun ystävän väittely. Dosentti Mikael Fogelholm ja lääkäri Antti Heikkilä puhuivat suunsa puhtaaksi ravitsemussuosituksista.
Sain kuulla kaksi näkemystä terveellisestä ravinnosta. Löysin äsken internetistä ohjelman kuvauksen:
Keskiviikkona 31.10. klo 17.30-18.00. Kasviöljyä vai voita? Kokojyväleipää vai ei leipää ollenkaan? Mitä syödä, että terveinä pysyisimme? Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm on ollut mukana laatimassa pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia. Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan neuvoo potilaitaan syömään aivan toisin kuin mitä virallisissa suosituksissa sanotaan. Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.
Ohjelmaa voi vielä jonkin aikaa kuulla YLE:n areenassa. Ohjelmaa kommentoidaan vilkkaasti.
Viralliset suositukset edustavat tieteellisen tutkimuksen käsitystä terveellisestä ruokavaliosta. Tätä asiaa Fogelholm korosti ja tyypilliseen tapaansa puhui lämpimästi tutkitun tiedon tärkeydestä laadittaessa laajoja koko väestölle tarkoitettuja suosituksia. Heikkilä yhtä tyypilliseen sävyynsä antoi palaa täysillä ja säälimättä tasoitti tietä hiilihydraattiköyhälle ruokavaliolle. Hän pärjäsi ohjelmassa oikein hyvin. Kansantajuinen ja letkeä tyyli sopi hyvin vastapainoksi Fogelholmin tiukan tuntuiseen asialinjaan.
Tämän vaatimattoman blogini lukijoille on tullut tutuksi, että olen jossakin näiden kahden leirin välissä. Väistelen niitä Heikkilän rasvaisimpia pommeja ja iloitsen tielleni osuvista täysjyvätuotteista. Perjantaina 2.11.2007 julkaistaan Kaleva -lehdessä minun selvitykseni vallitsevasta ravitsemuskeskustelusta. Se perustuu Hiilaritietoiset -foorumissa käytyyn vilkkaaseen keskusteluun. Tässä etukäteen luettavissa pian painoon menevä juttumme:
Miksi viralliset ravitsemussuositukset pysyvät samoina vuodesta toiseen?
Olemme Hiilaritietoiset -foorumissa keskustelleet Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuosituksista. Meidän mielestämme suosituksiin ja ilmapiiriin kaivataan muutoksia.
Tällä hetkellä ilmapiiri on sellainen, että ohjeistuksessa painotetaan liiaksi viljatuotteiden käyttöä ja rasvan vähentämistä, minkä vuoksi tärkeä kasvisten syömisen edistäminen jää taka-alalle. Ravitsemuksemme suurimmat epäkohdat eivät liity rasvoihin, vaan hiilihydraatteihin, joiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi nykyiset ohjeistukset, kuten kohtuudella herkuttelu, ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
Muutokset tulevat viemään aikaa, se on selvää. Seuraava rajapyykki ohitetaan vasta vuonna 2009, jolloin saamme uudet kansalliset ravitsemussuositukset.
Mielestämme järkiintymisen esteenä on noudatettu elintarvikepolitiikka. Nyky-yhteiskunta on viljasta riippuvainen. Koko maailman maataloustuotanto on pääosin ohjautunut tuottamaan ”välikäsille ja jalostajille hyvää ja tuottoisaa kauppatavaraa”, siis halpaa tärkkelystä, halpaa soijaa ja halpoja kasviöljyjä, josta viljelijöille jää vain kyseenalainen työn ilo ja riskin kanto — kaupanpäällisinä halveksittu asema tukiaiselätteinä tai ”vaarallisen” eläinrasvan tuottajina.
Kyseessä on myös kansantalousnäkökulma: tärkkelys on halvinta ruokaa. Mikäli ruokavalion perustaa muutettaisiin, alimpia eläkkeitä ja tukia olisi korotettava tuntuvasti ja laitosruokailu joutuisi vaikeuksiin.
Elintarvikepolitiikan lisäksi suomalaista ravintokeskustelua leimaa tällä hetkellä auktoriteetin menettämisen pelko. Suomalainen ylhäältä ohjattu ravitsemusneuvonta heikentyy huomattavasti jos se menettää auktoriteettiasemansa. Muutos ei onnistu ennen kuin asioista päättäville tahoille löytyy kunniallinen mahdollisuus säilyttää kasvonsa.
