tiistaina, huhtikuuta 13, 2010

Rasvan ja sydänsairauksien yhteys häviää suuressa aineistossa


*
Päivitys (13.4.2010) tähän 11.4.2010 ilmestyneeseen kirjoitukseeni. Olen saanut varsin runsaasti sähköpostilla tiedusteluja mistä tuon käyttämäni tietokannan voi saada. Kerron nyt mistä tietokannan (Excel -taulukko) voi ladata. Mikäli tarvitsette apua tietokannan käyttämiseen, voitte ottaa vaikkapa minuun yhteyttä. Vastaan mahdollisuuksieni mukaan. Tietokannan voi ladata täältä (ZIP-tiedosto, noin 2 Mt).

Ancel Keys osoitti aikoinaan, että rasvan kulutuksen ja sydänsairauksien välillä on yhteys. Tohtori Keys keräsi jo vuonna 1953 aineistoa rasvan kulutuksesta ja sydänsairauksista eri kansoilla. Hänen valitsemansa aineiston perusteella yhteys näyttikin vakuuttavalta. Hän havaitsi, että mitä enemmän maassa syötiin rasvaa, sitä enemmän oli sydänkuolemia.

Tutkimuksessa oli kuitenkin pahoja puutteita. Tohtori Keys käytti saatavissa olevista 22 maan tiedoista vain kuuden maan aineistoja. Keys oli valinnut maista ne, jotka tukivat hänen rasvateoriaansa. Jos hän olisi käyttänyt kaikkien maiden aineistoja, tutkimuksen johtopäätökset olisivat olleet paljon monimutkaisemmat.

Vastaamatta jäivät kysymykset:
  • miksi Suomessa oli seitsemän kertaa enemmän sydänkuolemia kuin Meksikossa, vaikka molemmissa maissa syötiin yhtä paljon rasvaa? (Keys ratkaisi ongelman jättämällä Meksikon tilastoista pois)
  • Japanissa oli alhaisin rasvakulutus kaikista 22:sta maasta, mutta yllättävää kyllä riski sairastua sydänsairauksiin oli siellä kuusi kertaa korkeampi kuin Meksikossa. Miten tämä sopi yhteen rasvateorian kanssa? (Keys ratkaisi ongelman jättämällä myös Japanin tarkastelun ulkopuolelle)
  • Meksikossa ja Israelissa syötiin rasvaa saman verran, mutta Israelissa sydänsairauden riski oli 21-kertainen. Mitä tällaiselle tiedolle tehdään? (Keys ratkaisi ongelman pitämällä kaaviossa Israelin, mutta jättämällä pois Meksikon)
  • Suomessa kulutettiin rasvaa kolmannes vähemmän kuin Ruotsissa, mutta sydänsairauksien riski oli Suomessa lähes kaksinkertainen. Mitä tehdä tälle tilanteelle? (Keys valitsi tutkimukseen Suomen ja Ruotsin ja toivoi, että muut hyvät valinnat riittivät varmistamaan yhteyden rasvan kulutuksen ja sydänsairauksien välillä)
Nämä seitsemän maata Keys lopulta sitten valitsi tutkimukseensa mukaan: Suomen, Israelin, Hollannin, Saksan, Sveitsin, Ranskan ja Ruotsin. Näin hän sai tutkimustulokseksi, että runsas tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydänsairauksia. Mikäli hän olisi käytettävissä olleista aineistoista valinnut Italian, Kreikan, Entisen Jugoslavian, Hollannin, Suomen, USA:n ja Japanin, hänen tutkimustuloksensa olisi ollut päinvastainen: mitä enemmän ravinnossa oli tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, sitä pienempi oli sydänsairauksien riski.

Loppu olikin sitten poliittista juonittelua ja taloudellisia kytköksiä tutkijoiden, lääketeollisuuden ja Amerikan Sydäntautiliiton välillä. Tiedotusvälineitä taitavasti manipuloimalla ja Amerikan Sydäntautiliiton suosiollisella avustuksella saatiin lääketeollisuuden toivoma tulkinta tiede-elämässä voitolle.

