sunnuntai, kesäkuuta 14, 2009

Missä on haima, sydän, munuaiset?


**
Lontoon King's Collegen tutkijaryhmä päätti kysyä briteiltä, osaavatko he sijoittaa elimistömme pääelimet oikeille paikoilleen. Tulokset olivat aika yllättäviä. Jopa yleisimmät elimet, sydän ja maksa, menivät vääriin paikkoihin puhumattakaan esim. haimasta. Tässä mielenkiintoinen lista:

Briteistä osasivat näin monta sijoittaa oikeaan paikkaan seuraavat elimet:

Maksa 48%
Munasarjat 42%
Sydän 58%
Kilpirauhanen 40%
Keuhkot 32%
Sappirakko 36%
Haima 34%
Suolisto 92%
Virtsarakko 84%
Munuaiset 30%
Mahalaukku 51%

Tiedätkö sinä missä on kateenkorva?


Muita lääketieteen kirjoituksiani:

lauantaina, kesäkuuta 13, 2009

Sydänliitto laajentaa


**
Sydänliitto laajentaa toimintaansa
myös pienempiin sydänsairausryhmiin. Liitto järjestää jatkossa vertaistukitoimintaa, tapaamisia ja kuntoutusta myös pienemmille sydänpotilasryhmille. Samalla Sydänliitto tarjoaa harvinaisiin sydänsairauksiin liittyvää tietoa ja koulutusta terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Toimintansa laajentamiseen Sydänliitto saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.

Pieniä sydänsairausryhmiä ovat sydänsarkoidoosipotilaat, pulmonaalihypertensiota sairastavat, perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia sairastavat, familiaalinen hyperkolesterolemia, aortan sairaudet sekä potilaat, joilla on reumasairauksiin ja metabolisiin kertymäsairauksiin liittyviä kardiovaskulaarisia ilmentymiä.

Osana laajenevaa toimintaa Sydänliitto käynnistää vertaisryhmätoimintaa harvinaisia sydänsairauksia sairastaville. Sairastuneiden yhteydenpidon mahdollistavan verkoston luominen on osa palvelujen laajentamista. Sydänliitto toimii myös pienten sydänsairausryhmien edunvalvojana. Esimerkiksi lääkekorvauksiin ja sosiaaliturvaan liittyvistä eduista tiedottaminen on osa liiton toimintaa.

Sydänliitto on mukana myös järjestöjen yhteisessä Harvinaiset-verkostossa. Verkosto tarjoaa tietoa ja tukea harvinaisia sairauksia sairastaville ja ylläpitää verkkosivustoa www.harvinaiset.fi, joka kokoaa pieniä sairausryhmiä koskevaa tietoa yhteen.

Vuonna 1955 perustettu Sydänliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka edistää sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänliitto tarjoaa tietoa terveydestä, tukea elämäntapamuutoksiin ja apua toipumiseen.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 12.6.2009

Lue tästä lisää sydänkirjoituksiani:

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Karpin tapaan


*
Lääkäri Annika Dahlqvist lähetti minulle
hänen kirjastaan "Doktor Dahlqvist's guide till bättre hälsa och viktkontroll" tehdyn suomalaisen käännöksen. Saatekirjeessä oli vetoomus edistää hänen suomenkielisen kirjansa myyntiä, sillä sen myynti on ollut tavattoman vaatimatonta. Hän pitää suomalaiskäännöstä porttina muunkielisiin käännöksiin kirjastaan.

Koin todella suuren yllätyksen kun näin kirjan kannen. Siinä on kuvattu lammikossa uivia värikkäitä kaloja. Lisäksi kirjan nimi on hyvin erikoinen. Olisi kuvitellut, että suomentaja olisi valinnut otsikkoon tämän ruotsalaislääkärin nimen. Olisihan se lähes varma myyntimenestyksen tae, jos heti selviäisi, että kyseessä on Annika Dahlqvistin kirja suomeksi. Nyt Dahlqvistin nimi löytyy juuri ja juuri näkyvällä tekstikoolla keltaisessa bannerissa ja kirjan äärimmäisessä alalaidassa. Suomalaislukija joutuu nielemään Karppi -sanan ensimmäisenä. Se ei ole helppoa ja voi olla, että tämä fanaatikkoryhmäksikin nimetty vähähiilihydraattinen ryhmittymä, on lopullisesti harventanut kirjan ostajakuntaa.

