Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä ilahduttaa kotimaisten juuresten ylistyksellä. Nyt juurekset ovat "in". Juureksia syödään vuositasolla noin 12 kiloa henkeä kohden. Meille kaikille tutut juureslaatikot ja rosollit kaipaavat rinnalleen vaihtelua ja ohjeet päivitystä. Uutta makuvipinää saat vähälläkin vaivalla, lupaa Pirjo.
Lisää vaikkapa lantun keitinveteen omenamehua, porkkanalle appelsiini- ja punajuurelle sitruunamehua. Mausta juurekset jouluisin maustein: neilikalla tai inkiväärillä, muskotilla tai maustepippurilla, kardemummalla tai kanelilla. Suosi yrttejä ja sipuleita. Kokeile palsternakkaa ja selleriäkin joulujuureksena. Paahda uunissa tai pikapaista pannulla. Käytä hyväksesi oikopolkuja: juureksia saa myös valmiina soseina ja paistovalmiina laatikkoaineksina.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, 20.11.2006
maanantaina, marraskuuta 20, 2006
sunnuntai, marraskuuta 19, 2006
Viisi minuuttia lantusta
Eikö sinulla lanttu leikkaa?, kysytään joskus kun toinen ei oikein ymmärrä mistä on kyse. Lantun suhteen voidaan tosiaankin olla ymmällään, sillä hyödyllisyydestään huolimatta lanttu ei ole saavuttanut sille oikeasti kuuluvaa merkittävää asemaa juureksiemme joukossa.
Lanttu on vanha viljelykasvi, joka on peräisin joko Pohjois-Euroopasta tai Siperiasta. Lanttu levisi Suomeen todennäköisesti Ruotsista, Gotlannin saarelta. Lanttua on kuvattu Turun akatemiassa vuonna 1683. Turkuun se lienee levinnyt Hämeestä. Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa lanttu on paljon suositumpi kuin meillä. Pohjolassa lanttua on viljelty 1500- luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. On sanottu leikkisästi, että lantulla ja paloviinalla on sama levinnäisyysalue eli Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Lanttu on nauriin ja kaalin lajiristeymä, josta on myös öljykasvimuoto, rapsi.
Lanttu on muodoltaan pyörehkö ja kooltaan vaihteleva juures. Kuori on vihertävä ja malto kellanoranssi ja kiinteä. Lanttu on hyvä C-vitamiinin lähde ja sisältää myös runsaasti A-vitamiinin esiastetta. Paksun kuoren ja kylmäkestävyyden ansiosta lantun vitamiinipitoisuus säilyy kevääseen asti. Lantun kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sinappiöljystä. Lantussa on rikkipitoisia yhdisteitä, jotka herkkävatsaisilla aiheuttavat ruoansulatusongelmia ja ilmavaivoja. Nitraattipitoisuutensa ansiosta lanttua ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille.
Jotkut terveysintoilijat pitävät lanttua hyvin merkittävänä kasvina johtuen sen syöpää (mahdollisesti) ehkäisevästä kyvystä. Kaksi eniten tämän suhteen tutkittua yhdistettä ovat indolit ja isotiosyanaatit. Indolien uskotaan suojaavan rintasyövältä koska ne estävät estrogeenihormonin vaikutusta. Isotiosyanaatin rooli olisi mahdollisesti sellaisten entsyymien edistämisessä, jotka suojaavat perintötekijöitämme syöpää aiheuttavien karsinogeenien tuhoilta. Lanttu on laihduttajan ruokaa. Finelin ravintotietokannan mukaan energiamääräksi ilmoitetaan 25 kcal (106 kJ) / 100 g.