Nykyään meillä on käytettävissä luotettavat tiedot 137:stä maasta. Tiedot löytyvät WHO:n ja FAO:n rekistereistä. Tuoreimmat tiedot löytyvät vuodelta 2003. Kun tilastoja tarkastelee niin huomaa miten monesta eri syystä sydänsairaudet voivat yllättää. On todellista toiveajattelua, että rasvan syöntiä vähentämällä tai lisäämällä voitaisiin vaikuttaa sydänterveyteen.

FAO:n ja WHO:n tilastoja tarkastelemalla saamme tietää, että rasvan syönnin ja sydänsairauksien välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä jos käytämme tietoja 137:stä maasta: Albania, Algeria, Angola, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Australia, Itävalta, Aserbaitsan, Bahama, Bangladesh, Barbados, Valko-Venäjä, Belgia, Belize, Bolivia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Brasilia, Brunei, Bulgaria, Burkina Faso, Kanada, Cape Verde, Tsad, Chile, Kiina, Kolombia, Kongo, Costa Rica, Kroatia, Kuuba, Kypros, Tsekki, Tanska, Dominikaaninen tasavalta, Ekvador, Egypti, El Salvador, Eritrea, Eesti, Etiopia, Fidjisaaret, Suomi, Ranska, Gabon, Gambia, Georgia, Saksa, Ghana, Kreikka, Guatemala, Honduras, Unkari, Islanti, Intia, Indonesia, Iran, Irlanti, Israel, Italia, Jamaika, Japani, Jordania, Kasakstan, Kenia, Korean tasavalta, Kuwait, Kirgistan, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Mauretania, Mauritius, Meksiko, Moldova, Mongolia, Marokko, Myanmar, Namibia, Nepal, Alankomaat, Uusi Seelanti, Nikaragua, Nigeria, Nigeria, Norja, Pakistan, Panama, Peru, Filippiinit, Puola, Portugal, Romania, Venäjä, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Samoa, Saudi Arabia, Senegal, Seyshellit, Slovakia, Slovenia, Salomonin saaret, Etelä-Afrikka, Espanja, Sri Lanka, Sudan, Surinam, Swatsimaa, Ruotsi, Sveitsi, Syria, Tansania, Thaimaa, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Turkki, Turkmenistan, Ukraina, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Uruguai, Utsbekistan, Vanuatu, Venetsuela, Vietnam, Jemen ja Zimbabwe

Kun näiden yllä mainittujen maiden rasvan kulutus verrataan aikuisväestön sydänsairauksiin saadan korrelaatioksi -0,502 (eli ei ole minkäänlaista yhteyttä; 0 tarkoittaa ei mitään yhteyttä ja 1, että on täydellinen korrelaatio) ja regressioviiva on Ancel Keysin havainnoista poiketen toiseen suuntaan kallellaan. Eli, mitä enemmän rasvaa nautitaan sitä vähemmän on sydän- ja verisuonitauteja.

Oheisesta taulukosta voi nähdä, että Turkmenistanissa ja Tadshikistanissa kuolee eniten ihmisiä sydän- ja verisuonisairauksiin (SVT), mutta rasvan syönti on hyvin vaatimatonta. Ranskassa syödään eniten rasvaa ja siellä on Japanin jälkeen alhaisimmat sydänsairastavuuslukemat. Suomi on melkein regressioviivalla, eli me syömme varsin kohtuullisesti rasvaa (yhtä paljon kuin esim. Australiassa, Islannissa ja Kyproksessa) ja sydänsairastavuus oli vuonna 2003 varsin vaatimatonta luokkaa (olemme samalla tasolla kuin esim. Ruotsi, Islanti ja Uusi Seelanti).

Innokkaimmat lukijani voivat tiedustella minulta mistä tämän käyttämäni aineiston voi tilata. Tilastotiede ei ole minulla kovinkaan hyvin hallussa ja olen voinut tehdä vääriäkin tulkintoja tästä massiivisesta materiaalista. Suosittelen materiaalin hankkimista.

