**
Ruotsin Karoliinisessa instituutissa on käyty läpi 25 000 ruotsalaisen naisen ruokapäiväkirjat. Tutkimus alkoi vuonna 1997. Suururakan päätyttyä tutkijat ovat yhtä mieltä tästä:
Jos nainen halua huolehtia sydämensä ja verisuoniensa kunnosta, hänen pitää perusterveelliseen ravinnon (kokojyvätuotteita, kalaa ja papuja) lisäksi syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä harrastaa liikuntaa.
Tuo oli iloinen uutinen. Tässä saimme yksinkertaisen määritelmän terveellisestä ruoasta. Rasvoista ei puhuta juurikaan mitään - pääpaino on vihanneksilla ja hedelmillä. Kalan rasvat ovat tietenkin hyödyllisiä. Papujen terveellisyyttä ei voi kiistää. Olisivatpa kala, vihannekset ja hedelmät edullisia elintarvikkeita! Varmaan niitä kaikki silloin nauttisi riittävästi.
Lähde: Medical News Today, 29.10.2007
maanantaina, lokakuuta 29, 2007
sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007
Eräs toimittaja ei pidä voista
##
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:
Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:
- Olen aina inhonnut voita. Nykyisin siinä ei ole mitään kuohuttavaa, mutta 1960-luvulla oli.
- Sodasta ja pula-ajasta selvinneet suomalaiset lihoivat niinä vuosina nopeasti. Koko kansa oikein kiilsi voista.
- Sukulaisten mielestä voin puute oli syynä kalpeuteen, huonoon ryhtiin ja yleiseen hintelyyteen. Ja voi sitä vahingonilon määrää, kun sitten sain yhdeksänvuotiaana silmälasit. Sokea siitä tulee.
- Kiinalaiset ja japanilaiset eivät yleensä pidä voista. Japanilaisten mielestä me länsimaalaiset haisemme voilta, meistä uhkuu eläinrasvan haju.
- Suomea ei olisi voitu asuttaa ilman lehmää... Lehmä oli ihme. Sen hämmästyttävä mahajärjestelmä muutti heinän kaloreiksi ja valkuaisaineeksi. Lehmä oli täynnä maitoa ja paskaa. Jälkimmäinen sai viljan kasvamaan ja lämmitti läävän höyryillään. Maitoa saatiin vain puoli vuotta, mutta sitä saattoi säilyttää piimänä ja varsinkin voina. Ja voita saattoi myydä, voi oli rahaa.
- Voi oli Suomen rasvaista kultaa.
- Tietämättäni olin siis lapsena osunut arkaan paikkaan, kun olisin lähes yhtä mieluusti levittänyt leivän päälle räkää [kuin voita].
- Voi oli yhtä poliittista kuin rasvaistakin, ja moni poliitikko liukastui siihen.
- Kekkonen kulki Moskovassa kauppaamassa voita.
- Politiikassa voi ja tykit ovat vanha pari. Kansakunta ei voi saada molempia. Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels sanoi, ettei Saksa kaivannut voita vaan tykkejä. Sellainen vaatimus oli helppo esittää, sillä Hitler ei syönyt voita.
- Kohta voi oli tappaja. Vuonna 1971 alkoi tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, jossa osoitettiin voinsyönnin vaarallisuus: se oli yksi suurimmista sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden syistä.
- Jossain piilotajunnassaan suomalaiset unelmoivat kaivautumisesta pehmeän, rasvaisen ja liukkaan voin sisään, turvaan. Siellä voisi kiertyä kerälle ja imeä peukaloa.
Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.
lauantaina, lokakuuta 27, 2007
Julkkisten sairaudet
*
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.
Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?
Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?
Kommentoikaa!
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.
Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?
Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?
Kommentoikaa!
torstaina, lokakuuta 25, 2007
Fibromyalgiaa sairastava menköön punttisaliin
**
Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset (yli 3 kuukautta jatkuneet), tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Oireina esiintyy myös lihasjäykkyyttä, väsymystä ja heikkolaatuista unta. Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. On arvioitu, että oireyhtymästä kärsii 1-2 prosenttia suomalaisista. Sairauden perussyytä ei tunneta. Nykyisin sen kuitenkin otaksutaan liittyvän keskushermoston toimintaan. Diagnoosia laadittaessa tutkitaan kehon 18 fibromyalgiapistettä, joista vähintään 11:n pitää olla aristavia. Diagnoosissa selvitetään myös kivun laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus ja suljetaan pois muiden sairauksien mahdollisuus. Aiemmin lääkäreiden arveluttavan hirtehishuumorin uhriksi joutunut JPK -potilas (JPK = Joka Paikkaa Kipeä) on tällä hetkellä ymmärtääkseni salonkikelpoinen oireyhtymä kaikkien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäri Pekka Nykänen on toimittanut internettiin laadukkaan fibromyalgian kirjallisuuskatsauksen.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että fibromyalgiaa sairastavat saattavat hyötyä voimaharjoittelusta. Aiemmin oli epäilty, että voimaharjoittelu saattaisi pahentaa fibromyalgiaan liittyviä lihaskipuja. Sen takia voimaharjoittelua ei juurikaan ole potilaille suositeltu. Pidetään parempana suositella kestävyysliikuntaa.
Jyväskylän yliopistossa on rohkea terveydenhuollon maisteri Heli Valkeinen tomerasti tarttunut härkää sarvista ja pistänyt potilaat kuntosaliin. Voimaharjoittelu kehitti heidän lihasvoimiaan ja vähensi hieman myös sairauteen liittyviä lihaskipuja. Tutkimuksen perusteella hän ei näe estettä fibromyalgikkojen voimaharjoittelulle.
Väittelijä Valkeisen mukaan fibromyalgiaa sairastavien on tärkeää tietää ennen voimaharjoittelun aloittamista, että lihasten kipeytyminen ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen on täysin normaalia. Harjoittelun aloittamisesta johtuva kipu on erotettava fibromyalgiaan liittyvästä kivusta. Voimaharjoittelua on annosteltava kullekin yksilöllisesti. On mahdollista, että jokin muu sairaus tai esimerkiksi nivelongelma rajoittaa harjoittelua, Valkeinen huomauttaa.
Väitöstilaisuus on huomenna (26.10.2007) klo 12.00 Seminaarimäki Villa Ranassa (Blomstedtin sali). Väitöskirjan nimi on "Physical fitness, pain and fatigue in postmenopausal women with fibromyalgia: effects of strength training". Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Kaisa Mannerkorpi (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala.
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus, 25.10.2007
Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset (yli 3 kuukautta jatkuneet), tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Oireina esiintyy myös lihasjäykkyyttä, väsymystä ja heikkolaatuista unta. Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. On arvioitu, että oireyhtymästä kärsii 1-2 prosenttia suomalaisista. Sairauden perussyytä ei tunneta. Nykyisin sen kuitenkin otaksutaan liittyvän keskushermoston toimintaan. Diagnoosia laadittaessa tutkitaan kehon 18 fibromyalgiapistettä, joista vähintään 11:n pitää olla aristavia. Diagnoosissa selvitetään myös kivun laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus ja suljetaan pois muiden sairauksien mahdollisuus. Aiemmin lääkäreiden arveluttavan hirtehishuumorin uhriksi joutunut JPK -potilas (JPK = Joka Paikkaa Kipeä) on tällä hetkellä ymmärtääkseni salonkikelpoinen oireyhtymä kaikkien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäri Pekka Nykänen on toimittanut internettiin laadukkaan fibromyalgian kirjallisuuskatsauksen.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että fibromyalgiaa sairastavat saattavat hyötyä voimaharjoittelusta. Aiemmin oli epäilty, että voimaharjoittelu saattaisi pahentaa fibromyalgiaan liittyviä lihaskipuja. Sen takia voimaharjoittelua ei juurikaan ole potilaille suositeltu. Pidetään parempana suositella kestävyysliikuntaa.
Jyväskylän yliopistossa on rohkea terveydenhuollon maisteri Heli Valkeinen tomerasti tarttunut härkää sarvista ja pistänyt potilaat kuntosaliin. Voimaharjoittelu kehitti heidän lihasvoimiaan ja vähensi hieman myös sairauteen liittyviä lihaskipuja. Tutkimuksen perusteella hän ei näe estettä fibromyalgikkojen voimaharjoittelulle.
Väittelijä Valkeisen mukaan fibromyalgiaa sairastavien on tärkeää tietää ennen voimaharjoittelun aloittamista, että lihasten kipeytyminen ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen on täysin normaalia. Harjoittelun aloittamisesta johtuva kipu on erotettava fibromyalgiaan liittyvästä kivusta. Voimaharjoittelua on annosteltava kullekin yksilöllisesti. On mahdollista, että jokin muu sairaus tai esimerkiksi nivelongelma rajoittaa harjoittelua, Valkeinen huomauttaa.
Väitöstilaisuus on huomenna (26.10.2007) klo 12.00 Seminaarimäki Villa Ranassa (Blomstedtin sali). Väitöskirjan nimi on "Physical fitness, pain and fatigue in postmenopausal women with fibromyalgia: effects of strength training". Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Kaisa Mannerkorpi (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala.
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus, 25.10.2007
keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007
Kananmunat terveysruokaa
*
Australian sydänliitto, Australian Heart Foundation, merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita "Tick"-merkillä. Merkki painetaan Australiassa myös kananmunapakkauksiin osoittamaan, että kananmunat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Tick-merkki kertoo lisäksi, että tuote on terveellisempi vaihtoehto suolan, rasvan ja energiapitoisuuden suhteen. Merkki on käytössä 1 200 tuotteessa.
Suomen Sydänliitto merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita Sydänmerkillä. Merkkiä ei Suomessa paineta kananmunapakkauksiin. Miksi ei? En minä vaan tiedä? Onko tämä sitä suomalaista elintarvikepolitiikka?
Syökää kananmunia!
Lähde: Finfood -lehti 3: 4, 2007
Australian sydänliitto, Australian Heart Foundation, merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita "Tick"-merkillä. Merkki painetaan Australiassa myös kananmunapakkauksiin osoittamaan, että kananmunat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Tick-merkki kertoo lisäksi, että tuote on terveellisempi vaihtoehto suolan, rasvan ja energiapitoisuuden suhteen. Merkki on käytössä 1 200 tuotteessa.
Suomen Sydänliitto merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita Sydänmerkillä. Merkkiä ei Suomessa paineta kananmunapakkauksiin. Miksi ei? En minä vaan tiedä? Onko tämä sitä suomalaista elintarvikepolitiikka?
Syökää kananmunia!
Lähde: Finfood -lehti 3: 4, 2007
Aspiriini vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin
*
Ystäväni Matti Tolosen sivuilta löydän mielenkiintoisen uutisen. Aspiriini vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin. Miehillä se ehkäisee sydänkohtauksia, naisilla taas aivohalvausta. Syytä erilaiseen vaikutustapaan ei vielä tiedetä.
Matti tietää, että kalaöljyn EPA-rasvahappo tehostaa aspiriinin suojavaikutusta valtimoiden sisäseinämissä. Mielenkiintoista. Syökää kalaa!
Lähde: Bio-Vita, 22.10.2007
Ystäväni Matti Tolosen sivuilta löydän mielenkiintoisen uutisen. Aspiriini vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin. Miehillä se ehkäisee sydänkohtauksia, naisilla taas aivohalvausta. Syytä erilaiseen vaikutustapaan ei vielä tiedetä.
Matti tietää, että kalaöljyn EPA-rasvahappo tehostaa aspiriinin suojavaikutusta valtimoiden sisäseinämissä. Mielenkiintoista. Syökää kalaa!
Lähde: Bio-Vita, 22.10.2007
maanantaina, lokakuuta 22, 2007
Kuitupitoinen Sydänmerkki
*
Ota kantaa! Mitä mieltä olet Sydänmerkistä?
Lue myös kriittinen selonteko Sydänmerkistä:
Sydänmerkki - tae paremmasta valinnasta?
Tässä Sydänmerkin asiantuntijaryhmän uusin tiedote:
Suomen Sydänliitto ry on uudistanut Sydänmerkin myöntämisperusteita. Sydänmerkin myöntämisperusteisiin on lisätty yhdeksi kriteeriksi kuidun määrä. Uudistuksen myötä Sydänmerkki viestii entistä kattavammin ravitsemuksellisesti paremmista valinnoista.
Viljavalmisteissa kuten esimerkiksi leivissä ja puurohiutaleissa on yhdeksi Sydänmerkin myöntämisehdoksi määritelty kuidun vähimmäismäärä. Viljavalmisteiden kriteereihin lisätty kuidun määrä on ollut tähän asti ainoastaan lisäkriteeri.
Uuden kriteerin myötä halutaan kiinnittää huomio myös kuidun saantiin. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kuidun saanti on liian vähäistä suositukseen nähden. Miehet saavat päivittäin kuitua noin 22 g ja naiset 18 g, kun suositeltava kuidun saanti on ainakin 25 g päivässä. Viljavalmisteet ovat tärkeimpiä kuidun lähteitä. Esimerkiksi leivästä miehet saavat 55 prosenttia päivittäisestä kuitumäärästään, naiset 44 prosenttia.
Uusi kuitukriteeri koskee viljatuotteista leipiä, näkkileipiä ja aamiaisviljavalmisteita. Näiden tuoteryhmien Sydänmerkki-tuotteissa tulee olla kuitua seuraavasti: leivät ainakin 5 g/100 g, näkkileivät ja hapankorput ainakin 10 g/100 g sekä aamiaisviljavalmisteet ja niihin rinnastettavat puurohiutaleet ja -jauhot ainakin 6 g/100 g. Alusta lähtien kuitu on ollut ehdoton kriteeri pastat ja riisit -tuoteryhmässä, eikä siihen ole tehty muutoksia.
Leipien tuoteryhmässä myöntämisperusteet on tarkistettu myös rasvan määrän suhteen. Jatkossa näissä tuotteissa sallitaan hieman enemmän rasvaa, jos rasva on hyvälaatuista. Leivän sisältämä rasva voi olla peräisin esimerkiksi kasviöljystä, siemenistä ja kaurasta, joka sisältää muita viljalaatuja enemmän rasvaa. Suomalaisten pehmeän rasvan saanti on edelleen liian vähäistä, joten pehmeä rasva vähäsuolaisessa ja kuitupitoisessa leivässä on hyvä pieni lisä. Riittävän pehmeän rasvan saannin turvaamiseksi leipä kannattaa voidella Sydänmerkki-leipärasvalla.
Sydänmerkki-järjestelmään tehdyt muutokset astuivat voimaan lokakuun alussa, minkä jälkeen käyttöoikeus myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät myös kuitukriteerin. Nykyiset Sydänmerkki-tuotteet, joiden kuitupitoisuus alittaa myöntämisperusteen rajan, voivat pitää Sydänmerkin vuoden 2008 loppuun saakka.
Sydänmerkki-tuotteita on jo yli 300! Sydänmerkki elintarvikepakkauksessa kertoo, että tuote on rasvan määrän ja laadun sekä suolan kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Sydänmerkki-tuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä on jo 302. Vuonna 2000 käyttöön otetun merkkijärjestelmän vastuutahoina toimivat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry.
Joulukuussa 2006 TNS Gallupin tekemä tutkimus osoittaa, että aikuisväestöstä 82 prosenttia tuntee Sydänmerkin ja 42 prosenttia on tehnyt ostopäätöksiä merkin perusteella.
Lisätietoja:
projektisuunnittelija Mari Väisänen,
Suomen Sydänliitto ry, mari.vaisanen@sydanliitto.fi,
(09) 7527 5260
www.sydanmerkki.fi
Ota kantaa! Mitä mieltä olet Sydänmerkistä?
Lue myös kriittinen selonteko Sydänmerkistä:
Sydänmerkki - tae paremmasta valinnasta?
Tässä Sydänmerkin asiantuntijaryhmän uusin tiedote:
Suomen Sydänliitto ry on uudistanut Sydänmerkin myöntämisperusteita. Sydänmerkin myöntämisperusteisiin on lisätty yhdeksi kriteeriksi kuidun määrä. Uudistuksen myötä Sydänmerkki viestii entistä kattavammin ravitsemuksellisesti paremmista valinnoista.
Viljavalmisteissa kuten esimerkiksi leivissä ja puurohiutaleissa on yhdeksi Sydänmerkin myöntämisehdoksi määritelty kuidun vähimmäismäärä. Viljavalmisteiden kriteereihin lisätty kuidun määrä on ollut tähän asti ainoastaan lisäkriteeri.
Uuden kriteerin myötä halutaan kiinnittää huomio myös kuidun saantiin. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kuidun saanti on liian vähäistä suositukseen nähden. Miehet saavat päivittäin kuitua noin 22 g ja naiset 18 g, kun suositeltava kuidun saanti on ainakin 25 g päivässä. Viljavalmisteet ovat tärkeimpiä kuidun lähteitä. Esimerkiksi leivästä miehet saavat 55 prosenttia päivittäisestä kuitumäärästään, naiset 44 prosenttia.
Uusi kuitukriteeri koskee viljatuotteista leipiä, näkkileipiä ja aamiaisviljavalmisteita. Näiden tuoteryhmien Sydänmerkki-tuotteissa tulee olla kuitua seuraavasti: leivät ainakin 5 g/100 g, näkkileivät ja hapankorput ainakin 10 g/100 g sekä aamiaisviljavalmisteet ja niihin rinnastettavat puurohiutaleet ja -jauhot ainakin 6 g/100 g. Alusta lähtien kuitu on ollut ehdoton kriteeri pastat ja riisit -tuoteryhmässä, eikä siihen ole tehty muutoksia.
Leipien tuoteryhmässä myöntämisperusteet on tarkistettu myös rasvan määrän suhteen. Jatkossa näissä tuotteissa sallitaan hieman enemmän rasvaa, jos rasva on hyvälaatuista. Leivän sisältämä rasva voi olla peräisin esimerkiksi kasviöljystä, siemenistä ja kaurasta, joka sisältää muita viljalaatuja enemmän rasvaa. Suomalaisten pehmeän rasvan saanti on edelleen liian vähäistä, joten pehmeä rasva vähäsuolaisessa ja kuitupitoisessa leivässä on hyvä pieni lisä. Riittävän pehmeän rasvan saannin turvaamiseksi leipä kannattaa voidella Sydänmerkki-leipärasvalla.
Sydänmerkki-järjestelmään tehdyt muutokset astuivat voimaan lokakuun alussa, minkä jälkeen käyttöoikeus myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät myös kuitukriteerin. Nykyiset Sydänmerkki-tuotteet, joiden kuitupitoisuus alittaa myöntämisperusteen rajan, voivat pitää Sydänmerkin vuoden 2008 loppuun saakka.
Sydänmerkki-tuotteita on jo yli 300! Sydänmerkki elintarvikepakkauksessa kertoo, että tuote on rasvan määrän ja laadun sekä suolan kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Sydänmerkki-tuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä on jo 302. Vuonna 2000 käyttöön otetun merkkijärjestelmän vastuutahoina toimivat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry.
Joulukuussa 2006 TNS Gallupin tekemä tutkimus osoittaa, että aikuisväestöstä 82 prosenttia tuntee Sydänmerkin ja 42 prosenttia on tehnyt ostopäätöksiä merkin perusteella.
Lisätietoja:
projektisuunnittelija Mari Väisänen,
Suomen Sydänliitto ry, mari.vaisanen@sydanliitto.fi,
(09) 7527 5260
www.sydanmerkki.fi
lauantaina, lokakuuta 20, 2007
Lennä Nykäsen Matti!
**
Matti Nykäsestä on tulossa veteraaniurheilija! Luin houkuttelevan hienoja tietoja siitä miten legendaarinen mäkihyppääjämme Matti Nykänen harjoittelee tällä hetkellä tosissaan, osallistuakseen veteraanien mäkihypyn MM-kisoihin!
Hieno asia! Tsemppiä Matti!
Viisi kertaa viikossa kuuden tai kahdeksan kilometrin hyppelyharjoituslenkille, neuvoi Matti Pulli, kun Matti Nykänen tuli pari viikkoa sitten hänen luokseen ja kertoi valmistautuvansa mäkihypyn veteraanien maailmanmestaruuskisoihin.
Lue lisää esimerkiksi Iltalehdestä.
Matti Nykäsestä on tulossa veteraaniurheilija! Luin houkuttelevan hienoja tietoja siitä miten legendaarinen mäkihyppääjämme Matti Nykänen harjoittelee tällä hetkellä tosissaan, osallistuakseen veteraanien mäkihypyn MM-kisoihin!
Hieno asia! Tsemppiä Matti!
Viisi kertaa viikossa kuuden tai kahdeksan kilometrin hyppelyharjoituslenkille, neuvoi Matti Pulli, kun Matti Nykänen tuli pari viikkoa sitten hänen luokseen ja kertoi valmistautuvansa mäkihypyn veteraanien maailmanmestaruuskisoihin.
Lue lisää esimerkiksi Iltalehdestä.
Luentovalmisteluja
#
Huomenna menen tuttuun paikkaan luennoimaan, eli juttelemaan ravinnosta ja liikunnasta kilpirauhaspotilaille. Te jotka ette pääse luentoa seuraamaan (ei avoin yleisölle), voitte saada maistaa alkujuontoani. Luentoni on aikaisin aamulla ja vajaatoiminnasta kärsivät ihmiset pitää herättää kuuntelemaan luentoa.
Hyvää huomenta! Onks' hyvä meininki? Tietoa olette saaneet tarpeeksi näillä kuntoutuspäivillä toivon mukaan. Minut on hetken mielijohteesta kutsuttu tänne aikaisin aamulla puhumaan ravinnosta ja liikunnasta. Aloitellaan sitten.
Kuulkaas, välillä tulee vastaan aika kummallisia tutkimuksia. Toissapäivänä (19.10.2007) brittiläisen East Anglian yliopiston tiedote kiinnitti huomioni: Kiroilu työpaikalla vähentää stressiä! Asiaa oli oikein tutkittu.
Tällaiseen tutkimukseen osallistui sata henkeä Britanniasta ja Yhdysvalloista. Eiks´ niillä tutkijoilla jumankekka ole parempaa tekemistä?
Kiroilu töissä tekee vitun hyvää paitsi työntekijöille myös pomoille, julistetaan tiedotteessa. Joku saamarin professori Yehuda Baruch kehtaa näin sanoa: Ärräpäiden päästäminen työpaikalla vähentää stressiä, luo joukkuehenkeä, vahvistaa keskinäisiä suhteita ja tuo helpotusta turhautumiseen. Haista vittu!
Tutkimus toteaa edelleen, että kiroilun kieltäminen työpaikoilla ei välttämättä ole hyväksi motivaatiolle ja moraalille. Kaikkea siitä saakeli vieköön löytää netistä!
Joku paska kallonkutistaja tarvittiin tähänkin analyysiin: Työntekijät kiroilevat tavan takaa, mutta eivät välttämättä negatiivisessa, loukkaavassa tarkoituksessa. Fuck! Professorin mukaan naiset kiroilevat paljon luultua enemmän, etenkin keskenään. No joo, puhuuhan ne naiset muutenkin enemmän kuin miehet. Ja siihen vitun kieroon tapaansa vielä supisevat keskenään.
Työnjohdolle on tärkeää ymmärtää milloin kiroilu on hyväksyttävää, milloin loukkaavaa. Räävitön ja negatiivishenkinen kiroilu kun puolestaan aiheuttaa stressiä. Voi holy motherfucker sentään mitä sontaa. Hyppää kaivoon! Haaste onkin, missä kohdassa työnjohdon olisi syytä sulkea korvansa kiroilulta, ja milloin taas puuttua siihen.
Voi hitto kun teki hyvää avautua! Työpaikalla.
Lähde: Verkkouutiset, 19.10.2007
Huomenna menen tuttuun paikkaan luennoimaan, eli juttelemaan ravinnosta ja liikunnasta kilpirauhaspotilaille. Te jotka ette pääse luentoa seuraamaan (ei avoin yleisölle), voitte saada maistaa alkujuontoani. Luentoni on aikaisin aamulla ja vajaatoiminnasta kärsivät ihmiset pitää herättää kuuntelemaan luentoa.
Hyvää huomenta! Onks' hyvä meininki? Tietoa olette saaneet tarpeeksi näillä kuntoutuspäivillä toivon mukaan. Minut on hetken mielijohteesta kutsuttu tänne aikaisin aamulla puhumaan ravinnosta ja liikunnasta. Aloitellaan sitten.
Kuulkaas, välillä tulee vastaan aika kummallisia tutkimuksia. Toissapäivänä (19.10.2007) brittiläisen East Anglian yliopiston tiedote kiinnitti huomioni: Kiroilu työpaikalla vähentää stressiä! Asiaa oli oikein tutkittu.
Tällaiseen tutkimukseen osallistui sata henkeä Britanniasta ja Yhdysvalloista. Eiks´ niillä tutkijoilla jumankekka ole parempaa tekemistä?
Kiroilu töissä tekee vitun hyvää paitsi työntekijöille myös pomoille, julistetaan tiedotteessa. Joku saamarin professori Yehuda Baruch kehtaa näin sanoa: Ärräpäiden päästäminen työpaikalla vähentää stressiä, luo joukkuehenkeä, vahvistaa keskinäisiä suhteita ja tuo helpotusta turhautumiseen. Haista vittu!
Tutkimus toteaa edelleen, että kiroilun kieltäminen työpaikoilla ei välttämättä ole hyväksi motivaatiolle ja moraalille. Kaikkea siitä saakeli vieköön löytää netistä!
Joku paska kallonkutistaja tarvittiin tähänkin analyysiin: Työntekijät kiroilevat tavan takaa, mutta eivät välttämättä negatiivisessa, loukkaavassa tarkoituksessa. Fuck! Professorin mukaan naiset kiroilevat paljon luultua enemmän, etenkin keskenään. No joo, puhuuhan ne naiset muutenkin enemmän kuin miehet. Ja siihen vitun kieroon tapaansa vielä supisevat keskenään.
Työnjohdolle on tärkeää ymmärtää milloin kiroilu on hyväksyttävää, milloin loukkaavaa. Räävitön ja negatiivishenkinen kiroilu kun puolestaan aiheuttaa stressiä. Voi holy motherfucker sentään mitä sontaa. Hyppää kaivoon! Haaste onkin, missä kohdassa työnjohdon olisi syytä sulkea korvansa kiroilulta, ja milloin taas puuttua siihen.
Voi hitto kun teki hyvää avautua! Työpaikalla.
Lähde: Verkkouutiset, 19.10.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)