keskiviikkona, kesäkuuta 24, 2009

Miten olisi limsapäivä viikossa?

**
Olin saanut kutsun
kuunnella ja kommentoida Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tänään (24.6.2009) julkistamia juomasuosituksia. Paikalla oli pääjohtaja Pekka Puska, dosentti Liisa Valsta ja pääsihteeri Raija Kara.

Suositukset on laadittu kolmelle eri ikäryhmälle:

1) lapsille ja nuorille. Juo päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda täyshedelmämehuja (mutta mehut eivät korvaa kokonaisia hedelmiä). Vain satunnaisesti pitäisi juoda sokeroituja virvoitusjuomia, mehujuomia ja kofeiinia sisältäviä energiajuomia. Kahvia tai kolajuomia ei ollenkaan suositella alle 15-vuotiaille.
2) aikuisille. Juodaan päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda täyshedelmämehuja, kahvia ja teetä. Vain satunnaisesti pitäisi juoda sokeroituja mehuja ja virvoitusjuomia tai rasvaisia maitojuomia. Alkoholijuomia enintään 1 annos (naiset) tai 2 annosta (miehet) päivässä.
3) ikääntyneille. Juodaan päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda laajemman kirjon erilaisia marja- ja hedelmäjuomia sekä virvoitusjuomia. Tärkeää on juoda riittävästi! Kahvia, teetä ja kaakaota sekä jogurttijuomia voi suositella. Vain satunnaisesti pitäisi juoda alkoholijuomia (korkeintaan 1 annos päivässä), sillä ikääntyminen altistaa alkoholihaitoille.

Kaikkien suositusten perustana on puhdas suomalainen vesijohtovesi, jolla nestetarve tulisi pääosin tyydyttää. Sopivaa on juoda nesteitä noin 1-1,5 litraa päivässä. Ruuasta saa nesteitä normaalisti noin litran päivässä. Erityisen kuumalla säällä ja urheillessa pitää juoda enemmän.

Juomien suuri kalorimäärä voi tulla yllätyksenä, koska juoma ei tee kylläiseksi samalla tavoin kuin syöty ruoka. Erityisesti lasten runsas limsanjuonti huolestuttaa THL:n pääjohtajaa Pekka Puskaa. Huoli on siirtynyt rasvoista sokereihin! Hän perää asiassa vastuuta niin vanhemmilta, kouluilta kuin juomateollisuudeltakin. Yhtenä keinona voisi olla limsapäivän ottaminen käyttöön. Toisena keinona limsanjuonnin vähentämiseen Puska väläyttää myös virvoitusjuomaveron korottamista. Koulujen ja liikunta- sekä urheiluhallien tiloista löytyy edelleen huolestuttavan usein enimmäkseen epäterveellisiä juomia sisältäviä automaatteja. "Koulu on kasvatuslaitos, ei mikään limsa- ja karkkikauppa", jyrähti Pekka Puska.

Sokeri altistaa lihomiselle ja aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Erityisen haitallista sokeri on yhdessä happojen kanssa. Tämä altistaa hammaskiilteen ohenemiselle. Happoja tai sokeria sisältävät juomat on paras nauttia syömisen yhteydessä. Hapoista haitallisin on sitruunahappo.

Kofeiiniherkille, raskaana oleville ja lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa sydämentykytystä, vapinaa ja riippuvuutta.

Rasva on edelleen erityistarkkailussa. Rasvaiset juomat johtavat lihomiseen ja tuo ruokavalioon kovaa tyydyttynyttä rasvaa.

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Minusta tilaisuudessa korostui aito välittämisen henki ja ensimmäistä kertaa minä kuulin pääjohtajan suusta näin tomeran kiellon sokeroiduille juomille. Hienoa!

tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Suositusta ravinto-oppaastani ilmestynyt taas uusi versio

**
Nettikirjasta "Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta" ilmestyi taas 23.6.2009 uusi päivitysversio. Se on jo todella monella käytössä. Joko sinulla on siihen salasana? Se on monien mielestä markkinoiden paras ravintokirja. Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Nettikirjan voi tulostaa itselleen tarvittaessa. Hinta on vain 10 euroa. Tuet minun työtäni hankkimalla tämän teoksen joko itsellesi tai ystävällesi. Maksa ensin nettikirja - lue sitten!

Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta (e-kirja)

Ilmaiseksi 30 ensimmäistä sivua (älä osta sikaa säkissä!)

Ravintokirja osa 1

Ravintokirja osa 2

Ravintokirja osa 3

Ravintokirja osa 4

Lähdeluettelo

Tilauslomake (tilaa jo tänään koko kirja luettavaksi!)


Maksa 10 euroa tililleni 571100-234038 jos haluat e-kirjan, muista ilmoittaa nimesi ja sähköposti-osoitteesi minulle (christer.sundqvist@wakkanet.fi). Tässä kätevä TILAUSLOMAKE

Tilaa jo tänään lukunautintoa liikkuvan ihmisen ravinnosta!
- nettikirja 10 euroa vuoden 2009 loppuun asti
- painettu urheilijan ravintokirja löytyy myös. Siitä minun pitää saada 15 euroa + postikulut (lähetän laskun)


Tiedustelut: Christer Sundqvist, Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen. Puh: 040-7529274, e-Mail: christer.sundqvist (at) wakkanet.fi

Muita kirjoituksiani kirjoista voit lukea tästä:

maanantaina, kesäkuuta 22, 2009

Lopeta margariinin syönti!



**






Kirjoitettu 14.5.2009, päivitys tehty 22.6.2009

Nyt on terveyshaittojen lisäksi
vielä yksi merkittävä syy lopettaa margariinin syönti ja siirtyä voin käyttäjäksi: Amerikkalaisyhtiö on ostanut itselleen Raision margariinit.

Moni suomalainen on ehkä väkisin pysytellyt margariinin käyttäjänä kun halutaan tukea suomalaista elintarviketeollisuutta ja maanviljelystä.

Rakas suomalainen! Nyt sinä voit luovuttaa hyvillä mielin, sillä monikansallista Bunge -yhtiötä sinun on ihan turha tukea. Bunge -yhtiön kotisivu on juuri niin iljettävän näköinen kuin näillä monikansallisilla konglomeraateilla on tapana olla. Tervemenoa Keiju ja Benecol! Raisio -yhtymälle veteraaniurheilija toivoo hyvää jatkoa ja reippaita, uusia liikeideoita.

Siirry voihin! Siinä on ylivertainen maku. Se ei ole mikään jäljitelmä, vaan puhdas luonnontuote. Käytä voita kohtuudella.

Blogini lukijat ovat valveutuneita: 63 prosentille kelpaa vain voi! Toivottavasti voin lisääntynyt suosio näkyy myös terveyskäyttäytymisessämme. Sano tomerasti EI margariinille ja KYLLÄ voin kohtuukäytölle!

Muita kirjoituksiani margariinista:

torstaina, kesäkuuta 18, 2009

Pehmeitä rasvoja kannattaa ilmeisesti suosia

**
Tätä 13.3.2009 ilmestynyttä juttuani kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Päivitys 15.3.2009. Seppo pyytää nostamaan tämän kirjoituksen uudestaan esille 18.6.2009.

Ensin pieni tietoruutu käyttämistäni lyhenteistä:

PUFA = monityydyttämättömät rasvahapot, "pehmeät rasvat", kasvirasvoja, kalarasvoja
MUFA = kertatyydyttämättömät rasvahapot, "liukoiset rasvat", öljymäiset rasvat
SFA = tyydyttyneet rasvahapot, "kovat rasvat", eläinrasvat

Jos et ymmärrä tästä jutusta juuri mitään, kuulut todennäköisesti enemmistöön. Hyvin harvoilla on tämä rasva-asia selvää kuin pläkki. Niille jotka eivät jaksa tähän asiaan syventyä, tässä selkokielinen lyhennelmä:

Tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää väestötutkimuksilla onko sydämen toiminnalle terveellisempää syödä pehmeitä rasvoja ja vähentää kovien rasvojen syöntiä. Harvardin yliopiston luotettavalta tuntuvan näytön perusteella pehmeät rasvat voittaisivat tämän erän. Asia ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, eli asiaa pitää vielä runsaasti tutkia lisää. Todennäköisesti terveys löytyy sellaisista ravintovalinnoista, joissa lautaselta löytyy kalaa, kasvirasvaa, pähkinöitä ja kananmunia (kananmunan rasva on pääosin pehmeää). Hiilihydraattien kanssa kannattaa myös olla tarkkana, ettei niitä tule nautittua liikaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorit Pirjo Pietinen, Jarmo Virtamo ja Paul Knekt ovat olleet mukana 11.2.2009 julkaisuluvan saaneessa Harvardin yliopiston rasvatutkimuksessa. Harvardin yliopiston ravitsemustutkimuksia pidän itse suuressa arvossa. Nyt tulee vahva tuki ajatukselle käyttää ruokavaliossa pääosin pehmeitä monityydyttämättömiä rasvoja (PUFA) kovien tyydyttyneiden rasvojen (SFA) sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Uskokoon arvon professoreita ken haluaa sen suhteen, että SFA:t mahdollisesti suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja mahdollisesti lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Minä en tuota ajatusta ihan sellaisenaan niele. Uskon monipuoliseen rasvaprofiiliin, mutta toki SFA:n saanti kannattaa pitää maltillisena. Kolesterolista kirjoitetaan niin paljon roskaa ja tieto on hyvin ristiriitaista. Harvardin tutkimuksessa pyritään tuomaan lisävalaistusta siihen, millä energialähteellä SFA:n saanti ruokavaliossa pitäisi korvata.

Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Professori Virtamon syövänehkäisytutkimuksissa on ollut paljon epäselvyyksiä, mutta koko tässä aineistossa yksittäiset virheellisyydet mahdollisesti häviävät muun aineiston joukkoon. Tutkimusaineistoihin kuului nimittäin yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa. Kyseessä on siis erittäin suuri tutkimus.

Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin SFA:n saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä MUFA:aa, PUFA:aa tai hiilihydraatteja. Oletuksena oli siis SFA:n haitallisuus. Tästä SFA:n haitallisuudesta ollaan toki joskus ihan eri mieltä, mutta näyttö SFA:n haitallisuudesta on todennäköisesti kuitenkin olemassa. Yksilöllisiä eroja esiintyy taatusti. Ei halkaista nyt hiuksia ja "karppaajat" voivat hetkeksi niellä kiukkunsa ja miettiä voisiko laajan tutkijayhteisön omaksuma seikka SFA:n haitallisuudesta sittenkin olla ihan totta. Hyödyllisimmäksi osoittautui tutkimuksessa SFA:n korvaaminen PUFA:lla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttia SFA:sta korvattiin PUFA:lla. Sen sijaan MUFA:lla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksessa ei saatu luotettavaa tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska näitä trans-rasvahappojen kielteisiä vaikutuksia ei osattu epäillä ennen vanhaan. Nykyään trans-rasvoja pidetään kaikkein vaarallisimpina rasvalähteinä. Ehkä tässä suojellaan tietoa entisenlaisista paljon trans-rasvoja sisältäneistä margariineista. Nykyään margariineja osataan valmistaa huomattavasti terveellisemmin menetelmin. Missään nimessä en kuitenkaan innosta teitä margariineja syömään kun voitakin on tarjolla.

Huomatkaa hyvät blogini lukijat, että hiilihydraattien lisääntynyt saanti johti siis suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin! Suomen jääräpäisimmät hiilihydraattien tuputtajat lukekoot nämä rivit riittävän useasti: Tyydytettyjen rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia. Paras tapa hoitaa sydänterveyttä on syödä monipuolisesti rasvoja, joista suurin osa on PUFA:aa, eli monityydyttämättömiä (pehmeitä) rasvahappoja. Sydän tykkää kalasta, kasvirasvoista, kananmunista ja pähkinöistä!

Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että PUFA:t alentavat veren kolesterolitasoa ja niillä on muitakin terveysvaikutuksia. Suomessa SFA:n saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 energiaprosenttiyksikköä ja PUFA:n noussut noin 3 energiaprosenttiyksikköä. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samalla korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on THL:n tutkimusprofessoreiden mukaan jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.

Vaikea tässä on kovasti pistää hanttiin. Näyttö on kyllä vakuuttava. Syökää kalaa! Käyttäkää voita kohtuullisia määriä ruoanlaitossa ja leivän päällä. Kiristäkää hiilihydraattivyötä!

Lähde: Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Bälter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr, 11.2.2009 [Epub ahead of print]

Mitä mieltä olette?

