tiistaina, joulukuuta 29, 2009

Ruotsissa tapahtuu kummia ravitsemusrintamalla

*
Kirjoitettu alun perin 4.2.2009. Päivitettyjä tietoja tarjolla usein! Viimeisin päivitys 29.12.2009.

Lukijani joutuvat lukemaan tämän koosteeni läpi hyvin keskittyneesti ja mahdollista on, että osa sisällöstä pitää lukea moneen kertaan. Pointtini tässä Ruotsin tilanteen raportoinnissa on esittää miten erilaista keskustelukulttuuri on tuossa maassa verrattuna Suomeen.

Vinkki! Ennakkoluuloton suomalaistoimittaja saa tästä kirjoituksestani runsaasti mukavaa kirjoitettavaa ravitsemuksesta. Ottakaa yhteys, niin tehdään yhdessä tästä hyvä juttu televisioon tai lehteen. Kunto & terveys -lehti julkaisi valittuja paloja tästä jutusta loppukesästä 2009.

Olen jo pitkään seurannut Ruotsissa käytävää uutisointia sellaisesta ravitsemuksesta, jossa otetaan selkeästi pesäero viralliseen ravitsemuskäsitykseen (mitä se nyt sitten on, se on selvitettävä erillisessä kirjoituksessa! Minulla on tapana puhua "kakkosleiristä".). Kakkosleirin uutisointi on saamassa yhä kiihkeämpiä muotoja. Kokoan tässä yhteen viime aikoina esillä olleita uutisia niin, että tuoreimmat uutiset ovat ylinnä. Lähteinä olen käyttänyt suomalaisia ja ruotsalaisia blogikirjoittajia (myös omaani!) sekä ruotsalaisia lehtiä. Muistakaa käydä usein tarkistamassa tilanne täältä blogista, sillä päivitän sivua sitä mukaa kun tulee uusia uutisia! Keskityn luotettavimpiin mahdollisiin lähteisiin.