Muita kirjoituksia ruoasta:

15 kommenttia:

  1. Nykykatsannossa A. Kays´in julkaisut ovat aika primitiivisia juuri sieltä II Maailmansodan jälkivuosilta. Niitä vain on vaikea saada ilman hyviä kirjastoyhteyksiä.
    Hallinnollisesti erityisesti kansainvälispoliittisesti, mutta myös oman maan maatalouspoliittisesti opit sattuivat kohdalleen kuin tilattuina.
    Maailma tarvitsi ruokatukea. "Miekat auroiksi"-periaatteella sitä sitten tulikin. Viljelyalat laajenivat niin viljojen kuin "pelto"rasvojenkin osalta.
    Vielä pitää saada valkuainen pellosta. Se jo melkein saadaan. Sitten se on siinä.
    Sopii näinollen haukkua eläinrasvan vaarallisuutta.
    Tutkittaisi edes hiilihydraatin vaarallisuutta. Meillä Suomessa siihen olisi oiva mahdollisuus (1H NMR) ja osaavat tutkijatkin.
    Mikähän mahti tämän kieltää maailmanlaajuisesti?
    Onneksi yksityinen ihminen voi jsaa vielä ajatella omilla aivoillaan.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista! Kehtaatko heittää paperia osoitteeeen jussi_riekki@hotmail.com.

    Kiitti jo valmiiksi vaivasta!

    VastaaPoista
  3. Jaha, enpä lukenutkaan viimeistä kappaletta kovin tarkasti. Jokin osoite toki myös kelpaa, mistä materiaalia löytyy!

    VastaaPoista
  4. Sydänliiton Sydän-lehti (2/2010) kirjoittaa sivulla 7.

    "Rasvateoriaa yritetään horjuttaa

    Sydänjärjestöjä on kutakin lähestytty vakuuttelulla, joka nojaa erääseen arvovaltaisessa kliinisen ravitsemustieteen lehdessä julkaistuun artikkeliin. Artikkeli toistaa sen, minkä jo tiedämme: kovan rasvan ja sepelvaltimotaudin/sydänkuolleisuuden välillä ei ole osoitettu suoraa yhteyttä.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kovan rasvan saannilla olisi yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja sitä kautta sydäntautiriskiin. Tämä yhteys on kiistatta osoitettu: kovan rasvan saanti muun muassa kohottaa haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

    Voimme edelleen vahvasti suositella, että kovaa rasvaa tulisi vähentää ruokavaliossa. Olennaista on myös se, millä kova rasva korvataan eli tilalle pehmeitä rasvoja ja hyvälaatuisia hiilihydraatteja. Ruokakielellä tämä tarkoittaa sitä, että leivälle sivellään margariinia, salaatinkastikkeiden aineksena ja ruoanlaitossa suositaan kasviöljyä ja kalaa nautitaan vähintään kahtena päivänä viikossa. Hyviä hiilihydraattien lähteitä puolestaan ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä vähän suolaa sisältävä, runsaskuituinen leipä ja muut viljavalmisteet."

    Kirjoituksesta huokuu sellainen henki kuin rasvateorian horjuttajat olisivat jotakin vaiohtoehtopuolen huuhaa-sakkia. Tosiasiassa horjuttajat ovat maailman johtavia rasva- ja sydäntautien tutkijoita, sisätautilääkäreitä, parhaita ammatti-ihmisiä. Yksi heistä on ruotsalainen professori Peter Nilsson, (professor i kardiovaskulär forskning) Hän sanoo: "Dags att sätta punkt!" katso video 2 min osoitteessa
    http://www.kostdoktorn.se/annu-en-professor-dags-att-satta-punkt

    Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat kuin keskiajan katolinen kirkko, joka uskoi maapallon olevan kaiken keskus. Siitä käsityksestä pidetään kiinni niin kauan kuin mahdollista.

    VastaaPoista
  5. Matti Tolonen huomauttaa erittäin tärkeästä asiasta! Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että rasvateorian nimekkäitä horjuttajia ei oteta vakavasti.

    Ei voi olla kovinkaan hedelmällistä ravitsemuskeskustelun kannalta jos pidetään yksipuolisesta rasvakäsityksestä kiinni viimeiseen asti.

    VastaaPoista
  6. Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoisläkäri, dosentti Mikko Syvänne moittii Kraus et. al. -tutkimusta virheistä ja samalla hän puolustelee rasva-kolesteroli-sydäntauti -teoriaa Sydänliiton nettisivulla.

    Syvänne on siis täysin päinvastaista mieltä kuin ruotsalainen sydäntautiprofessori Peter Nilsson

    VastaaPoista
  7. Vaikea tajuta miten on mahdollista, että Sydänliiton propaganda edelleen on mahdollista. Kiitos linkeistä Matti Tolonen!

