*
Apteekkariliitto, Lääketietokeskus ja Lääkäriliitto ovat tilanneet Taloustutkimukselta sairauksien parantamiskeinoihin liittyvän selvityksen. Sen mukaan suomalaisilla on vankka luottamus koululääketieteen hoitoihin.
Koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen suosiosta huolimatta valtaosa suomalaisista turvautuu sairauksien hoidossa koululääketieteen parannuskeinoihin. Leikkaus/kirurginen toimenpide, reseptilääke, liikunta ja ruokavalio ovat niitä keinoja, joilla 95% suomalaisista arvelevat voivansa parantua jostakin sairaudesta.
Selvä enemmistö suomalaisista uskoo myös psykoterapian (78 %), reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden (75 %), kiropraktiikan (71 %) ja akupunktion (64 %) parantavaan voimaan. Puolet kansalaisista uskoo luontaistuotteisiin (53 %) ja vyöhyketerapiaan (51 %). Vähiten suomalaiset luottavat aromaterapiaan (24 %) ja hypnoosiin (32 %).
Eniten apua vastaajat kertoivat saaneensa leikkauksista, reseptilääkkeistä, liikunnasta ja ruokavaliosta. Vähiten apua vastaajat kokivat saaneensa rohdos- ja ravintolisävalmisteista, hypnoosista, luontaistuotteista ja aromaterapiasta. Nuorimmat (15–24-vuotiaat) vastaajat kokivat saaneensa keskimääräistä useammin hyötyä luontaistuotteista ja ravintolisävalmisteista, rukouksesta puolestaan yli 50-vuotiaat.
Naiset olivat miehiä myönteisempiä ja kokeilunhaluisempia eri hoitoihin ja parannuskeinoihin. Naiset ovat miehiä useammin myös tutustuneet eri hoitomuotoihin, ja homeopatiaa lukuun ottamatta he myös kokevat useammin kuin miehet, että käytetyistä hoidoista on ollut hyötyä. Tutkimuksesta käy ilmi, että psykoterapiaa käyttävät muita useammin 15-24-vuotiaat, ja että 25-34-vuotiaat syövät keskimääräistä yleisemmin ravintolisiä. Keski-ikäiset (35-49-vuotiaat) valitsevat hoidoksi muita useammin luontaistuotteen, rohdosvalmisteen, kiropraktiikan, kansanparannuksen, homeopatian tai hypnoosin. Noin kaksi viidestä on sitä mieltä, että myös kiropraktiikan (43 %) ja vyöhyketerapian (38 %) tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja. Selvä enemmistö suomalaisista ei pidä tarpeellisena koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen säätelyä lainsäädännöllä. Enintään joka kymmenes rajoittaisi niiden antamista vakavasti sairaille, lapsille hieman useampi.
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia sairauksien parantamiskeinoista maaliskuussa (7.-26.3.2008) Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kotona. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 1 005 iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan Suomen väestöä. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttia suuntaansa.
Lähde: Apteekkariliiton tiedote, 22.5.2008
Minä en luota koululääketieteeseen. Monasti se pitää vain zompiena, mutta ei paranna. parempiakin keinoja on.
VastaaPoistaVetskun ohjeiden mukaisesti voi suositella kohtuudella koululääketiedettä. Monipuolisuus on valttia myös sairauden hoitamisessa. Itselläni on paha diabetes. Jos pelkästään olisin lääkkeitten varassa olisin tosi surkeassa kunnossa. Nyt kun hoidan terveyttäni vähentämällä hiilihydraatteja ja vaikeita seurrannaissairauksia hoidan lääkkeillä, liikunalla ja ruokavaliolla, pysyn suhteellisen hyvässä kunnossa. Harmittelen kun en ajoissa löytänyt tätä hiilihydraattien rajoittamista. Siitä on aivan liian vähän tietoa tarjolla. Tämä sivusto oli iloinen yllätys!
VastaaPoistaOn tullut muutama anonyymi kommentti (arvostaisin edes nimimerkin käyttöä). Hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio on minulle niin uusi asia, että en voi vahvistaa sen kaikkia terveysvaikutuksia. Omin silmin nähtynä voin toki tunnustaa nämä myönteiset terveyteen liittyvät seikat: laihtuminen, parempi nälän hallinta, parempi verensokerin hallinta jopa diabeteslääkityksen vähentyminen, vatsan toiminnan parantuminen, parantunut iho jne.
VastaaPoistaÄlä jää harmittelemaan hiilihydraattien rajoittamista koskevaa tiedon vajausta. Pikemminkin pyydän sinua raivostumaan tilanteesta! Olisitko niin kiltti, että esim. yleisökirjoituksessa jossakin laajalevikkeisessä sanomalehdessä pohdit syntynyttä asetelmaa: kansanterveydestä vastaavilla on heikko tai virheellinen tieto tästä ruokavaliosta ja se haittaa jo pahasti yleistä valistustyötä. Suomalaiset ovat nimittäin siitä merkillinen kansa, että me uskomme niin hanakasti auktoriteetteihin vaikka he olisivat ajatuksineen aivan pielessä.
Hiilihydraattitietoisuudesta löytyy yllättävän paljon tutkittua tietoa.
Tsemppiä, toivoo Christer