Kunniallinen tapa muuttaa ravitsemussuosituksia olisi suosia useita erilaisia lautasmallivaihtoehtoja, joilla voisi täyttää päivän energiasaannin. Tällöin voitaisiin säilyttää vanhakin lautasmalli, mutta tehdä myös myönnytyksiä hiilihydraattirajoitteisempaan suuntaan. Ihmisille olisi tarjolla yksilöllisempiä vaihtoehtoja.
Lievempi keino olisi säilyttää nykyiset ravitsemussuositukset hienosäätäen niitä pikkuhiljaa (transrasvojen sekä hiilihydraattien laadun ja määrän osalta ). Laajalle väestöpohjalle VRN voisi suunnitella vakiosuositusten rinnalle erityisryhmille tai muuten halukkaille vaihtoehtoisia ruokavaliomalleja. Lautasmalliin vaikuttaisi myös yksilöllinen aineenvaihdunta ja nälänhallinnan säätely sekä terveydentila.
Näiden vaihtoehtoisten lautasmallien mukaantulo on täysin perusteltua uusien tutkimustietojen vuoksi. Ja nämä tiedot VRN:llä on jo takataskussaan!
Nykyisissä kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tarpeeksi kannustavaa asennetta. Virheiden osoittaminen eri ruokavalioissa on pikemminkin lannistavaa, kun taas hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon kuuluva kannustava asenne motivoi tekemään asiat paremmin.
Ruokavaliosuosituksissa pitäisi ehkä käyttää ”porkkanaa” enemmän kuin ”rasvaraippaa”!
Filosofian tohtori Christer Sundqvist ja Hiilaritietoiset -foorumin keskustelijat
keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007
tiistaina, lokakuuta 30, 2007
Juoksemalla voidaan ehkä pitää diabetes loitolla
**
Nyt tulee hyviä uutisia säännöllisesti juoksua harrastaville! Säännöllinen juoksuharrastus on hyvä tapa pienentää diabeteksen vaaraa etenkin, jos juoksumatkojaan jaksaa vuosien vieriessä pidentää. Juokseminen todennäköisesti estää liikakilojen kertymistä ja liikunnalla on muitakin suotuisia vaikutuksia, jotka voivat selittää yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset.
Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui 26 000 juoksemista harrastavaa miestä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana yli 8 kilometriä viikoittain juoksevilla 35-44 -vuotiailla miehillä todettiin diabetesta 95 prosenttia vähemmän kuin samanikäisillä, mutta alle 8 kilometrin viikkosuorituksen tekevillä. Yli 8 kilometriä viikoittain juokseville 45-54 -vuotiaille diabetesta ilmaantui 92 prosenttia vähemmän, 55-64 -vuotiaille 87 prosenttia vähemmän ja 65-75 -vuotiaille 46 prosenttia vähemmän kuin samanikäisille, mutta vähemmän juokseville. Näin suuria lukuja todettiin lähinnä miehillä, jotka pidensivät viikoittaisia lenkkejään keskimäärin 18 kilometrillä seurannan kuluessa, mutta myös vähäisempi liikunta liittyi diabetesriskin pienenemiseen. Joidenkin tutkimusten perusteella diabeteksen vaaraa saattaa pienentää jo parin tunnin viikoittainen kävelylenkki.
Tämä äärettömän tärkeä tutkimustieto välitetään vaatimattoman blogini lukijoille poikkeuksellisesti osittain Uutispalvelu Duodecimin sanoin. Minulla ei ole tapana suoraan kopioida sieltä uutisia. Olkoon tämä huippu-uutinen poikkeuksena. Ylös - ulos - lenkille!
Tiedelähde: Diabetes Care 30: 2838-2842, 2007
Nyt tulee hyviä uutisia säännöllisesti juoksua harrastaville! Säännöllinen juoksuharrastus on hyvä tapa pienentää diabeteksen vaaraa etenkin, jos juoksumatkojaan jaksaa vuosien vieriessä pidentää. Juokseminen todennäköisesti estää liikakilojen kertymistä ja liikunnalla on muitakin suotuisia vaikutuksia, jotka voivat selittää yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset.
Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui 26 000 juoksemista harrastavaa miestä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana yli 8 kilometriä viikoittain juoksevilla 35-44 -vuotiailla miehillä todettiin diabetesta 95 prosenttia vähemmän kuin samanikäisillä, mutta alle 8 kilometrin viikkosuorituksen tekevillä. Yli 8 kilometriä viikoittain juokseville 45-54 -vuotiaille diabetesta ilmaantui 92 prosenttia vähemmän, 55-64 -vuotiaille 87 prosenttia vähemmän ja 65-75 -vuotiaille 46 prosenttia vähemmän kuin samanikäisille, mutta vähemmän juokseville. Näin suuria lukuja todettiin lähinnä miehillä, jotka pidensivät viikoittaisia lenkkejään keskimäärin 18 kilometrillä seurannan kuluessa, mutta myös vähäisempi liikunta liittyi diabetesriskin pienenemiseen. Joidenkin tutkimusten perusteella diabeteksen vaaraa saattaa pienentää jo parin tunnin viikoittainen kävelylenkki.
Tämä äärettömän tärkeä tutkimustieto välitetään vaatimattoman blogini lukijoille poikkeuksellisesti osittain Uutispalvelu Duodecimin sanoin. Minulla ei ole tapana suoraan kopioida sieltä uutisia. Olkoon tämä huippu-uutinen poikkeuksena. Ylös - ulos - lenkille!
Tiedelähde: Diabetes Care 30: 2838-2842, 2007
Arkiruoan valmistumista voi helpottaa
**
Etenkin arkena ihmiset ovat kiireisiä, mutta keinoja ajan säästämiseen keittiössä on monia. Ainakin osan ruoasta voi koostaa valmisruoasta ja puolivalmisteista. Kun ruoanlaitossa säästyy aikaa, jää perheelle ja rentoutumiseen enemmän aikaa.
Kunnolliset ja toimivat keittiötyövälineet sekä laadukkaat perusraaka-aineet ovat ensimmäinen askel onnistuneeseen arkikokkaukseen. Joka kodin kuiva-ainekaapissa on hyvä löytyä erilaisia riisejä, jyviä, perusmausteita sekä jauhoja. Jääkaapissa puolestaan pitäisi aina olla kasviksia, munia, maitotaloustuotteita, juustoa, ruokakermaa ja voita.
- Jos ajatellaan puhtaasti ruokaa, niin kauppojen puolivalmisteita kannattaa hyödyntää, kuten vaikkapa pestyjä ja valmiiksi revittyjä salaatin lehtiä tai suikaloituja lihoja, miettii Suomen kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen.
- Esimerkiksi eineshyllyn valmiiksi kypsennetystä ja leikatusta broilerista voi tehdä vaikkapa viillokkia, Hämäläinen jatkaa. Pihvin tai kalan rinnalle taas sopivat hyvin vaikkapa kasvispateet tai röstit ja vihersalaatti, jolloin ateria on valmis miltei pihvien paistoajassa eli muutamassa minuutissa.
Arkiruoan ei tarvitse olla juhlavasti esillä, mutta esillepanolla saa usein ihmeitä aikaan. Kauniit astiat, ruokavälineet ja esimerkiksi servietit tuovat piristystä ja lämpöä perheen yhteiselle aterialle arkenakin.
Valmisruoan lämmitystapa vaikuttaa joidenkin ruokien kohdalla paitsi makuun myös ulkonäköön. Mikro lämmittää ruoan sisältä ulospäin, kun taas uunissa ruoka lämpenee päinvastaisella tavalla. Pahimmassa tapauksessa mikrolämmitys voi pilata ruoan täysin.
- Kun esimerkiksi valmiin kalan lämmittää mikrossa, siitä haihtuu yleensä kaikki neste pois. Kalan lämmitykselle suosittelenkin uunilämmitystä, kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen ohjeistaa.
Harvalla on aikaa valmistaa ruokaa perheelleen omassa keittiössä päivittäin tuntikaupalla. Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttäminen ei ole nykyisin mikään synti (tosin kovasti siinä kärsii ruokien ravintopitoisuus). Valmisruokakin voi olla maistuvaa, terveellistä ja hyvännäköistä. Ne toimivat mainiona aterian osana. Valmisruokia parantamalla ja soveltamalla nopeutuu ruoan tekeminen myös huomattavasti.