Lanttu on edullinen ja monikäyttöinen juures. Se kuuluu suomalaisiin perinneruokiin kuten lanttukukkoon, lanttupiirakkaan, lanttupuuroon ja lanttulaatikkoon. Lanttulaatikko oli ennen vanhaan (ehkä vieläkin?) suosittu pitopöydän ja joulun herkku. Keitettyjen ja survottujen lanttujen joukkoon lisättiin ruisjauhoja tai kalliimpia vehnäjauhoja, vähän maitoa ja pippuria. Myös lanttu- eli junkkipuuro oli juhlaruokaa. Keitetyt lantut maistuivat erityisen hyville ahvenien kanssa. Tänä päivänä yleisintä lantun käyttöä on keittojuureksena liha- ja vihanneskeitoissa. Lanttu sopii hyvin raakaraasteena tai paloina rouskuteltavaksi. Erinomaisesti lanttu sopii myös pataruokiin, raasteohukaisiin ja juurespihveihin. Kuullotetut lanttukuutiot sopivat hyvin sian- ja lampaanlihan lisäkkeeksi.
Muita kirjoituksia tässä sarjassa:
Lanttu on vanha viljelykasvi, joka on peräisin joko Pohjois-Euroopasta tai Siperiasta. Lanttu levisi Suomeen todennäköisesti Ruotsista, Gotlannin saarelta. Lanttua on kuvattu Turun akatemiassa vuonna 1683. Turkuun se lienee levinnyt Hämeestä. Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa lanttu on paljon suositumpi kuin meillä. Pohjolassa lanttua on viljelty 1500- luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. On sanottu leikkisästi, että lantulla ja paloviinalla on sama levinnäisyysalue eli Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Lanttu on nauriin ja kaalin lajiristeymä, josta on myös öljykasvimuoto, rapsi.
Lanttu on muodoltaan pyörehkö ja kooltaan vaihteleva juures. Kuori on vihertävä ja malto kellanoranssi ja kiinteä. Lanttu on hyvä C-vitamiinin lähde ja sisältää myös runsaasti A-vitamiinin esiastetta. Paksun kuoren ja kylmäkestävyyden ansiosta lantun vitamiinipitoisuus säilyy kevääseen asti. Lantun kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sinappiöljystä. Lantussa on rikkipitoisia yhdisteitä, jotka herkkävatsaisilla aiheuttavat ruoansulatusongelmia ja ilmavaivoja. Nitraattipitoisuutensa ansiosta lanttua ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille.
Jotkut terveysintoilijat pitävät lanttua hyvin merkittävänä kasvina johtuen sen syöpää (mahdollisesti) ehkäisevästä kyvystä. Kaksi eniten tämän suhteen tutkittua yhdistettä ovat indolit ja isotiosyanaatit. Indolien uskotaan suojaavan rintasyövältä koska ne estävät estrogeenihormonin vaikutusta. Isotiosyanaatin rooli olisi mahdollisesti sellaisten entsyymien edistämisessä, jotka suojaavat perintötekijöitämme syöpää aiheuttavien karsinogeenien tuhoilta. Lanttu on laihduttajan ruokaa. Finelin ravintotietokannan mukaan energiamääräksi ilmoitetaan 25 kcal (106 kJ) / 100 g.
Lanttu on edullinen ja monikäyttöinen juures. Se kuuluu suomalaisiin perinneruokiin kuten lanttukukkoon, lanttupiirakkaan, lanttupuuroon ja lanttulaatikkoon. Lanttulaatikko oli ennen vanhaan (ehkä vieläkin?) suosittu pitopöydän ja joulun herkku. Keitettyjen ja survottujen lanttujen joukkoon lisättiin ruisjauhoja tai kalliimpia vehnäjauhoja, vähän maitoa ja pippuria. Myös lanttu- eli junkkipuuro oli juhlaruokaa. Keitetyt lantut maistuivat erityisen hyville ahvenien kanssa. Tänä päivänä yleisintä lantun käyttöä on keittojuureksena liha- ja vihanneskeitoissa. Lanttu sopii hyvin raakaraasteena tai paloina rouskuteltavaksi. Erinomaisesti lanttu sopii myös pataruokiin, raasteohukaisiin ja juurespihveihin. Kuullotetut lanttukuutiot sopivat hyvin sian- ja lampaanlihan lisäkkeeksi.
Muita kirjoituksia tässä sarjassa:
lauantaina, marraskuuta 18, 2006
Viisi minuuttia nauriista
Olen saanut runsaasti palautetta näistä viisiminuuttisista tuokioista ravinnon ja terveyden äärellä. Ne eroavat normaalista kirjoittelustani sen suhteen, että ne ovat sellaisia ajattomia tiedonmurusia.