Muita kirjoituksiani ravintorasvoista:

maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Huomattavan ylipainoiset lapset laihtuivat proteiineja runsaasti syöden

**
Lasten ja nuorten lihominen
on yleistynyt viime aikoina. Syynä ovat mahdollisesti väärät ruokailutottumukset. Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio laihduttaa kolmessa kuukaudessa paremmin kuin virallisterveellinen ruokavalio. Tutkimuksen teki professori Nancy Krebs Coloradon yliopistosta. Hän esitti tuloksensa Kalifornian yliopiston järjestämässä lastenlääkäreiden kokouksessa.

Ruokavaliosta käytetään nimitystä High-Protein, Low-Carbohydrate (HPLC, paljon valkuaisaineita-vähän hiilihydraatteja). Kokeeseen osallistui 46 huomattavan ylipainoista teini-ikäistä lasta. Heidän painonsa oli keskimäärin vähintään 175 % ihannepainosta. Kolmessa kuukaudessa he pudottivat painoaan keskimäärin 9,0 kiloa, kun verrokkeina olleet, vähärasvaista virallisterveellistä ruokavaliota noudattaneet laihtuivat vain keskimäärin 5,6 kg, raportoi Krebs. Kumpaakin ryhmää seurattiin kokeen jälkeen vielä 24 viikkoa, jona aikana paino pysyi saavutetuissa lukemissa.

- Oletin, että HPLC -dieetti laihduttaisi lapsia, mutta uskoin heidän lihovan pian ennalleen tai ylikin kokeen päätyttyä, professori Krebs tunnustaa.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kokeen päätyttyä HPLC-dieetillä olleiden nuorten paino lisääntyi hiukan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mutta he painoivat silti vähemmän kuin vähärasvaisella dieetillä olleet nuoret. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, Krebs huomauttaa.

HPLC-ryhmä söi päivittäin vain 20 g hiilihydraatteja. Asia varmistettiin mittaamalla koehenkilöiden virtsasta kahdesti päivässä ketoniaineita. HPLC-dieetillä lapset menivät herkästi ketoosiin, mikä näkyi virtsasta tehtävällä liuskakokeella. Myös kehon rasva- ja proteiinimääriä mitattiin. Kumpikin ryhmä menetti niitä yhtä paljon. Toisin sanoen, HPLC-ruokavalio ei säästänyt elimistön proteiineja. Veren rasvaprofiili parani kummassakin ryhmässä yhtä lailla, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: HPLC-ruokavalio alensi merkitsevästi enemmän triglyseridejä kuin vähärasvainen dieetti. Sokerirasituskokeiden tulokset paranivat kummassakin ryhmässä. HPLC-ruokavalio ei aiheuttanut mitään haittavaikutuksia.

- Minusta on tullut "HPLC -uskovainen". Uskon, että ruokavalio toimii hyvin myös muilla lapsilla. Minusta sen soveltaminen vaikuttaa turvalliselta, Krebs myönsi. Hän kertoi lähettävänsä raporttinsa julkaistavaksi. Hän sanoo, ettei hänellä ole mitään eturistiriitoja, mikä yleensä tarkoittaa taloudellisia kytköksiä.

Lähde: Matti Tolosen uutiskirje, 15.6.2009

Lisää kirjoituksiani lasten lihavuudesta voit lukea tästä:

Ylipaino lisääntyy terveellisimmistä ruokatottumuksista huolimatta


*
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa on seurattu 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselyn avulla. Vuonna 2008 kysymyksiin vastasi 3 216 suomalaista.

Tässä tuoreita tietoja siitä miten suomalaisten terveys on kehittynyt.

Ensin mukavat uutiset: työikäisten tupakointi on vähentynyt ja terveelliset ruokatottumukset yleistyneet

Sitten vähemmän mukavat uutiset: ylipaino lisääntyy edelleen, alkoholia juodaan liikaa, elintavoissa suuria alueellisia eroja

Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008.

Vuonna 2008 tupakoi päivittäin 15–64-vuotiaista miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Alkoholinkulutus on pysynyt korkealla tasolla ja raittiiden osuus on vähentynyt: 12 prosenttia vastanneista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

Vastaajista 49 prosenttia kertoi valitsevansa tavallisesti maitolaaduista rasvattoman tai ykkösmaidon. Voita leipärasvana taas käytti ainoastaan kolme prosenttia, ja 69 prosenttia kertoi käyttävänsä enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia leivällä. Kasviöljyä ruoan valmistuksessa käytti 52 prosenttia ja voita ruoanvalmistusrasvana 10 prosenttia. Kasvisten käyttö on lisääntynyt. 42 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Vastaajista 61 prosenttia kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana.

Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Naisten työmatkaliikunta oli yleisempää kuin miesten; naisista 40 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia liikkui työmatkoillaan (kävellen tai pyörällä) vähintään 15 minuuttia päivässä.

Vuonna 2008 miehistä 56 prosenttia ja naisista 44 prosenttia oli ylipainoisia (painoindeksi on BMI ≥ 25). Lihavia (BMI ≥ 30) oli miehistä 15 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Tulokset perustuvat 15–64-vuotiaiden vastanneiden itse ilmoittamaan pituuteen ja painoon.

Edellisen vuoden aikana 30 prosenttia vastaajista oli vähentänyt rasvan määrää, 22 prosenttia muuttanut rasvan laatua terveellisemmäksi, 35 prosenttia lisännyt kasvisten käyttöä ja 30 prosenttia lisännyt liikuntaa. Vastaajista 30 prosenttia oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edeltävän vuoden aikana. Tupakoinnin lopettamishalukkuus ja lopettamisyritykset olivat edelleen yleisiä. Noin 60 prosenttia päivittäin tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja 39 prosenttia oli tehnyt vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen edellisen vuoden aikana.

Ruokatottumukset ovat parantuneet kaikilla alueilla ja alue-erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla syödään kuitenkin edelleen terveellisemmin kuin muualla Suomessa, mutta alkoholinkulutus on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ylipaino taas on edelleen yleisempää muualla Suomessa kuin Uudellamaalla. Pitkällä aikavälillä miesten päivittäistupakointi on vähentynyt kaikilla alueilla, paitsi Kaakkois-Suomessa, jossa miesten tupakointi lisääntyi viimeisellä tutkimusjaksolla (2005–2008). Uudellamaalla naisten tupakointi on pysynyt jokseenkin samana koko tutkimusjakson ajan. Tupakointi on kuitenkin lisääntynyt pitkällä aikavälillä muilla alueilla, joten naisten tupakoinnin alue-erot ovat pienentyneet.

Lähde: Helakorpi S., Paavola M., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009.

Lisätietoja:
Pääjohtaja Pekka Puska, puh. 020 610 6001
Osastonjohtaja Antti Uutela, puh. 020 610 8619
Erikoistutkija Satu Helakorpi, puh. 020 610 8616

Kommentteja?

Liioittelu on arkipäivää lääketieteessä


**
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan
lääketieteelliset tutkimuslaitokset liioittelevat usein tutkimustulostensa merkitystä laatimissaan lehdistötiedotteissa.

Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin oikein urakalla lehdistötiedotteita. Kahdesta sadasta lehdistötiedotteesta 58 liioitteli tutkimustuloksen merkitystä.

Joissakin tiedotteissa väitettiin tuloksista olevan hyötyä ihmisten terveydelle, vaikka ne perustuivat eläinkokeisiin. Noin neljäsosassa tutkijoiden haastattelulausunnoista löydösten merkitystä yliarvioitiin.

Tutkijoita kehotetaan toimimaan vastuullisesti ja liioittelua pyritään välttämään. Tutkijoiden pitäisi myös tarkistaa, että laitosten julkaisemat lehdistötiedotteet välittävät oikeanlaisen viestin. Kerran maailmalle päästyään toimittajien sopulilauma toistaa uutisen ilman minkäänlaista kritiikkiä. Usein toimittajalla ei ole aikaa eikä kykyä tarkistaa voiko uutinen pitää paikkansa.

Tutkimuskeskusten pitäisi lisäksi julkistaa vähemmän tiedotteita alustavista löydöksistä, koska ajan myötä päätelmät voivat muuttua. Eläin- ja laboratoriokokeista tulisi tiedottaa nykyistä harvemmin.