- Esimerkiksi valmiita kastikepohjia voi hieman parannella itse lisäämällä niihin vaikkapa mausteita, viiniä, alkoholia, kermaa tai voita. Valmiiksi pakattuihin salaatinlehtisekoituksiin on myös helppo kotona lisätä mielensä mukaan vihanneksia, juustoja tai katkarapuja, Hämäläinen neuvoo.
Esimerkiksi kuopiolainen ruokatalo Kasvisgalleria valmistaa valmiita, arkea helpottavia ruokia. Ruokatalon valikoimiin kuuluu muun muassa punajuuri-, peruna- ja kasvisröstejä, jotka toimivat mainioina arkiaterian osina esimerkiksi liha tai kalaruoan rinnalla.
-Jos perunaröstin valmistaa alusta asti itse, niin siihen menee helposti aikaa tunti. Kun se on mahdollisuus korvata valmiilla tuotteella, niin kyllähän se ruoan valmistusta huomattavasti nopeuttaa, toteaa Hämäläinen.
Sinkkukin voi kokata arkena hyvin ruokaa reilumman määrän kerralla, silti niin, ettei ruokaa tarvitse syödä viikkoa yhtä soittoa. Ruoan voi jakaa esimerkiksi annosrasioihin ja pakastaa. Tarvittavia raaka-ainemääriä on hyvä myös miettiä jo ostoksia tehdessä.
- Jos kaupassa on palvelutiski, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sinkun ei tarvitse ostaa 700 gramman jauhelihapakkausta, vaan hän voi ostaa vain 200 grammaa palvelutiskiltä, Hämäläinen neuvoo.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 30.10.2007
Etenkin arkena ihmiset ovat kiireisiä, mutta keinoja ajan säästämiseen keittiössä on monia. Ainakin osan ruoasta voi koostaa valmisruoasta ja puolivalmisteista. Kun ruoanlaitossa säästyy aikaa, jää perheelle ja rentoutumiseen enemmän aikaa.
Kunnolliset ja toimivat keittiötyövälineet sekä laadukkaat perusraaka-aineet ovat ensimmäinen askel onnistuneeseen arkikokkaukseen. Joka kodin kuiva-ainekaapissa on hyvä löytyä erilaisia riisejä, jyviä, perusmausteita sekä jauhoja. Jääkaapissa puolestaan pitäisi aina olla kasviksia, munia, maitotaloustuotteita, juustoa, ruokakermaa ja voita.
- Jos ajatellaan puhtaasti ruokaa, niin kauppojen puolivalmisteita kannattaa hyödyntää, kuten vaikkapa pestyjä ja valmiiksi revittyjä salaatin lehtiä tai suikaloituja lihoja, miettii Suomen kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen.
- Esimerkiksi eineshyllyn valmiiksi kypsennetystä ja leikatusta broilerista voi tehdä vaikkapa viillokkia, Hämäläinen jatkaa. Pihvin tai kalan rinnalle taas sopivat hyvin vaikkapa kasvispateet tai röstit ja vihersalaatti, jolloin ateria on valmis miltei pihvien paistoajassa eli muutamassa minuutissa.
Arkiruoan ei tarvitse olla juhlavasti esillä, mutta esillepanolla saa usein ihmeitä aikaan. Kauniit astiat, ruokavälineet ja esimerkiksi servietit tuovat piristystä ja lämpöä perheen yhteiselle aterialle arkenakin.
Valmisruoan lämmitystapa vaikuttaa joidenkin ruokien kohdalla paitsi makuun myös ulkonäköön. Mikro lämmittää ruoan sisältä ulospäin, kun taas uunissa ruoka lämpenee päinvastaisella tavalla. Pahimmassa tapauksessa mikrolämmitys voi pilata ruoan täysin.
- Kun esimerkiksi valmiin kalan lämmittää mikrossa, siitä haihtuu yleensä kaikki neste pois. Kalan lämmitykselle suosittelenkin uunilämmitystä, kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen ohjeistaa.
Harvalla on aikaa valmistaa ruokaa perheelleen omassa keittiössä päivittäin tuntikaupalla. Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttäminen ei ole nykyisin mikään synti (tosin kovasti siinä kärsii ruokien ravintopitoisuus). Valmisruokakin voi olla maistuvaa, terveellistä ja hyvännäköistä. Ne toimivat mainiona aterian osana. Valmisruokia parantamalla ja soveltamalla nopeutuu ruoan tekeminen myös huomattavasti.
- Esimerkiksi valmiita kastikepohjia voi hieman parannella itse lisäämällä niihin vaikkapa mausteita, viiniä, alkoholia, kermaa tai voita. Valmiiksi pakattuihin salaatinlehtisekoituksiin on myös helppo kotona lisätä mielensä mukaan vihanneksia, juustoja tai katkarapuja, Hämäläinen neuvoo.
Esimerkiksi kuopiolainen ruokatalo Kasvisgalleria valmistaa valmiita, arkea helpottavia ruokia. Ruokatalon valikoimiin kuuluu muun muassa punajuuri-, peruna- ja kasvisröstejä, jotka toimivat mainioina arkiaterian osina esimerkiksi liha tai kalaruoan rinnalla.
-Jos perunaröstin valmistaa alusta asti itse, niin siihen menee helposti aikaa tunti. Kun se on mahdollisuus korvata valmiilla tuotteella, niin kyllähän se ruoan valmistusta huomattavasti nopeuttaa, toteaa Hämäläinen.
Sinkkukin voi kokata arkena hyvin ruokaa reilumman määrän kerralla, silti niin, ettei ruokaa tarvitse syödä viikkoa yhtä soittoa. Ruoan voi jakaa esimerkiksi annosrasioihin ja pakastaa. Tarvittavia raaka-ainemääriä on hyvä myös miettiä jo ostoksia tehdessä.
- Jos kaupassa on palvelutiski, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sinkun ei tarvitse ostaa 700 gramman jauhelihapakkausta, vaan hän voi ostaa vain 200 grammaa palvelutiskiltä, Hämäläinen neuvoo.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 30.10.2007
Luomuruoka on terveellisempää
**
Luomuruoka on terveellisempää ja ravintopitoisempaa kuin tavallisella tehotuotannolla aikaansaatu sapuska. Tähän päädytään EU:n rahoittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa (2004-2008).
Esimerkiksi luomuhedelmät, -vihannekset ja -maito sisältää jopa 40 prosenttia enemmän syöpää torjuvia ja sydämelle terveellisiä antioksidantteja kuin mitä on tavallisin menetelmin tuotetuissa vastaavissa elintarvikkeissa. Luomumaito julistettiin varsinaiseksi terveyden eliksiiriksi, sillä siinä on peräti 60 prosenttia enemmän antioksidantteja ja terveellisiä rasvahappoja kuin tavallisessa maidossa. Näin väittää professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta. Luomumaitoa ei homogenisoida.
Hienoa kun yhteisille rahoillemme löytyy tällaista tutkimuskäyttöä! Innostukaamme näistä alustavista tutkimustuloksista siinä määrin, että valitsemme mahdollisimman usein luomutuotteita kaupassa. Luomutuotteet löytyvät kaupoista yleensä yli 10 metrin päässä kassasta ja alahyllyiltä. Ottakaa mukaan kauppaan 10 metrin mittanauha ja polvisuojukset!
Lukekaa lisää englanniksi tutkimusprojektin kotisivuilta: QualityLowInputFood
Lähde: Medical News Today, 29.10.2007
Luomuruoka on terveellisempää ja ravintopitoisempaa kuin tavallisella tehotuotannolla aikaansaatu sapuska. Tähän päädytään EU:n rahoittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa (2004-2008).
Esimerkiksi luomuhedelmät, -vihannekset ja -maito sisältää jopa 40 prosenttia enemmän syöpää torjuvia ja sydämelle terveellisiä antioksidantteja kuin mitä on tavallisin menetelmin tuotetuissa vastaavissa elintarvikkeissa. Luomumaito julistettiin varsinaiseksi terveyden eliksiiriksi, sillä siinä on peräti 60 prosenttia enemmän antioksidantteja ja terveellisiä rasvahappoja kuin tavallisessa maidossa. Näin väittää professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta. Luomumaitoa ei homogenisoida.
Hienoa kun yhteisille rahoillemme löytyy tällaista tutkimuskäyttöä! Innostukaamme näistä alustavista tutkimustuloksista siinä määrin, että valitsemme mahdollisimman usein luomutuotteita kaupassa. Luomutuotteet löytyvät kaupoista yleensä yli 10 metrin päässä kassasta ja alahyllyiltä. Ottakaa mukaan kauppaan 10 metrin mittanauha ja polvisuojukset!