    VastaaPoista
  8. Miten on mahdollista, että Sydänliitto ja Diabetesliitto voivat rauhassa antaa vanhentuneihin ja joissain tapauksissa vääristeltyihinkin tutkimuksiin perustuvia suosituksia, joutumatta vastuuseen? Vai voisiko kyseisten järjestöjen johtohenkilöitä saada vastuuseen? Kuka puolustaisi heikoimpia ja sinisilmäisimpiä kanssatovereitaan ja haastaisi noiden järjestöjen johtohenkilöt oikeuteen? Joutuihan tupakkateollisuuskin lopulta edes hieman vastaamaan joistain moraalittomista toimistaan.

    60- ja 70-luvuilla rasvahysteerikoilla on varmaan ollut hyvä ja pyyteetön tarkoitus pelastaa suomalaiset sydän- ja verisuonitaudeilta. Tänä päivänä kyse ei voi olla kuin härskistä oman edun tavoittelusta, tai rikollisen kovapäisestä oman kannan puolustamisesta. Siviilielämässä voi olla näistä asioista mitä mieltä tahansa, mutta mikäli ohjaa kokonaista kansaa ravintovalinnoissa, niin ohjeiden täytyy perustua viimeisimpiin ja luotettavimpiin tutkimuksiin. Mikäli tutkimukset eivät selvästi tue omaa kantaa, ei niin saa myöskään ravintosuosituksista vastaavassa asemassa olevana väitää, vaikka olisi "100% varma" omasta kannastaan. Vastuullisessa asemassa olevien pitää kertoa avoimesti ja mahdollisimman objektiivisesti myös oman kannan kanssa ristiriidassa olevista tutkimuksista.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  9. Luin Aamulehdestä äsken, että tähtitaivaalla tehty löytö pakottaa miettimään uudestaan nykyisiä teorioita planeettojen synnystä. Taivaalta on nimittäin löydetty planeettoja, jotka kiertävät väärin päin ja niin ei nykyteorian mukaan pitäisi olla mahdollista.

    Pistä tämä havainto siihen yhteyteen, että Sydänliitossa tutustutaan arvostetun rasvatutkija Ronald Kraussin havaintoihin, että kova rasva ei todellakaan ole yhteydessä sydänsairauksiin. Sydänliitossa kaikki pyörii kuitenkin edelleen vanhan järjestelmän mukaan, eli nykyteoriaa Kraussin analyysi ei horjuta. Kraussin havainto ei saa muuta aikaiseksi kuin linnoittautumisen vankan dogmaattisen oppirakennelman taakse: "Voimme edelleen vahvasti suositella, että kovaa rasvaa tulisi vähentää ruokavaliossa. Olennaista on myös se, millä kova rasva korvataan eli tilalle pehmeitä rasvoja ja hyvälaatuisia hiilihydraatteja. Ruokakielellä tämä tarkoittaa sitä, että leivälle sivellään margariinia, salaatinkastikkeiden aineksena ja ruoanlaitossa suositaan kasviöljyä ja kalaa nautitaan vähintään kahtena päivänä viikossa. Hyviä hiilihydraattien lähteitä puolestaan ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä vähän suolaa sisältävä, runsaskuituinen leipä ja muut viljavalmisteet.

    Mikähän mahtaisi olla sellainen ilmiö ravitsemustieteessä, joka saisi muutoksen aikaan esimerkiksi Sydänliiton lääkäreiden ajattelussa? Mitä ehdotat?

    VastaaPoista
  10. Puskan ja sydänliiton lääkäreiden osakesalkut voisivat olla mielenkiintoista nähtävää. Veikkaan, että sieltä löytyy Raisiota, Unileveriä yms.

    VastaaPoista
  11. Mitenkäs olisi mallin ottaminen länsinaapurista? Jos Sydänliiton saisi perustelemaan kantansa, niin se olisi lopputuloksesta riippumatta kaikkien etu. Eli selkä seinää vasten, vaadittaisiin kaikkiin Sydänliiton esittämiin kyseenalaisiin väitteisiin tieteelliset perusteet. Eikä vastaukseksi hyväksyttäisi mitään jaaritteluita, vaan viitteet tutkimuksiin, jotka jokainen voi halutessaan tarkistaa. Näistä voisi sitten koostaa ”puolesta ja vastaan” taulukot, jossa on perusteluina vain laadukkaita tutkimuksia kummaltakin kannalta.