Kun kannesta on selvitty ja ryhtyy lukemaan teosta, kokee toisen ikävän yllätyksen. Käännös on epäonnistunut vangitsemaan lääkäri Dahlqvistin tavan kirjoittaa kirjaa. Voi olla, että kirjan käännöksessä on ollut kiire, mutta lähes anteeksiantamattoman kömpelöön muotoon on teksti jätetty ja lisäksi on harmillisen paljon painovirheitä.

Luettuani kaikki lääkäri Dahlqvistin julkaisemat kirjat alkuperäiskielellä ja pidettyäni kirjoista, on todella harmillista, että tähän suomennokseen ei ole samaa tekstin raikkautta onnistuttu luomaan.

Kirja näyttäisi toimivan karppaus.info -foorumin mainosvälineenä. On harmi, että tämä riitaisa foorumi on saanut myrkyttää Dahlqvistin hienon kirjan.

Jos kaikista näistä ikävistä yllätyksistä huolimatta päättää hankkia kirjan ja kahlata sen läpi, voi vain toivoa, että edes osa Dahlqvistin tekstistä välittyy lukijalle innostaen tätä vähähiilihydraattisen ruokavalioratkaisun pariin. Kirjasta selviää miten helppoa tätä ruokavaliota on noudattaa ja miten terveys kohenee kun sitä noudattaa. Lääkäri Dahlqvist selostaa miten mm. diabetesta voi hoitaa vähähiilihydraattisella tavalla. Hän ei ehdottomasti kiellä lääkitystä ja on tässä asiassa esim. terveemmällä pohjalla liikkeellä kuin ortopedi Antti Heikkilä. On myös muita sairauksia, joihin vähähiilihydraattinen ruokavalio (elämäntapa!) näyttäisi tuovan selvän edun: lihavuus, vatsavaivat, kihti, fibromyalgia, kilpirauhasen vajaatoiminta, migreeni. Dahlqvistin näkökanta kolesteroliin on myös selvä ja johdonmukainen: Kolesterolilla on hyvin vähäinen vaikutus verisuonisairausriskiin. Dahlqvist myöntää, että tämän ruokavalion pitkäaikaistutkimuksia ei ole ja tutkimustuloksien puuttuminen johtuu pääosin tiedemiesten ja rahoittajien haluttomuudesta tutkia vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja.

Toivottavasti karpit uhrautuvat ja hankkivat tämän kirjan runsain määrin. Kirjan myynnistä täällä Suomessa riippuu paljolti päättääkö Annika Dahlqvist tehdä muunkinkielisiä versioita kirjastaan. Karppeja ei ehkä tulisi päästää mahdolliseen englanninkieliseen versioon.

Kirjan saa hankittua esimerkiksi täältä.

Tässä lisää kirjoitteluani kirjoista:

Ranskanperunat paistetaan palmuöljyssä

*
Sademetsää syödään ranskanperunoilla

Kova nälkä ja lempeä kesäilta, mihinkäs muualle sitä kääntyisi kuin pikaruokalaan. Pussi ranskiksia, kiitti vaan ja nam, masu on täynnä. Mutta mitä? Mistä tulee herkullisen kuoren antava palmuöljy?

Pakastealtaasta löytyy enemmän valikoimaa kuin tuoreperunalootista. Mutta mitä ranskanperuna suomalaisen suussa tekee tiikerille Borneossa? Syömmekö joka päivä pinta-alaa sademetsiltä? Tihkuuko öljy paikallisten selkänahoista?

YleX:n Ada hiosti suomalaisia yhtiöitä palmuöljyn tuotannosta ja metsästi vaihtoehtoisia ranskanperunoita. Sivumaun Ruokaraati lounasti erilaisilla ranskiksilla. Rapisiko sademetsä hampaissa ja oliko rasvoilla eroa?


Tässä lisää kirjoituksiani perunasta:

Onneksi ravitsemusterapeutteja valmistuu vain Kuopiossa

*
Ravitsemusterapeutit ilmoittavat olevansa tyytyväisiä koulutukseensa. Tiedän useita ravitsemusalan asiantuntijoita, jotka ovat tässä asiassa eri mieltä. Siksi on erityisen hyvä seikka, että tyytyväisyys ravitsemusterapeuttien koulutukseen on pesiytynyt nimenomaan Kuopion seudulle eikä esimerkiksi Helsingin yliopistoon.

Kuopion yliopistosta valmistuneet ravitsemusterapeutit sijoittuvat monipuolisiin työtehtäviin ja ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Koulutuksessa tulisi kuitenkin panostaa alakohtaisen teoreettisen tiedon lisäksi nykyistä enemmän käytännön taitojen (!), yleisten työelämätaitojen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Terveystieteen lisensiaatti Jaana Torpströmin tutkimuksen mukaan ravitsemusterapeuttien koulutuksen vahvuus on sen monitieteisyydestä johtuva laaja-alaisuus. Ravitsemusterapeuttien opintoihin kuuluu muun muassa elintarvike-, ravitsemus- ja lääketiedettä sekä luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Koulutus perustuu yleisesti hyväksyttyyn ja ajantasaiseen tutkimustietoon ravintotekijöiden merkityksestä terveyden ylläpitämisessä ja keskeisten kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Torpströmin tutkimuksen kohderyhmänä oli 250 vuosina 1988-2004 Kuopion yliopiston kliinisessä ravitsemustieteessä terveydenhuollon tai terveystieteen maisterin tutkinnon suorittanutta.

Kuopion yliopisto on onneksi ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi suorittaa laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyteen oikeuttavan tutkinnon. Laillistetut ravitsemusterapeutit ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimiä ja valvomia terveydenhuollon ammattilaisia.

Lähde: Ruokatiedon uutiset, 12.6.2009

Onko sinulla ollut hyötyä ravitsemusterapeuteista? Mitä haittaa ravitsemusterapeuteista voi olla?

Suomessa käynnistymässä VHH pilottihanke

*
Kirjoitettu 20.5.2009, päivitys 21.5.2009, 22.5.2009, 26.5.2009, 10.6.2009 ja 12.6.2009

Ilmoittautuminen tutkimukseen on päättynyt!

Ilmoittautuneita on hyväksytty tähän tutkimukseen 12 kpl (niille jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle on myös lähetetty tieto sähköpostin välityksellä). Tutkimusluvat ja muu byrokratia on kunnossa. Toimitan tänne väliraportteja tasaisin väliajoin.

Lyhenne VHH
tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jos sinua ei pätkääkään kiinnosta asia, älä lue pitempään.

Ravitsemusasiat herättävät voimakkaita tunnelatauksia ja tämä kirjoitus on vain sille pienelle (ja äänekkäälle!) joukolle, joka haluaa edistää tämän ruokavalion soveltamista, tiedotusta ja tutkimusta. Kun opinnäyte otettiin puheeksi karppaus.info:ssa se johti vilkkaaseen keskusteluun, kunnes keskusteluketju mielivaltaisesti poistettiin. Keskustelussa ehdittiin käyttää ainakin 125 puheenvuoroa ja ketjua luettiin ainakin 2624 kertaa! Minut, opiskelijat ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu haukuttiin yllättäen pystyyn! Tällaista asennetta minä en ymmärrä? Luulisi, että avoimin mielin liikkeellä olevat opiskelijat olisivat kiinnostaneet VHH:ta edistävien propagandajaostoa. Kerrankin tehdään tutkimus VHH:sta Suomessa!

Kaksi opiskelijaa (Heikki Laatikainen ja Johanna Joutsen) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suorittavat fysioterapiaopintojensa viimeistä vuotta. Opinnäytteen ideana on testata VHH:n vaikutusta laihdutukseen ja terveyteen. Keskusteluissani heidän kanssaan kävi ilmi, että aika ja resurssit eivät riitä varsinaiseen ruokavaliokokeeseen. Työn pitää olla valmis jo joulukuussa 2009. Sen sijaan he toteuttavat kyselylomakkeen avulla läpileikkauksen VHH:ta noudattavan henkilön kokemuksista noudattamastaan dieetistä.

He kyselevät mm. seuraavia asioita:
- laihtuminen
- muutos voinnissa
- ruokavalion mielekkyys
- nälänhallinta parantunut?
- terveysvaikutukset (kolesteroli, mahd. tyypin 2 diabetes)
- aikaisemmat laihdutusmenetelmät (esim. valtion sapuskat) vrt. VHH
- onko huonoja puolia VHH:ssa
- kuinka monta prosenttia ruokavaliostasi on hiilihydraatteja?
- liikunnan merkitys painonhallinnassa

Olen luvannut toimia opinnäytetyön yhteyshenkilönä.