Lukekaa lisää englanniksi tutkimusprojektin kotisivuilta: QualityLowInputFood
Lähde: Medical News Today, 29.10.2007
maanantaina, lokakuuta 29, 2007
Onnettomat tunarit ovat taas iskeneet - nyt Tukholmaan!
*
Tukholmalla on isoja murheita koko läänin tasolla. Kehitteillä ollut iso potilastietojärjestelmä on julistettu fiaskoksi. Budjetti on ylitetty 8-kertaisesti ja tietojärjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Jo neljä vuotta sitten epäiltiin hankkeen mielekkyyttä.
Taustalla löytyy tuttuja tunareita: WM-data, HP, Tietoenator, Teleca ja Telia.
Suomessa vastaavat järjestelmät ovat sen verran epäluotettavia, että ne ovat uhka potilasturvallisuudelle. Kestämättömän sekavaan tilanteeseen kyllästynyt lääkäri Armi Paini on loihtinut ilmoille näitä järjestelmiä varten hyvän harjoitusohjelman:
Toimintaperiaate on yksinkertainen. Työpäivän alkaessa työntekijä laittaa jalkaansa viiden kilon rautasaappaat ja työntää perseeseensä nastan (lääkäri kaksi nastaa). Päivän aikana ammattihenkilö miettii anoppia sekä kirjoittaa kaikki tekstit nurinpäin.
Onkohan se harjoitusohjelma Tukholmassakin käytössä?
Lähde: IDG.se, 29.10.2007
Tukholmalla on isoja murheita koko läänin tasolla. Kehitteillä ollut iso potilastietojärjestelmä on julistettu fiaskoksi. Budjetti on ylitetty 8-kertaisesti ja tietojärjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Jo neljä vuotta sitten epäiltiin hankkeen mielekkyyttä.
Taustalla löytyy tuttuja tunareita: WM-data, HP, Tietoenator, Teleca ja Telia.
Suomessa vastaavat järjestelmät ovat sen verran epäluotettavia, että ne ovat uhka potilasturvallisuudelle. Kestämättömän sekavaan tilanteeseen kyllästynyt lääkäri Armi Paini on loihtinut ilmoille näitä järjestelmiä varten hyvän harjoitusohjelman:
Toimintaperiaate on yksinkertainen. Työpäivän alkaessa työntekijä laittaa jalkaansa viiden kilon rautasaappaat ja työntää perseeseensä nastan (lääkäri kaksi nastaa). Päivän aikana ammattihenkilö miettii anoppia sekä kirjoittaa kaikki tekstit nurinpäin.
Onkohan se harjoitusohjelma Tukholmassakin käytössä?
Lähde: IDG.se, 29.10.2007
Naisen sydän voi hyvin terveellisellä ruoalla
**
Ruotsin Karoliinisessa instituutissa on käyty läpi 25 000 ruotsalaisen naisen ruokapäiväkirjat. Tutkimus alkoi vuonna 1997. Suururakan päätyttyä tutkijat ovat yhtä mieltä tästä:
Jos nainen halua huolehtia sydämensä ja verisuoniensa kunnosta, hänen pitää perusterveelliseen ravinnon (kokojyvätuotteita, kalaa ja papuja) lisäksi syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä harrastaa liikuntaa.
Tuo oli iloinen uutinen. Tässä saimme yksinkertaisen määritelmän terveellisestä ruoasta. Rasvoista ei puhuta juurikaan mitään - pääpaino on vihanneksilla ja hedelmillä. Kalan rasvat ovat tietenkin hyödyllisiä. Papujen terveellisyyttä ei voi kiistää. Olisivatpa kala, vihannekset ja hedelmät edullisia elintarvikkeita! Varmaan niitä kaikki silloin nauttisi riittävästi.
Lähde: Medical News Today, 29.10.2007
Ruotsin Karoliinisessa instituutissa on käyty läpi 25 000 ruotsalaisen naisen ruokapäiväkirjat. Tutkimus alkoi vuonna 1997. Suururakan päätyttyä tutkijat ovat yhtä mieltä tästä:
Jos nainen halua huolehtia sydämensä ja verisuoniensa kunnosta, hänen pitää perusterveelliseen ravinnon (kokojyvätuotteita, kalaa ja papuja) lisäksi syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä harrastaa liikuntaa.
Tuo oli iloinen uutinen. Tässä saimme yksinkertaisen määritelmän terveellisestä ruoasta. Rasvoista ei puhuta juurikaan mitään - pääpaino on vihanneksilla ja hedelmillä. Kalan rasvat ovat tietenkin hyödyllisiä. Papujen terveellisyyttä ei voi kiistää. Olisivatpa kala, vihannekset ja hedelmät edullisia elintarvikkeita! Varmaan niitä kaikki silloin nauttisi riittävästi.
Lähde: Medical News Today, 29.10.2007
sunnuntai, lokakuuta 28, 2007
Eräs toimittaja ei pidä voista
##
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:
Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:
- Olen aina inhonnut voita. Nykyisin siinä ei ole mitään kuohuttavaa, mutta 1960-luvulla oli.
- Sodasta ja pula-ajasta selvinneet suomalaiset lihoivat niinä vuosina nopeasti. Koko kansa oikein kiilsi voista.
- Sukulaisten mielestä voin puute oli syynä kalpeuteen, huonoon ryhtiin ja yleiseen hintelyyteen. Ja voi sitä vahingonilon määrää, kun sitten sain yhdeksänvuotiaana silmälasit. Sokea siitä tulee.
- Kiinalaiset ja japanilaiset eivät yleensä pidä voista. Japanilaisten mielestä me länsimaalaiset haisemme voilta, meistä uhkuu eläinrasvan haju.
- Suomea ei olisi voitu asuttaa ilman lehmää... Lehmä oli ihme. Sen hämmästyttävä mahajärjestelmä muutti heinän kaloreiksi ja valkuaisaineeksi. Lehmä oli täynnä maitoa ja paskaa. Jälkimmäinen sai viljan kasvamaan ja lämmitti läävän höyryillään. Maitoa saatiin vain puoli vuotta, mutta sitä saattoi säilyttää piimänä ja varsinkin voina. Ja voita saattoi myydä, voi oli rahaa.
- Voi oli Suomen rasvaista kultaa.
- Tietämättäni olin siis lapsena osunut arkaan paikkaan, kun olisin lähes yhtä mieluusti levittänyt leivän päälle räkää [kuin voita].
- Voi oli yhtä poliittista kuin rasvaistakin, ja moni poliitikko liukastui siihen.
- Kekkonen kulki Moskovassa kauppaamassa voita.
- Politiikassa voi ja tykit ovat vanha pari. Kansakunta ei voi saada molempia. Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels sanoi, ettei Saksa kaivannut voita vaan tykkejä. Sellainen vaatimus oli helppo esittää, sillä Hitler ei syönyt voita.
- Kohta voi oli tappaja. Vuonna 1971 alkoi tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, jossa osoitettiin voinsyönnin vaarallisuus: se oli yksi suurimmista sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden syistä.
- Jossain piilotajunnassaan suomalaiset unelmoivat kaivautumisesta pehmeän, rasvaisen ja liukkaan voin sisään, turvaan. Siellä voisi kiertyä kerälle ja imeä peukaloa.
Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.
lauantaina, lokakuuta 27, 2007
Julkkisten sairaudet
*
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.
Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?
Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?
Kommentoikaa!
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.
Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?
Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?
Kommentoikaa!
torstaina, lokakuuta 25, 2007
Fibromyalgiaa sairastava menköön punttisaliin
**
Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset (yli 3 kuukautta jatkuneet), tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Oireina esiintyy myös lihasjäykkyyttä, väsymystä ja heikkolaatuista unta. Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. On arvioitu, että oireyhtymästä kärsii 1-2 prosenttia suomalaisista. Sairauden perussyytä ei tunneta. Nykyisin sen kuitenkin otaksutaan liittyvän keskushermoston toimintaan. Diagnoosia laadittaessa tutkitaan kehon 18 fibromyalgiapistettä, joista vähintään 11:n pitää olla aristavia. Diagnoosissa selvitetään myös kivun laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus ja suljetaan pois muiden sairauksien mahdollisuus. Aiemmin lääkäreiden arveluttavan hirtehishuumorin uhriksi joutunut JPK -potilas (JPK = Joka Paikkaa Kipeä) on tällä hetkellä ymmärtääkseni salonkikelpoinen oireyhtymä kaikkien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäri Pekka Nykänen on toimittanut internettiin laadukkaan fibromyalgian kirjallisuuskatsauksen.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että fibromyalgiaa sairastavat saattavat hyötyä voimaharjoittelusta. Aiemmin oli epäilty, että voimaharjoittelu saattaisi pahentaa fibromyalgiaan liittyviä lihaskipuja. Sen takia voimaharjoittelua ei juurikaan ole potilaille suositeltu. Pidetään parempana suositella kestävyysliikuntaa.
Jyväskylän yliopistossa on rohkea terveydenhuollon maisteri Heli Valkeinen tomerasti tarttunut härkää sarvista ja pistänyt potilaat kuntosaliin. Voimaharjoittelu kehitti heidän lihasvoimiaan ja vähensi hieman myös sairauteen liittyviä lihaskipuja. Tutkimuksen perusteella hän ei näe estettä fibromyalgikkojen voimaharjoittelulle.
Väittelijä Valkeisen mukaan fibromyalgiaa sairastavien on tärkeää tietää ennen voimaharjoittelun aloittamista, että lihasten kipeytyminen ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen on täysin normaalia. Harjoittelun aloittamisesta johtuva kipu on erotettava fibromyalgiaan liittyvästä kivusta. Voimaharjoittelua on annosteltava kullekin yksilöllisesti. On mahdollista, että jokin muu sairaus tai esimerkiksi nivelongelma rajoittaa harjoittelua, Valkeinen huomauttaa.
Väitöstilaisuus on huomenna (26.10.2007) klo 12.00 Seminaarimäki Villa Ranassa (Blomstedtin sali). Väitöskirjan nimi on "Physical fitness, pain and fatigue in postmenopausal women with fibromyalgia: effects of strength training". Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Kaisa Mannerkorpi (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala.
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus, 25.10.2007
Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset (yli 3 kuukautta jatkuneet), tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Oireina esiintyy myös lihasjäykkyyttä, väsymystä ja heikkolaatuista unta. Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. On arvioitu, että oireyhtymästä kärsii 1-2 prosenttia suomalaisista. Sairauden perussyytä ei tunneta. Nykyisin sen kuitenkin otaksutaan liittyvän keskushermoston toimintaan. Diagnoosia laadittaessa tutkitaan kehon 18 fibromyalgiapistettä, joista vähintään 11:n pitää olla aristavia. Diagnoosissa selvitetään myös kivun laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus ja suljetaan pois muiden sairauksien mahdollisuus. Aiemmin lääkäreiden arveluttavan hirtehishuumorin uhriksi joutunut JPK -potilas (JPK = Joka Paikkaa Kipeä) on tällä hetkellä ymmärtääkseni salonkikelpoinen oireyhtymä kaikkien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäri Pekka Nykänen on toimittanut internettiin laadukkaan fibromyalgian kirjallisuuskatsauksen.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että fibromyalgiaa sairastavat saattavat hyötyä voimaharjoittelusta. Aiemmin oli epäilty, että voimaharjoittelu saattaisi pahentaa fibromyalgiaan liittyviä lihaskipuja. Sen takia voimaharjoittelua ei juurikaan ole potilaille suositeltu. Pidetään parempana suositella kestävyysliikuntaa.
Jyväskylän yliopistossa on rohkea terveydenhuollon maisteri Heli Valkeinen tomerasti tarttunut härkää sarvista ja pistänyt potilaat kuntosaliin. Voimaharjoittelu kehitti heidän lihasvoimiaan ja vähensi hieman myös sairauteen liittyviä lihaskipuja. Tutkimuksen perusteella hän ei näe estettä fibromyalgikkojen voimaharjoittelulle.
Väittelijä Valkeisen mukaan fibromyalgiaa sairastavien on tärkeää tietää ennen voimaharjoittelun aloittamista, että lihasten kipeytyminen ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen on täysin normaalia. Harjoittelun aloittamisesta johtuva kipu on erotettava fibromyalgiaan liittyvästä kivusta. Voimaharjoittelua on annosteltava kullekin yksilöllisesti. On mahdollista, että jokin muu sairaus tai esimerkiksi nivelongelma rajoittaa harjoittelua, Valkeinen huomauttaa.
Väitöstilaisuus on huomenna (26.10.2007) klo 12.00 Seminaarimäki Villa Ranassa (Blomstedtin sali). Väitöskirjan nimi on "Physical fitness, pain and fatigue in postmenopausal women with fibromyalgia: effects of strength training". Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Kaisa Mannerkorpi (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala.
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus, 25.10.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)