LCHF = VHH = vähähiilihydraattinen ruokavalio

28.12.2009 Expressen -lehti kirjoittaa lääkäri Annika Dahlqvistista, joka on saanut vastaanottaa erään tiedeneuvoston (Vetenskap och Folkbildning) huomionosoituksen "Vuoden Eksyttäjä" (Årets Förvillare). Lääkäri Dahlqvist on aika masentunut tästä yllättävästä negatiivisesta huomiosta ja hän aavistelee, että palkinto tulee siitä kun hän on liian voimakkaasti kritisoinut lääketeollisuutta ja kertonut liian avoimesti mm. rokotusten vaaroista. Hän sanoo häpeävänsä tilannetta ja itkevänsä tilanteen puolesta. Dahlqvist sanoo harkitsevansa vakavasti mitä hän aikoo tehdä loppuelämälleen. Hän on tavattoman suosittu julkinen henkilö Ruotsissa. Hän on tehnyt LCHF:ää laajalti tunnetuksi. Pahimmillaan häntä uhkaa lääkärioikeuksien menetys. Seurataan tilannetta.
24.12.2009 Dagens Nyheter kertoi, että rasvainen ruoka ei lihota. Lehden haastattelema professori Göran Berglund väitti ruotsalaisten saaneen kahden sukupolven ajan vääriä ravitsemusohjeita viralliselta taholta. On tärkeää romuttaa tämä tieto ja perustaa ravitsemussuositukset tieteellisen näytön varaan. Dagens Nyheterin toimittajan inspiraatiolähteenä on tuore brittitutkimus, jossa todettiin rasvaisen ruoan olematon rooli ylipainon kehittymisessä. Tutkija Nita Forouhi Cambridgen maineikkaasta epidemiologian yksiköstä (MRC Epidemiology Unit) oli seurannut 90 000 ylipainoisen eurooppalaisen ravitsemusta 10 vuoden ajan. Hän ei löytänyt mitään näyttöä siitä, että rasvainen ruoka lihottaisi. Forouhi pyytää jättämään rasvoista varoittelun vähemmälle ja keskittymään ruokavalioon kokonaisuutena. Tästä tutkimuksesta on raportoinut Suomessa Poliklinikka.fi.
5.9.2009 (etukäteistieto) Lancet -lehdessä ilmestyy Jim Mannin ja Edwin R Nyen artikkeli "Fad diets in Sweden, of all places". Kommentointia sitten kun se on luettavissa kokonaan. Cardiobrief -blogi käsittelee jo tapausta ja muut vastaavat palvelut seurannevat ripeästi perässä.
4.9.2009 Dagens Medicin -lehti kirjoittaa Ruotsin "rasvatohtorin" Annika Dahlqvistin toiminnan innostaneen Lancet -lääkärilehteä pohtimaan Dahlqvistin vaikutusta ravitsemus- ja terveysvalistukseen. Lancetin asiantuntijat Jim Mann ja Edwin R Nye pitävät Dahlqvistin toimintaa vaarallisena ja LCHF-liikettä aivan liian vaikutusvaltaisena tällä hetkellä Ruotsissa. Fanaattisine edustajineen ja harhautettuine joukkotiedotusvälineineen LCHF-liikkeellä on ollut vaikutusta kansanterveyteen ja yksittäisiin ihmisiin. Saa nähdä miten tässä käy!
3.9.2009 myöhään illalla Svenska Dagbladet kirjoittaa, että kiistely ravitsemussuosituksista Ruotsissa on levinnyt kansainvälisiin lehtiin. Saamme tietää, että lääketieteen lippulaivassa Lancet -lehdessä ilmestyy kriittisesti Ruotsin tilannetta tarkasteleva mielipidekirjoitus 5.9.2009. Siinä kirjoituksessa kritisoidaan Socialstyrelsenin ja pääjohtaja Lars-Erik Holmin toimintaa.
3.9.2009 Dagens Medicin -lehdessä jatketaan erimielisyyttä aiheuttavan lääkäri Annika Dahlqvistin tapauksen selvittelyä. Yleislääkäri Ingrid Eckerman ei Dahlqvistista poiketen pidä nykyisiä ravitsemussuosituksia syöpää aiheuttavina. Eckerman pitää suurimpana ongelmana sitä, että ruotsalaiset eivät noudata ravitsemussuosituksia kovinkaan hyvin.
2.9.2009 Sitä saa mitä tilaa! Dagens Medicin -lehden päätoimittaja Per Gunnar Holmgren kirjoittaa kolumnissaan Annika Dahlqvistista (katso alla!). Holmgren ei pidä lääkäri Dahlqvistin viimeaikaista toimintaa sopivana lääkärille. Dahlqvist kieltäytyy influenssarokotuksista koska hän hoitaa influenssaa ruokavalioratkaisulla. Hän ei myöskään suosittele mammografiaa tai solukokeita syövän toteamiseksi. Vakavimpana virheenä päätoimittaja Holmgren pitää kuitenkin Dahlqvistin lausuntoa eräässä laajalevikkeisessä radio-ohjelmassa (1.9.2009). Siinä Dahlqvistin väitetään vastanneen tällä tavalla toimittajan kysymykseen siitä mikä vastuu hänellä on siitä jos moni potilas lähtee noudattamaan hänen ruokavalio-ohjeistustaan ja jättää esimerkiksi käymättä mammografiassa: "Ruotsissa on mielipiteen vapaus ja minulla on sen myötä vapaus tuoda esille mielipiteeni." Päätoimittaja Holmgren pitää tällaista asennetta vaarallisena. Lääkärin pitää välittää tutkittua tietoa, ei mielipiteitä ja uskoa. Tässä asiassa ei taatusti ole vielä sanottu viimeistä sanaa.
1.9.2009 Ruotsalaiset LCHF -ruokavalion kannattajat ovat lähes shokissa viime päivien lääkäri Annika Dahlqvistin lausuntojen takia (katso alla!). Vain Kostdoktorn Andreas Eenfeldt uskaltaa jotakin kertoa traagisesta tilanteesta. Hän miettii miten tämä oli mahdollista. Hän puhuu hyökkäyksestä rasvatohtoria vastaan ylläpitääksen jonkinlaista taistelumielialaa. Annika itse puolustaa sanomisiaan Aftonbladet -lehdessä, eikä suositussa blogissaan suoraan myönnä olleensa varomaton lausunnoissaan. Näin kirjoittaa Annika blogissaan (suora käännös): "En muista sanoneeni asiat niin repäisevään tyyliin kuin toimittaja on asian ilmaissut Aftonbladetissa. Muistaakseni kerroin, että yhteinen kokemuksemme LCHF:stä on, että me sairastamme tartuntatauteja harvemmin ja lievemmässä muodossa siirryttyämme noudattamaan LCHF:ää. Sen pitäisi merkitä pienempää riskiä saada influenssa, ja jos me siihen sairastumme, se puhkeaa meillä lievempänä. Se johtuu siitä, että meidän elimistömme saa parempaa ravintoa LCHF:n myötä, ja näin muodostuu parempi vastustuskyky elimistöömme tunkeutuvia mikrobeja vastaan. Sama ajatuksenkulku pätee syöpien suhteen. Elimistön saadessa ravinteikkaampaa ruokaa, se pystyy paremmin taistelemaan syöpää aiheuttavia aineita vastaan. Tutkimus saa selvittää jos näin on asian laita. Mutta tulokset saamme vasta jälkeenpäin. Ehkä minusta tulee ensimmäinen joka kuolee influenssaan sen seuraavassa aallossa." Harmi juttu! Tämä oli ikävä takaisku. Annika voi olla vaikka kuinka oikeassa, mutta hänen pitää varoa lausuntojaan. Ehkä hänen ei tarvitse ihan jokaiseen sensaatiolehtijuttuun tunkea itseään? Seurataan tilannetta.
31.8.2009 Eilinen lääkäri Annika Dahlqvistin älytön lausunto sikainfluenssasta ja syöpätutkimuksista, on 31.8.2009 saanut aikaan vähintään yhtä suuret otsikot Aftonbladet -lehdessä kuin eilenkin. Nyt lehdessä kirjoitetaan siitä miten tyhmiä lausuntoja Annika Dahlqvist oli antanut lehdessä. Olen vilpittömästi pahoillani asioiden saamasta käänteestä. Voi olla, että lääkäri Dahlqvist astui toimittajien virittämään ansaan. Näin ainakin hänen lähes tulkoon shokkitunnelmissa elävät kannattajansa ajattelevat. Kostdoktorn on erittäin pahoillaan tästä käänteestä, joka voi vahingoittaa LCHF -liikettä pitkiksi ajoiksi.
30.8.2009 Ruotsissa tapahtuu jotain aika merkillistä pitkän hiljaiselon jälkeen. Annika Dahlqvist tekee "******t", eli haastattelussa väittää jotakin täysin älytöntä vain saadakseen huomiota asialleen. Aftonbladet -lehden haastattelussa hän väittää LCHF -ruokavalionsa suojaavan sikainfluenssaa vastaan. Lisäksi lääkäri Dahlqvistin mielestä on turha käydä mammografiassa tai muissa syöpätutkimuksissa. Jos syö kuten hän neuvoo, syövät ja influenssat pysyvät loitolla. Epäilen, että Annika Dahlqvist tulee katumaan näitä lausuntojaan.
2.8.2009 Svenska Dagbladet –lehdessä on jo pitkään ollut sitkeä väittely kahta eri leiriä edustavien professoreiden välillä ruoan sisältämästä kolesterolista ja siitä millainen riskitekijä se on terveydelle. Kirjoituksessaan ”Skepticism viktigt för vetenskapliga framsteg” (Epäileväisyys tärkeää tieteellisten edistysaskelien saavuttamisessa) kakkosleiri toteaa tilanteen kestämättömäksi ja rakentavan keskustelun ykkösleirin kanssa varsin mahdottomaksi. Kun kakkosleiri haluaa kriittisesti tarkastella sitä todistusaineistoa mitä on vuosien saatossa kerätty kolesteroliteorian tueksi ja käydä siitä asiallista keskustelua, ykkösleiriläiset hyökkäävät kakkosleiriläisten kimppuun henkilöihin kohdistuvalla arvostelulla asiayhteydestä visusti vaieten. Kakkosleiristä kumpuava vastarinta ei ole mitään turhanpäiväistä sanailua vaan asialla ovat suurta arvostusta opinahjossaan nauttineet sisätautien emeritusprofessori Lars Werkö, kirurgian emeritusprofessori Tore Scherstén ja kirurgian dosentti Ralf Sundberg.
29.7.2009 Aftonbladet julkaisee 26 -vuotiaan Helenin onnettoman tarinan. Hän laihduttaa itsensä kuoliaaksi syömällä pelkkiä laihoja keittoja ja juomalla runsaasti vettä. Lontoolaistyttö oli aikeissa muuttaa yhteen ruotsalaismiehen kanssa. Heleniä hoitanut lääkäri pitää tytön kuoleman aiheuttajana liian vähäistä sokeri- ja glukoosimäärää. Tyttö ei ole syönyt riittävästi hiilihydraatteja. Luonnollisesti tämä aiheuttaa pienen myrskyn LCHF -porukoissa. Matfrisk kiirehtii oikomaan lääkärin väärinkäsitystä: ei tyttö ole kuollut sokeripulaan vaan vesimyrkytykseen, suolanpuutteeseen, lämpöhalvaukseen tai verenkiertoelimistön pettämiseen.
26.7.2009 Svenska Dagbladet julkaisee tiedot uudesta tutkimuksesta, joka osoittaa, että runsaasti hiilihydraatteja nauttimalla saavutettiin parhaat laihdutustulokset. Tämä aiheuttaa LCHF -porukoissa melkoista levottomuutta. Esimerkiksi lääkäri Annika Dahlqvist on jyrkästi eri mieltä. Hiilihydraattien liikasaanti on monen lihavan suurin ongelma. Keskustelu käy kiivaana!
14.7.2009 Svenska Dagbladet julkaisi mielipidesivuillaan kolmen tiedemiehen tylyn arvion kolesterolista ja sen vaikutuksesta sydänkuolleisuuteen. Vastoin yleistä käsitystä kolesterolin haitallisuudesta sisätautien professori Lars Werkö, kirurgian professori Tore Scherstén ja dosentti Ralf Sundberg, eivät pidä kolesterolia riskitekijänä sydänterveydelle. Kolesterolitutkimus on heidän mielestään lääketeollisuuden tukemaa ja ihmisten pelottelu kolesterolilla ajaa vain lääketeollisuuden etuja. Rehellistä olisi myöntää, että kolesterolihypoteesi on täysin väärä. Tukea tälle ajatukselle tämä tutkijatrio löytää tarkoista tutkimuksista, joissa sydänkohtaukseen kuolleilla mitataan yleisesti erittäin alhaisia kolesteroliarvoja! Tärkeää olisi nyt selvittää mikä johti tämän kolesterolia koskevan virhetulkinnan yleistymiseen. Luonnollisesti näin värikkäitä mielipiteitä kommentoidaan tavattomaan vilkkaasti lehden nettiversiossa.
29.6.2009 Länstidningen Östersund kirjoittaa oudosta ongelmasta: Voin kulutus on noussut Ruotsissa niin suureksi, että meijereillä on pulaa raaka-aineesta (kerma). Vuodesta 2008 alkaen ruotsalaiset ovat jättäneet kevyttuotteet ostamatta ja lisänneet samalla täysrasvaisten tuotteiden kulutustaan.
22.6.2009 Lääkäri Andreas Eenfeldt, joka on vankka LCHF -ruokavalion puolustaja, ilmoittaa suositussa blogissaan käyneensä kirjeenvaihtoa Livsmedelsverketin puheenjohtajan Ulf Bohmanin kanssa. Eenfeldt ilmoittaa löytäneensä lisää tukea ajatukselle, että tyydyttyneet rasvahapot eivät ole vaarallisia sydänterveydelle (juuri päinvastaista yleensä väitetään). Bohman ei halua lisätä näitä uusia töitä kuuluisalle 72-8 -listalle (käsitys tyydyttyneiden rasvahappojen vahingollisuudesta terveydellemme on johdossa), sillä Eenfeldtin löytämät tieteelliset tukimukset ovat jo osaltaan mukana tässä tieteellisten tutkimusten koonnissa. Uusia tyyydyttyneitä rasvahappoja puoltavia tutkimuksia ei tulla hyväksymään. Vilkkaassa keskustelussa päädytään toteamaan, että Livsmedelsverket ei tule sallimaan laihdutustutkimuksia listalleen. Tämä on tarkoin harkittu asia, sillä juuri laihdutustutkimuksissa löytyy eniten tukea LCHF:lle.
17.6.2009 Dagens Medicin -lehdessä ilmestyy Livsmedelsverketin (vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitostamme) vastaus koskien laitosta vastaan esitettyä laajamittaista arvostelua. Arvosteluun vastataan huomauttamalla, että Ruotsin hallitus on antanut ravintovalistustehtävän laitokselle. Tarvetta ei nähdä keskustelun jatkamiseen! Laitoksen henkilökunta on pitkälle koulutettua ja ravintovalistus perustuu kansainvälisten organisaatioiden (WHO, EU ja muitten maitten) ohjeistuksiin ja suosituksiin. Pääjohtaja Inger Anderssonin puheenvuorossa ei edelleenkään puututa ydinkysymykseen, eli miten pitäisi suhtautua kovaan eläinperäiseen rasvaan. Kieltämättä pääjohtajan vastaus oli yllättävän vaisu. Kummallista miksi tyydyttyneistä rasvahapoista ei voi saada tyydyttävää vastausta! Anderssonin mielestä syy ruotsalaisten ylipainoon ym. ongelmiin on löydettävissä uudesta löhöilevästä elämäntyylistä, liian suurista ruoka-annoksista, makeisten ja jäätelön syönnistä. Ruotsissa diabetes ei ole juurikaan lisääntynyt (!), mutta jos näin käy tulevaisuudessa, se on näiden edellä mainittujen asioiden syy. Kakkosleirin vastausta on jännä odottaa.
11.6.2009 Aftonbladet -lehti julkaisee kouluministeri Maria Larssonin haastattelun virvoitusjuomista ja karkeista. Larsson on saanut 16 lääkäriltä ja sairaanhoitajalta kirjeen, jossa ehdotetaan, että virvoitusjuomia tästä lähtien myytäisiin vain puolen litran pulloissa ja irtokarkit kiellettäisiin kokonaan. Taustalla on huoli lasten kasvaneesta sokerin käytöstä. Ennen virvotusjuomia myytiin 1/3 litran pulloissa. Nyt niitä myydään 1,5 litran maksipulloissa ja yhä useampi lapsi juo tuon valtavan limsapullon tyhjäksi hetkessä ja syö kilon karkkeja päivässä. Tuotantoportaassa on liiankin hyvin huomattu isojen pakkauskokojen tuoma lisäarvo myyntiin. Nyt tämä peli halutaan puhaltaa poikki kansanterveyden nimissä.
10.6.2009 Dagens Medicin -lehden pääkirjoituksessa ihmetellään missä viipyy Livsmedelsverketin vastaus esitettyihin asioihin, että tyydyttyneet rasvat eivät olisikaan tutkimustiedon mukaan niin vaarallisia. On kulunut jo yli kaksi kuukautta siitä kun tyydyttyneitä rasvahappoja koskeva kysymys heille esitettiin (8.4.2009).
3.6.2009 Dagens Medicin -lehti julkaisee useiden lääkäreiden allekirjoittaman vastineen Livsmedelsverketin (vastaa meidän Terveyden ja Hyvinvoinnin laitosta) vastaukseen (20.5.2009) mihin perustuu ajatus tyydyttyneiden rasvahappojen vaarallisuudesta. Uffe Ravnskov, Karl E Arfors, Andreas Eenfeldt, Christer Enkvist, Björn Hammarskjöld, Johan Hedbrant, Tore Persson, Göran Petersson, Tore Scherstén, Ralf Sundberg, Jørgen Vesti-Nielsen ja Lars Werkö ihmettelevät miksi Livsmedelsverket ei ollenkaan mainitse termiä tyydyttynyt rasvahappo vastauksessaan vaikka siitä nimenomaan oli tarkoitus käydä keskustelua. Missä on Livsmedelsverketin asiantuntemus kun sitä eniten tarvitaan? Ennustaisin, että tässä sitkeässä rasvakiistassa ei ole vielä sanottu viimeistä sanaa.
2.6.2009 Ruotsin ravitsemusterapeuttien yhdistys (Dietisternas Riksförbund) saa tukea ajatuksilleen maataloustuottajien lehdessä Land. Lehti puhuu sodasta LCHF -liikehdinnän ja laillistettujen ravitsemusterapeuttien välillä. Erityisesti sen jälkeen kun Ruotsissa käynnistetään LCHF -koulutuskursseja terveydenhoidon parissa työskenteleville. LCHF-lääkäri Annika Dahlqvist on tuohtunut tilanteesta.
29.5.2009 Viimeisin juttu Göteborgs-posten -lehdessä on kirjoitus jäätelön epäterveellisyydestä. Professori Göran Peterssonin mielestä sokeri ja rasva yhdessä nautittuna on paha yhdistelmä. Kesäinen herkku, eli jäätelö, sisältää suuret määrät rasvaa ja sokeria. Se aiheuttaa hänen mielestään lihomista ja pahimmassa tapauksessa tyypin 2 diabetesta. Hän ei suosittele jäätelön syöntiä.
28.5.2009 Pyydän anteeksi kun Göteborgs-posten (GP) ei jätä meitä rauhaan millään. Tämän päivän anti kohdistuu transrasvoihin. Kirjoituksessa ihmetellään miksi Ruotsissa ei juurikaan puhuta transrasvoista. Tutkijat ovat kovasti kritisoineet teollisia transrasvoja.
27.5.2009 Göteborgs-posten (GP) jatkaa rasvakirjoitteluaan tällä kertaa kevyttuotteista valistaen: "Light är inte bright" (Kevyessä ei ole järkeä). Mitä järkeä on ottaa täysrasvaisesta tuotteesta rasva pois ja korvata se modifioidulla tärkkelyksellä ja muilla lisäaineilla?
25.5.2009 Göteborgs-posten (GP) kirjoittaa edellen rasvoista ja käsittelee tällaista tärkeää asiaa: Miten on mahdollista, että rasvoista kiistellään niin valtavasti? Päivittäisestä ruoasta on tullut uskonnollinen kysymys. Kun GP kirjoittaa rasvasta, silloin heidän sähköpostijärjestelmänsä menevät lähes tukkoon mielipiteitään lausuvien ihmisten kommenteista. Äänekkäimmät kommentit tulevat siitä leiristä (kakkosleiri), joka on menettänyt luottamuksensa virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ykkösleirin mukaan meidän pitää syödä runsaasti hiilihydraatteja ja välttää rasvaa. Tätä ei kakkosleiri sulata. Kiistaa aiheuttaa ennen kaikkea suhtautuminen tyydyttyneeseen rasvaan.
25.5.2009 Göteborgs-posten (GP) jatkaa suosittua rasvakirjoitteluaan: Kuka on oikeassa rasvan suhteen? Livsmedelsverket (vastaa meidän Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksemme käsitystä siitä mitä terveiden ihmisten pitää syödä) ja lääkäri Annika Dahlqvist ovat ihan eri linjoilla ja siinä välissä on tasapainoilemassa terveysguru Fredrik Paulun. Nämä henkilöt esittelevät lehden sivuilla miten heidän näkemyksensä mukaan pitäisi syödä rasvaa, jotta pysyisi terveenä. Lehden mielipidekyselyssä johtaa sellainen näkemys, että yhtäkään näistä malleista ei ole syytä seurata (57%), Annikan mallia seuraa 29% lehden lukijoista ja Paulunin puolesta liputtaa 8 prosenttia. Perää pitää Livsmedelsverket, joiden ohjeistuksiin uskoo enää 7% ruotsalaisista. Jälkimmäistä täytyy pitää aika traagisena asiana. Ylin terveysviranomainen on täysin menettänyt kansan luottamuksen!
24.5.2009 Dagens Nyheter kertoo erään diabeetikon tarinan. Helena Hesselmark sairastui aikuisiässä sokeritautiin ja lääkäri määräsi heti hänelle rutiininomaisesti insuliinia ja statiineja. Tämä aiheutti Helenassa voimakkaan lihomisen ja lihassäryn. Ravitsemusterapeutti suositteli hänelle ruokaa jossa oli mahdollisimman vähän rasvaa ja paljon hiilihydraatteja. Kun vaaka näytti 101 kiloa, Helena päätti omin päin kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota, jossa oli lähes pelkästään rasvaa ja proteiineja tarjolla. Kolmen päivän kuluttua hän luopui insuliinista ja statiineista. Vuodessa hänen painonsa laski 36 kiloa. Parasta tässä on kuitenkin se, että hänen verensokerinsa on saavuttanut normaaliarvot! Kukaan ei voi saada patenttia ruokavalioon perustuvalle ohjeelle. Tämä on tärkein syy miksi vähähiilihydraattista ruokavaliota tutkitaan niin vähän. Tämä jälkimmäinen lause ei tule Helenan suusta, vaan se on lehden toimittajan analyysi tilanteesta. Ruotsin johtava diabetestutkija ja sisätautilääkäri, professori Christian Berne, on samaa mieltä harmitellessaan vähäisiä tutkimusrahoja ravitsemustutkimuksiin varsinkin lääketutkimuksiin verrattaessa.
22.5.2009 Göteborgs-posten (GP) kirjoittaa myös rasvan laadusta. Rasvaa meidän pitää syödä, mutta rasvan laatua meidän pitää tarkkailla. Selkeä kirjoitus, jossa varotaan tunteikkaita ilmaisuja. Varmaankin ihan viisas päätös!
22.5.2009 Göteborgs-posten (GP) jatkaa provosoivalla kronikalla: Tuleeko vihaiseksi jos jättää pois pullat? Kronikan pääväitteenä on, että rasvadieetin valinneilla on usein niin vihamielinen asenne elämässään, että kronikan kirjoittaja (Kerstin Eikeland) ei uskalla lähteä mukaan rasvalla ilakointiin.
22.5.2009 Göteborgs-posten (GP) on käynnistänyt artikkelisarjan ruokarasvoista. Ensimmäisessä osassa ollaan rohkeasti sitä mieltä, että rasvadieetit ovat lyömässä itseään läpi. Lehden suorittaman kyselyn mukaan viime aikoina peräti 46% on syönyt enemmän rasvaisia maitotuotteita (voita ja kermaa). Vain 14% on päätynyt jatkamaan vähärasvaisen suosituslinjauksen varassa. Samaan tulokseen päätyy arvovaltainen pohjoismaisia kulutustrendejä tutkiva The Nielsen Company. Nyt ruotsalaiset syövät enemmän rasvaa ja vähentävät hiilihydraattien kulutusta. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uhmataan yhä useammin.
20.5.2009 samana päivänä kun ilmestyy pääjohtaja Ulf Bohmanin vastine Dagens Medicin -lehdessä, tekee eräs blogikirjoittaja hämmästyttävän löydön: Ilmeisesti Bohmanin taidokas teksti, joka kovin vähän käsittelee itse pääkysymystä (ovatko tyydyttyneet rasvat terveydelle vaarallisia?), on peräisin eräästä PR- ja mainostoimistosta! Bloggaajat kostdoktorn -blogissa ilkkuvat Livsmedelsverketiä tästä tempusta.
20.5.2009 kirjoittaa Livsmedelsverketin pääjohtaja Ulf Bohman Dagens Medicin -lääkärilehteen vastineen 8.4.2009 jätettyyn kriittiseen arvioon virallisista ravitsemussuosituksista ja tyydyttyneen rasvan roolista sydän- ja verisuonisairauksissa. Vastineessa ei sanallakaan mainita tyydyttyneestä rasvasta. Taitavin sanakääntein puolustetaan virallisia ravitsemussuosituksia.
18.5.2009 Aftonbladet -lehdessä on käynnissä rasvadieettikokeilu (VHH). Kaksi naista kokeilee hiilihydraattien vähentämistä ja rasvojen lisääntynyttä käyttöä. He kertovat hienoista laihdutustuloksista ja parantuneesta voinnista.
12.5.2009 Svenska Dagbladet -lehteen ilmestyi eilisen uutisen jälkeen arvovaltaisia nykyisen sairaalaruoan tukijoita. Sairaalaruoan arvokeskustelu on alkanut Ruotsissa ihan todenteolla.
11.5.2009 Svenska Dagbladet -lehden toimittaja Henrik Ennart on tutkinut sairaaloissa tarjottavaa ruokaa. Ensiarvoisen tärkeää olisi, että tervehtyvät potilaat saisivat täysipainoista ja maistuvaa ruokaa. Näin ei näköjään ole laita useimmissa sairaaloissa, sillä Sodexo keskuskeittiö valmistaa lisäaineita pursuavaa pahanmakuista ruokaa. Sairaanhoitajat kapinoivat huonoa ruokaa vastaan. Useita kriisikokouksia on pidetty. Pientä poliittista painetta on muuttaa sairaalaruoan valmistusmenetelmiä.
5.5.2009 Hedelmäkeskustelu jatkuu ruotsalaislehdissä (katso alla!). Kvällsposten -lehdessä Staffan Wictorin harmittelee kun nyt ei voi enää hedelmiäkään syödä. Ei ole Aatamilla helppoa nykyään!
4.5.2009 Aftonbladet julistaa hedelmäsodan! Kuten olettaa saattaa, ylilääkäri Christer Enkvistin provosoiva kirjoitus Dagens Nyheter -lehdessä (katso alla!) on johtanut tunteikkaisiin reaktioihin eri lehdissä. Terveellisiä hedelmiä parjataan ja puolustellaan ihanassa kommenttien sekamelskassa. Svenska Dagbladet toteaa lukijoiden toisaalta puolustavan hedelmien syöntiä, toisaalta he varoittavat hedelmien nakertavan terveyttä ja ne johtavat lihomiskierteeseen. Dagens Medicin -lääkärilehti pohtii myös sivuillaan sitä seikkaa miten hedelmiin pitäisi suhtautua. Ruotsi ainakin keskustelee asiasta. Suomessa vaietaan.
3.5.2009 Dagens Nyheter -lehdessä ylilääkäri Christer Enkvist väittää Ruotsin elintavikeviraston (SLV) pimittävän tietoa hedelmien lihottavasta ominaisuudesta. Hänen mielestään hedelmissä on paljon hedelmäsokeria ja mikäli hedelmiä syödään paljon, niistä saa niin paljon turhaa energiaa, että siinä voi olla osaselitys nykyiselle lihavuusongelmalle. Luonnollisesti tämä kirjoitus on johtanut vilkkaaseen kommentointiin puolesta ja vastaan.
13.4.2009 Lantbruk -lehti kirjoittaa 8.4.2009 ilmestyneestä Dagens Medicin -lehden kriittisestä selvityksestä nykyisistä ravitsemussuosituksista (katso alla). Ruotsin elintarvikelaitos (SLV) leikkii kansanterveyden kustannuksella, lehti väittää ja haastattelee Ruotsin Kuluttajayhdistyksen puheenjohtajaa Bengt Ingerstamia. Hän sanoo: "Kuluttajia on kehoitettu pitkään käyttämään margariinia voin sijaan tyydytetyn rasvan pelossa. SLV on ottanut suuren vastuun itselleen antamalla suosituksia, jotka perustuvat epäilyttävälle pohjalle. Tällä tavoin ei voi leikkiä kansanterveydellä. Pahinta on, että koulujen ja vanhustenhoitolaitosten on täytynyt seurata sokeasti näitä suosituksia."
8.4.2009 Dagens Medicin julkaisee useiden lääkäreiden allekirjoittaman kriittisen selvityksen nykyisistä ravitsemussuosituksista. Lääkäri- ja tutkijaporukka tulee kakkosleirin suunnalta ja sanojen kanssa ei totisesti säästellä kun syytetään Elintarvikelaitosta (Livsmedelsverket) harhaan johtavista tiedoista koskien tyydyttyneitä rasvahappoja. Nämä henkilöt ovat yhdessä kirjoittaneet artikkelin tuohon lääkärilehteen: dosentti Uffe Ravnskov, professori Karl E Arfors, lääkäri Andreas Eenfeldt, ylilääkäri Christer Enkvist, ylilääkäri Björn Hammarskjöld, insinööri Johan Hedbrant, lääkäri Tore Persson, professori Göran Petersson, professori Tore Scherstén, dosentti Ralf Sundberg, professori Lars Werkö ja ylilääkäri Jørgen Vesti-Nielsen, överläkare, Karlshamn. Eläinrasvoista varoittaminen ei ole lainkaan uskottavalla pohjalla tässä kirjoituksessa väitetään! Ne "tuhannet tutkimukset", jotka osoittavat tyydyttyneen rasvan vaarallisuuden ihmisen terveydelle, kutistuivat Livsmedelsverketin omasta toimesta ensin 72:een ja nyt kriittisimmät lääkärit ovat supistamassa tyydyttyneiden rasvojen terveysvaaroista varoittavien (tuhansien) tutkimusten lukumäärän ainoastaan kahteen tutkimukseen (muissa tutkimuksissa yhteys on epäselvä):

Tyydyttyneet rasvat ovat terveydelle vaarallisia:

6. Bingham SA, Luben R, Welch A, Wareham N, Khaw KT, Day N. Are imprecise methods obscuring a relation between fat and breast cancer? Lancet. 2003; 362:212-4.
7. Boyd NF, Stone J, Vogt KN, Connelly BS, Martin LJ, Minkin S. Dietary fat and breast cancer risk revisited: a meta-analysis of the published literature. Br J Cancer. 2003;89(9):1672-85.

Tyydyttyneet rasvat eivät ole haitallisia ihmisen terveydelle:

12. Djoussé L, Pankow JS, Hunt SC, Heiss G, Province MA, Kabagambe EK, Ellison RC. Influence of saturated fat and linolenic acid on the association between intake of dairy products and blood pressure. Hypertension. 2006;48 (2):335-41
30. Kaitosaari T, Ronnemaa T, Raitakari O, Talvia S, Kallio K, Volanen I et al. Effect of 7-year infancy-onset dietary intervention on serum lipoproteins and lipoprotein subclasses in healthy children in the prospective, randomized Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project for Children (STRIP) study. Circulation. 2003; 108: 672-7.
41. Mauger JF, Lichtenstein AH, Ausman LM, Jalbert SM, Jauhiainen M, Ehnholm C, Lamarche B. Effect of different forms of dietary hydrogenated fats on LDL particle size. Am J Clin Nutr. 2003;78:370-5.
I. Beresford SA, Johnson KC, Ritenbaugh C, Lasser NL, Snetselaar LG, Black HR, et al. Low-fat dietary pattern and risk of colorectal cancer. JAMA. 2006;295:643-54.
II. Howard BV, Van Horn L, Hsia J, Manson JE, Stefanick ML, Wassertheil-Smoller S, et al. Low-fat dietary pattern and risk of cardiovascular disease. JAMA. 2006;295:655-66.
III. Leosdottir M, Nilsson P, Nilsson JA, Månsson H, Berglund G. Dietary fat intake and early mortality patterns - data from the Malmö Diet and cancer Study. J Intern Med. 2005; 258: 153-65
IV. Löf M, Sandin S, Lagiou P, Hilakivi-Clarke L, Trichopoulos D, Adami HO, Weiderpass E. Dietary fat and breast cancer risk in the Swedish women's lifestyle and health cohort. Br J Cancer. 2007;97 (11):1570-6.
V. Oh K, Hu FB, Manson JE, Stampfer MJ, Willett WC. Dietary fat intake and risk of coronary heart disease in women: 20 years of follow-up of the Nurses´ Health Study. Am J Epidemiol. 2005;161 (7):672-9.
VI. Pietinen P, Ascherio A, Korhonen P, Hartman AM, Willett WC, Albanes D, et al. Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men. The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study. Am J Epidemiol 1997;145: 876-87.
VII. Prentice RL, Caan B, Chlebowski RT, Patterson R, Kuller LH, Ockene JK, et al. Low-fat dietary pattern and risk of invasive breast cancer. JAMA. 2006;295:629-42.
VIII. Warensjö E, Jansson JH, Berglund L, Boman K, Ahren B, Weinehall L, Lindahl B, Hallmans G, Vessby B. Estimated intake of milk fat is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. A prospective case-control study. Br J Nutr. 2004; 91: 635-42.


Mitä tästä seuraa? Onko tässä menty jo liiankin pitkälle? Mitä laitoksen tutkijat ja professorit vastaavat tähän?
5.4.2009 Expressen -lehti on kirjoittanut rohkean jutun rasvasodan nykytilanteesta Ruotsissa. Otsikkoa ei voi kääntää suomeksi (ajatuksena on "Rasvasota - ovatko rasvan puolesta puhuvat ihan järjettömiä", mutta otsikossa parodioidaan sanoilla fett=rasva ja vett=järki sillä tavalla, että sitä ei voi suoraan kääntää): "Fettkriget - är de helt från fettet?" Tunnetut terveysvaikuttajat Ruotsissa harmittelevat kun heidän työtään häiritään vähähiilihydraattista ruokavaliota (LCHF) noudattavien suunnalta tulevien haasteiden muodossa. Laihdutuslääkäri Claude Marcus (puolustaa virallisia hoitosuosituksia) puhuu siitä miten hänen ehkä toivotaan ampuvan kuulan kalloonsa. Annika Dahlqvist on kuulemma kutsunut Claude Marcusta massamurhaajaksi! Sittemmin Dahlqvist on pyytänyt anteeksi syytöstään massamurhaajasta, mutta pitää kiinni siitä, että tohtori Marcus on kansanterveyden ykkösvihollinen. Terveysguru Fredrik Paulun harmittelee joidenkin LCHF-leiriläisten intoa lähettää hänelle haastavaa sähköpostia. Hän ei enää halua sähköpostia aggressiiviselta Dahlqvistilta. Yritystä yhdistää hänen saamansa sydänkohtaus noudattamaansa omaan dieettiinsä hän pitää merkkinä siitä, että LCHF-leiriläiset saavat niin vähän hiilihydraatteja, että se vaikuttaa jo haitallisesti heidän aivotoimintaansa! Melkoinen tappelu siis käynnissä Ruotsissa! Myös Suomessa terveysvaikuttajamme ovat saaneet kuulla kunniansa VHH-väen suunnalta. Minäkään en ole säästynyt lieveilmiöiltä. Tohtori Dahlqvistin koventuneita äänenpainoja en oikein jaksa ymmärtää. Suomeen en toivo tällaista raivokasta liikehdintää. Minun tieni parempaan terveysymmärrykseen käy rauhanomaisten keskustelujen, lehtijuttujen ja pohdintojen kautta siitä mitä kansainvälisellä terveystieteen tutkimuksella on annettavaa meille. Claude Marcus sanoo: "LCHF-dieettiä noudattavat ovat kuin riivattuja. Pidän heitä äärieläinaktivistien tapaisina, jotka ovat valmiita tappamaan ihmisiä pelastaakseen eläimiä." Rauha laskeutukoon Ruotsin ylle!
5.4.2009 Aftonbladet -lehdessä Karoliinisen instituutin sydäntautien professori Mai-Lis Hellénius pitää rasvoja korostavia dieettejä vahingollisina hyvänä jatkuvalle kehitykselle ruotsalaisten kolesteroliarvoille. Hän pelkää, että yllättävän suosittu LCHF -ruokavalio tekee paljon pahaa ruotsalaisten terveydelle pitkällä tähtäimellä.
22.3.2009 Aftonbladet -lehti tekee isoja otsikoita metsästäjästä, joka on laihduttanut 92 kiloa hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla. Jonas Tagg (35 -vuotias) syö mielellään riistaa. Kommentointi on vilkasta.
3.3.2009 Må Bra -lehden liitteenä on laihdutusjuttuja. Yksi tarina on aika erikoinen. Tarinassa Anna Hallén päätyi monien epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen vuonna 2000 yrittämään laihduttamista siten, että hän jätti pois perunan, pastan, riisin ja muut nopeat hiilihydraatit. Sen sijaan hän söi runsaasti vihanneksia, maitotuotteita, kalaa, lihaa ja ja maistuvia kastikkeita. Tuloksena oli perusteellinen muodonmuutos kun 111 -kiloisesta 43 -vuotiaasta kotiäidistä kuoriutui 78 -kiloinen kaunotar. Juttua hehkutellaan keskustelupalstoilla ja blogeissa ympäri Ruotsin maan, sillä hän on laihtunut tällä suositulla LCHF -ruokavaliolla, jossa rasvaa syödään aika surutta.
2.3.2009 Dagens Medicin -lehdessä ihmetellään ruotsalaisten muuttuneita käsityksiä ruoasta. Soittokierrokset maan meijereihin paljastavat, että ruotsalaiset käyttävät paljon voita ja täysmaitoa. Kevyttuotteet eivät mene kaupaksi. Ravitsemusterapeutti Anna Ottosson kehottaa harkintaan. Kasviöljyt voittavat voin hevosen mitalla, Ottosson sanoo.
28.2.2009 Dagens Nyheter -lehden toimittaja Karin Bojs piikittelee Ruotsin television ajankohtaislähetystä (Aktuellt). Ohjelmassa tuomittiin Atkinsin dieetti, vaikka sitä ei ajankohtaislähetyksen käsittelemässä tiedeuutisessa laisinkaan tutkittukaan. Aktuellt pyysi anteeksi uutisointiaan. Toimittaja Bojs kehottaa lopettamaan TV:n katselemisen ja lähtemään lenkille sen sijaan. Dieettien vertailu päättyy toistaiseksi ratkaisemattomana.
28.2.2009 Dagens Nyheter -lehti kirjoittaa erikoisesta ongelmasta Ruotsissa: Voi on loppumassa! Syynä on ruotsalaisten halu ostaa mahdollisimman luontaisia ruoka-aineita. Meijerit valittavat, että he eivät saa riittävästi kermaa mistä valmistaa voita. Terveystietoiset ruotsalaiset ovat vuodesta 2007 ostaneet kiihtyvään tahtiin yhä vähemmän kevytuotteita. Kevyttuotteiden aika on ohi, nyt kelpaa voi ja kerma.
20.2.2009 Expressen -lehti ilmoittaa kahden lapsen kuolleen heidän noudatettuaan suosittua ruokavaliota missä vähennetään hiilihydraatteja ja syödään enemmän rasvaa. Lehti on haastatellut sydänprofessori Mikael Dellborgia ja hän muistuttaakin tällaisten äärimmäisen epäterveellisten dieettien vaaroista. Luonnollisesti tämä ykkösleirin julma kirjoitus järkyttää kovasti kakkosleiriläisten mielenrauhaa. Atkinsin ruokavaliota on liian vähän testattu lapsilla.
18.2.2009 Ruokatiedon uutiset kertoo lähiruokamessuista Ruotsissa. Lähiruoka nostaa päätään Ruotsissa niin voimakkaasti, että aiheelle omistetaan ensi syksynä oma kaksipäiväinen messutapahtuma. Elintarvikealan messujärjestäjä Elmia tuottaa Närproducerat-messut Jönköpingissä 26. - 27. lokakuuta. "Jotain on tapahtunut viime vuosien aikana. Monet kuluttajat ovat hyvin tiedostavia. En usko, että kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan on tilapäinen trendi, se on tullut jäädäkseen", Lindhsäth sanoi. Suomessa ensimmäiset lähiruokamessut järjestettiin viime vuoden toukokuussa Elintarviketeollisuus 2008 -messujen yhteydessä Tampereella.
17.2.2009 Dagens Medicin kirjoittaa peruutetusta rasvaseminaarista missä piti esiintyä mm. lihavuustutkija Claude Marcus. "Unileveriä ja useita yhtiön kanssa yhteistyötä harjoittavia tahoja on painostettu eri tavoin siitä lähtien kun lehdistötiedote julkistettiin. Valitettavasti vihamieliset äänenpainot peittävät alleen tavoitellun asiallisuuden tässä tärkeässä asiassa ja seminaaria ei voida toteuttaa suunnitelmien mukaisesti", yritys kirjoittaa lehdistötiedotteessa. Unilever valmistaa mm. Becel rasvalevitettä, jota markkinoidaan terveellisempänä vaihtoehtona voille. Käynnistyneitä Unileverin mainoskampanjoita on kovasti arvosteltu. Kritiikin kärkenä on ristiriitainen lääkäri Annika Dahlqvist ja muut ravitsemuskeskustelijat.
16.2.2009 Unilever -yhtiön suunnittelema huominen (17.2.2009) rasvaseminaari on yllättäen peruutettu. Syyksi ilmoitetaan, että ravitsemuskeskustelu on Ruotsissa mennyt liian kiihkeäksi ja uhkaavaksi. Lääkäri Andreas Eenfeldt pitää Unilever -yhtiötä pelkurimaisena margariinin valmistajana. Seminaarin ajaksi oli suunniteltu rauhanomainen mielenosoitus ja esitteiden jako vähähiilihydraattisen liikkeen (LCHF) puolelta.
12.2.2009 Lastenlääkäri Francois Rohner kirjoittaa laajalevikkeisessä Aftonbladet -lehdessä: Melko halpa ja helppo tutkimus voitaisiin toteuttaa, johon osallistuisivat useita tyypin 2 diabeetikoita. He voisivat kokeilla onko vähähiilihydraattisella ruokavaliolla niitä myönteisiä vaikutuksia, joita Karlshamnin tutkimus osoittaa. Jos tämä tutkimus on oikeassa, parantuisi useiden ihmisten elämänlaatu huomattavan paljon.
12.2.2009 Svenska Dagbladet -lehden toimittaja Henrik Ennart kirjoittaa omassa blogissaan: "Becel margariini menettää Sydänliittomerkin". Ruotsalainen Hjärtfonden perustelee päätöksensä mm. seuraavasti: "On epäselvää mikä rasva on sydämelle terveellistä... Olemme seuranneet keskustelua tarkasti ja päätöksemme liittyy vahvasti Sydänliiton viime syksyiseen kuulusteluun, jossa ruodittiin rasva-asiaa ja uusimpia tutkimustuloksia... Olemme sitä mieltä, että rasva-asiaa pitää tutkia perusteellisemmin. Me tukeudumme tutkittuun tietoon ja tilanteen ollessa näin epäselvä haluamme toimia itsenäisesti."
9.2.2009 Ruotsin Kuluttajayhdistys (Sveriges Konsumenter i Samverkan) on tehnyt valituksen Becelmainoksesta. Mainos oli osa ICAkuriren-lehden teemanumeroa sydänterveydestä. Kuluttajayhdistys katsoo, että kysymyksessä on harhaanjohtava piilomainonta, jossa ei tarkasti kerrota onko kyse informaatiosta vai mainoksesta. Kuluttajayhdistys suhtautuu lisäksi kriittisesti ICAkuriren -lehden "pieneen rasvakouluun". Tekstiä ei pidetä objektiivisena esityksenä ravintorasvoista. (Christerin kommentti: Mielestäni tämä Unileverin suuri kampanja osoittaa, että margariiniteollisuus on huolissaan laskevista myyntiluvuista. Ruotsalaiset ostavat luomua ja mm. voin kulutus on merkittävästi noussut!)
4.2.2009 Corren -lehti kirjoittaa onnistuneesta koululaisten ruokaprotestista Linköpingissä. Voimariini (Bregott) ja kevytmaito (mellanmjölk) on taas ruokalistalla, eli terveellisempi ja rasvaisempi vaihtoehto voitti! Koululaiset kiittelevät kunnallispoliitikkoja nopeasta päätöksestä. Koululaisten edustaja Rasmus Broman sanoo: "Kiva kun kaikki halusivat Voimariinin takaisin".

JATKUU...
Tämän kirjoitti kello 71 kommenttia:
Avainsanat:

keskiviikkona, joulukuuta 23, 2009

Näkyvimmät aiheet veteraaniurheilijan terveysblogissa vuonna 2009

**
On aika toivottaa veteraaniurheilijan terveysblogin lukijoille oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

Minulta ilmestyi vuoden 2009 aikana 313 kirjoitusta. Juttujani luki ja kommentoi päivittäin keskimäärin tuhat lukijaa.

Eniten näkyvyyttä saivat nämä juttuni:

Suomen Akatemiassa järjestettiin alkuvuodesta tiedekeskustelu siitä pitääkö meidän syödä vähemmän hiilihydraatteja. Keskustelu sai suurta huomiota mediassa ja leimasi suurelta osin ravitsemuskeskusteluamme. Tilaisuuden järjestäjät dosentti Mikael Fogelholm ja pääjohtaja Pekka Puska sekä puheenjohtaja tohtori Christer Sundqvist saivat paljon tilaa ajatuksilleen ravitsemuksesta.

Joensuussa opiskeleva Olli Posti herätti kansallista mielenkiintoa julkaisemalla terveyskirjansa "Nutrix". Hän tarjosi terveyskeskusteluun raikkaita näkökulmia ns. superfoodien merkityksestä terveydellemme. Olli on vuoden 2009 aikana esiintynyt televisiossa, lehtien palstoilla, omintakeisilla videoillaan ja on hän myös kokeillut luennointia aiheesta. Nutrix -kirja on tutustumisen arvoinen teos. Se miten hän onnistuu kääntämään innostuksensa taloudellisesti kannattavaksi yritystoiminnaksi, jää nähtäväksi. Lue lisää Olli Postista hänen Viidakkomies -blogistaan.

Vantaalaisinsinööri Sami Uusitalo herätti mielenkiintoa lukuisilla oivalluksillaan ravitsemuksen saralla. Historian lehdille soisi siirtyvän nämä mielenkiintoiset väitteet, joille löytyy vankkaa näyttöä: 1) Vähähiilihydraattista laihdutusruokavaliota noudattava henkilö ei ole vaarassa kehittää vajetta suojaravintoaineiden (vitamiinit ja hivenaineet) suhteen. 2) Vähähiilihydraattinen ruokavalio pitää paremmin nälän loitolla kuin ns. virallinen ravitsemussuositus. 3) Samin oivallus verrata suojaravintoaineiden saantia ruoka-aineen sisältämään energiaan (kcal) normaalimman painon (100 g) sijaan, osoitti syyn siihen miksi vähähiilihydraattisella ruokavaliolla onnistutaan helposti rajoittamaan energiansaantia.

Älä juo liikaa - lihot siitä!

Uutistoimistot raportoivat useaan otteeseen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta tähdensi, että energia on syytä saada pääosin lautaselta eikä lasista. Ihmisellä on huonompi kyky huomioida juomista saadut energiamäärät kuin kiinteästä ruoasta. Terveystietoisimmat pidättäytyvät siis jatkossa virvoitusjuomien, hedelmämehujen ja muiden kaloripitoisten juomien liialliselta nauttimiselta.

Diabetesliiton kurssi vei yhä pahemmin metsään vuoden aikana. Kasvava kansalaismielipide viestitti järkevämmästä suhtautumisesta ruokamme sisältämiin hiilihydraatteihin. Normaalilla ajatustoiminnalla varustettu henkilö olettaisi, että Diabetesliitto seuraisi aikaansa, mutta näin ei todellakaan ollut laita. Kun potilaat kysyivät pitäisikö diabeetikon rajoittaa hiilihydraattien saantiaan Diabetesliitto ripustaa vastaanottojen seinille suunnistuskarttoja!

Probiootit ovat saaneet paljon näkyvyyttä mediassa. On ilmeistä, että voimme hoitaa terveyttämme pitämällä suoliston bakteerikannan kunnossa. Vuoden aikana on saatu uutta näyttöä probioottien terveysvaikutuksista.

D-vitamiinin saantisuosituksia kohotetaan sitten joskus

Vuoden 2009 aikaista terveyskeskustelua leimasi kiinnostus D-vitamiiniin. Minunkin vaatimattomassa terveysblogissani käytiin vilkasta keskustelua siitä ovatko nykyiset viralliset D-vitamiinisuosituksemme liian vaatimattomalla tasolla. Kasvava kansalaismielipide puhuu sen puolesta, että aurinko on pääasiallinen D-vitamiinilähteemme ja nykyruoasta emme voi saada riittävästi tätä vitamiinia. Ratkaisuksi jää hallittu D-vitamiinin otto talvikuukausina.


5 suosituinta juttuani 1.1.-22.12.2009 välisenä aikana:
Tämän kirjoitti kello 4 kommenttia:
Avainsanat:

lauantaina, joulukuuta 19, 2009

Ensimmäinen suomalainen VHH-tutkimus on nähnyt päivänvalon

*
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tehty lajissaan ensimmäinen tutkimus Suomessa paljon keskustelua aiheuttaneesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta (VHH). Ruokavaliolla oli edullisia vaikutuksia aikuisten ylipainoon ja terveyteen. Vähähiilihydraattisia ruokavalioita (niitä on useita erilaisia) voidaan suositella ylipainoisille henkilöille. Laihdutustulokset olivat erinomaisia.

Fysioterapiaopiskelijat Heikki Laatikainen ja Johanna Joutsen ovat 18.12.2009 julkaisseet tutkimuksensa "KARPPAUS KANNATTAA! : Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutus aikuisten ylipainoon ja terveyteen pitkällä aikavälillä" Jyväskylän ammattikorkeakoulun palvelimella. Voit lukea koko tutkimuksen tästä (PDF-tiedosto).

Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden suosio on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia VHH-ruokavalioiden vaikutuksia aikuisten ylipainoon ja terveyteen. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että VHH:sta on saatu apua ylipainon hoidossa ja terveyden edistämisessä. Suomessa VHH:sta ei ole tehty pidemmän aikavälin tutkimuksia aikaisemmin. Tämän vuoksi päädyttiin tekemään kyselytutkimus VHH:ta pidempään noudattaneille aikuisille.

Kyselytutkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä, jotka olivat iältään 20–50-vuotiaita. He olivat noudattaneet VHH:ta vähintään kaksi vuotta, ja he olivat olleet ylipainoisia ennen siirtymistään VHH:lle. Kyselytutkimuksessa käsiteltiin neljää pääteemaa, joita olivat painonhallinta, ruokatottumukset, terveydentila ja yleinen hyvinvointi sekä liikuntatottumukset. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella.

Kyselytutkimuksen johtopäätöksinä oli, että VHH:lla oli edullisia vaikutuksia aikuisten ylipainoon ja terveyteen. Vastaajien laihdutustulokset olivat erinomaisia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia havaittiin useilla vastaajilla. Vastausten perusteella liikunnan merkitys painonpudotuksessa ja terveyden edistämisessä oli huomattavasti pienempi kuin VHH:lla. Tätä ruokavalioita voidaan suositella ylipainoisille henkilöille.

Fysioterapeuttien koulutusohjelmassa ei käsitellä ravitsemustieteitä juuri ollenkaan. Fysioterapeuteilla olisi tärkeää olla valmiuksia antaa ravitsemusneuvontaa ylipainoisille asiakkaille osana kokonaisvaltaista fysioterapiaa. Tämä opinnäytetyö antaa päivitettyä tietoa ylipainon hoitoon sekä terveyden edistämiseen ravitsemuksen avulla.

Lähde: Johanna Joutsen ja Heikki Laatikainen; KARPPAUS KANNATTAA! Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutus aikuisten ylipainoon ja terveyteen pitkällä aikavälillä. Opinnäytetyö, Fysioterapian koulutusohjelma, Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 70 s., 2009

Muita kirjoituksiani VHH:sta:
Tämän kirjoitti kello 13 kommenttia:
Avainsanat: ,

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Diabeetikkourheilijan VHH-kokeilu

**
Tätä 30.11.2009 ilmestynyttä kirjoitusta on päivitetty tärkeällä tiedolla 17.12.2009 ja 18.12.2009

LUKEKAA TÄMÄ TARKKAAN ERITYISESTI JOS TEILLÄ ON DIABETES!

HUOMIO, HUOMIO DIABETESLIITTO, TERVEYSTOIMITTAJAT JA DIABETESTA TUTKIVAT SEKÄ SEN PARISSA TYÖTÄ TEKEVÄT!

Jaakko Metsälehto kommentoi opinnäytettään (17.12.2009): Olen suurella mielenkiinnolla seurannut kokeiluni aikaansaamaa keskustelua. Entistä vakuuttuneemmaksi tulen, että kunnollinen tutkimus tarvittaisiin. Tuntuu, että osallistujia kyllä löytyisi, kun siihen saisi jonkinlaisen virallisen valvovan asiantuntijatahon mukaan. 46-vuotiaan anonyymin kirjoitus tuntui hyvin läheiseltä.

Haluaisin uusille kokeilijoille sanoa, että VHH-ruokavaliollakaan kaikki ei mene niin suoraviivaisesti ja ehkä kokeiluni aikana sokeriarvojen vaihtelu ja insuliinin väheneminen ehkä korostui. Myös perinteisellä ”virallisella” ruokavaliolla ainakin vaihtelut pienenevät, kun alat tarkkaan asioita laskemaan ja mittaamaan. Eli diabeetikolle ensiarvoisen tärkeätä on laskea ja seurata.

Kun vähennät hiilarimäärää esim. 200g, niin ensi ajatus on, että ruokainsuliinimäärä menee hyvin pieneksi, mutta ei se menekään niin suoraviivaisesti. Meille diabeetikoille hyvin vähän kerrotaan proteiinin vaikutuksesta sokeritasapainoon. Kokeilun aikana mittasin ja ihmettelin, miksi pelkkä kala-ateria nosti sokeritason korkeimmilleen vasta 5h kuluttua syönnistä.

Näkisin proteiinitankkauksen melkein turvallisempana ennen raskasta liikuntaa. Tästä oli kokeilu, jolloin olin Luostolla hiihtelemässä, söin tukevan proteiini/rasvapitoisen ( ei leipää/puuroa) buffet aamiaisen, insuliinia pistin pari yksikköä. Parin tunnin jälkeen mittasin sokerilukeman 4,9. Lähdin hiihtämään, varalla oli proteiini/hiilaripitoisia patukkoja ja hedelmiä sekä vettä. Hiihdin raskaassa nollakelissä 3h ja tarkoituksellisesti pysähdyin vain juomaan vettä, koska mitään ihmeempää väsymystä en tuntenut. Palattuani mittasin sokeriarvon eli n. 5,5h:n jälkeen proteiini/rasvapitoisesta aamiaisesta. Sokeriarvo oli 5,6!

Ensimmäisen kerran Christer Sundqvist kertoi minulle - proteiini myös muuttuu sokeriksi ja nostaa sokeriarvoja, jota kokeiluni selkeästi osoitti. Mielestäni proteiinin vaikutuksesta sokeritasapainoon pitäisi puhua enemmän. Enemmän puhutaan kuitupitoisista hiilareista, "syö niitä ne nostavat sokeritasoja hitaammin".

Mielestäni proteiinipitoinen ruoka vaikuttaa vielä hitaammin! Sanon kuitenkin "mielestäni" - näin olen kokenut, mutta juuri tällaisia asioita pitäisi tutkia ja on todella surullista, jos näin vakavan sairauden yhteydessä asiaa ei katsota tutkimisen arvoiseksi.

Jatkan VHH kokeiluani, en kuitenkaan mene alle 100g/pv hiilareissa, koska silloin pitää olla hyvin tarkka myös hedelmien ja jopa vihannesten kanssa. Tällä VHH - ohjelmalla tunnen oloni turvallisemmaksi, heilahtelut ovat selvästi pienemmät, tietenkin myös siksi, että seuraan asioita tarkemmin.

Nimimerkki Westie kirjoitti 18.12.2009 (tunnen hänet ja olen oppinut luottamaan hänen antamaan tietoon, lukekaa tarkkaan!): Diabetesliitolla yms. ei ole kiinnostusta selvittää voisiko diabeetikon tilannetta parantaa (niin kuin tässä on toimittu), vaan ajatellaan että parhaat keinot on jo käytössä. Potilaiden on tehtävä parannukset itse ja itsellään kokeillen. Käytännön havainnot kertovat että sokeritasapainon löytäminen on mahdollista ja silloin liikutaan jo hyvin lähellä terveen lukemia, mikä on kai tavoitteena yleensäkin.

Diabeteshan on periaatteessa yksinkertainen sairaus mutta kuitenkin samalla kovin monimutkainen. Insuliinin tuotanto on riittämätöntä (tyyppi 1) tai sen teho on heikentynyt kudoksissa (tyyppi 2).

Molemmissa tapauksissa on seurauksena kohonnut verensokeri sekä villiintynyt rasvan ja proteiinien pilkkoutuminen kudoksista.

Lisäämällä insuliinia rasva pysyy kudoksissa, lihakset eivät "liukene" ja lisäksi sokerin tuotanto sekä vapauttaminen verenkiertoon pysyy kontrollissa.

Insuliinia lisäämällä homma siis toimii. Siitähän oli puute.

Diabeetikolla keskeisin ongelma on se että sokeria on elimistössä liikaa ja toisaalta runsas vapaiden rasvahappojen määrän lisääntyminen verenkierrossa johtaa siihen että muodostunutta sokeria ei voida käyttää energiaksi. Sokeri jää tukkimaan hiussuonia (glykaatio) sekä heikentämään muutenkin diabeetikon terveyttä.

Liian aktiivinen lipolyysi on siis se mikä lisää verensokeriongelmia, koska silloin rasva ohittaa glukoosin oksidatiivista käyttöä sen tärkeimmissä kohteissa kuten lihaksissa ja muissa kudoksissa.

Liiallinen vapaiden rasvahappojen määrä verenkierrossa on siis se mikä saa aikaan diabeetikon kohonneen verensokerin.

Tämän vuoksi on hyvin järkevää ja tärkeää vähentää sokerikuormaa, jolloin on helpompaa annostella insuliinia hallitusti ja estää rasvan liiallinen virta verenkiertoon.

Järkevältä kuulostaa myös sokerivarantojen täydentäminen syödyllä proteiinilla lihasten sijaan. Näin onnistutaan elimistön omalla toimivalla säätelyllä estämään verensokerin lasku liian alas ihan ilman ulkoista apua, vaikka kyseessä olisi raskas liikunta.

Onkohan tämä kuvio liian vaikea ymmärrettäväksi vai mikä tässä mättää?

Tässä tämä alkuperäinen 30.11.2009 julkaistu palkittu kirjoitus:
Lapin urheiluopisto toteuttaa FT Christer Sundqvistin ja Marja Immosen ideoimaa vuoden verran kestävää ravintovalmennuksen täydennyskoulutusta. Muutaman päivän aikana saat terveysblogistani lukea mitä opiskelijat ovat saaneet vuoden aikana aikaiseksi. Tänään on esittelyssä hyvä ystäväni veteraaniurheilija Jaakko Metsälehto ja hänen opinnäytteensä. Ennakkoluulottomasti olemme tarjonneet aina koulutuksen loppuseminaariin kiinnostavia näkökulmia. Perjantaina tähtivieraana oli "Suomen Tarzan" Olli Posti. Hän kirjoittaa omassa blogissaan tapahtumasta ja haastattelee Metsälehtoa.

Yhteenveto Jaakko Metsälehdon havainnoista
Vuoden 2009 ravintovalmentakoulutuksen parhaaksi opinnäytteeksi valittiin Jaakko Metsälehdon työ ”Vähähiilihydraattisen ruokavalion käyttö diabetes 1:stä sairastavalla veteraaniurheilijalla”. Tyypin 1 diabetesta sairastava aktiivinen veteraaniurheilija (moniottelija) halusi selvittää sopiiko hänelle vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH), voiko se vähentää vaarallisen matalien (hypoglykemia) ja korkeiden (hyperglykemia) sokeriarvojen esiintymistä ja voiko hän toteuttaa varsin intensiivistä urheiluharjoittelua VHH-ruokavalion aikana.
Metsälehdon työssä löytyi tukea ajatukselle, että VHH-ruokavaliolla voidaan menestyksellisesti edistää diabeetikon terveyttä. Esitelmässään Metsälehto esitti valittelunsa siitä, että hän ei ollut aiemmin tätä vaihtoehtoa kokeillut. Hän ei millään pystynyt ymmärtämään miksi Diabetesliitto vaikenee ruokavaliohoidosta, jossa vähennetään hiilihydraattien saantia. Käsittämättömänä hän piti liiton vihamielistä asennetta tätä ruokavaliota kohtaan. Metsälehto aikoo jatkaa VHH-ruokavalion käyttöä jatkossakin. Ruokavaliomuutoksen myötä ruokainsuliinin määrä laski noin puolella ja kokonaisinsuliinimäärä noin 40 prosenttia. Sokeritasapaino vaihteli tutkimusjakson aikana selvästi vähemmän ja vaarallisen korkeita matalia ja korkeita sokeriarvoja ei ollut lainkaan. Veren rasva- ja kolesteroliarvoissa ei havaittu mitään haitallisia muutoksia, päinvastoin arvot paranivat vähäsen. Urheiluharjoitukset sujuivat entiseen malliin ja hyppylajeissa saavutettiin ajankohtaan nähden yllättävän hyviä tuloksia. Paino laski alussa jopa hälyttävän paljon ja rasvaprosentti meni kovin matalaksi. Tilanne korjaantui kun Metsälehto lisäsi ruoka-annosten kokoa. Hiilihydraatteja runsaasti nauttimaan oppinut urheilija erehtyy herkästi vähentämään annoskokoja liiaksikin. VHH-ruokavaliossa suojaravintoaineiden saanti oli kaikilta osin riittävää.

Tutkimuksen lähtökohdat
Tässä uunituoreen ravintovalmentaja Metsälehdon havainnot VHH-ruokavalion käytöstä itsellään. Ravintovalmentajakoulutuksen vastuuopettaja FT Christer Sundqvist suositteli Metsälehdolle tutustumista A**** H********n kirjoihin (erityisesti ”Diabeteksen hoito ruokavaliolla”), kansainvälisiin diabetestutkimuksiin ja tarjosi omia havaintojaan VHH-ruokavaliosta hänen käyttöönsä. Mitenkään helppoa ei ollut toteuttaa hoitoa vakavaan sairauteen koululääketieteestä poikkeavalla tavalla. Metsälehto kaipaili diabeetikkoryhmän (Diabetesliiton) tukea kokeiluilleen ja piti hankalana, että ei ollut mitään lääkäriä ohjaamassa kokeiluja. Hän oli pitkälti omien tuntemuksiensa, sokerimittarinsa ja opettajansa armoilla. Lisää jännitteitä kokeiluun toi hiilihydraattien korostunut rooli urheilussa ja lääkäri A***** H******n keski-iän jättäneiden kilpaurheilun kyseenalaistaminen.

Perustietoa tyypin 1 diabeteksesta
Tyypin 1 diabetesta hoidetaan insuliinilla, joka auttaa elimistöä käyttämään glukoosia eli sokeria energianlähteenä. Imeytymisominaisuuksiensa vuoksi insuliinia ei voida annostella tabletteina, vaan useimmiten sitä annostellaan ihonalaisilla pistoksilla:
- kertakäyttöisillä insuliinikynillä
- kynään vaihdettavilla säiliöillä
- ohjelmoitavalla pumpulla

Insuliinivalmisteet jaetaan pikainsuliineihin, lyhytvaikutteisiin insuliineihin, pitkävaikutteisiin insuliineihin ja sekoitteisiin.

Tarvittava insuliinimäärä riippuu:
- haiman vielä mahdollisesti tuottamasta insuliinista
- nautituista hiilihydraateista
- liikunnasta
- tulehdussairauksista
- stressistä
- muista syistä

Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka vaatii tiivistä seurantaa, jos hyvää hoitotasapainoa tavoitellaan. Omaehtoinen diabeteksen seuranta pikamittareilla sokeripitoisuuksia sormenpäästä mittaamalla, on päivittäistä. Lisäksi terveyskeskuksissa suoritetaan muutaman kerran vuodessa ns. pitkäsokerin mittaus, missä saadaan keskimääräinen sokeritilanne parin viimeisen kuukauden ajalta. Sairauden hyväksyminen ja sisäistäminen ovat tärkeitä hoidon onnistumisen kannalta.

Suomessa on noin 30 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa ja suhteessa väestöön meillä on maailman suurin tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus. Hyvä diabeteksen hoitotasapaino ehkäisee ja hidastaa useimpien diabeteksen pitkäaikaisongelmien ilmaantuvuutta. Vuosikymmeniä kestänyt diabetes on kuitenkin sairaus, joka todennäköisesti lyhentää elinkaarta näiden sairauksien kautta:
- lisääntynyt infektioalttius
- verenkiertohäiriöitä (infarktit)
- munuaisten vajaatoimintaa (dialyysi)
- retinopatia, silmän verkkokalvon vauriot (sokeus)
- neuropatia eri muodoissa (amputoinnit, impotenssi)
- virtsarakon toimintahäiriöt

Tulevaisuudessa etenkin geeniterapia ja beetasolusiirrännäiset ovat tutkimusponnistelujen kohteena. Joitakin rohkaisevia, onnistuneita leikkausoperaatioita on jo tehty Yhdysvalloissa.

Tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta
Diabetesliiton ohjeissa sanotaan, ettei VHH-ruokavaliosta ole todettu olevan etua tyypin 1 diabeetikolle. VHH:ssa rajoitetaan hiilihydraattien ja lisätään rasvojen määrää virallisiin suosituksiin verrattuna. Joissakin variaatioissa lisätään myös proteiinien saantia. Uuden ruokavalio-ohjelman lähtökohdaksi Metsälehto otti A**** H******n kirjan ”Diabeteksen hoito ruokavaliolla”. H******n ohjelma pohjautuu amerikkalaisen lääkärin Robert Atkinsin dieettiin. H****** itse nimeää ruokaohjelmaansa ”Pellinki-dieetiksi”. Induktio- eli aloitusvaiheessa syödään paljon tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, suositaan lihaa, kananmunia, kermaa ja voita. Hedelmien, marjojen ja kasvisten käytössä on rajoituksia. Pudotus- ja ylläpitovaiheessa suositaan paljon tuoreita kasviksia, varsinkin juureksia (ei perunaa) sekä sieniä.

A**** H******* ei anna tarkkoja prosenttiosuuksia, mutta pitää tarpeellisena pudottaa päivittäisen hiilihydraattien määrän alle 100 grammaa. H******* pitää 1 tyypin diabeetikon tarvitsemaa insuliinia myrkkynä, jonka määrää pitää kaikin keinoin vähentää, jos aikoo selvitä komplikaatioilta. Hiilihydraatit määrittävät suurelta osin käytettävän insuliinin määrän.

Diabetesliitto opettaa ainoastaan laskemaan hiilihydraatit, että osaisit pistää oikean määrän insuliinia. Jotenkin itsestään selvää on, että mitä enemmän käytät hiilihydraatteja, sitä enemmän tarvitset insuliinia ja silloin taas helpommin sokeritasapaino voi vaihdella.

Jonkin verran löytyy tutkimustuloksia VHH-ruokavalion vaikutuksista. Ruotsissa on esimerkiksi tehty vuonna 2005 tutkimus, mihin osallistui 22 kpl 1 tyypin diabeetikkoa. Heillä oli ennen tutkimuksia suuria vaikeuksia pitää sokeritasapaino kurissa ja vuoden mittaisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli saada nämä vaihtelut kuriin. VHH-ruokavaliolla saavutettiin hyviä tuloksia. Sokeritasapainon ylläpidon vaikeuteen vaikuttivat hiilihydraattien tarkan laskemisen vaikeus ja insuliinin vaihteleva imeytyminen (jopa 30 prosentin vaihteluja esiintyi). Koska hiilihydraatit määräävät suuresti insuliinimäärät, niin siten niitä vähentämällä myös insuliinimäärät vähenevät. Tällöin pitäisi sokeritasojen vaihdella vähemmän. Saavutetut tulokset vastasivat oletuksia. Raportissa ei otettu mitään kantaa insuliiniin sinänsä, mitä esim. H******** pitää myrkkynä ja jo siksi sen käytössä pitäisi päästä mahdollisimman vähiin.

Omalla kohdallaan Metsälehdolla on ollut vaikeinta määrittää ruokainsuliinin pistämisajankohta. Ruoan sisältämät hiilihydraatit nimittäin nostavat veren sokeritasoa eri nopeudella. Eli jos yrittää syödä ns. ”terveellisiä” hiilihydraatteja, voi sopivakin insuliiniannos laskea sokerit liian alas hypoglykemian alueelle ja ruoan aiheuttama sokeritaso nousee myöhemmin. Metsälehto on ajatellut, että tässä tilanteessa ehkä pitäisi ruokainsuliinia pistää kahteen otteeseen, mutta silloin homma menisi liian monimutkaiseksi.

Lähtökohtana Metsälehdolla oli halu paremmin kontrolloida omaa sokeritasapainoa, että hän välttyisi diabeteksen aiheuttamilta komplikaatioilta. Terveyskeskuksessa mitatut veren pitkäsokeriarvot olivat osoittaneet aina hyviä tuloksia. Hän uskoi sen johtuvan aktiivisesta urheiluharrastuksesta. Päivittäiset verensokerin heittelyt saattoivat kuitenkin olla suuria, eli 2-20 mmol/l muutaman tunnin sisällä. Pitkään Metsälehto pohti minkälaista ruokavalio-ohjelmaa hän toteuttaisi. Voisiko hän toteuttaa lähellä Atkinsin dieettiä olevaa ruokavaliota ja silti harjoitella ja kilpailla tuloksellisesti?

Muuttamalla varsin radikaalisti hiilihydraattipitoisen ruokavalion H******/Atkins -linjalle hän halusi selkeämmän vastauksen asiaan. Päätös ei ollut helppo, sillä VHH:sta ollaan monta eri mieltä. Virallinen linja pitää sitä jopa hengenvaarallisena. Puolestapuhujiakin on VHH:lle, eikä Metsälehto oikein uskonut asian kuolemanvakavuuteen. Perusmotiivina Metsälehdolla oli elää pidempään ja mahdollisimman terveenä. Aluksi vaikkapa sitten pienellä riskillä.

Muutos VHH:n suuntaan
Metsälehdon normaaliin ruokavalioon oli kuulunut hyvin runsas hiilihydraattien nauttiminen. Hiilihydraatteja oli nautittu 300-400 grammaa päivää kohti. Hän oli ollut kova leivän syöjä, puuro oli kuulunut jokaiseen aamuun, samoin päiväkahvipulla. Pääruoat olivat aina sisältäneet joko perunaa, riisiä tai pastaa. Käsittääkseen hän toteutti aika hyvin ns. virallisia ruokavaliosuosituksia. Diabetesliiton kursseilla hän oli saanut tukea runsashiilihydraattiselle ruokavaliolleen. Nyt piti siis vähentää tätä runsasta hiilihydraattien määrää ja vastaavasti lisätä proteiinin ja erityisesti rasvan osuutta.

Alussa oli ajatuksen tasolla aika vaikeaa luopua totutuista hiilihydraateista. Ajatuksissa pyöri leipä, peruna, riisi, puuro jne. Ravintovalmentakoulutuksen elokuun lähijaksolla käytetyllä Nutrica-ohjelmalla aloitettiin ruokavalion varsinainen seuraaminen, vaikka hiilihydraattien vähentäminen oli asteittain aloitettu jo aikaisemmin. Lähijaksolla Metsälehto huomasi heti, että hiilihydraattien määrä kohosi vieläkin aika suureksi. Runsaasti käyttämistään vihanneksista, marjoista ja hedelmistä tuli varsin paljon hiilihydraatteja. Hän päätti lopettaa aamupuuron syönnin. Aamiaisen hän toteutti pienellä 20-30 gramman leipäannoksella, runsaan voi-öljy-vesi ja valkosipulilevitteen kera. Leipä ja rasvalevite oli omaa valmistetta, sisältäen mm. paljon kuitupitoisia siemeniä. Perunat, riisit ja pastat jäivät kokonaan pois. Näin hän pääsi lähelle 100 grammaa hiilihydraatteja, lopulta hieman tämän allekin (70 – 90 grammaa hiilihydraatteja) päivää kohti.

VHH oli yllättävän helppo ruokavalio toteuttaa
Alkuvaikeuksien jälkeen tottuminen uuteen ruokavalioon sujui yllättävän helposti. Minkäänlaisia pahoinvointioireita ei ilmennyt. Makean himo ei ollut ollenkaan sietämätön. Syyskuun alussa alkanut tarkka hiilihydraattien laskeminen ja seuranta aiheuttivat selvää painon putoamista jopa huolestuttavissa määrin. Painoindeksi lähenteli 21, mikä aika lihaksikkaalla urheilijalla oli aivan liian alhainen. Painon putoaminen kuitenkin pysähtyi, yksinkertaisesti syömällä enemmän (ei kuitenkaan lisäämällä hiilihydraattien saantia).

Siirtyminen erilaisiin olosuhteisiin, esim. Thaimaan matka, toi mukanaan vaikeuksia. Vieraitten ruokien hiilihydraattien selvittäminen oli vaikeaa ja osittain piti vain useammilla mittauksilla selvittää eri ruokien vaikutus. Tästä Metsälehto veti johtopäätöksen, että jatkuva matkustelu ei sovi tällaisen ruokavalion toteuttamiseen, ainakaan alkuvaiheessa. Lisäksi pitkän lentomatkan jälkeen esiintyi hetkellisesti korkeita veren sokeriarvoja. Tästä hän päätteli, että pitkä lentomatka aiheutti stressiä. Ehkä siirtymistä VHH:n suuntaan helpotti selkeä välivaihe heinä-elokuussa, jolloin etsittiin sopivaa hiilihydraattitasoa. Hän päätyi lopulta ensimmäisellä seurantajaksolla seuraavaan energiaravintoaineiden jakaumaan: 20 % hiilihydraatteja, 30 % proteiinia ja 50 % rasvaa.

Toisella seurantajaksolla loka-marraskuussa hiilihydraattien määrää edelleen pienennettiin muutama prosentti (alle 100 grammaan päivässä). Rasvojen määrä kasvoi vastaavasti. Mitään vajausta vitamiinien ja hivenaineiden saannissa ei ollut missään vaiheessa.

Painon putoaminen painoi mieltä niin paljon, että Metsälehto kävi Lapin urheiluopistossa mittaamassa rasvaprosenttinsa. Kolmen prosentin rasvalukema sai aikaan melkein paniikkireaktion Metsälehdossa. Sovittiin uusintamittaus sekä testikoneella että pihdeillä, jolloin saatiin inhimillisemmät noin 8 prosentin lukemat. Ruoka-annosten suurentamiseen oli aihetta.

Insuliinin käytön muutokset
Välillä oli äärimmäisen turhauttava olotila, kun insuliinia piti käyttää lähes samoja määriä kuin ennenkin, jolloin hiilihydraattien syönti oli kuitenkin ollut moninkertainen. Syitä tähän yritettiin etsiä. Lääkärin ohjauksen puutteesta johtuen, on mahdollista, että Metsälehto jotenkin sekoitti pitkävaikutteisen- ja ruokainsuliinin käytön muutokset seuranta-aikana. Nyt jälkeenpäin on selvinnyt, ettei pitkävaikutteisen insuliinin käytössä välttämättä tarvitse odottaa suuria muutoksia. Uusi VHH-ruokavalio vaikuttaa tietenkin varsinaisesti ruokainsuliinin käyttömääriin. Olkapään supraspinatus-jänteen tulehdustila ja polven nivelkierukka- ja kulumaongelmat aiheuttivat molemmat varsinkin yöllä kipujen kanssa vajaata unta ja stressiä, mikä vaikutti sokeritasapainoon ("urheilija ei tervettä päivää näe?"). Syyskuun lopussa olkapääongelmaan saatu kortisonipistos nosti myös sokeritasoja ja syyskuun loppu olikin aika ongelmallista insuliinimäärien etsintää. Välillä iski suoranainen pelkotila – oliko Metsälehto tekemässä jotakin aivan hullua? Olisi paljon helpompaa aloittaa tällainen kokeilu ryhmässä, missä olisi asiantunteva lääkäri ohjaamassa ja mahdollisesti selvittämässä edellä mainitut ongelmat. Ihanteellisinta olisi, jos Diabetesliitto olisi kiinnostunut asiasta ja järjestäisi tällaisen VHH-tutkimuksen ja varaisi VHH-kokeiluille asiantuntijaresursseja.

Lokakuun puolella alkoi Metsälehdon tilanne tasapainottua. Ruokainsuliinin tarve oli varsin tasaisesti 7 yksikköä päivässä, mikä oli selvästi alempi määrä aikaisempaan tarpeeseen nähden (noin 13 - 15 yksikköä päivässä). Ruokainsuliinin tarve oli siis alentunut peräti 50 prosenttia! Vastaavia tuloksia on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa.

Metsälehdolla on yksi mielenkiintoinen huomio, jonka hän haluaa erikseen tuoda esille. Varsin tukevan vähän hiilihydraatteja sisältävän thaimaalaisen kala-aterian jälkeen hän otti 2 kansainvälistä yksikköä ruokainsuliinia. Noin 2,5 tuntia aterian jälkeen hän sai verensokeriarvon 3.9, mikä normaalisti olisi Metsälehdolla aiheuttanut tarpeen välittömästi nauttia hiilihydraattipitoinen välipala. Kuitenkin hän jätti nyt välipalan pois. Uusintamittaukset osoittivat neljän ja viiden tunnin jälkeen verensokeriarvojen palautuneen normaaliksi! Tohtori Sundqvist piti mahdollisena, että ruokainsuliinin otto pudotti verensokerin hyvin alas, mutta kalan sisältämä runsas proteiini käytettiin 4-5 tunnin jälkeen maksassa glukoosin uudismuodostukseen, jolloin verensokeri tuli normaaliksi. H******* ei hyväksy tätä selitysmallia. Metsälehto toivoo, että asiaa tutkittaisiin (herätys Diabetesliitto!).

Rasva- ja kolesteroliarvojen muutokset
Mitään mainittavaa muutosta ei tapahtunut veren rasva- ja kolesteroliarvoissa. Tämä oli hyvin rauhoittava tieto ja Diabetesliiton pelottelu ei ollut perusteltua.

Harjoittelun sujuminen VHH-ruokavalion aikana
Syyskuussa oli ongelmia polven ja olkapään kanssa, josta syystä harjoittelu ei oikein sujunut. Näiden vaivojen väistyessä alkoi harjoittelu taas sujua, eikä Metsälehto huomannut mitään erityisiä jaksamiseen liittyviä ongelmia rankankaan harjoittelujakson aikana. Lenkit, lajiharjoittelut ja kuntosalitreenit sujuivat normaalisti rajusti pienentyneestä hiilihydraattien saannista huolimatta. Aamulenkki sujui hyvin ennen aamiaista ja aamiaisen sisältämän 30 gramman hiilihydraattimäärän varassa Metsälehto teki tunnin kestävän intensiivisen lajiharjoitteluohjelman. Illalla ennen noin tunnin kestävää kuntosaliohjelmaa hän söi proteiinipatukan, joka sisälsi 12 g hiilihydraattia. Hän oli huomannut ehkä lievästi enemmän väsymystä esim. jalkaprässisarjoissa. Varsin kovankin harjoituspäivän jälkeen seuraavana päivänä hän on ollut virkeässä kunnossa. Lounaan sisältämän 32 gramman hiilihydraattimäärän jälkeen suoritettu tunnin juoksutreeni ja 1,5 km uinti sujuivat ilman erityistä väsymystä. Lajiharjoituksissa hän teki esim. korkeushypyssä vuodenaikaan nähden yllättävän hyviä tuloksia. Aika on kuitenkin vielä liian lyhyt pitemmille johtopäätöksille.

Ruokailukertoja tuli vain 3 kpl päivää kohti noudatettaessa VHH-ruokavaliota, mitä pidetään urheilijalle aivan liian harvana ateriarytminä. Metsälehto kuitenkin arveli, että ”virallisen” suosituksen mukaisesti ruokailtaessa (hiilihydraatteja 50 – 60 %), näin harvoista ateriakerroista on jo haittaa (oma kokemus!). Tilanne muuttui Metsälehdon mielestä, kun pääenergialähteeksi otettiin rasvat. Aiemmin harvoista ateriahetkistä johtunut nälkä pysyi poissa ruokailtaessa runsaammin rasvapitoisia ruoka-aineita.

Yksi asia oli ihan selvä – liikunta vähensi insuliinin tarvetta. Liikuntamäärästä riippuen insuliinin vähennyksen merkitys saattoi olla yhtä suuri kuin VHH-ruokavaliolla aikaan saatu. Asian selvittämiseksi olisi hyvä tehdä tutkimuksia (herätys liikunta-alan tutkijat!)

Yleistä pohdintaa
Miten pitäisi suhtautua tähän VHH-ruokavalioon? Metsälehto pohti. Voiko VHH-ruokavaliota toteuttaa työssäkävijä? Metsälehdolla on eläkeaika juuri alkamassa ja siten ruokailun järjestäminen on helpompaa. Työpaikkaruokailun järjestelyt voivat olla vaikeampia. Metsälehdon omassa työpaikassa se useimmiten olisi onnistunut ja ruokalahenkilökunnan kanssa hän olisi voinut päästä sopimukseen. Varmaan on työpaikkaruokailuja, missä tarjolla on usein vain makaronilaatikkoa tai kinkkukiusausta. Silloin olisi käytettävä omia eväitä.

Miten pitäisi suhtautua jonkin verran lisääntyneeseen proteiinitarpeeseen ja selvästi lisääntyneeseen rasvojen käyttöön, jos tarkastellaan asiaa ekologiselta kannalta? Eläinperäiset ruoat aiheuttavat isomman ekologisen kuorman verrattuna hiilihydraattipitoisiin viljatuotteisiin. Välttämättä eläinpitoisia ruokia ei tarvitse lisätä. Lisääntyneen rasvan- ja proteiinintarpeen voi tyydyttää kasvikunnan tuotteilla. Yksi peruste vastustaa VHH:ta on se, että VHH-ruokavaliolla saadaan liikaa proteiinia, joka sitten aiheuttaa erilaisia sairauksia erityisesti diabeetikolla, mutta Metsälehdon mielestä proteiinin saantia ei tarvitse lisätä. Tyydyttyneiden rasvojen liikasaantia pelätään, mutta on kuitenkin vahvaa näyttöä sen puolesta, etteivät tyydyttyneet rasvat olekaan pahasta. Kokojyväviljatuotteilla on helppo saada riittävästi kuituja, mutta Metsälehdon havaintojen mukaan hän sai kuitenkin ihan riittävästi ravintokuitua ilman viljatuotteita ja vatsan toimintaongelmia ei ollut.

Metsälehto oli erityisen iloinen kun VHH-ruokavaliolla ruokainsuliinin tarve väheni puoleen aikaisemmasta ja koko insuliinitarve aleni noin 40 prosenttia. Hiilihydraattien käyttömäärän laskiessa 300–400 grammasta noin 100 grammaan, olisi odottanut ehkä vielä merkittävämpääkin pudotusta, mutta todennäköisesti näin lineaarinen lasku ei ole mahdollinen.

Varsin lyhytaikaisen kokeilun ja kokemuksen pohjalta Metsälehto uskalsi suositella VHH-ruokavaliota 1 tyypin diabeetikolle, mutta samalla hän korosti liikunnan merkitystä. Yhdistämällä VHH-ruokavalio ja liikunta, voitiin puolittaa insuliinin tarve. VHH ruokavalion ja erittäin runsaan liikunnan onnistumisesta pitäisi saada lisää kokemusta. Itse Metsälehto pitää omaa kokemustaan vielä liian heiveröisenä. Metsälehto ottaa mielellään vastaan käyttökokemuksia VHH:sta.

Selkeitä virheitä Metsälehto teki kuten edellä mainittu pitkävaikutteisen insuliinin liiallinen vähentäminen. Paino putosi välillä jo huolestuttavasti ja sitten lopulta ensimmäinen rasvaprosentin mittaus suorastaan järkytti. Mittausten jälkeen Metsälehto lisäsi aterian määrää, vaikka päivittäiset kalorimäärät olivat jo 3000 kcal luokkaa.

VHH ruokavalion aloittaminen pitäisi Metsälehdon mielestä järjestää ryhmässä, missä olisi asiantunteva ohjaus. Onko tämä tänä päivänä mahdollista, laajan vastustuksen vuoksi? Pallo on heitetty Diabetesliiton suuntaan!

Kaiken kaikkiaan Metsälehdolle jäi sellainen tunne, että hän oli tekemisissä ison asian kanssa ja vasta nyt hänellä olisi eväitä tehdä asiasta oikein kunnollinen tutkimus. Kunnollinen tutkimus olisi todella tarpeen. Onhan diabetes yksi vakavimmista sairauksistamme ja sen aiheuttamat komplikaatiot sekä taloudellisesti, että henkisesti erittäin raskaita.

Opinnäyteen julkaisu ja ravintovalmentajakurssin loppuminen ei lopeta Metsälehdon VHH-ruokavalion noudattamista. Jos tarvetta ja ulkopuolista kiinnostusta on, niin mahdollisesti jonakin päivänä Metsälehdon opinnäyte voi saada jatko-osan. Jatkoa olisi hyvä odottaa jo siitäkin syystä, että jäi paljon kysymyksiä, mihin Metsälehto haluaisi vastauksia. Jo nyt Metsälehdolla on paljon turvallisempi olotila kuin tutkimusta aloitettaessa. Pelko matalan verensokerin aiheuttamasta shokkitilasta on melkeinpä poistunut. Hän kokee itsensä pirteämmäksi ja unen laatu on parantunut.

Lopuksi Metsälehto haluaa sanoa, että aiheen valinta on ollut yksi hänen elämänsä käännekohtia. Se antoi todella paljon. Hän on erityisen kiitollinen Christer Sundqvistille, joka puhui hänelle virallisen ravitsemusvalistuksen lisäksi vaihtoehtoisesta ruokavaliosta nimeltään VHH. Kuitenkin, vaikka tämän vaihtoehdon eteen hän olisi jotenkin muutakin kautta joutunut, hän uskoo, että ilman kurssia ja erityisesti tätä lopputyötä, hän ei olisi kyennyt aloittamaan koko ohjelmaa.

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:
Tämän kirjoitti kello 47 kommenttia:
Avainsanat:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)