Lisää esimerkkejä liioittelusta voit lukea tästä:

Terveysruokaa

***
Terveysruoan kunniataulukko

  • vihannekset ja juurekset (sipuli, kaali, punajuuri, lanttu)
  • luomu hedelmät (appelsiini, omena, persikka, avokado)
  • metsämarjat (mustikka, puolukka, karpalo, lakka)
  • luomu- ja riistaliha (sianliha, poron ja hirven liha)
  • ruisleipä (100% ruista)
  • kala (syö isoja ja pieniä kaloja vuorotellen 2-4 kertaa viikossa, viljeltyä ja villiä meri- ja järvikalaa, mitä rasvaisempaa kalaa sen parempi)
  • luomu kananmunat (paras proteiinilähde, terveellistä ja pehmeää rasvaa runsaasti sekä tärkeimpiä vitamiinejamme hyvin säilyvässä luonnon paketissa)
  • ripaus eksotiikkaa (goji, acai, tuore taateli yms.)
Lääkäri Hippokrateen väitetään lausuneen, että ravinto olkoon lääkkeemme. Tällä tavalla lääketieteen isä halusi korostaa terveellisen ravinnon tärkeyttä. Ravitsemus ja terveys kulkevat käsi kädessä. Pyrkiessämme syömään sellaista ruokaa, jolla terveys ei lähde, joudumme vakavissamme pohtimaan omia ruokavalintojamme. Ravitsemuksesta käytävä monisäikeinen keskustelu on jatkunut läpi vuosituhansien. Tutustutaan hetkeksi terveelliseen ruokaan. Voiko sanoa, että on sellaista ruokaa, jolla terveys ei taatusti lähde? Tutustu terveysruoan kunniataulukkoon! Mikä nakertaa meidän terveyttämme?

Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä?
Tuon tässä kirjoituksessani esille eri henkilöiden käsityksiä terveellisestä ruoasta. Heitä yhdistää palava halu tarjota meille parasta mahdollista tietoa. Toinen näistä, dosentti Mikael Fogelholm, on työnsä puolesta (Suomen Akatemian terveyden yksikkö) jo pitkään vaikuttanut tiedoillaan ja mielipiteillään julkiseen ravitsemuskeskusteluun. Olli Posti on nuori luonnontieteiden opiskelija, joka vakavan sairautensa takia on päättänyt perehtyä Hippokrateen opetukseen erityisen tarmokkaasti.

Dosentti Fogelholmin mielestä suomalaisten terveyttä nakertaa:
  • lisääntyvä alkoholinkäyttö
  • yleisen fyysisen aktiivisuuden (=työ, arkiliikunta) väheneminen ja erityisesti siihen liittyvä lihavuus
  • tupakointi vähemmin koulutettujen keskuudessa
  • liiallinen sokerin ja valkoisen viljan käyttö
  • etenkin miehillä liian vähäinen vihannesten ja hedelmien käyttö
Olli Postin mielestä on aika hassua kiistellä kovista rasvoista, hiilihydraattimääristä ja vaikkapa lisäproteiinin ajoituksesta, kun ruoan laatu on kautta linjan päin metsää (tai pikemminkin päin tehdasta). Paljon turhia lisäaineita, ravinneköyhää syötävää, teollisesti käsiteltyä pöperöä, josta kaupan hyllyt notkuvat ja ihmisten ruokakaapit täyttyvät.
Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä? Osuvampi kysymys voisi olla: miten ihmeessä me olemme edelleen näinkin hyvässä kunnossa? Jokainen biologi tietää, ettei ihminen ole perinnöllisesti niin kaukana karhusta, että olisimme sopeutuneet ”Metripitsaan”.

Terveellisin mahdollinen ruoka
Mistä tunnistaa terveellisen ruoan? Mikael Fogelholmin mielestä terveellisyys on aina kytköksissä ruokavalioon kokonaisuutena. Pienen painostuksen jälkeen Mikael suostuu nostamaan yhden terveellisen ruoka-aineryhmän esille aivan erityisen tarmokkaasti: vihannekset ja hedelmät. Näiden ruokien terveysvaikutuksista ei tarvitse kiistellä. Viedään vihannekset ja hedelmät terveysruokien kunniataulukkoon.

Olli on aivan samaa mieltä. Ollin terveellisintä mahdollista ruoka-käsitystä leimaa vahva kannanotto luonnonmukaisen (luomu) ruoan puolesta. Hän syö mieluusti luomua. Kesällä Olli syö kaikkea tuoretta, kevyttä ja raikasta mitä luonnosta löytyy. Luomuhedelmät ja vihersmoothiet ovat hänen mielestään täydellistä kesä- ja sporttiruokaa. Hän osaa nauttia yksinkertaisuudesta, joka saattaa ilmentyä esimerkiksi yhden ainoan luomuhedelmän antaumuksellisella nauttimisella tai sitten saa mennä vaikka 6 luomuappelsiinia jos siltä tuntuu! Talvella Ollin tekee enemmän mieli raskasta osastoa, kuten raakasuklaata ja lämmittäviä mausteita, kuten esimerkiksi cayennepippuri.

Terveellinen ruoka kallista?
Tarkoittaako terveellinen ruoka aina automaattisesti kallista ruokaa? Ei ainakaan Ollin mielestä. Idättäminen on lähes ilmaista puuhaa ja kotimaiset luomujuurekset sekä -kaalit ovat varsin edullisia. Hyvä suola ei maksa surkeaa enempää, ja vaikka parhaan suolan hinta voi jo olla moninkertainen, ero jää silti vuositasolla muutamaan hassuun euroon tai korkeintaan pariin kymppiin. Luomu tammenlehtisalaatin voi syödä useampaan kertaan, kun laittaa salaatin ikkunalaudalle kasvamaan. Ja kaikki itse kasvatettu ruoka on laadukasta, terveellisintä ja tavattoman edullista. Ja helppoakin se on, kunhan ensin opettelee tietyt rutiinit, tai hankkii automaattiset kasvatuslaitteet. Luonto tekee työn puolestasi.

Toukokuusta loka-marraskuulle Suomen luonto suorastaan pursuaa ilmaista superruokaa. Kuusenkerkät, koivunlehdet, voikukat ja nokkoset odottavat poimijaansa.

Mikaelin mielestä tarjouksissa on turhan usein ns. epäterveellisiä ruokia. Hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentaminen olisi ollut järkevä asia. Sen sijaan kaikkien ruokien ALV:n pienentäminen ei muuta ruokien keskinäistä hintasuhdetta, eli tämä muutos ei tule vaikuttamaan terveysvalintoihin millään tavalla.

Voit panostaa elämäsi laatuun syömällä ruokia, joilla terveys ei lähde. Joka päivä koko pitkän ja antoisan loppuelämäsi ajan. Jos vain haluat. Haluatko?

Lähde: C. Sundqvist. Millaisella ruoalla terveys säilyy? Kunto & terveys 3: 38-42, 2009

Lue tästä lisää terveyskirjoituksiani:

Ravinnon kuiduilla terveysvaikutuksia

**
Ravinnon kuidulla on tutkimuksissa
havaittu monenlaisia terveysvaikutuksia. Tuoreessa espanjalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kuidun saannin vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin henkilöillä joilla on suuri sairastumisriski. Kolmen kuukauden seurantajakson alussa tutkittavia ohjeistettiin muuttamaan ruokavaliota enemmän kuitua sisältäväksi. Seurantajakson lopussa sydän- ja verisuonitautien riskiä mittaavissa tekijöissä oli tapahtunut muutoksia.

Eniten kuitua saaneilla paino, vyötärönympärys ja verenpaine laskivat. Myös paastoglukoosin, kokonaiskolesterolin ja tulehdusta mittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet laskivat sekä hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus nousi kuitua eniten saanneilla. Lisääntynyt kuidunsaanti oli siis yhteydessä terveyttä edistäviin muutoksiin.

Tutkimustulosta voi selittää osittain se, että runsaasti kuitua sisältävät ruoka-aineet sisältävät myös runsaasti muita terveellisiä ravintoaineita. On siis monta syytä syödä kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Kuitua saa kasvikunnan tuotteista. Kasvikset, hedelmät, kokojyvävilja ja pänkinät ovat parhaita kuidun lähteitä.

Tutkimusviite:
Estruch R, Martinez-Gonzalez MA, Corella D, Basora-Gallisá J, Ruiz-Gutierrez V,
Covas MI, Fiol M, Gómez-Gracia E, Lopez-Sabater MC, Escoda R, Pena MA,
Diez-Espino J, Lahoz C, Lapetra J, Saez G, Ros E. Effects of dietary fibre intake on risk factors for cardiovascular disease in subjects at high risk. J Epidemiol Commun Health 63: 582-588, 2009


Lisää kirjoituksiani ravintokuiduista: