Mikä ihmeen Nutrix?

**

Mikä ihmeen Nutrix -villitys on meneillään? Ystäväni Henrika pyytää minua tutustumaan internetissä vapaasti luettavaan Nutrix -kirjaan ja toinen ystäväni Noora bloggaa tästä ilmiöstä. En ollut koskaan kuullutkaan tästä ennen tätä ja uskallan väittää seuraavani ravitsemustiedettä varsin tarkasti. Onko taas jotain huuhaata tarjolla? Onko järkee? Mistä on kyse?

Olen nyt lukenut tuon Nutrix -kirjan. Lyhyt, mukavalla tavalla kirjoitettu kevyt teos, jossa on painavaa asiaa. Ensin syvä kunnioituksen kumarrus kirjailijan suuntaan! Minulle täysin tuntematon Joensuun yliopistossa matematiikka opiskeleva Olli Posti, on kirjoittanut aivan mainion kirjan! Lisäksi kirja on ilmaiseksi luettavissa netissä.

Lääkäri Antti Heikkilän tapaisesti kirjoittava Olli Posti, mutta Heikkilää paljon paremmalla temmolla ja ihailtavan huoliteltua kieliasua käyttäen, Olli maalaa kirjassaan eteemme aika lohduttoman maailman. 

Olli kertoo olevansa mieluummin vaikka vankilassa, kuin pyörätuolissa, jossa hän olisi juuri tällä hetkellä ilman sitä tietoa jota hän nyt halua kirjassaan jakaa. Älä pelästy, kuulostaa pahalta, mutta sinnikkyys palkitaan! Mikäli Olli olisi totellut lääkäreitä ja viranomaisia, hän olisi tuhlannut jo kymmenientuhansien edestä veronmaksajien rahoja - mutta ainakin hänellä olisi silloin KELAn maksama pyörätuoli ja hirmuinen kasa säälipisteitä.  

Ei kiitos, ajatteli Olli. Hän päätti lähteä sen sijaan toivottomalle tutkimusmatkalle, johon hän oli valmis investoimaan tuhansia tunteja aikaansa ja kymmenientuhansien edestä rahaa. Rahaa, jota hänellä ei usein edes ollut - huonossa kunnossa kun oli. 

- Sinun ei tarvitse kokea MS-taudin kauhuja ja viettää tuhansia epätoivoisia tunteja kirjastoissa, Internetissä ja kirjakaupoissa etsien kuumeisesti jotain, mikä voisi parantaa tauteja ja suorituskykyä. Sinun ei tarvitse mennä lääkäriin ja saada aina niitä hemmetin pillereitä, jotka laittavat koko kehosi ja ennen kaikkea ajatukset sekaisin, eivätkä yritäkään vaikuttaa taudin tai vaivan alkusyyhyn, sanoo Olli, ja jatkaa: Tästä kirjasta tulet saamaan paljon enemmän hyötyä kuin kaikista sairaalakäynneistä yhteensä - mikäli todella luet sen.

Mitä kirjassa sitten on? Miksi se kannattaa lukea?

Kirja on täynnä järkeviä ravitsemukseen liittyviä ohjeita. Vähän samaan tapaan kuin minä tässä blogissani yritän tehdä omalla tavallani tätä valistustyötä, Olli tekee omaa valistustyötään suurella sydämellä. Lopetan tämän kirjoitukseni muutamaan lyhyeen näytteeseen kirjan sisällöstä:

OLETKO VALMIS KUULEMAAN NUTRIXIN SALAISUUDEN?

Tässä se tulee: Oikean ruoan tunnistaa siitä, että siinä on makua ja väriä ilman  kemikaalejakin. Kaikki myrkyt ovat turhia ja haitallisia. Koko homma oli pelkkää huijausta.

- Mutta munkkihan maistuu hyvältä eikä siinä taatusti ole yhtään kemikaalia?

Munkissa EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN KEMIKAALEJA. Munkki on pelkkää kemiaa. Mikä on kemikaalin määritelmä? Luonnosta eristetty tai kokonaan synteettinen yksittäinen aines-osa. Näitä ei elävässä luonnossa esiinny koskaan erillisinä. EI KOSKAAN. Jopa sokeriruoko sisältää itsessään sen käsittelyyn tarvittavat ravinteet ja paljon enemmän, juuri oikeassa muodossa ruoansulatusta ajatellen. Siitä valmistettu valkosokeri taas on addiktiivinen kemikaali, joka kuluttaa kehon ravinnevarastoja, ja aiheuttaa tulehdusta ja ylipainoa ja kaikenlaista tuhoa joka ikisessä solussa.

TÄLLAINEN KEMIKAALI EI KUULU IHMISKEHOON. Sama pätee valkaistuun vehnäjauhoon, kemikaalisuolaan, lisäaineisiin, käsiteltyihin rasvoihin ja vaikkapa kokaiiniin, joka joidenkin  arvioiden mukaan häviää sokerille addiktiivisuudessa. Mene ja tiedä. Mainittakoon vielä, että suurin osa vitamiinihyllyn ja pillerikauppojen tuotteistakin menee tähän kemikaalikategoriaan,  mutta se ei ole tämän keskustelun aihe.

Kymmeniätuhansia vuosia sitten ei ollut olemassa mikroaaltouuneja. Eikä kemiallisia myrkkyjä eli torjunta- ja lisäaineita. Ei edes uunia. Mikäli tuli oli keksitty, ei jokaista suupalaa ollut  mahdollista tai ainakaan käytännöllistä käristää karrelle - ei ollut tulitikkuja eikä edes sytkäreitä, lakkabensasta puhumattakaan. Ei ruokateollisuutta, raffinointia, deodorisointia, valkaisua, hydrogenointia... Ei jalostusta. Ei edes maanviljelystä, eikä taatusti vehnää ja vielä vähemmän pitkälle jalostettua hybridisoitua surkeassa maaperässä kemikaaleilla kasvatettua  myrkytettyä puhdistettua raffinoitua mikroaaltouunigmo-frankenstein-valkovehnäjauhoa. Ihminen on silti edelleen geneettisesti käytännössä sama olento – mikäli kymmeniätuhansia  vuosia sitten syntynyt ihmisvauva tuotaisiin vaivihkaa aikakoneella nykypäivän synnytysosastolle, ei kukaan huomaisi mitään erikoista. Hmm...

Nutrix-ruokaan tottuneen ei tosin kannata vaihtaa suoraan lennosta luolamiehen ruokavalioon. Se olisi keholle liian rankka muutos. Ja vaikka se lopulta yksinkertaista onkin, olisi hölmöä  yrittää muuttaa kaikkia tapoja kerralla – siitä seuraa aina vain turhaa stressiä. Lähdetään parantamaan ruoan laatua askel kerrallaan, juuri siinä tahdissa kuin keho haluaa. Antaa automaation ja laiskuuden ohjata - parhaat asiathan tapahtuvat itsestään ja tulevat luonnostaan.

Ja ihmisen alkuperäinen ruokahan ei siis tarkoita mitään tiettyä dieettiä tai yhtä kaikille oikeaa tapaa syödä, vaan ennen kaikkea keinoja päästä pois siitä kamalasta käsitellystä moskasta, mitä Nutrixissa kutsutaan ruoaksi. Vapaudessa jokainen syö juuri niin kuin haluaa, ja jokaisen omakin dieetti vaihtelee vähintäänkin vuodenaikojen ja fiilisten mukaan.

Lähdetään ensin siihen perusmarkettiin, jossa Suomi shoppailee päivittäin. Näiden tarjonta on muuttumassa kovaa vauhtia laadukkaampaan suuntaan, mutta keskitytään tässä niihin  tuotteisiin mitä joka kaupasta ja kaupungista löytyy jo nyt.

Miksi ihmeessä tässäkin marketissa sisääntulijaa tervehtii kosmetiikkatuotteiden kamala kemikaalipilvi? Täytyy pidättää hengitystä ja ottaa muutama nopea askel voidakseen taas hengittää.

Paras hyllytila tuntuu menevän aina suurimman katteen tuotteille - niille, joiden pakkauskin maksaa enemmän kuin sisältö, joka sekin on usein tehty myrkyllisistä teollisuusjätteistä. Näitä myydään valheellisilla mielikuvilla ja tietämätön kuluttaja maksaa laskun - rahassa ja terveydessä. Tuskin tarvitsee sanoa erikseen, että kannattaa suosia luomukosmetiikkaa ihan muistakin kuin ekologisista syistä. Mikäli arvostaa laatua, täytyy se usein etsiä sivuhyllyjen perukoilta, mihin se on piilotettu. Todellisia laatutuotteita ei mainoksissa juuri näy, koska raha menee itse raaka-aineeseen – ei pakkaukseen, brändäykseen, mainontaan eikä hyllytilasta

maksamiseen.

Lempiharrastukseni on jo pitkään ollut käydä läpi kaikkien mahdollisten tuotteiden ravintosisältöjä, ja testailla laatua. Olen tehnyt tätä työtä monta vuotta, jotta sinun ei tarvitse. Kerron tässä parhaita salaisuuksia mitä olen ruokakaupan hyllyiltä löytänyt – näissä on todellista potkua ja tulet huomaamaan vaikutukset heti. “Ruoka olkoon lääkkeesi”, sanoi jo Hippokrates aikanaan. Kummasti tämä on päässyt lääkärikunnalta sittemmin unohtumaan. Olisikohan rahalla jotain tekemistä asian kanssa. Mitä jos parhaat lääkkeet olisivatkin halpoja, helppoja ja erittäin maukkaita, ja löytyisivät omalta takapihalta ja jopa lähikaupasta? Lähdetään katsomaan.

VIHANNEKSET JA HEDELMÄT.

Terveys löytyy tuoreosastolta. Kaikki jo tietävät että vihanneksia ja hedelmiä “pitäisi” syödä, mutta kun ostaa luomulaatua ja syö kaiken mahdollisimman tuoreena, alkaa kasvis kummasti  myös maistumaan! Ja hyvä tehosekoitin on aloittelevan kotikokin paras ystävä. On todellista luksusta nauttia välipalana raikas tuorepirtelö, ja mikä sen hienompaa kuin hemmotella vieraita tarjoamalla aina jotain todella nopeaa, helppoa, maukasta ja piristävää.

Resepti on yksinkertainen: laita tehosekoittimeen luomuhedelmiä tai marjoja, hieman jotain vihreää, ja vettä. Sekoita täysteholla puolisen minuuttia, kunnes rakeisuus häviää ja pirtelöstä tulee todella pirtelömäistä. Halvalla blenderillä tämä ei onnistu, joten kannattaa sijoittaa keittiön tärkeimpään laitteeseen jopa useampi satanen.

Listaan tähän sellaisia ruokia, joista koen olevan hyötyä jopa ei-luomunakin - ravitsevia ja maukkaita. Tämän listan vihanneksissa on yleensä myös verrattain vähäiset myrkkyjäämät. Ja luomuvalikoimahan nousee kysymällä. Kauppiaan ahneus on asiakkaan voitto! ;)

Avokaado

Paljon hyviä rasvoja, sekä E-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kypsä avocado on lievästi pehmeä, muttei löysä.

Valkosipuli

Oli ongelmana virus, bakteeri, home, sieni tai parasiitti, valkosipuli hoitaa homman. Osta luomua, vältä kiinalaista.

Sipulit, purjo

Paljon hyviä rikkiyhdisteitä, kuten valkosipulissakin. Voimakkaat aineosat vahvistavat kehoa ja suojaavat kaikelta mahdolliselta.

Inkivääri

Piristää mukavasti! Auttaa matkapahoinvointiin ja huimaukseen, sekä tulehduksiin. Suojaa tehokkaasti viruksilta ja jopa syövältä.

Bataatti

Parempi peruna! Ja paljon maukkaampi.

Shiitakesieni

Parantaa terveyttä kaikin puolin sisältämiensä lukuisten tehoaineiden avulla. Ainakin 6000-vuotinen historia yleislääkkeenä.

Fenkoli

Fenkolin monet ainutlaatuiset fytokemikaalit torjuvat mm. syöpää. Muista myös kotimaiset juurekset, kuten lanttu, nauris, punajuuri ja porkkana!

MARJAT. 

Kotimainen pakastemarja lienee laadukkainta mitä kaupasta saa - jalostamaton alkuperäislajike, kasvaa villissä luonnossa, sisältää huikeat määrät väriä, makua ja elinvoimaa!  Näitä kannattaa käyttää paljon ja useaa lajia – jos budjetti kestää niin antaa mennä vaikka useampikin pussi päivässä. Kaikissa marjoissa on runsaasti antioksidantteja, satoja terveyttä  edistäviä ja tauteja ehkäiseviä ainesosia, joita kannattaa saada mahdollisimman monipuolisesti - kaikkia värejä! Entä pakastaminen, onko niistä marjoista mihinkään enää pakastettuna? Pakastetaan sitä spermaakin, joten eiköhän se marjakin toimi vielä sulatettuna. Marjoja on mukava lisätä puuroon, mysliin, muroihin, luomujugurttiin... Kokeile marjojen kaveriksi myös luomuhunajaa,  kookoskermaa, avocadoa ja hampunsiemeniä. Teollisuuden käyttämästä nopeasta pakastusmenetelmästä johtuen kaupan marjat ovat jopa parempilaatuisia kuin itsepoimitut ja -pakastetut.

Mustaherukka

Edullinen supermarja - paljon C-vitamiinia ja antioksidantteja, hyvä mm. silmille.

Mustikka

Parasta silmille. Puolukasta ja mustikasta saa hyvän sekoituksen. 

Luomumarjasekoitus

Mansikkaa ja herukoita. Mansikat on tärkeä syödä luomuna välttääkseen isot torjunta-ainejäämät.

Karpalo

Vaimentaa ja ehkäisee erityisesti tulehduksia. Lähes mustikan tasoinen antioksidantti.

Tyrni

C- ja E-vitamiini, arvokkaita rasvahappoja.

Vadelma

Paljon ainutlaatuisia antioksidantteja, loistava syöpälääke. Kaikki muutkin marjat ihan maun mukaan - erityisesti luomu ja kotimainen.

VIHREÄT. 

Tähän kategoriaan kuuluu yrttejä ja kasvien lehtiä. Valitse luomua tai vähintään sellaisia missä lukee "viljelty ilman kemiallisia torjunta-aineita". Jäävuorisalaatti ei tähän listaan päässyt koska se on juuri sitä miltä maistuu – vettä ja torjunta-ainejäämiä. Paras tapa totutella näihin voimakkaisiin terveyspommeihin on jo kerran mainittu viherpirtelö. Sinne vaan salaatit blenderiin marjojen sekaan niin voin luvata että kilot karisevat ennennäkemätöntä vauhtia. Jos maistuu liian voimakkaalta niin lisää hedelmää sekaan - banaanipirtelöstä pitävät kaikki.

Salaatit: tammenlehti, romaine, lollorosso 

Yrtit: tilli, persilja, basilika, korianteri, ruohosipuli

Kaalit: Parsakaali, kukkakaali, punakaali, lehtikaali.

Selleri - kiva pureskella, hyvää hampaanpesua! Kannattaa pestä huolella jos ei löydy luomulaatuisena.

Pinaatti - kauheasti K-vitamiinia ja mukavasti muuta hyvää – aikamoinen voimaruoka. Muista pestä hyvin jos ei luomua.

ELÄINKUNTA. 

Paras lisuke lihalle on edellisen kategorian vihreät vihannekset, ja jossain määrin myös hedelmät, kuten ananas ja papaija jotka auttavat lihaa sulamaan. Suosittelen käyttämään reilusti voimakkaita mausteita sekä sipuleita, inkivääriä ja kaikenlaisia yrttejä mitä vaan käsiinsä löytää, sekä tuoreita sieniä kauden mukaan. Näin kaikki sulaa paremmin, saat hirmu annoksen luonnon omia lääkkeitä, ja raskaskin ateria jättää pirteän olon. Perinteiset tärkkelyslisukkeet, kuten  mauton vanha peruna ja kaikenlaiset vehnätuotteet, ovat ruoansulatusta ajatellen huonoin mahdollinen kumppani lihalle.

Luomuliha

Ero maussa ja koostumuksessa on huikea. Mitä ylemmäs mennään ravintoketjussa, sen tärkeämpää on luomu koska myrkyt rikastuvat aina niiden syöjään.