    Joitain esimerkkejä perusteluja kaipaavista asioista:
    - Mitkä tutkimukset puoltavat nykyisen ravintosuosituksen ravintoainejakaumaa?
    - Mitä positiivista pitkäaikaisnäyttöä nykyisen ravintosuosituksen terveydellisestä vaikutuksesta on?
    - Mikä on näyttö kovan rasvan haitallisuudesta yksittäisenä irrallisena tekijänä?
    - Mihin tutkimuksiin perustuu veren kokonaiskolesterolin raja-arvosuositukset?
    - Mihin tutkimuksiin perustuu väite korkeiden tavallisessa verikokeessa mitattujen ldl-arvojen korreloinnista sydän- ja verisuonitautien kanssa?
    - Mihin perustuu ravinnosta saatavan kolesterolin raja-arvosuositukset?
    - Mihin tutkimukseen perustuu margariinin suositteleminen ihmisravinnoksi?
    - Mihin tutkimuksiin perustuu suositus syödä runsaasti leipää?
    - Mihin tutkimukseen perustuu väite maitotuotteiden vähärasvaisten versioiden paremmuudesta täysrasvaisiin verrattuna?

    Diabetesliitolta voisi myös vaatia lähdeviitteitä edes pöyristyttävimpiin suosituksiin. Esim.:
    - Mihin tutkimuksiin perustuu suositus sokeritautisen ruokavalion 45-60% hiilihydraattien osuudesta? (Suomeksi: Miksi sokerille yliherkille ihmisille suositellaan runsasta sokerin syöntiä, ja sen seuraamien ongelmien korjaamista lääkkeillä?)

    Nämä vain esimerkkinä, viisaammat laatikoot fiksummat ja kattavammat kysymykset.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  12. Aivan loistavaa, Tyhmä Kyselijä. Näen jo sieluni silmin kiemurtelevia punakasvoisia kavereita nojatuoleisaan...

    Minulle on jäänyt viimeajoista sellainen vaikutelma että virallisesta linjasta poikkeavat tuovat jatkuvasti uusia tutkimuksia näytille. Toinen toistaan vakuuttavampia. Kun taas virallinen taho vetäytyy muinaisten tutkimustensa taakse mumisemaan epäselvyyksiä...voihan se tietty olla että katselen hieman vaaleanpunaisten lasien läpi näitä uutisointeja.

    VastaaPoista
  13. Olet oikeassa Hannu.

    Anteeksi jos hieman kärjistän tilannetta nyt, mutta pitkään on mielessäni käynyt tällainen ajatuksenpoikanen ja se sopii nyt tähän yhteyteen:

    Todellista voimaa osoitetaan silloin jos mielipiteen tai asian alas painamisen sijaan, ollaan valmiita ojentamaan auttava käsi ja nostetaan asia tai mielipide ylös.

    On paljon mahdollista, että moni asia jää nostamatta esille kun käytämme voimaa väärin. Heikkovoimaisena joudun taktikoimaan näiden eri leirien välissä. Ei ole helppoa. Pitäisi jollakin tavalla taata virallisterveellisen hapatuksen pahimmille piirteille kunniallinen pakoreitti. Niin, että siellä pohjalla oleva aito ja oikea tieto saisi mahdollisuuden tulla esille.

    Kaikki eivät todennäköisesti ymmärrä mitään höpötyksestäni, mutta sainpa sanottua tämän tässä omassa terveysblogissani. Nyt teidän arvokkaiden kommenttien pariin taas. Anteeksi mahdollinen häiriö.

    VastaaPoista
  14. Viisasta puhetta ja toimintaa veteraaniurheilijalta. Itselläni pyrkii mielen kiihtymys usein ajamaan järjen edelle. Järkeväähän olisi hieman nuoleskella asioista vastuussa olevia, vaikka kuinka mieli tekisi haukkua. En ole eläissäni tavannut imartelulle täysin immuunia ihmistä. Muutosehdotuksia ravintosuosituksiin saa läpi varmaan parhaiten korostamalla nykyisten suositusten järkevyyttä niiden laatimisajankohtana saatavilla olleen tietämyksen valossa.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista