**
Sydänkohtauksen oireita ei tunneta, väitetään tuoreessa tutkimustyössä. Amerikkalaistutkijoiden mukaan sydänvaivoista kärsivät ihmiset ovat 5-7 kertaa paremmassa asemassa jos tunnistavat ajoissa nämä oireet: pahoinvointia, kipua rinnassa, leuassa ja vasemmassa kädessä.
Tohtori Kathleen Dracup pitää syynä tähän epätietoisuuteen sairaalarutiinien muutosta sillä tavalla, että potilaat ovat sairaalassa niin lyhyitä aikoja. Siinä ajassa eivät lääkärit ja sairaanhoitajat ehdi valistamaan potilasta tyypillisistä oireista. Todettiin, että lähes puolella potilaista (44 %) oli hyvin heikot tiedot sydänoireista. Parhaimmat tiedot oli naisilla yleensä ja niillä potilailla, joilla oli ollut mahdollisuus viipyä pitempään sydäntautien osastolla sydänlääkärien hoidettavana.
Vuosikymmenien ajan potilaita hoidettiin huolella. Nyt erityisen paljon epätietoisuutta sydänoireista on esiintynyt erityisesti niillä potilailla, jotka ovat olleet vain omalääkärisysteemin varassa, eivätkä voineet viipyä sydäntautiosastoilla joko ollenkaan tai sitten ei riittävän pitkään.
Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Archives of Internal Medicine.
Lähde: Reuters Health News, 26.5.2008
tiistaina, toukokuuta 27, 2008
maanantaina, toukokuuta 26, 2008
Optimisti elää pitempään kuin pessimisti
**
Kirsi Myllyniemi on löytänyt kansanperinteen tarjoamia neuvoja miten eletään pidempään. Optimismi, eli myönteisyys, on keskeisenä elementtinä.
KONSTI ELÄÄ KAWWAN
Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuvoja ja ojennusnuoria terveyden varjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.
1. Uni eli nukkuminen on sangen hyvä, kun se on kohtuullinen, sillä se vaikuttaa teräwän ymmärryxen, hyvän muiston ja kewiän työn.
2. Likin ruokaa, juomaa ja unta on lijkunta, askaroitseminen ja työn tekeminen sekä mielelle että ruumijille terweydexi.
3. Älä pidätä wettäs, tuulta ja muuta luonnollista tarwettas.
4. Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aijwon lijat höyryt ulos pääsevät.
5. Kävele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka, joka yöllä on kokoontunut suolijin laskeusi alaspäin persauxeen.
6. Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia on wahingollinen: luonto tottuu wihdoin niihin.
7. Juopumus wäkewistä juomista tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi.
8. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen ja raskas pitkällinen murhe ja huoli kuiwaawat ylös ruumijn.
9. Iloinen mieli ja tyytyväisyys lisää ikää.
Wasassa 1786 Prändätty G.W.Londieerildä.
Lisää myönteisiä ohjeita:
10. Muistathan, että nykyään tieteellisesti varmennettu, oli aiemmin pelkkää kuvitelmaa (William Blake 1757-1827)
11. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo; jaettu suru on vain puolittainen suru (Ruotsalainen sananlasku)
12. Parempi on sytyttää kynttilä kuin kirota pimeyttä (Kiinalainen sananlasku)
13. Alaston totuus on aina parempi asia kuin parhaimmin puettu valhe (Ann Landers 1918- )
14. Iloitse pienistä asioista elämässäsi, sillä eräänä päivänä saatat muistella menneitä ja silloin nuo asiat osoittautuvatkin suuriksi (Robert Brault)
Kirsi Myllyniemi on löytänyt kansanperinteen tarjoamia neuvoja miten eletään pidempään. Optimismi, eli myönteisyys, on keskeisenä elementtinä.
KONSTI ELÄÄ KAWWAN
Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuvoja ja ojennusnuoria terveyden varjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.
1. Uni eli nukkuminen on sangen hyvä, kun se on kohtuullinen, sillä se vaikuttaa teräwän ymmärryxen, hyvän muiston ja kewiän työn.
2. Likin ruokaa, juomaa ja unta on lijkunta, askaroitseminen ja työn tekeminen sekä mielelle että ruumijille terweydexi.
3. Älä pidätä wettäs, tuulta ja muuta luonnollista tarwettas.
4. Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aijwon lijat höyryt ulos pääsevät.
5. Kävele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka, joka yöllä on kokoontunut suolijin laskeusi alaspäin persauxeen.
6. Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia on wahingollinen: luonto tottuu wihdoin niihin.
7. Juopumus wäkewistä juomista tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi.
8. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen ja raskas pitkällinen murhe ja huoli kuiwaawat ylös ruumijn.
9. Iloinen mieli ja tyytyväisyys lisää ikää.
Wasassa 1786 Prändätty G.W.Londieerildä.
Lisää myönteisiä ohjeita:
10. Muistathan, että nykyään tieteellisesti varmennettu, oli aiemmin pelkkää kuvitelmaa (William Blake 1757-1827)
11. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo; jaettu suru on vain puolittainen suru (Ruotsalainen sananlasku)
12. Parempi on sytyttää kynttilä kuin kirota pimeyttä (Kiinalainen sananlasku)
13. Alaston totuus on aina parempi asia kuin parhaimmin puettu valhe (Ann Landers 1918- )
14. Iloitse pienistä asioista elämässäsi, sillä eräänä päivänä saatat muistella menneitä ja silloin nuo asiat osoittautuvatkin suuriksi (Robert Brault)
D-vitamiinia saamme liian vähän
**
Heli Viljakainen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 23.5.2008. Väitöskirjassa hän käsitteli D-vitamiinilisäysten vaikutuksia eri ikäryhmissä. Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, väestön D-vitamiinitilanne on riittämätön – talvisin D-vitamiinista on jopa pulaa. D-vitamiinilla on merkittävä rooli luun muodostuksessa.
Murrosikäisillä tytöillä luun muodostus oli vilkkainta syyskuussa ja pienintä maaliskuussa, mikä hyvin kuvastaa vuodenaikaisvaihtelua. D-vitamiinilisäyksellä oli myönteinen vaikutus tyttöjen luumassan lisääntymiseen juuri sinä aikana kun auringon avulla saatu D-vitamiini on kaikkein huonointa. Tutkimustuloksiin perustuen riittävä D-vitamiinin saanti murrosikäisille tytöille on 15 µg/vrk.
D-vitamiinilisällä saatiin 65-85 -vuotiaiden naisten veren D-vitamiinipitoisuudet normaaleiksi. Tämän ikäryhmän naiset tarvitsevat 24 µg:n päivittäisiä D-vitamiinimääriä.
Terveillä miehillä havaittiin myös vuodenaikaisvaihtelua, joka onnistuttiin hävittämään 17 µg:n päivittäisellä D-vitamiinin saannilla.
Yhteenvetona todetaan, että D-vitamiinin saanti on edelleenkin riittämätöntä tutkimusten kohderyhmillä. Tämä näkyy keskeisten merkkiaineiden vuodenaikaisvaihteluna. Liian vähäinen D-vitamiini on haitallista luuston hyvinvoinnille. D-vitamiinin saantia tulisi lisätä, jotta vähintäänkin riittävä D-vitamiinitilanne saavutettaisiin. Jotta D-vitamiinin saannin lisääminen olisi kaikissa ikäryhmissä mahdollista, on suunniteltava nykyistä enemmän D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote, 23.5.2008
Heli Viljakainen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 23.5.2008. Väitöskirjassa hän käsitteli D-vitamiinilisäysten vaikutuksia eri ikäryhmissä. Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, väestön D-vitamiinitilanne on riittämätön – talvisin D-vitamiinista on jopa pulaa. D-vitamiinilla on merkittävä rooli luun muodostuksessa.
Murrosikäisillä tytöillä luun muodostus oli vilkkainta syyskuussa ja pienintä maaliskuussa, mikä hyvin kuvastaa vuodenaikaisvaihtelua. D-vitamiinilisäyksellä oli myönteinen vaikutus tyttöjen luumassan lisääntymiseen juuri sinä aikana kun auringon avulla saatu D-vitamiini on kaikkein huonointa. Tutkimustuloksiin perustuen riittävä D-vitamiinin saanti murrosikäisille tytöille on 15 µg/vrk.
D-vitamiinilisällä saatiin 65-85 -vuotiaiden naisten veren D-vitamiinipitoisuudet normaaleiksi. Tämän ikäryhmän naiset tarvitsevat 24 µg:n päivittäisiä D-vitamiinimääriä.
Terveillä miehillä havaittiin myös vuodenaikaisvaihtelua, joka onnistuttiin hävittämään 17 µg:n päivittäisellä D-vitamiinin saannilla.
Yhteenvetona todetaan, että D-vitamiinin saanti on edelleenkin riittämätöntä tutkimusten kohderyhmillä. Tämä näkyy keskeisten merkkiaineiden vuodenaikaisvaihteluna. Liian vähäinen D-vitamiini on haitallista luuston hyvinvoinnille. D-vitamiinin saantia tulisi lisätä, jotta vähintäänkin riittävä D-vitamiinitilanne saavutettaisiin. Jotta D-vitamiinin saannin lisääminen olisi kaikissa ikäryhmissä mahdollista, on suunniteltava nykyistä enemmän D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote, 23.5.2008
torstaina, toukokuuta 22, 2008
Koululääketieteeseen luotetaan Suomessa
*
Apteekkariliitto, Lääketietokeskus ja Lääkäriliitto ovat tilanneet Taloustutkimukselta sairauksien parantamiskeinoihin liittyvän selvityksen. Sen mukaan suomalaisilla on vankka luottamus koululääketieteen hoitoihin.
Koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen suosiosta huolimatta valtaosa suomalaisista turvautuu sairauksien hoidossa koululääketieteen parannuskeinoihin. Leikkaus/kirurginen toimenpide, reseptilääke, liikunta ja ruokavalio ovat niitä keinoja, joilla 95% suomalaisista arvelevat voivansa parantua jostakin sairaudesta.
Selvä enemmistö suomalaisista uskoo myös psykoterapian (78 %), reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden (75 %), kiropraktiikan (71 %) ja akupunktion (64 %) parantavaan voimaan. Puolet kansalaisista uskoo luontaistuotteisiin (53 %) ja vyöhyketerapiaan (51 %). Vähiten suomalaiset luottavat aromaterapiaan (24 %) ja hypnoosiin (32 %).
