*
Kilpirauhasarvot herättävät suuria tunteita kilpirauhaspotilaissa. Kilpirauhasfoorumissa on ihan erillinen osasto kilpirauhasarvoista käytävää keskustelua varten. Tuttuja ovat siellä tarinat potilaista, jotka kokevat heidän oman lääkärinsä jämähtäneen jääräpäiseen TSH:n (tyroksiinia stimuloiva hormoni) viitearvojen tuijotteluun, kun pitäisi kuunnella miten potilas voi.
Tyreotropiinin eli TSH:n mittaus on yleisin kilpirauhasen toimintaa selvittävä laboratoriotutkimus. Kilpirauhasen vajaatoiminnan epäilyssä sen nykyistä viitevälin ylärajaa (n. 4.0 - 4.5 mU/L) on esitetty madallettavaksi 2.5 mU/L tasoon.
Tilannetta Suomessa saattaa helpottaa äskettäin ilmestynyt laadukas norjalaistutkimus. Tohtori Åsvoldin tutkimusryhmä seurasi kahdeksan vuoden ajan ennestään terveen keski-iän ylittäneen 25 000 norjalaisen naisen ja miehen TSH-arvoja ja vertasi niitä sydänkuolemarekistereihin. Tutkijat havaitsivat varsin hälyttävän seikan:
Jo niinkin alhainen TSH-arvo kuin 1.5-2.4 mU/L johti naisilla 41 prosenttia korkeampaan riskiin saada sydänkohtaus. Viitearvojen ollessa 2.5-3.5 mU/L riski nousi 69 prosenttia korkeammaksi! Miehillä ei todettu yhtä selvää yhteyttä TSH-arvojen ja sydänkohtauksien välillä.
Potilaiden (erityisesti naisten) on tämän norjalaistutkimuksen nojalla syytä pyytää lääkäriään tutustumaan tähän norjalaistutkimukseen. Lääkäri saattaa rohkaistua aloittamaan tyroksiinihoito potilaalle aikaisemmassa vaiheessa. Voit myös tulostaa tämän kirjoitukseni ja näyttää sen lääkärille. Hippokrateen valaa en ole vannonut, mutta tohtori olen kuitenkin. Tohtori auttaa tässä toista tohtoria/lääkäriä tekemään vaikeita päätöksiä.
Pari viikkoa sitten ilmestyi Turun Yliopistossa suomalainen väitöskirja, joka päätyi tällaiseen ajatukseen: TSH-tasot eivät korreloineet koettuun terveyteen, dementiaan, masennukseen tai muihin aivokopan oireisiin lietolaisilla. TSH:n viitearvoja ei esitetty laskettavaksi täällä Suomessa.
Kansainväliset tutkimukset puoltavat viitearvojen laskemista. Näin voitaisiin aloittaa tyroksiinin anto lääkkeenä aikaisemmassa vaiheessa sairautta. Lääkärit jäävät melkoisiksi jääräpäiksi jos seuraavat väitöskirjan ohjeita. Parempi on tästä lähtien seurata norjalaisten viitoittamaa tietä.
Tämä on aika ilkeästi ajateltu, mutta kirjoitanhan sen kuitenkin tähän: Ovatko lääkärit Suomessa niin vähän kiinnostuneita määräämään halpaa tyroksiinia ajoissa potilailleen sen takia, että lääketehtaiden edustajat ovat kehottaneet odottamaan kunnes potilaissa ilmenee sellaisia ehkä vakavampia sairauksia, joihin on tarjolla lääkkeitä huomattavasti paremmalla katteella?
Lähde: Asvold BO, et al. Thyrotropin Levels and Risk of Fatal Coronary Heart Disease: The HUNT Study. Arch Intern Med 168(8): 855-860, 2008
Mitä mieltä olet Armourista?Sitähän käytettiin ennen thyroxinia. Ja moni on saanut siitä vielä paremman avun.
VastaaPoistaVastaan poikkeuksellisesti Anonyymin kysymykseen Armour Thyroid -valmisteesta.
VastaaPoistaOlen itse sitä mieltä, että tyroksiini on se lääke, jota ensimmäisenä kokeillaan vajaatoimintaan (ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetaan hoito!). Sellainen tieto minulla on, että pelkkää T4-hormonia nauttimalla eivät kaikki vajislaiset tervehdy tai tule oireettomiksi. Jotkut tarvitsevat tämän lisäksi esimerkiksi T3:sta. Armourissa on kokonainen kirjo erilaisia tyroksiineja. Käsittääkseni Armour on joitakin auttanut, joitakin ei. Armour valmistetaan BSE-vaaran takia nykyään sian kilpirauhasesta. Se on vähän onnetonta, sillä sian T4/T3 -suhde on erilainen kuin ihmisellä. Olen ymmärtänyt, että lehmän tai lampaan kilpirauhasessa olisi T4/T3 -suhde ihmiselle sopivampi. Osaatko vahvistaa tämän asian?
Olen allekirjoittanut sen adressin, jossa ilmaistaan halu saada Armour KELA-korvauksen piiriin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin täysin tukemassa Armourin vapaata käyttöä. Synteettistä tyroksiinia on kliinisesti tutkittu useita vuosikymmeniä. Sen sijaan Armourista ei löydy kaksoissokkotutkimuksia. Huomasin äskeisellä Ruotsin reissullani, että Kilpirauhasliiton erinomaisella lääkäriasiantuntijalla Ulla Slamalla on varsin sovinnonhaluinen suhtautuminen Armouriin, mutta hänkin kaipaa lisää tutkittua tietoa Armourista. Ruotsissa julkaistiin kilpirauhaskirjani ruotsin kielellä.
Yksi parhaimpia kuvauksia Armourin myönteisistä kokeiluista on tohtori Alan R. Gabyn artikkeli lehdessä Alternative Medicine Review vuodelta 2004 9(2):157-179. Löydät sen PubMed -tietokannasta kokotekstiversiona.
Tilanne on siis hankala. Armour on ilmeisen hyväksi koettu joissakin tapauksissa, mutta valitettavasti tarvitsemme tästä lisää tutkittua tietoa.
Tsemppiä!
Kylläpä veteraaniurheilija puhuu taas kerran asiaa.Hyvä!
VastaaPoistaVoisinko pyytää teitä kertomaan nimenne tai käyttämään helposti tunnistettavaa nimimerkkiä kun kommentoitte juttujani?
VastaaPoistaKiitos!
Tuosta Armourista sen verran,että en uskalla sitä yksin syödä vaan otan thyroksiinia sen kanssa,jotta ei t4/t3 suhde menisi sekaisin ,kuten veteraaniurheilija mainitsikin ne ei ole oikeassa suhteessa ihmiselle Armourissa.
VastaaPoistaTodella paljon on vielä korjattavaa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa. Olavi on löytänyt Armourin ja Thyroxinin yhdistelmästä avun. Hieno juttu.
VastaaPoistahyvä että löysin tämän kirjoituksen, tänään soittaa lääkärini kilpirauhasarvojeni takia tsh 2.94 ja t4v 13 jospa saisin lääkärin uskomaan ettei tuijota vain suomen raja-arvoja vaan suhteuttaa nuo tulokset pitkään oirelistaan ja suostuu aloittamaan lääkityksen...
VastaaPoista