Pakasteet: Poro, hirvi, biisoni, strutsi, brassihärkä, uusseelannin lammas - kaikki mikä elää vapaana ja syö paljon tuoretta ruohoa & aluskasvillisuutta. Pakastelihat kannattaa ottaa jääkaappiin sulamaan vähintään vuorokautta ennen valmistusta. Hitaasti sulatettu liha maistuu jopa tuoreen veroiselta.

Muikku

Suomen terveellisin kala – paljon ravinteita, hyvä rasvakoostumus ja vähiten elohopeaa ym. raskasmetalleja. 

Äyriäiset, ravut

Väri tulee ainutlaatuisesta astaxantiinista, joka suojaa tulehduksilta ja toimii sisäisenä aurinkosuojana beetakaroteeniakin paremmin.

Luomumunat

Hyvää jopa raakana, varsinkin kesällä, kun kanat pääsevät ulkoilemaan. Loistavaa proteiinia halvalla!

MAUSTEET

Cayenne, jalapeno, piri piri

Parantaa kipuja & tulehdusta, lisää vastustuskykyä. Vähentää myös vatsahaavan riskiä toisin kuin moni pelkää.

Kurkuma, curry

Ruokakaupan paras tulehduslääke, suojaa myös aivoja. Mustapippurin kanssa teho nousee jopa 1000-kertaiseksi!

Mustapippuri, pippurisekoitus

Tehostaa ruoansulatusta ja vähentää siten ilmavaivoja. Auttaa kehoa myös hajottamaan rasvakudosta.

Dijon-sinappi

Loistokumppani lihalle. Osta oikeaa Dijon-sinappia, älä lisäaineilla kyllästettyä sokerilientä.

Luomu-soijakastike

Helposti hyvää makua, sekä hyödyllisiä bakteereja.

Oikea meri- tai vuorisuola

Terveellinen suola on värikästä, vähintäänkin harmaata. Puhdistettu, kuumakäsitelty natriumkloridi on myrkkyä.

Kaneli

Auttaa kehoa verensokerin säätelyssä. Parantaa insuliinin toimintaa ja suojaa monilta nykydieettien haitoilta.

MUUTA HYVÄÄ

Vaihda maitotuotteet luomuun - ei maksa paljoa, ja laadussa huikea ero.

Kotimainen hunaja. Ehdottomasti kotimainen, sillä ulkomaalaiset on pastöroitu, mitä Suomessa ei saa lain mukaan tehdäkään. Mielellään luomu, sillä mehiläinen kerää myrkyt laajalta alueelta, tiivistäen kaiken hunajaan.

Kookos. S-ryhmän Kara-kookoskerma on edullinen ja maistuu paremmalta kuin peltitölkkikookosmaidot. Tulet rakastumaan tähän! Worldfoods-luomukookosmaito on myös edullista ja hyvää.

John West -Sardiini oliiviöljyssä - Paras DNA:n rakennusaine, mitä kaupan hyllyltä löytyy – todellinen nuoruuden lähde!

100% luomuruisleipä - Suurin osa "ruisleivistä" onkin sisällöltään vehnäleipiä joissa ruista lähinnä nimen vuoksi.

Oliiviöljy tummassa pullossa

Hapankaali. Jopa luomuhapankaalia löytyy useimmista kaupoista.

Paljon tietoa tuumorinekroositekijän inhibiittoreista

**

Lääkäri Pekka J Nykänen Helsingin ympäristön reumatoimistosta on kerännyt tietoa tuumorinekroositekijän inhibiittoreista (TNF-inhibiittorit). Nämä lääkket ovat mullistaneet reumasairauksien hoidon. Lukekaa ja ihmetelkää tiedon määrää. Me olemme yhtä hulluja Nykäsen Pekka ja minä - me rakastamme tietoa ja jaamme sen auliisti toisille - ilmaiseksi.

Lähde: Pekka Nykäsen blogi, 28.1.2009

HDL ylös - niin vältät sydän- ja verisuonitaudit

*

Jari Ristiranta pohtii blogikirjoituksessaan kolesterolia ja sydäntauteja. Minä kirjoitan usein kolesterolista. Tarkoitus oli kirjoittaa myös tästä asiasta mitä Jari on selvittänyt. Jari ehti ensin ja hyvä näin. Lukekaa ja pohtikaa Jarin viestiä:

Yhdysvalloissa on tutkittu 541 sairaalassa noin 137 000 sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneen henkilön veren kolesteroliarvoja. 

Vain joka kolmannella potilaalla LDL-kolesteroli oli yli suomalaisen viitearvon 3 mmol/l. Vain yhdellä kymmenestä LDL-kolesteroli oli yli 4 mmol/l. HDL-kolesteroli oli LDL-kolesterolia parempi ennustaja. Noin 55 prosentilla potilaista HDL-kolesteroli oli alle suomalaisen viitearvon 1 mmol/l. Vain yhdellä kymmenestä HDL-kolesteroli oli yli 1,5 mmol/l. Noin 30 prosentilla potilaista sekä LDL- että HDL-kolesteroli olivat suomalaisten viitearvojen sisällä.

Tutkimus julkaistiin American Heart Journal -lehdessä. Lipid levels in patients hospitalized with coronary artery disease: An analysis of 136,905 hospitalizations in Get With The Guidelines

Tutkimustuloksesta voi tehdä ainakin kaksi erilaista johtopäätöstä. Lääketehtaat päättelevät, että LDL-viitearvoa tulisi laskea ja yhä useampien ihmisten tulisi ostaa kolesterolia alentavia lääkkeitä. Terveellä järjellä voidaan päätellä, että yksin LDL-kolesterolilla ei ole todennäköisesti juurikaan mitään tekemistä sydän- ja verisuonitautien kanssa. Korkea HDL-kolesteroli näyttäisi olevan suojaava tekijä.

HDL-kolesterolia voi nostaa laihduttamalla, liikkumalla ja lisäämällä rasvan sekä vähentämällä hiilihydraattien osuutta ruokavaliossa.

Keskimääräisellä yhdysvaltalaisella sydänpotilaalla on matalampi kokonaiskolesteroli, matalampi LDL-kolesteroli, matalampi HDL-kolesteroli ja korkeammat triglyseridit kuin keskimääräisellä Suomen kansalaisella.

Lähde: Jari Ristirannan blogi, 28.1.2009

Painonhallinta ja uudenvuoden lupaukset

**

Blogini lukijat ovat järkeviä! Sen olen huomannut monen monta kertaa.

Suurin osa teistä (52%) ei tee uudenvuoden lupauksia liittyen painonhallintaan. Tosin kun seuraa kuntosalien kävijämääriä (vuoden vaihteessa saleissa käy melkoinen kuhina!) ja lehtikirjoittelua, niin on pakko todeta, että painonhallinta on monella mielessä vuoden vaihtuessa. Luvataan vähän paremmin hoitaa kuntoa ja tarkkailla syömisiään.

Kunnon kohotus ja ylläpito sekä terveellinen ravitsemus ovat elämänhallintaan liittyviä valintoja, ei hetkittäisiä projekteja. Liikunta ei sinänsä ole niin kovin hyvä laihdutusmenetelmä, mutta ilman liikuntaa painonhallinta menee kovin hankalaksi. Kunto & Terveys -lehti julkaisee 30.1.2009 ilmestyvässä numerossa 1/09 hienon 33 -kohtaisen vinkkilistan parempaan elämään. 

Lisää tietoa Pohjois-Karjala-projektista

*

Kirjoitettu 19.1.2009, lisäys tehty 27.1.2009

Pohjois-Karjala -projektin kokemuksista ja pitkäaikaistuloksista on julkaistu uusi englanninkielinen kirja. Pekka Puska lähetti tämän kirjan minulle muutama päivä sitten. Olen junamatkani aikana (Turku-Rovaniemi-Turku) lukenut kirjaa suurella mielenkiinnolla. Julkaisen kirjasta tarkemman arvion lähipäivinä. 

Uuden kirjan esipuheessa WHO:n apulaispääjohtaja, tohtori Ala Alwan toteaa, että Pohjois-Karjala-projektista saatuja kokemuksia on viimeisen parin vuosikymmenen aikana käytetty erittäin laajasti kehitettäessä terveyspolitiikkoja ja yhteisötason terveysohjelmia monissa maissa. Vuonna 1995 julkaistiin vastaava kirja Pohjois-Karjala -projektin 20-vuotistuloksista ja kokemuksista. Kirjaa on käytetty kansainvälisesti taustatietona kroonisten tautien ehkäisyn koulutuksessa ja ehkäisyohjelmien suunnittelussa. Sen painos loppui jo muutama vuosi sitten ja kysyntä on ollut suurta.

Terveysprojektin mallia hyödynnetään parhaillaan Kiinassa, Chilessä, Iranissa ja Englannissa. Myös maailman terveysjärjestö WHO on käynnistämässä samansuuntaista toimintaa.

- Aiempaan kirjaan verrattuna suuri paino on nyt projektin valtakunnallisessa hyödyntämisessä, kansallisissa tuloksissa sekä projektin kansainvälisessä yhteistyössä, kuvaa projektin johtaja, THL:n pääjohtaja professori Pekka Puska.

Kirjan julkaisijana on uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Pohjois-Karjala-projekti-säätiön kanssa. Kirjan ovat toimittaneet Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti, Tiina Laatikainen ja Meri Paavola.

- Pohjois-Karjala -projektin mukana ja sen periaatteilla tapahtunut kansanterveyden muutos Suomessa on dramaattinen kansainvälinen demonstraatio kroonisten elintapasairauksien ehkäisyn mahdollisuudesta ja merkityksestä, toteaa professori Puska. 

- Onhan työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus pienentynyt noin 80 prosenttia, suomalaisten elämään on tullut lähes kymmenen lisävuotta sekä terveys ja toimintakyky ovat suuresti parantuneet.

Hyvä kehitys ei kuitenkaan jatku itsestään. Puskan mukaan tämän päivän haasteita ovat nuoremman väestön lihominen ja kunnon huononeminen. Hänen mukaansa Pohjois-Karjala -projektin periaatteilla voidaan edelleen saavuttaa hyviä tuloksia. 

Tuoreessa kirjassa on toistettu joukko aiempia lukuja projektin taustasta, perustamisvaiheen kokemuksista ja periaatteista. Suuri osa kirjan luvuista on kuitenkin uusia sekä kuvaa projektin pitkäaikaistuloksia ja kokemuksia.

Lähde: Ruokatieto (entinen Finfood), 19.1.2009

Tesso on syntynyt

**

Tesso on syntynyt. Pistettiin alulle huippumodernisti oikein fuusiolla. Perinteiset lapsensaantitavat on ehkä unohdettu. Paljastetaan nyt mistä on kyse: Tesso on sen lehden nimi, joka syntyi Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiossa, kun sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yleislehdet yhdistettiin. 

Olen lukenut tätä lehteä mielenkiinnolla. Pääkirjoituksessa pääjohtaja Pekka Puska muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Suomen oloissa ja kansainvälisestikin vahva laitos, joka korkeatasoisella ja monipuolisella asiantuntemuksellaan voi eri tavoin suojella ja edistää suomalaisten hyvinvointia. Kansalaiset arvostavat terveyttä ja hyvinvointia huomattavan paljon. On tärkeää, että meillä on vahva kansallinen asiantuntijalaitos, jonka viesteihin kansalaiset voivat luottaa ja joka on monipuolisessa vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Luotatko sinä tähän asiantuntijalaitokseen?

Tesso -lehden tavoitteena on olla terveys- ja sosiaalialan keskeinen foorumi. Lehti käsittelee alan näkökulmasta ajankohtaisia terveys- ja sosiaalialan asioita ja tuo hallinnonalan tietoa ja näkemyksiä laajalle vaikuttaja- ja toimijajoukolle. Tsemppiä uudelle foorumille! Alku ei lupaa hyvää, sillä yhden jutun sisältö on kyllä aika vaikeaa käsittää muuta kuin Leipätiedotuksen mainospalaksi: Päiväkodissa ja koulussa syödään terveellisesti.

Rohkenen epäillä tuota Tesso -lehden juttua. Näin siinä väitetään:

Päiväkotien ja koulujen ruoka on ravitsemussuositusten mukaista ja terveellistä, selviää kahdesta tuoreesta tutkimuksesta. Puutteita sen sijaan on lasten vapaa-ajan ruuassa.

 

MARIA KURONEN

Monet pikkulapset ja yläkoululaiset syövät päivän terveellisimmän ateriansa päiväkodissa tai koulussa. Kotona ja ylipäätään vapaa-aikana he saavat liikaa tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa.

Alle kuusivuotiaiden ravitsemusta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että jo synnytyssairaalassa lisämaidon antaminen on yleistä. Suomalaislapset eivät saa pelkkää äidinmaitoa eivätkä äidinmaitoa osana muuta ravintoa niin pitkään, kuin kansainväliset suositukset edellyttäisivät. 

Yksivuotiaille lapsille annettiin varsin paljon teollisia lastenruokia. Lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun hän siirtyi syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tutkimus suosittaakin, että koko perheen ruokavaliota pitäisi tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa.

Pienet lapset söivät varsin vähän tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Myös kala-ateriat ja leipärasvat olivat harvinaisia. Sen sijaan vilja- ja maitovalmisteita sekä lihaa kului paljon.

 

Jo kaksivuotiaille liikaa sokeria

Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkipäivisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotona hoidettujen lasten. Epäterveellisiksi miellettyjä elintarvikkeita käytettiin eniten viikonloppuisin.

Sokeri- ja suolapitoisia elintarvikkeita kulutettiin runsaasti kahdesta ikävuodesta lähtien. Leikki-ikäiset saivat sokeria lähinnä mehusta, sokeripitoisista maitovalmisteista, makeisista ja makeista leivonnaisista. Paljon sokeria saavien lasten ruokavalio sisälsi vähemmän vitamiineja ja kivennäisaineita ja oli siten ravitsemuksellisesti heikompi kuin muiden lasten.

Moni alle kouluikäinen sai liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja D-vitamiinia. Yli yksivuotiaille ei annettu säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita, vaikka se olisi tarpeen kaikissa ikävaiheissa. Myös E-vitamiinin ja raudan saanti oli suosituksiin nähden niukkaa.

Lasten ruokavalio oli terveellisin perheissä, joissa äiti oli keskimääräistä iäkkäämpi, vanhemmat olivat hyvin koulutettuja ja perhe pieni.

 

Nuoretkin syövät sitä, mitä eteensä saavat

Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa selvisi, että myös yläkouluikäisten nuorten ruokatottumuksia ohjaa vahvasti ympäristö.

Pelkkä valistus tai ruuanlaittotaitojen opetus ei muuta nuorten tottumuksia, sillä he syövät sitä, mitä helpoimmin saavat: Jos koulussa on juoma-automaatti, sitä käytetään. Jos taas tarjolla on terveellisiä välipaloja, nuoret syövät niitä.

Kouluruoka osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi osaksi suomalaisnuorten ravitsemusta. 71 prosenttia nuorista ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin. Tytöistä noin neljännes ja pojista kolmannes kertoi syövänsä lounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon.

Koululounaasta saatiin noin 20 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes. Koulussa syöty lounas on ravitsemukselliselta laadultaan myös nuorten päivän paras ateria.

Vain kolmannes nuorista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää päivittäin. Sokeria nuorten ruokavaliossa oli liikaa ja kuitua liian vähän. Välipaloista saatiin noin 40 prosenttia päivän energiasta.

 

Joitakin muutoksia saatiin aikaan

Tutkimuksen koulut jaettiin kahteen osaan. Toisille tarjottiin monenlaisia innostavia työkaluja nuorten ravitsemuskasvatukseen, kun taas toisille ei tehty mitään erityistä. Ne toimivat verrokkeina.

Leipätiedotuksen järjestämän toiminnan tavoitteena oli vaikuttaa etenkin puutteisiin, joita nuorten ruokavaliossa oli. Sokerin osuus oppilaiden energiansaannista vähenikin niissä kouluissa, joihin toimia kohdistettiin. Hedelmiin oppilaita ei saatu innostumaan aiempaa enempää, mutta vertailukouluissa niitä syötiin tutkimuksen lopussa jopa vähemmän kuin aluksi.

Lähtötilanteessa useissa kouluissa oli vielä makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit. Toimenpidekouluista nämä pyydettiin poistamaan. Vaikka näin ei aina tehty, etenkin tytöt alkoivat juoda vettä janoon aiempaa useammin. Kotona yleisin janojuoma oli mehu, eikä tähän saatu muutosta.

 

Vastuu takaisin aikuisille

Koulussa ja kotona tavallinen arki tarjoaa joka päivä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten terveystottumuksiin. Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa kehotetaan kouluja lopettamaan epäterveellisten välipalojen myynti ja mahdollistamaan terveellisten välipalojen tarjonta. Kouluruokailuun tarvitaan myös lisää rahaa, jotta voidaan lisätä etenkin täysjyväleipiä, kasviksia ja hedelmiä.

Tutkimuksen suositukset on esitetty tutkimusraportissa. Ideat nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-teeseissä esitetään konkreettisia ehdotuksia ja monessa koulussa hyviksi todettuja käytäntöjä. 

Lähteet: Kyttälä, Pipsa ym.: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B32/2008; Hoppu, Ulla ym. (toim.): Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B30/2008. Julkaisut osoitteessa www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut

Keso, Teija ym. (toim.): Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. 2008; www.jarkipalaa.fi. 

 

Näin tutkittiin 

Alle kuusivuotiaiden ruokavaliotietoja koottiin osana Kansanterveyslaitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen Dipp-hanketta, jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.

Varhaisvaiheen ruokintaa koskevat tiedot perustuvat 5 993 lapsen tietoihin. Pikkulasten ravitsemusta koskeva tieto taas perustuu 2 535 ruokapäiväkirjaan.

Yläkoululaisten ruokatottumuksia, kouluruokailua ja suunterveyttä tutkittiin osana Sitran Era-ohjelman Järkipalaa-hanketta. Mukana oli noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Osa kouluista toimi verrokkeina, osassa innostettiin terveelliseen ruokailuun.

Oletko samaa mieltä kuin artikkelin kirjoittaja Maria Kuronen?

Keskustelua vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta 9.2.2009

*

Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta keskustellaan maanantaina 9.2.2009 klo 14-16 Suomen Akatemian juhlasalissa (os. Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen). Yleisteema on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Parainen. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY), ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto) ja FT Saska Tuomasjukka (TY). Tilaisuudessa kuullaan useita maallikkopuheenvuoroja.

Tilaisuuteen on tulossa runsaasti lehdistön ja television edustajia. Tila saattaa tulla ahtaaksi, joten olemme päättäneet varata tilaa vain mediaväelle. Ilmoittakaa ajoissa halustanne saapua tilaisuutta seuraamaan ja siitä kirjoittamaan/tehdä TV-lähetys. Ilmoittakaa mitä tiedotusvälinettä te edustatte.

Helmikuun alkupäivinä julkaistaan tilaisuuden johdosta lehdistötiedote ja mediaväen käytössä on 9.2.2009 kaikki tilaisuudessa jaossa oleva materiaali.

Tervetuloa mediaväki!

Varmistukset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi / 040-7529274 / Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen

Nettitohtorin ravitsemusvinkit

Anonyymin kommenttina löytyi tänään tällainen hieno lista:

1. Rajoita hiilihydraattien saanti kaikilla aterioilla 40 grammaan. Muista, että kaikki hiilihydraatit eivät ole tasavertaisia. Olennaista on niiden valitseminen hyvistä lähteistä. Kuiturikkaat, hitaasti sulavat hiilihydraatit, joita on vihanneksissa, hedelmissä ja kokojyvissä, eivät nosta verensokeriasi yhtä paljon kuin yksinkertaiset, nopeasti pilkkoutuvat, hiilihydraatit, joita on esimerkiksi vaaleassa leivässä, pastassa ja perunassa.

2. Nauti proteiinia joka aterialla, sillä se hidastaa verensokerin nousua ja tyydyttää näläntunnetta tehokkaasti. Riittävä proteiinin saanti minimoi myös lihaskudoksen menetystä laihdutettaessa. Hyviä proteiinilähteitä ovat kala, kana, liha, kananmunat, vähärasvaiset maitotuotteet ja palkokasvit. Seitsemää proteiinigrammaa kohden voit nauttia 15 grammaa hiilihydraatteja, muistaen kuitenkin säännön: 40 grammaa aterialla.

3. Vähennä tyydyttyneiden ja hydrattujen rasvojen, kuten voin, eläinrasvojen ja teollisesti muokattujen rasvojen, määrää, mutta nauti kohtuullisia määriä kasviperäisiä tyydyttymättömiä rasvoja ja öljyjä sekä pähkinöitä. Näin pysyt paremmin kylläisenä rajoittaessasi hiilihydraattien määrää. 

4. Älä poista ruokavaliostasi kokonaisia ruokaryhmiä, kuten leipiä tai jälkiruokia. Tavoitteena on oppia syömään viisaasti ja tekemään hyviä valintoja. Ei kieltää itseltäsi kaikkea hyvää. Opi myös tunnistamaan "väärät" ohjeet, kuten "älä syö porkkanoita". Kukaan ei syö tällaisia ruokia niin paljon, että niistä aiheutuisi painonnousua tai verensokeritasojen liiallista nousua. 

5. Vältä prosessoituja ruokia ja valmisruokia. Ne sisältävät usein epäedullista rasvaa, jota on teollisesti muokattu. Valmisruoat ovat usein hyvin energiapitoisia, mutta niiden ravintoarvo on huono.

6. Älä unohda annoskokoa. Vain koska jokin on vähähiilihydraattinen, ei tarkoita sitä, että voit syödä sitä rajattomasti. Kaloreita lasketaan edelleen.

7. Harrasta liikuntaa joka päivä. Se ei pelkästään pidä painoasi kurissa, vaan torjuu myös insuliiniresistenssiä eli tilaa, jossa insuliinin vaikutus heikkenee ja verensokeri nousee. 

8. Salli itsesi törsäillä välillä. Yritä kuitenkin nauttia myös proteiinia runsaan hiilihydraatin lisäksi tasoittaaksesi verensokerin nousua.

Lähde: WebMD

Cochrane-instituutti suosittelee hiilihydraattitietoisuutta diabeetikolle

**

Cochrane -instituutin tutkimuksiin luotetaan erittäin paljon. Näihin tutkimuksiin kootaan paras mahdollinen tieteellinen tutkimusnäyttö jostakin sairaudesta tai lääketieteellisestä ilmiöstä. Tuoreessa Cochrane -tutkimuksessa selviää, että diabeetikko (sekä 1- että 2-tyypin) saa tasaisemman verensokerin ruokavaliomuutoksilla kuin lääkkeillä.

Mikä on se ruokavaliomuutos, jolla saavutetaan lääkkeitä parempi hoitovaikutus? Cochrane -instituutin selvityksen mukaan hiilihydraattitietoisuus (GI -menetelmä, matala glykeeminen indeksi) on se ydinsanoma. Paras tapa hoitaa diabetes on rajoittaa nopeasti sokeristuvien, korkean glykeemisen indeksin omaavien hiilihydraattien nauttiminen. Diabeetikon kannattaa siis syödä suoraan sanoen vähähiilihydraattisesti. Lautaselta kannattaa jättää pois peruna, pasta ja riisi. Leipää ja hedelmiä syödään vain kohtuullisesti. 

Aiempia kirjoituksiani lukeneina muistanette terveyskeskuslääkäreiden, diabeteshoitajien, ravitsemusterapeuttien ym. ammattiharjoittajien kommentoineen kirjoituksiani hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta erittäin myönteiseen sävyyn. Niinhän se on, että aikaansa seuraava diabeteshoitaja uskaltaa sanoa näin: Diabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus?  Rivien välistä voitte lukea sen tuskan kun diabeteshoitaja oivaltaa virheellisen hoitosuosituksen vievän potilastaan huonompaan kuntoon. En tiedä miten yleistä tällainen kapinointi Diabetesliiton suosituksia vastaan on. Minun täytyy myöntää, että joitakin diabeetikkoja Suomen diabetesliiton suositukset ihan aidosti auttavat varsinkin jos diabeetikossa herää voimakas into liikuntaan ja painonhallintaan. Mutta Diabetesliiton olisi myönnettävä, että diabetesta voi hoitaa myös muilla tavoilla vähintään yhtä hyvällä menestyksellä ja usein paljon paremmin. Diabetesliiton ohjeita voi täydentää ravintolisillä ("diabeteksen täydentävä hoito") tai käyttää vaihtoehtoisesti hiilihydraatteja rajoittavaa ruokavaliota ("diabeteksen vaihtoehtoinen hoito"). Lukekaa lisää tästä Kunto & Terveys-lehdestä 5/2008.

Toivon lääkärikunnan ja muun terveydenhoitoon keskittyvän henkilökunnan tutustuvan tähän uusimpaan Cochrane-instituutin tutkimukseen. Lukekaa vaikkapa ensiksi Svenska Dagbladetin toimittajan, Henrik Ennartin, selvitys asiasta (GI-kosten lika bra som diabetesmedicin, 21.1.2009). Lukekaa sen jälkeen mitä eläkkeellä oleva tohtori Timo Kuusela kirjoittaa hiilihydraattitietoisuudesta ja sen sovellutuksista.

Suomessa järjestetään Suomen Akatemiassa 9.2.2009 julkinen keskustelutilaisuus vähähiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta. Tilaisuudessa esiintyvät tiedemiehet, terveysalan asiantuntijat ja maallikkojäsenet ovat tilaisuuden juontajalle ja koordinoijalle (Mikael Fogelholm ja minä) määränpäivään mennessä jättäneet kirjallisessa muodossa varaamansa puheenvuoron tuossa tilaisuudessa. Kaikki ovat näin tehneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Diabetesliiton asiantuntija. Ehkä tämä viive on johtunut siitä syystä, että Cochrane-instituutin tutkimuksiin ja muihinkin uusiin diabetestutkimuksiin halutaan tutustua rauhassa. 

En itse vielä löytänyt Cochrane -kirjastosta tätä toimittaja Ennartin kuvaukseen sopivaa tutkimusta. Se voi johtua siitä, että tutkimus ei vielä ole julkaistu. Toimittaja Henrik Ennartin blogikirjoituksesta selviää, että hän on saanut tutkimuksesta ennakkotietoja. Henrikin mainitsema Diana Thomas Sydneystä, Australiasta, on erittäin arvostettu diabetestutkija ja hän on yksi raportin pääkirjoittajista. Löysin mainitun Cochrane -yhteenvedon suunnitelman, mikäli se teitä kiinnostaa. Seurataan tilannetta! Lisäys: Olen saanut sähköpostiini ihan äsken tämän tutkimuksen kokotekstin. Voin lähettää sen halukkaille sieluille tarvittaessa.

Mitä mieltä olette diabeetikon ravitsemussuosituksista?