Eniten apua vastaajat kertoivat saaneensa leikkauksista, reseptilääkkeistä, liikunnasta ja ruokavaliosta. Vähiten apua vastaajat kokivat saaneensa rohdos- ja ravintolisävalmisteista, hypnoosista, luontaistuotteista ja aromaterapiasta. Nuorimmat (15–24-vuotiaat) vastaajat kokivat saaneensa keskimääräistä useammin hyötyä luontaistuotteista ja ravintolisävalmisteista, rukouksesta puolestaan yli 50-vuotiaat.
Naiset olivat miehiä myönteisempiä ja kokeilunhaluisempia eri hoitoihin ja parannuskeinoihin. Naiset ovat miehiä useammin myös tutustuneet eri hoitomuotoihin, ja homeopatiaa lukuun ottamatta he myös kokevat useammin kuin miehet, että käytetyistä hoidoista on ollut hyötyä. Tutkimuksesta käy ilmi, että psykoterapiaa käyttävät muita useammin 15-24-vuotiaat, ja että 25-34-vuotiaat syövät keskimääräistä yleisemmin ravintolisiä. Keski-ikäiset (35-49-vuotiaat) valitsevat hoidoksi muita useammin luontaistuotteen, rohdosvalmisteen, kiropraktiikan, kansanparannuksen, homeopatian tai hypnoosin. Noin kaksi viidestä on sitä mieltä, että myös kiropraktiikan (43 %) ja vyöhyketerapian (38 %) tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja. Selvä enemmistö suomalaisista ei pidä tarpeellisena koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen säätelyä lainsäädännöllä. Enintään joka kymmenes rajoittaisi niiden antamista vakavasti sairaille, lapsille hieman useampi.
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia sairauksien parantamiskeinoista maaliskuussa (7.-26.3.2008) Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kotona. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 1 005 iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan Suomen väestöä. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttia suuntaansa.
Lähde: Apteekkariliiton tiedote, 22.5.2008
Apteekkariliitto, Lääketietokeskus ja Lääkäriliitto ovat tilanneet Taloustutkimukselta sairauksien parantamiskeinoihin liittyvän selvityksen. Sen mukaan suomalaisilla on vankka luottamus koululääketieteen hoitoihin.
Koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen suosiosta huolimatta valtaosa suomalaisista turvautuu sairauksien hoidossa koululääketieteen parannuskeinoihin. Leikkaus/kirurginen toimenpide, reseptilääke, liikunta ja ruokavalio ovat niitä keinoja, joilla 95% suomalaisista arvelevat voivansa parantua jostakin sairaudesta.
Selvä enemmistö suomalaisista uskoo myös psykoterapian (78 %), reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden (75 %), kiropraktiikan (71 %) ja akupunktion (64 %) parantavaan voimaan. Puolet kansalaisista uskoo luontaistuotteisiin (53 %) ja vyöhyketerapiaan (51 %). Vähiten suomalaiset luottavat aromaterapiaan (24 %) ja hypnoosiin (32 %).
Eniten apua vastaajat kertoivat saaneensa leikkauksista, reseptilääkkeistä, liikunnasta ja ruokavaliosta. Vähiten apua vastaajat kokivat saaneensa rohdos- ja ravintolisävalmisteista, hypnoosista, luontaistuotteista ja aromaterapiasta. Nuorimmat (15–24-vuotiaat) vastaajat kokivat saaneensa keskimääräistä useammin hyötyä luontaistuotteista ja ravintolisävalmisteista, rukouksesta puolestaan yli 50-vuotiaat.
Naiset olivat miehiä myönteisempiä ja kokeilunhaluisempia eri hoitoihin ja parannuskeinoihin. Naiset ovat miehiä useammin myös tutustuneet eri hoitomuotoihin, ja homeopatiaa lukuun ottamatta he myös kokevat useammin kuin miehet, että käytetyistä hoidoista on ollut hyötyä. Tutkimuksesta käy ilmi, että psykoterapiaa käyttävät muita useammin 15-24-vuotiaat, ja että 25-34-vuotiaat syövät keskimääräistä yleisemmin ravintolisiä. Keski-ikäiset (35-49-vuotiaat) valitsevat hoidoksi muita useammin luontaistuotteen, rohdosvalmisteen, kiropraktiikan, kansanparannuksen, homeopatian tai hypnoosin. Noin kaksi viidestä on sitä mieltä, että myös kiropraktiikan (43 %) ja vyöhyketerapian (38 %) tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja. Selvä enemmistö suomalaisista ei pidä tarpeellisena koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen säätelyä lainsäädännöllä. Enintään joka kymmenes rajoittaisi niiden antamista vakavasti sairaille, lapsille hieman useampi.
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia sairauksien parantamiskeinoista maaliskuussa (7.-26.3.2008) Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kotona. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 1 005 iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan Suomen väestöä. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttia suuntaansa.
Lähde: Apteekkariliiton tiedote, 22.5.2008
Diabetesluento
*
Harvinaisen mukava oli luennoida ja keskustella sokeritaudista (diabetes) 14.5.2008 Pihtiputaalla. Sain käydä pitämässä avoimessa yleisötilaisuudessa ravintoluennon diabetespotilaille ilman peruutusuhkaa. Varmistui nimittäin jo viikkoja etukäteen, että tilaisuus varmuudella pidetään. Minulta on nimittäin yllättäen peruuntunut kolme diabetesluentoa ja yhden luennon (Hämeenlinnassa) jälkeen 1 ylilääkäri, 1 sairaanhoitaja ja 7 ravitsemusterapeuttia tekivät virallisen valituksen koulutusillan järjestäjälle (rehtori parka!). En ollut valittajien mukaan pitäytynyt riittävästi vakiintuneissa ravitsemusohjeistuksissa. Tällaista se on Suomessa!
Olin siis kaukana Pihtiputaalla esittelemässä luennon merkeissä diabeetikon virallisia ja epävirallisia ravitsemussuosituksia. Luentoni on täysin uudistettu heijastamaan viimeaikaisia tutkimus- ja ohjeistuskäänteitä sekä USA:ssa että Ruotsissa. Pääpainon sai, ei niinkään virallinen Diabetesliiton tarjoama ohjeistus, vaan hiilihydraattitietoinen (VHH) ruokavalio. Siitä paikalla ollut runsaslukuinen (!) yleisö nimenomaan halusi kuulla. Minulla on tapana kommunikoida vilkkaasti yleisön kanssa. Se mikä yleisöä kiinnostaa siitä puhun. Joillakin paikkakunnilla voi "virallisterveellinen" linjaus ehkä olla enemmän esillä kuin "käytännöllisterveellinen" linjaus. Siitä päättää paikalla oleva yleisö.
Voitte tiedustella illan sisältöä Pihtiputaan diabetesyhdistyksen puheenjohtajalta (nimi ei jäänyt muistiin) tai sihteeriltä (Anneli Sadinmaa) ja Viitaseudun opiston rehtorilta (tilaisuuden järjestäjä) Shaukat Anjam (puhuu sujuvaa suomea!) Puh. 044 459 6828; shaukat.anjam@pihtipudas.fi
En minä tässä ala itseäni kehumaan, ei siitä saa muuta kuin ikävää palautetta. Hyvä se luentoni on (piste). Terveellä itsetunnolla varustautunut puheammattilainen voi näin sanoa olematta tahditon. Ja rohkeampi se luento on kuin kukaan täällä ehkä tajuaa. Siinä on liossa koko tieteellinen uskottavuuteni. Sen muutoksen minkä olen omissa asiakkaissani nähnyt, miksi siitä vaikenisin? Edes lääkärikunnan, diabeteshoitajien tai ravitsemusterapeuttien edessä. Päinvastoin, juuri näiden soisin runsaasti kommentoivan, kyseenalaistavan ja kritisoivan luentoani. Siinä hetkessä, siinä tilanteessa, eikä raukkamaisesti jälkeenpäin kuten Hämeenlinnassa. Saattaa olla, että hiilihydraattitietoisuuden kyseenalaistaminen johtuu väärinymmärryksestä. Tämän hiilihydraattien rajoittamisen valitseva diabeetikko ei tosiaankaan korvaa poisjätetyt hiilihydraatit runsailla proteiineilla vaan eläinrasvalla. Tästä on epätietoisuutta liikkeellä.
Joskushan muutosten tuulien pitää diabeteksen omahoidossa pyyhkiä Suomen yli. Jos ne tulevat minun luentojeni ja kirjoitusteni kautta, se on hienoa, mutta ei tärkeintä. Tärkeää on, että muutos suhtautumisessa hiilihydraattitietoisuuteen tapahtuu. Tärkeää työtä tehdään Ruotsissa. Tänään (22.5.2008) julkaistiin Karlshamnin sairaalan pitkäaikaistutkimus (44 kk seuranta!). Tutkimuksen mukaan diabeetikoille voi turvallisesti suositella hiilihydraattitietoista ruokavaliota, jossa 20% energiasta otetaan hiilihydraateista (Suomen diabetesliitto suosittelee 55-60% hiilihydraatteja). Lukekaa tuore tutkimus tästä! Kiitos Anssi vinkistä! Tässä tuoreet johtopäätökset Lontoon murteella:
A summary of the implications of the current work:
Olen pyytänyt Suomen diabetesliiton ravitsemustoimikuntaa kommentoimaan tutkimusta. Vielä en ole saanut vastausta (22.5.2008).
Minulla on siis toimiva luento diabeetikoille missä on sopivasti sitä virallista oppia ja sopivasti sitä epävirallista. Asiatietoa annetaan huumorin kera, luento kestää 2 tuntia. Koko lailla toimiva paketti, jossa suotavaa on, että paikalla on lääkäreitä, diabeteshoitajia, ravitsemusterapeutteja ja tietenkin runsaasti diabeetikkoja. Muistakaa ahdistaa minut nurkkaan, sillä sieltä löydän parhaimmat ideani! Margariinia "haukutaan" jopa virallisessa ruokavalio-osuudessa ja se voi aiheuttaa heikotuskohtauksia joillekin lääkäreille ja ravitsemusterapeuteille. Ihan tahallani käytän propaganda-aseena myös kananmunaan kohdistuvaa terveysterrorismia ja sitten tietenkin arvuuttelen sopivan kitkerään sävyyn miksi ravintoluentojani diabetesyhdistyksissä (Diabetesliitto!!) on peruuntunut.
Luennoillani en täysin tyrmää virallista Diabetesliiton ravitsemussuositusta, mutta silloin pitää lääkehoidon olla ykkösvaihtoehtona. Joka haluaa hoitaa terveytensä oman ruokapöydän äärellä, tekee toisin kuin virallisissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan tekemään.
Koska minä elän ja tulen vaatimattomasti toimeen tällä luento-, kirja- ja blogivaikuttamisella en voi luovuttaa luentomateriaaliani yleiseen jakeluun (tätä minulta kysytään usein). Luentomateriaalissani ei ole mitään salaisuuksia, mutta sitä ei voi ymmärtää ilman autenttista luentokokemusta. Teidän pitää ottaa riski ja kutsua minut paikalle ja kokea ravitsemuksen ilot ja surut. Varmempi leipä löytyisi tutkijan kammiosta, mutta kokeillaan nyt tätä vapaampaakin valistustyötä vielä joitakin vuosia. Luento maksaa 50 euroa + matka- ja mahdolliset yöpymiskulut.
Löydätte yhteystietoni tästä:
Christer Sundqvist
Turun Fimex Oy
Voimakatu 2
21600 Parainen
040-7529274
christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi
Harvinaisen mukava oli luennoida ja keskustella sokeritaudista (diabetes) 14.5.2008 Pihtiputaalla. Sain käydä pitämässä avoimessa yleisötilaisuudessa ravintoluennon diabetespotilaille ilman peruutusuhkaa. Varmistui nimittäin jo viikkoja etukäteen, että tilaisuus varmuudella pidetään. Minulta on nimittäin yllättäen peruuntunut kolme diabetesluentoa ja yhden luennon (Hämeenlinnassa) jälkeen 1 ylilääkäri, 1 sairaanhoitaja ja 7 ravitsemusterapeuttia tekivät virallisen valituksen koulutusillan järjestäjälle (rehtori parka!). En ollut valittajien mukaan pitäytynyt riittävästi vakiintuneissa ravitsemusohjeistuksissa. Tällaista se on Suomessa!
Olin siis kaukana Pihtiputaalla esittelemässä luennon merkeissä diabeetikon virallisia ja epävirallisia ravitsemussuosituksia. Luentoni on täysin uudistettu heijastamaan viimeaikaisia tutkimus- ja ohjeistuskäänteitä sekä USA:ssa että Ruotsissa. Pääpainon sai, ei niinkään virallinen Diabetesliiton tarjoama ohjeistus, vaan hiilihydraattitietoinen (VHH) ruokavalio. Siitä paikalla ollut runsaslukuinen (!) yleisö nimenomaan halusi kuulla. Minulla on tapana kommunikoida vilkkaasti yleisön kanssa. Se mikä yleisöä kiinnostaa siitä puhun. Joillakin paikkakunnilla voi "virallisterveellinen" linjaus ehkä olla enemmän esillä kuin "käytännöllisterveellinen" linjaus. Siitä päättää paikalla oleva yleisö.
Voitte tiedustella illan sisältöä Pihtiputaan diabetesyhdistyksen puheenjohtajalta (nimi ei jäänyt muistiin) tai sihteeriltä (Anneli Sadinmaa) ja Viitaseudun opiston rehtorilta (tilaisuuden järjestäjä) Shaukat Anjam (puhuu sujuvaa suomea!) Puh. 044 459 6828; shaukat.anjam@pihtipudas.fi
En minä tässä ala itseäni kehumaan, ei siitä saa muuta kuin ikävää palautetta. Hyvä se luentoni on (piste). Terveellä itsetunnolla varustautunut puheammattilainen voi näin sanoa olematta tahditon. Ja rohkeampi se luento on kuin kukaan täällä ehkä tajuaa. Siinä on liossa koko tieteellinen uskottavuuteni. Sen muutoksen minkä olen omissa asiakkaissani nähnyt, miksi siitä vaikenisin? Edes lääkärikunnan, diabeteshoitajien tai ravitsemusterapeuttien edessä. Päinvastoin, juuri näiden soisin runsaasti kommentoivan, kyseenalaistavan ja kritisoivan luentoani. Siinä hetkessä, siinä tilanteessa, eikä raukkamaisesti jälkeenpäin kuten Hämeenlinnassa. Saattaa olla, että hiilihydraattitietoisuuden kyseenalaistaminen johtuu väärinymmärryksestä. Tämän hiilihydraattien rajoittamisen valitseva diabeetikko ei tosiaankaan korvaa poisjätetyt hiilihydraatit runsailla proteiineilla vaan eläinrasvalla. Tästä on epätietoisuutta liikkeellä.
Joskushan muutosten tuulien pitää diabeteksen omahoidossa pyyhkiä Suomen yli. Jos ne tulevat minun luentojeni ja kirjoitusteni kautta, se on hienoa, mutta ei tärkeintä. Tärkeää on, että muutos suhtautumisessa hiilihydraattitietoisuuteen tapahtuu. Tärkeää työtä tehdään Ruotsissa. Tänään (22.5.2008) julkaistiin Karlshamnin sairaalan pitkäaikaistutkimus (44 kk seuranta!). Tutkimuksen mukaan diabeetikoille voi turvallisesti suositella hiilihydraattitietoista ruokavaliota, jossa 20% energiasta otetaan hiilihydraateista (Suomen diabetesliitto suosittelee 55-60% hiilihydraatteja). Lukekaa tuore tutkimus tästä! Kiitos Anssi vinkistä! Tässä tuoreet johtopäätökset Lontoon murteella:
A summary of the implications of the current work:
- This year, for the first time, the ADA accepted the value of carbohydrate-restricted diet for weight loss. The text of their guidelines, however, continues previous guidelines in finding fault with such diets and, in fact, does not cite most of the recent publications supporting their use. Other health agencies have similarly insisted on low fat approaches. There is reason to believe that these guidelines are not followed in practice. A perusal of internet diabetes sites suggests that the major dietary emphasis is on carbohydrate control.
- The major barrier to official acceptance is the stated lack of long term trials although it has never been stated what the features of successes in short term trials suggest that they would not be maintained.
- The work presented here suggests the importance of funding large scale long term trials as well as the benefits and limited risk in using low carbohydrate diets now.
- Several studies have shown that low fat diets can be successful but overall, it would be difficult to say they are inherently reliable.
- In the studies reported here, patients in the two groups had, despite all possible support, failed in achieving an acceptable control of bodyweight and hyperglycemia on traditional low fat diets.
- An important issue is the fact that some patients do become completely free of disease as soon as they are presented with a low-carbohydrate option. It is unknown what factors make these persons succeed now despite complete failure in the past.
Olen pyytänyt Suomen diabetesliiton ravitsemustoimikuntaa kommentoimaan tutkimusta. Vielä en ole saanut vastausta (22.5.2008).
Minulla on siis toimiva luento diabeetikoille missä on sopivasti sitä virallista oppia ja sopivasti sitä epävirallista. Asiatietoa annetaan huumorin kera, luento kestää 2 tuntia. Koko lailla toimiva paketti, jossa suotavaa on, että paikalla on lääkäreitä, diabeteshoitajia, ravitsemusterapeutteja ja tietenkin runsaasti diabeetikkoja. Muistakaa ahdistaa minut nurkkaan, sillä sieltä löydän parhaimmat ideani! Margariinia "haukutaan" jopa virallisessa ruokavalio-osuudessa ja se voi aiheuttaa heikotuskohtauksia joillekin lääkäreille ja ravitsemusterapeuteille. Ihan tahallani käytän propaganda-aseena myös kananmunaan kohdistuvaa terveysterrorismia ja sitten tietenkin arvuuttelen sopivan kitkerään sävyyn miksi ravintoluentojani diabetesyhdistyksissä (Diabetesliitto!!) on peruuntunut.
Luennoillani en täysin tyrmää virallista Diabetesliiton ravitsemussuositusta, mutta silloin pitää lääkehoidon olla ykkösvaihtoehtona. Joka haluaa hoitaa terveytensä oman ruokapöydän äärellä, tekee toisin kuin virallisissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan tekemään.
Koska minä elän ja tulen vaatimattomasti toimeen tällä luento-, kirja- ja blogivaikuttamisella en voi luovuttaa luentomateriaaliani yleiseen jakeluun (tätä minulta kysytään usein). Luentomateriaalissani ei ole mitään salaisuuksia, mutta sitä ei voi ymmärtää ilman autenttista luentokokemusta. Teidän pitää ottaa riski ja kutsua minut paikalle ja kokea ravitsemuksen ilot ja surut. Varmempi leipä löytyisi tutkijan kammiosta, mutta kokeillaan nyt tätä vapaampaakin valistustyötä vielä joitakin vuosia. Luento maksaa 50 euroa + matka- ja mahdolliset yöpymiskulut.
Löydätte yhteystietoni tästä:
Christer Sundqvist
Turun Fimex Oy
Voimakatu 2
21600 Parainen
040-7529274
christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi
keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008
Mafiaperheen päällikkö täällä, kuinkas hurisee?
*
Diabetesliiton Kohtauspaikalla nimimerkki "vivianv" on julkaissut hillittömän hauskan arvoasteikon hiilihydraattitietoisten (VHH, Hys hys -ruokavalio, Atkins jne.) mafialle. KIITOS!
Tämä on se mafiajärjestö, joka tuo harmaita hiuksia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenille ja pistää maamme terveys- ja ravitsemuseliitin haukkomaan henkeä. Mitä epäkohtia seuraavaksi paljastuu ravitsemuksessa? Ottakaa tämä lista huumorin pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin riittävän vakavasti. Minun on vaikea ymmärtää miksi hiilihydraattitietoisuudesta ei kirjoiteta enemmän maamme lehdissä. Ehkä meitä mafiosoja ihan aidosti pelätään?
Rakkain terveisin Capo crimini Christer Sundqvist (ravintovalmentaja, biologi, FT)
Hierarkkinen arvojärjestys Italian mafiassa
-vastaavuusehdotus VHH-mafialle
Capo di tutti capi ("Päälliköiden päällikkö", vain Italian mafiassa)
Lääkäri, joka loihelaususkelee julkisesti VHH-myönteisiä kannanottoja. (Antti Heikkilä, Ilkka Salmenkaita, Timo Kuusela)
Capo di capi re (Pitkäaikaiselle seniorijäsenelle annettava titteli, vastaa emerituspuheenjohtajaa)
No tämä on varmaankin varattu tri Atkinsille. (Arvo Ylppö)
Capo crimini (Mafiaperheen päällikkö, Don eli "kummisetä")
Tämä voisi olla jonkin sivuston / foorumin ylläpitäjä. (Christer Sundqvist, Anssi Manninen)
Capo bastone (Mafiaperheen alipäällikkö)
Tutkijat, alan opiskelijat ja kerettiläiset ravitsemusterapautit, jotka ovat jopa tahtonsa vastaisesti huomanneet VHH-dietin auttavan joitain ihmisiä tai ihmisryhmiä. (Saska Tuomasjukka, Mikael Fogelholm)
Consigliere (Neuvonantaja)
Palsta-aktiivikarppajat. (Sami Uusitalo)
Contabile (Taloudellinen neuvonantaja)
Tätä VHH-maailmassa ei selvästikään ole, sillä tuoreet vihannekset ovat aina vain kalliimpia. ()
Caporegime tai Capodecina (Kapteeni, jolla on alaisuudessaan kymmenkunta sotilasta)
Isä- tai äitikarppi, joka tekee koko perheelleen VHH-ruokaa. (Mirka Majamäki)
Sgarrista tai Soldati (Mafian jäseneksi otettu henkilö, niin sanottu "sotilas")
Hiljainen karppaaja, ei pidä itsestään tai ruokavaliostaan meteliä mutta tinkimättä jättää margariiniherkut syömättä. ()
Picciotto (Matala-arvoinen mafian jäsen, joka työskentelee toimeenpanijana tai palkkatappajana)
Wannabekarppi, repsahtelee usein, ruokavaliossa usein jotain tarkistettavaa. ()
Giovane d'onore (Mafian liitännäisjäsen, Italian mafiassa syntyperältään usein ei-italialainen)
Myöntää, että hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja tarvittaessa vähentää seuraavan annoksensa hiilarimäärää mikäli vs on korkea. ()
Ehdottakaa lisää nimiä ja titteleitä!
tiistaina, toukokuuta 20, 2008
Nuoret syövät liikaa välipaloja
**
Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia. Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat. Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 20.5.2008
Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia. Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat. Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 20.5.2008
Diabeetikot saavat vääriä ravitsemusohjeita
*
Tällainen keskustelu on käyty potilaan ja lääkärin välillä (Ruotsissa):
Potilas: Olen muuttanut ruokatottumukseni helmikuusta lähtien ja jätin pois kaikki viljatuotteet. Samalla luovuin kortisonisuihkeestani sillä astmani on nyt paljon parempi.
Lääkäri: Niin, se on paljon mahdollista, että noin voi tehdä.
Potilas: Syön erittäin vähän hiilihydraatteja.
Lääkäri: Tarkoitatko Annika Dahlqvistia?
Potilas: Kyllä.
Lääkäri: Tuohon asiaan olen aina uskonut. Diabeetikot saavat vääriä ravitsemusohjeita. Heidän pitää syödä hiilihydraatteja ja sitten me kirjoitamme lääkkeitä, jotka lieventävät hiilihydraattien tuhovaikutuksia.
Potilas: (kuuntelee hiljaa)
Lääkäri: Useimmat ravitsemusohjeet perustuvat äänestykseen missä nostetaan käsi ylös (lääkäri nostaa käden ylös) ja tieteelliset tutkimukset ovat joko ala-arvoisia tai täysin virheellisiä. Jos näyttää siltä, että tutkimukset johtavat ei-toivottuun lopputulokseen, tutkimus päätetään kaikessa yksinkertaisuudessaan lopettaa. Ja elintarviketeollisuus on kuitenkin useimmat tutkimukset ostanut.
Lähde: Annika Dahlqvists blogg, 20.5.2008
Tällainen keskustelu on käyty potilaan ja lääkärin välillä (Ruotsissa):
Potilas: Olen muuttanut ruokatottumukseni helmikuusta lähtien ja jätin pois kaikki viljatuotteet. Samalla luovuin kortisonisuihkeestani sillä astmani on nyt paljon parempi.
Lääkäri: Niin, se on paljon mahdollista, että noin voi tehdä.
Potilas: Syön erittäin vähän hiilihydraatteja.
Lääkäri: Tarkoitatko Annika Dahlqvistia?
Potilas: Kyllä.
Lääkäri: Tuohon asiaan olen aina uskonut. Diabeetikot saavat vääriä ravitsemusohjeita. Heidän pitää syödä hiilihydraatteja ja sitten me kirjoitamme lääkkeitä, jotka lieventävät hiilihydraattien tuhovaikutuksia.
Potilas: (kuuntelee hiljaa)
Lääkäri: Useimmat ravitsemusohjeet perustuvat äänestykseen missä nostetaan käsi ylös (lääkäri nostaa käden ylös) ja tieteelliset tutkimukset ovat joko ala-arvoisia tai täysin virheellisiä. Jos näyttää siltä, että tutkimukset johtavat ei-toivottuun lopputulokseen, tutkimus päätetään kaikessa yksinkertaisuudessaan lopettaa. Ja elintarviketeollisuus on kuitenkin useimmat tutkimukset ostanut.
Lähde: Annika Dahlqvists blogg, 20.5.2008
maanantaina, toukokuuta 19, 2008
Diabetes tulee kalliiksi
*
On arvioitu, että nopeasti yleistyvä aikuisiän diabetes vie pian jo kolmanneksen maamme kaikista terveydenhuollon menoista. Tällä hetkellä diabeteksesta johtuvat hoitokulut ovat 15 prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista eli noin kaksi miljardia euroa.
Sairauden kustannuksiin perehtynyt professori Tero Kangas on varoittanut, että hoitokulut saattavat jo vuonna 2010 nousta 27,5 prosenttiin eli 3,7 miljardiin euroon. Laskelmat perustuvat Stakesin tilastoihin vuodelta 2006.
Kaikista diabeetikoista aikuisiän eli tyypin 2 diabeetikkoja on valtaosa (yli 80 prosenttia). Eniten kuluja taudin hoidossa aiheuttavat sen liitännäissairaudet ja erilaiset mutkikkaat sairauden vaiheet (komplikaatiot). Yhden aikuisiän diabetesta sairastavan lääkitys maksoi Kelan mukaan viime vuonna keskimäärin 575 euroa potilasta kohden. Vähänkin mutkikkaammissa tapauksissa saadaan professori Kankaan laskelmien mukaan keskihinnaksi 19-kertainen lukema, eli yli 11 000 euroa henkilöä kohden.
Sairauden nopeasta lisääntymisestä kertoo myös lääkekorvauksiin oikeutettujen määrän nousu. Viime vuonna erityiskorvattavia diabeteslääkkeitä sai noin 200 000 suomalaista. Lääkekustannukset ovat nousseet vuoden 2000 tasosta 40 prosenttia ja pelkästään viime vuonna 12 prosenttia.
Katkaise lääkemenojen kasvu kolmivaiheisesti:
1) Tee ruokavalioremontti missä vähennät tuntuvasti hiilihydraattien määrää (todistetusti toimii diabeetikolle. Kysy lisää diabeteshoitajaltasi! Jos hän ei ole asiasta kuullutkaan, ota yhteyttä minuun.)
2) Vähennä lääkitystäsi ja parhaimmassa tapauksessa jätä kokonaan lääkkeet (kotona ruokapöydän äärellä hoidettu diabetes on tietysti kauhistus lääketehtaille, mutta valtava onnen hetki potilaalle.)
3) Lisää huomattavasti liikuntaa ja lopeta tupakointi sekä alkoholin käyttö (liikunta olkoon lääkkeesi!)
Perehdy sokeritautiin!
Lähde: YLE Uutiset, 18.5.2008
On arvioitu, että nopeasti yleistyvä aikuisiän diabetes vie pian jo kolmanneksen maamme kaikista terveydenhuollon menoista. Tällä hetkellä diabeteksesta johtuvat hoitokulut ovat 15 prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista eli noin kaksi miljardia euroa.
Sairauden kustannuksiin perehtynyt professori Tero Kangas on varoittanut, että hoitokulut saattavat jo vuonna 2010 nousta 27,5 prosenttiin eli 3,7 miljardiin euroon. Laskelmat perustuvat Stakesin tilastoihin vuodelta 2006.
Kaikista diabeetikoista aikuisiän eli tyypin 2 diabeetikkoja on valtaosa (yli 80 prosenttia). Eniten kuluja taudin hoidossa aiheuttavat sen liitännäissairaudet ja erilaiset mutkikkaat sairauden vaiheet (komplikaatiot). Yhden aikuisiän diabetesta sairastavan lääkitys maksoi Kelan mukaan viime vuonna keskimäärin 575 euroa potilasta kohden. Vähänkin mutkikkaammissa tapauksissa saadaan professori Kankaan laskelmien mukaan keskihinnaksi 19-kertainen lukema, eli yli 11 000 euroa henkilöä kohden.
Sairauden nopeasta lisääntymisestä kertoo myös lääkekorvauksiin oikeutettujen määrän nousu. Viime vuonna erityiskorvattavia diabeteslääkkeitä sai noin 200 000 suomalaista. Lääkekustannukset ovat nousseet vuoden 2000 tasosta 40 prosenttia ja pelkästään viime vuonna 12 prosenttia.
Katkaise lääkemenojen kasvu kolmivaiheisesti:
1) Tee ruokavalioremontti missä vähennät tuntuvasti hiilihydraattien määrää (todistetusti toimii diabeetikolle. Kysy lisää diabeteshoitajaltasi! Jos hän ei ole asiasta kuullutkaan, ota yhteyttä minuun.)
2) Vähennä lääkitystäsi ja parhaimmassa tapauksessa jätä kokonaan lääkkeet (kotona ruokapöydän äärellä hoidettu diabetes on tietysti kauhistus lääketehtaille, mutta valtava onnen hetki potilaalle.)
3) Lisää huomattavasti liikuntaa ja lopeta tupakointi sekä alkoholin käyttö (liikunta olkoon lääkkeesi!)
Perehdy sokeritautiin!
Lähde: YLE Uutiset, 18.5.2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)