Jos kohdallasi täyttyvät nämä alla luetellut kriteerit, ota yhteyttä minuun:

- olet ollut VHH:lla vähintään 2 vuotta
- olet 20-50 -vuoden ikäinen
- olet halukas osallistumaan kyselytutkimukseen (sähköpostin tai tavallisen postin välityksellä)
- kyselylomake on jaossa kesäkuun lopussa (tutkimukseen otetaan korkeintaan 20 henkilöä)

Yhteydenotot pysyvät salassa.

Tutkimustyön tekijät kaipaavat näkyvyyttä tutkimushankkeelleen ja kommentteja voi jättää vaikkapa tähän terveysblogiin.

Vakavahenkiset yhteydenotot: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi / 040-7529274

Sylimikrot pitäisi ottaa pois miehiltä!

*
Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan
, miehen sylissä istuu nykyään yhä useammin sylimikro, eikä mikään nätti neito tai valloittava vaimo. Tätä elektronista sylikumppania ei katsota suopein silmin, sillä laitteen kehittämä lämpö osuu herkkien sukukalleuksien alueelle ja siittiöt tykkäävät kyttyrää liiasta lämmöstä. Voi käydä niin, että lapsia ei sitten saadakaan jos nuori mies on oppinut väärille tavoille jo nuorena.

Pois mikro sylistä ja edistyksellisempää seuraa tilalle!

Lähde: Laptops Linked to Male Infertility. Physorg.com, 12.6.2009

Kuopiossa tutkijat koolla pohtimassa diabeteksen saloja

**
Kuopiossa järjestettiin
2-4.6.2009 ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleville opiskelijoille kurssi nimeltään "Cellular regulation of glucose metabolism related to insulin resistance and diabetes". Sain äsken kurssiabstraktit postissa.

Kurssilla esiteltiin tiistaina 2.6.2009 viimeisimmät tiedot siitä miten pienet molekyylit kuten esimerkiksi rasvat, aminohapot ja sokerit vaikuttavat enemmän tai vähemmän suoraan niihin geeneihin, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. On löytynyt todella tärkeä ja kiinnostava aineenvaihdunnan tehostaja N-asetyyliglukoosiamiini, GlcNAc. Kun tämä glukoosiamiini yhdistyy O-glykosidisella liitoksella soluliman ja tuman valkuaisaineisiin, käynnistyy aineenvaihdunnallinen tapahtumasarja joka vaikuttaa insuliiniresistenssiin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Tämä O-GlcNAc -molekyyli aistii tehokkaasti ravintoaineiden saannissa tapahtuvia muutoksia (nutrient sensor). Avainkysymyksenä onkin miten voimakkaasti ravinnon kautta saadut hiilihydraatit vaikuttavat tähän molekyyliin? Miten kehittyy insuliiniresistenssi, diabeteksen selkeä tuntomerkki?

Tutkijat ovat havainneet, että liian voimakas ravintoainevirta heksoosiamiinireitin kautta voi laukaista insuliiniresistenssin ja keskeisenä tässä ei-toivotussa tapahtumassa näyttäisi olevan juuri tuo O-GlcNAc -molekyylin kyky aistia ravintoaineita. Heksoosiamiinireitissä sokereiden eri välituotteista valmistetaan N-asetyyliglukoosiamiinia, joten voi siis kuvitella, että sitä sokerista ihanuutta voi todellakin tulla liikaakin ruoan kautta tai liian aktiivisesti toimivan maksassa tapahtuvan glykolyysin myötä juuri diabeetikolle. Glukoosin aineenvaihdunta (palaminen) pitäisikin saada pois epänormaalilta ja sairastuttavalta heksoosiamiinireitiltä normaalille ja tervehdyttävälle pentoosifosfaattireitille.

Erikoislääkäri Jussi Pihlajamäki toi esille sen hälyttävän viestin, että tyypin 2 diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti kiihtyvään tahtiin. Syyllinenkin on löytynyt: me nautimme liian energiapitoisia ruokia ja liikumme liian vähän. Diabetesepidemia onkin oikeastaan kytköksissä lihavuusepidemiaan. Varsinkin vyötärönseudun varastorasva heikentää insuliinin tehoa ja maksa intoutuu muodostamaan lisää glukoosia, johon tarvitaan vielä enemmän insuliinia ja niin on ikävä kierre saanut alkunsa. Keskeistä diabeteksen etenemisessä on se miten kauan haiman beta-solut jaksavat ylläpitää insuliinin tuotantoaan vastatakseen tähän heikentyneeseen insuliinin tehoon.

Lähteet:
Gerald W. Hart + työryhmä. Signaling functions of O-linked β-N-acetylglucosamine transfer and removal on nuclear and cytoplasmic proteins.
Xiaoyong Yang. O-GlcNAc regulation of insulin signaling and insulin resistance.
Jussi Pihlajamäki. Insulin resistance and diabetes - partners in crime.
Matti Uusitupa. Gene-diet interaction in the prevention of type 2 diabetes.
Markku Laakso. Genetics of type 2 diabetes.

Keskiviikkona 3.6.2009 Kuopiossa jatkettiin glukoosin merkityksen pohdintaa. Olisin mielelläni ollut edes kärpäsenä katossa kun tohtori Renaud Dentin luennoi. Hän puhui glukoosin merkityksestä diabeetikolle. Glukoosi ei ainoastaan toimi energialähteenä soluille, vaan sen avulla välittyy tietoa siitä mikä on elimistön ravitsemuksellinen taso. Glukoosimäärän noustessa haima käynnistää insuliinin tuotannon. Insuliini sitten katkaisee glukoosin uudistuotannon (glukoneogeneesi) maksassa ja kiihdyttää vapaan glukoosin varastoitumista. Haiman tehon heikentyessä ja insuulinimäärien laskiessa tuloksena on diabeetikolle tyypillinen korkea verensokeri (hyperglykemia). Hyvin korkeana pitkään pysyttelevä verensokeri sekoittaa tämän herkän tiedonvälityksen glukoosin kautta. Maksa tuottaa ylimääräistä glukoosia vaikka sen oikeastaan pitäisi ymmärtää lopettaa glukoosin tuotanto. Sitä on jo ennestään liikaa!

Paaston aikana glukagoni -hormoni kiihdyttää glukoosin uudistuotantoa käynnistämällä ns. defosforylaation erityisen seriini 171 vaiheen avulla. Tähän liittyy myös muita tekijöitä kuten esim. CREB:n säätelemä CRTC2. Putosit mahdollisesti kärryiltä tässä vaiheessa näissä geenitason glukoosinsäätelyissä. Aavistanet kuitenkin, että näitä tutkimuksia tehdään, jotta paremmin ymmärrettäisiin miksi diabeetikolla glukoosin uudistuotanto "jää päälle" liian pitkäksi aikaa kohottaen jo ennestään korkeaa verensokeria.

Tohtori Dentin tuo kurssilaisille pohdittavaksi ihan uuden havainnon perinteisen glukagonin kautta tapahtuvan glukoosin uudistuotannon lisäksi: Veressä oleva glukoosi kiihdyttää itse omaa uudistuotantoaan heksoosiamiinireitin kautta. Avainasemassa tässä näyttäisi olevan tohtoreiden Hart ja Yang mainitsema O-GlcNAc -molekyyli. Tämän molekyylin pitäisi ymmärtää pysytellä taka-alalla, eikä työntää lisää glukoosia heksoosiamiinireitin kautta. Tohtori Dentin pitää heksoosiamiinireittiä kaiken pahan (diabeetikon hyperglykemia) alkuna ja juurena.

Tohtori Sami Heikkinen puhui erityisestä peroksisoomi proliferaatiota aktivoivasta gamma reseptorista (PPARgamma). Tämä PPAR on keskeisessä roolissa koko tässä diabetessairaudessa. Puhutaanhan, että diabetes on sekä sokerin että rasvan aineenvaihduntahäiriö. Tässä PPAR:ssa nämä havainnot yhdistyvät, sillä PPAR vaikuttaa triglyseridien varastointiin ja glukoosin tasapainoon sekä insuliiniherkkyyteen. Nykyään tiedetään jo aika tarkkaan miten PPAR vaikuttaa geenitasolla. Tässä on olemassa toisaalta Pro12 -geenimuoto, joka liittyy vahvasti tyypin 2 diabetesriskiin, toisaalta Ala12 -geenimuoto, jossa havaitaan parantunut insuliiniherkkyys ja vähäisempi taipumus varastoida rasvaa. Sanomattakin selvää on, että Ala12 -geenimuoto mieluusti saisi olla voimakkaammin esillä geenitason säätelyssä. Tohtori Heikkisen mukaan tähän terveyden suhteen edullisempaan tilanteeseen päästään ravintotekijöiden avulla (minua kiusaa kun Heikkinen ei suoraan sano mitkä ravintotekijät ovat merkityksellisiä, kysyn sitä häneltä!). Ainakin hiirikokeissa tämä on osoitettu. Ei ole siis yhdentekevää mitä syömme. Ruoan vaikutus terveyteemme (mm. tässä mainittu diabetes) on ihan ensiarvoisen tärkeää.

Tohtori Hannu Järveläinen oli kudosviljelmillään todennut, että korkea verensokeri on varsinaista myrkkyä diabeetikon verisuonille. Hyperglykemia muokkaa verisuonen seinämiä niin, että niistä tulee jäykkiä valtavasti kollageenia sisältäviä käytäviä. Ei ihme, että huonossa hoitotasapainossa olevaa diabeetikkoa uhkaa heikentynyt näkö ja alaraajojen häiriötilat.

Kuopiossa on professori Markku Laakson työryhmässä käynnissä valtavan laaja geenien kartoitustyö liittyen tyypin 2 diabetekseen. Työryhmässä kartoitetaan "kaikki" ne geenit, jotka vaikuttavat T2DM:n ilmentymiseen. Luonnollisesti työ on edelleen kovasti kesken, mutta aika "pitkällä" ollaan jo niiden geenien kartoituksessa, jotka johtavat insuliinin tuotannon heikentymiseen. Työryhmä on onnistunut löytämään jo 20 000 kpl yhden nukleotidin polymorfismeja tässä yhteydessä. Aikamoinen urakka on siis edessä!

Torstaina 4.6.2009 käsiteltiin kurssin aikana erilaisia mittausmenetelmiä, joilla on vähemmän yleistä mielenkiintoa.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on upeaa nähdä näin hienoa diabetestyötä Suomessa ja näin upeita kursseja saadaan jatkossakin järjestää lisää! Diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat sellaisia sairauksia, joiden parantamiseksi on syytä haudata kaikki mahdolliset sotakirveet ja etsiä yhdessä tehokkaimpia mahdollisia hoitokeinoja. Yllättävän vähän liputetaan sen puolesta, että diabeetikon olisi syytä rajoittaa hiilihydraattien saantia ravinnosta. Onko tämä vain vähemmän asian perehtyneen biologin toiveajattelua ja varsinaisten diabetesammattilaisten työpanoksen väheksymistä, että joskus tyypin 2 diabeetikoille voidaan mieluusti suositella entistä hiilihydraattitietoisempaa elämäntapaa?

Lähteet:
Renaud Dentin. Regulation of energy balance by the CREB coactivator TORC2.
Sami Heikkinen. PPARgamma2 and predisposition to metabolic disease.
Hannu Järveläinen. Hyperglycemia controls extracellular matrix modulation by human arterial smooth muscle cells.
Jagadish Vangipurapu (Markku Laakson työryhmästä). Identification of novel genes associated with insulin secretion and type 2 diabetes: a genome-wide association study.

torstaina, kesäkuuta 11, 2009

Jeesus kielsi Coca-Colan!

#
Terveysministeri Jeesus Mantilla
on sitä mieltä, että Venezuelassa loppuu Coca-Cola Zero -juoman lipittäminen. Näin kertoo uutistoimisto Reuters. Hallitus määräsi keskiviikkona 10.6.2009 Coca-Colan vetämään Zero-juomansa kaupoista viitaten tarkemmin määrittelemättömiin terveydellisiin vaaroihin.

Coca-Cola Zero pysyy myyntikiellossa niin kauan, kuin hallitus tutkii juoman ainesosat. Coca-Cola -yhtön mukaan juoma ei sisällä haitallisia ainesosia. Yhtiö kuitenkin suostuu Venezuelan vaatimuksiin. Keinomakeutusaineita sisältävä Zero-juoma lanseerattiin Venezuelassa huhtikuussa.