Nyt tulee viisi minuuttia luettavaa nauriista. Nauris on ikivanha juurikasvi. Sitä viljeltiin meillä ennen perunaa ja tunnettiin jo antiikin Kreikassa sekä Intiassa. Tarkkaa syntysijaa nauriin viljelylle ei tunneta, mutta ehdolla on Lähi-idän maat, Pakistan ja Afganistan. Nauris sietää hyvin kylmyyttä, joten sitä voi viljellä jopa Grönlannissa ja kuulemani perimätiedon mukaan meillä Suomessa nauriit ja lantut jätettiin joskus peltoon talven yli ja syötiin aikaisin keväällä pahimpaan nälkään. Muistaakseni lanttu säilyi talven yli tällä tavalla tosi hyvin ja nauriskin kohtalaisesti. Tällä hetkellä naurista kelpuutetaan monesti vain rehukasviksi kotieläimille, mutta toivon että saatte kipinän kokeilla naurista ruoanlaitossanne.
Nauriista on olemassa erilaisia lajikkeita, litteähköjä ja pyöreitä. Se kasvaa hyvin nopeasti ja on parhaimmillaan pienikokoisena. Liian suurena nauris muuttuu tikkumaiseksi ja sitkeäksi. Viljelijää kiusataan naurissadon alttiudella mennä pilalle esim. kaalikoin ja muiden tuhohyönteisten vaikutuksesta.
Naurista käytetään monien suomalaisten perinneruokien valmistukseen. Keskisuomalaisen perinteen mukaan nauris kylvettiin kaskimaille. Syksyllä sadonkorjuun aikaan valmistettiin herkullisia naurispaistikkaita. Nauriit kypsyivät kahden tulella lämmitetyn ja maahan haudatun sileän kiven välissä. Paistikkaita syötiin ulkosalla leivän kanssa. Yleistä ruokaa olivat myös nauriskeitikkäät eli -hauvikkaat, joita haudutettiin rautapadassa suuri määrä kerrallaan. Vähän suolatun keitinveden annettiin haihtua kokonaan. Kylmiä hauvikkaita oli muistitiedon mukaan aina pöydässä tarjolla. Keuruulla muistettiin naurishauvikkaiden maistuneen laukkuryssille paaston aikaan. Nykyisin nauris taitaa olla enemmänkin tunnettu isolle yleisölle kesäherkkuna, jota etenkin lapset mielellään syövät raakana. Kesäisin torilta ostetut tuoreet naurisniput tekevät kauppansa nopeina naposteluherkkuina. Makua tästä vaaleasta viettelijästä siis löytyy! Nauris sopii lantun tavoin keittoihin, patoihin ja kasvispihveihin.
Nauriin sisältämä ravintokuitu auttaa pitämään suoliston kunnossa. Nauriin terveysominaisuuksiin liitetäänkin mahdollinen paksu- ja peräsuolen syövän ehkäisy. Nauriissa on jonkin verran C-vitamiinia. Suuren vesipitoisuutensa ansiosta nauris on vähäkalorinen. Finelin ravintotietokanta ilmoittaa nauriin energiamääräksi 24 kcal (100 kJ) / 100 g. Myös nauriin vihreät lehdet voi käyttää ruoaksi. Niissä on runsaasti beetakaroteenia, C-vitamiinia ja foolihappoa (B9-vitamiini). Naurissa on runsaasti nitraattia ja sitä ei sen takia suositella kaikkein pienimmille lapsille.
Muita kirjoituksia tässä sarjassa:
Nyt tulee viisi minuuttia luettavaa nauriista. Nauris on ikivanha juurikasvi. Sitä viljeltiin meillä ennen perunaa ja tunnettiin jo antiikin Kreikassa sekä Intiassa. Tarkkaa syntysijaa nauriin viljelylle ei tunneta, mutta ehdolla on Lähi-idän maat, Pakistan ja Afganistan. Nauris sietää hyvin kylmyyttä, joten sitä voi viljellä jopa Grönlannissa ja kuulemani perimätiedon mukaan meillä Suomessa nauriit ja lantut jätettiin joskus peltoon talven yli ja syötiin aikaisin keväällä pahimpaan nälkään. Muistaakseni lanttu säilyi talven yli tällä tavalla tosi hyvin ja nauriskin kohtalaisesti. Tällä hetkellä naurista kelpuutetaan monesti vain rehukasviksi kotieläimille, mutta toivon että saatte kipinän kokeilla naurista ruoanlaitossanne.
Nauriista on olemassa erilaisia lajikkeita, litteähköjä ja pyöreitä. Se kasvaa hyvin nopeasti ja on parhaimmillaan pienikokoisena. Liian suurena nauris muuttuu tikkumaiseksi ja sitkeäksi. Viljelijää kiusataan naurissadon alttiudella mennä pilalle esim. kaalikoin ja muiden tuhohyönteisten vaikutuksesta.
Naurista käytetään monien suomalaisten perinneruokien valmistukseen. Keskisuomalaisen perinteen mukaan nauris kylvettiin kaskimaille. Syksyllä sadonkorjuun aikaan valmistettiin herkullisia naurispaistikkaita. Nauriit kypsyivät kahden tulella lämmitetyn ja maahan haudatun sileän kiven välissä. Paistikkaita syötiin ulkosalla leivän kanssa. Yleistä ruokaa olivat myös nauriskeitikkäät eli -hauvikkaat, joita haudutettiin rautapadassa suuri määrä kerrallaan. Vähän suolatun keitinveden annettiin haihtua kokonaan. Kylmiä hauvikkaita oli muistitiedon mukaan aina pöydässä tarjolla. Keuruulla muistettiin naurishauvikkaiden maistuneen laukkuryssille paaston aikaan. Nykyisin nauris taitaa olla enemmänkin tunnettu isolle yleisölle kesäherkkuna, jota etenkin lapset mielellään syövät raakana. Kesäisin torilta ostetut tuoreet naurisniput tekevät kauppansa nopeina naposteluherkkuina. Makua tästä vaaleasta viettelijästä siis löytyy! Nauris sopii lantun tavoin keittoihin, patoihin ja kasvispihveihin.
Nauriin sisältämä ravintokuitu auttaa pitämään suoliston kunnossa. Nauriin terveysominaisuuksiin liitetäänkin mahdollinen paksu- ja peräsuolen syövän ehkäisy. Nauriissa on jonkin verran C-vitamiinia. Suuren vesipitoisuutensa ansiosta nauris on vähäkalorinen. Finelin ravintotietokanta ilmoittaa nauriin energiamääräksi 24 kcal (100 kJ) / 100 g. Myös nauriin vihreät lehdet voi käyttää ruoaksi. Niissä on runsaasti beetakaroteenia, C-vitamiinia ja foolihappoa (B9-vitamiini). Naurissa on runsaasti nitraattia ja sitä ei sen takia suositella kaikkein pienimmille lapsille.
Muita kirjoituksia tässä sarjassa:
Pikaruoka pois lastenohjelmista Britanniassa
Täällä Anna Mård, Lontoo. Britannia on päättänyt poistaa pikaruokamainokset lasten televisio-ohjelmista. Tämän toimenpiteen arvioidaan heikentävän lastenohjelmien tuotantoa. Mainostajat siirtyvät internetiin.
Britannia kieltää tammikuun lopusta 2007 alkaen roskaruuan mainonnan lastenohjelmissa ja sellaisissa aikuistenkin ohjelmissa, joiden katsojien joukossa on paljon lapsia ja nuoria. Lasten lihomisesta huolissaan olevat terveyskampanjoijat olisivat halunneet täydellisen mainoskiellon ennen kello yhdeksää, mutta bisnesväelle tuleva kompromissikin on tuskallinen.
Britannian kaupalliset tv-kanavat menettävät tämän toimenpiteen johdosta kerralla 60 miljoonaa euroa mainostuloistaan. Elintarvikevalmistajat puolestaan joutuvat miettimään, miten ne pystyvät jatkossa rakentamaan tuotteidensa mielikuvia ja ylläpitämään myyntiään. Mainoskielto koskee kaikkia elintarvikkeita, joiden sokeri-, suola- tai rasvapitoisuus on yleisiä ravintosuosituksia korkeampi. Hampurilaisten, pitsojen, sipsien, makeisten ja limujen lisäksi tulilinjalle joutuvat mm. monet mehujuomat ja aamiaismurot, joissa on paljon sokeria. Kielto koskee kaikkia lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia ja niitä lähettäviä maanpäällisiä kanavia sekä satelliitti- ja kaapeliyhtiöitä. Myös monet koko kansalle suunnatut viihde- ja musiikkiohjelmat joutuvat kiellon piiriin, jos niillä on runsaasti nuoria katsojia.
Britannian elintarvikeyhtiöt osasivat odottaa paljon puhuttua kieltoa, joka kuitenkin toteutui tiukempana kuin yleisesti ounasteltiin. Yhtiöiden ratkaisu tilanteeseen on nettimainonnan lisääminen. Esimerkiksi Domino's Pizza joutuu lopettamaan suositun Simpsons-sarjan sponsoroinnin. Sanomalehti Financial Timesin mukaan se aikoo siirtyä nettimainostajaksi. Yhtiö uskoo voivansa hyödyntää TV:ssä rakennettua tunnettuuttaan uusin keinoin. Televisioyhtiöt pelkäävät, että mainoskielto vaikuttaa väistämättä maassa tuotettujen lastenohjelmien tasoon. Ainoastaan luparahoitteisen BBC:n tuotannon tulevaisuudennäkymät eivät kiellon myötä heikkene. Pelkästään lasten- ja nuortenohjelmia välittävien kaapeli- ja satelliittikanavien tulot pienenevät kiellon seurauksena 15 prosenttia. Monien nuorekkaisiin ohjelmiin keskittyvien kanavienkin tulot voivat pudota liki kymmenen prosenttia, mutta tv-mainonnan kokonaiskakkuun kiellon vaikutus on vähäinen.
Veteraaniurheilija tervehtii tätä toimenpidettä ilolla!
Lähde: Taloussanomat, 18.11.2006
Britannia kieltää tammikuun lopusta 2007 alkaen roskaruuan mainonnan lastenohjelmissa ja sellaisissa aikuistenkin ohjelmissa, joiden katsojien joukossa on paljon lapsia ja nuoria. Lasten lihomisesta huolissaan olevat terveyskampanjoijat olisivat halunneet täydellisen mainoskiellon ennen kello yhdeksää, mutta bisnesväelle tuleva kompromissikin on tuskallinen.
Britannian kaupalliset tv-kanavat menettävät tämän toimenpiteen johdosta kerralla 60 miljoonaa euroa mainostuloistaan. Elintarvikevalmistajat puolestaan joutuvat miettimään, miten ne pystyvät jatkossa rakentamaan tuotteidensa mielikuvia ja ylläpitämään myyntiään. Mainoskielto koskee kaikkia elintarvikkeita, joiden sokeri-, suola- tai rasvapitoisuus on yleisiä ravintosuosituksia korkeampi. Hampurilaisten, pitsojen, sipsien, makeisten ja limujen lisäksi tulilinjalle joutuvat mm. monet mehujuomat ja aamiaismurot, joissa on paljon sokeria. Kielto koskee kaikkia lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia ja niitä lähettäviä maanpäällisiä kanavia sekä satelliitti- ja kaapeliyhtiöitä. Myös monet koko kansalle suunnatut viihde- ja musiikkiohjelmat joutuvat kiellon piiriin, jos niillä on runsaasti nuoria katsojia.
Britannian elintarvikeyhtiöt osasivat odottaa paljon puhuttua kieltoa, joka kuitenkin toteutui tiukempana kuin yleisesti ounasteltiin. Yhtiöiden ratkaisu tilanteeseen on nettimainonnan lisääminen. Esimerkiksi Domino's Pizza joutuu lopettamaan suositun Simpsons-sarjan sponsoroinnin. Sanomalehti Financial Timesin mukaan se aikoo siirtyä nettimainostajaksi. Yhtiö uskoo voivansa hyödyntää TV:ssä rakennettua tunnettuuttaan uusin keinoin. Televisioyhtiöt pelkäävät, että mainoskielto vaikuttaa väistämättä maassa tuotettujen lastenohjelmien tasoon. Ainoastaan luparahoitteisen BBC:n tuotannon tulevaisuudennäkymät eivät kiellon myötä heikkene. Pelkästään lasten- ja nuortenohjelmia välittävien kaapeli- ja satelliittikanavien tulot pienenevät kiellon seurauksena 15 prosenttia. Monien nuorekkaisiin ohjelmiin keskittyvien kanavienkin tulot voivat pudota liki kymmenen prosenttia, mutta tv-mainonnan kokonaiskakkuun kiellon vaikutus on vähäinen.
Veteraaniurheilija tervehtii tätä toimenpidettä ilolla!
Lähde: Taloussanomat, 18.11.2006
Viinirypäleitä ylipainoon ja diabetekseen!
Uuden tutkimustiedon mukaan muun muassa viinirypäleistä saatava resveratroli -niminen antioksidantti suojaa diabetekselta ja liikapainolta. Yhdisteen vaikutus perustuu sen kykyyn aktivoida aineenvaihdunnan säätelyyn vaikuttavaa geeniä.
Resveratrolia on toistaiseksi testattu hiirillä, joissa se lisäsi fyysistä suorituskykyä huomattavasti, suojasi niitä liikapainoisuudelta ja paransi insuliiniherkkyyttä. Tulokset antavat olettaa, että tutkitulla geenillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tutkimukseen osallistunut Sirtris Pharmaceuticals on jo ryhtynyt tuumasta toimeen, eli kehittää resveratrolin ominaisuuksiin perustuvaa lääkettä tyypin 2 diabeteksen ja ylipainon hoitoon.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Strasbourgin, Kuopion ja Johns Hopkinsin yliopistojen sekä Bostonissa sijaitsevan Sirtris Pharmaceuticals -yhtiön tutkijoiden kanssa. Tutkimusryhmän laatima artikkeli on julkaistu arvovaltaisessa Cell- tiedelehdessä. Suomesta tutkimukseen osallistui akatemiaprofessori Markku Laakso.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 17.11.2006
Resveratrolia on toistaiseksi testattu hiirillä, joissa se lisäsi fyysistä suorituskykyä huomattavasti, suojasi niitä liikapainoisuudelta ja paransi insuliiniherkkyyttä. Tulokset antavat olettaa, että tutkitulla geenillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tutkimukseen osallistunut Sirtris Pharmaceuticals on jo ryhtynyt tuumasta toimeen, eli kehittää resveratrolin ominaisuuksiin perustuvaa lääkettä tyypin 2 diabeteksen ja ylipainon hoitoon.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Strasbourgin, Kuopion ja Johns Hopkinsin yliopistojen sekä Bostonissa sijaitsevan Sirtris Pharmaceuticals -yhtiön tutkijoiden kanssa. Tutkimusryhmän laatima artikkeli on julkaistu arvovaltaisessa Cell- tiedelehdessä. Suomesta tutkimukseen osallistui akatemiaprofessori Markku Laakso.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 17.11.2006
Mikä meitä suomalaisia lihottaa?
Nuorena harrastin kaikenlaisia numeroleikkejä erityisesti pitkien harjoituslenkkien aikana. Laskin esimerkiksi kuinka monta punaista autoa tuli lenkillä vastaan. Eihän tuollaisessa asiassa ole paljoakaan mieltä, mutta se teki välillä tylsästäkin pitkästä lenkistä ihan siedettävän mielenkiintoisen. Nämä entisaikojen numeroleikit mielessäni tein pitkän, rauhallisen kävelylenkin Turussa noin kaksi viikkoa sitten keskellä arkipäivää. Kävelin Turun Kupittaan Urheiluhallilta Turun Tuomiokirkolle, sitten joenvartta pitkin Turun Sataman suuntaan, kiersin Turun Linnan ja tulin mutkitellen päärautatieaseman kautta Turun linja-autoasemalle, jossa sitten hyppäsin Paraisten linja-autoon. Olisikohan kävelylenkki ollut noin 17-20 km pitkä. Matkan aikana viihdytin itseäni laskemalla vastaantulijoita, heidät samalla jakaen karusti joko merkittävästi lihaviin tai normaalipainoisiin. Jos te näitte kaverin joka katseli kiusallisesti arvioiden teidän uuman seutuanne, se saattoi olla juuri minä. Pyydän anteeksi!
Laskin matkan aikana 2748 merkittävän ylipainoisiksi luokittelemaani ihmistä (BMI > 30) ja 16451 normaalipainoista (kokeilkaa joskus, vaatii keskittymistä sillä hommassa menee äkkiä sekaisin laskuissa). Muutama ryhmässä kävellyt ihminen pääsi livahtamaan ohi silmieni ja kaksi kertaa soi puhelin, jolloin laskentani keskeytyi arviolta kymmeneksi minuutiksi. Tämä laskutehtäväni antaa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, että niinkin merkittävästi liikuntaan houkuttelevassa kaupungissa kuin Turku, on keskellä päivää havaittavissa lähes 3000 merkittävän ylipainoista ihmistä kahden ja puolen tunnin aikana.
Mikä meitä suomalaisia lihottaa? Ruokaa syödään liian paljon, se saattaa olla turhan rasvaista ja liikutaan liian vähän. Mitä muita syitä? Toimittaja Mari Heikkilä luettelee Mediuutisten artikkelissaan "Lisäselityksiä lihomiselle" näitä lihomiseen vaikuttavia syitä. Artikkeliaan varten Heikkilä on lukenut International Journal of Obesity -lehdessä julkaistua tuoretta tutkimusta. Tällaisia seikkoja Heikkilä luettelee (poimin listasta Suomea parhaiten kuvaavia seikkoja):
Lähde: Mediuutiset, 17.11.2006
Laskin matkan aikana 2748 merkittävän ylipainoisiksi luokittelemaani ihmistä (BMI > 30) ja 16451 normaalipainoista (kokeilkaa joskus, vaatii keskittymistä sillä hommassa menee äkkiä sekaisin laskuissa). Muutama ryhmässä kävellyt ihminen pääsi livahtamaan ohi silmieni ja kaksi kertaa soi puhelin, jolloin laskentani keskeytyi arviolta kymmeneksi minuutiksi. Tämä laskutehtäväni antaa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, että niinkin merkittävästi liikuntaan houkuttelevassa kaupungissa kuin Turku, on keskellä päivää havaittavissa lähes 3000 merkittävän ylipainoista ihmistä kahden ja puolen tunnin aikana.
Mikä meitä suomalaisia lihottaa? Ruokaa syödään liian paljon, se saattaa olla turhan rasvaista ja liikutaan liian vähän. Mitä muita syitä? Toimittaja Mari Heikkilä luettelee Mediuutisten artikkelissaan "Lisäselityksiä lihomiselle" näitä lihomiseen vaikuttavia syitä. Artikkeliaan varten Heikkilä on lukenut International Journal of Obesity -lehdessä julkaistua tuoretta tutkimusta. Tällaisia seikkoja Heikkilä luettelee (poimin listasta Suomea parhaiten kuvaavia seikkoja):
- liikunnan väheneminen
- kasvaneet ruoka-annosten koot
- lisääntynyt TV:n ääressä löhöäminen
- makeisten, limonadin ja pikaruoan saatavuuden paraneminen
- unen puute (lisää ruokahalua ja näläntunnetta)
- teollisuuskemikaalit (näissä on hormonituotantoon vaikuttavia yhdisteitä)
- liian tasainen lämpötila (vähentää elimistön energiankulutusta, huoneet sopivan lämpöisiä kesät talvet)
- tupakointi on vähentynyt
- tiettyjä lääkkeitä nautitaan enemmän (psykoosi-, mieliala-, masennus-, allergia-, hormoni- ja ehkäisylääkkeiden sekä antihistamiinien, on havaittu lisäävän painoa)
- tietyn ikäiset lihovat muita helpommin (Suomen väestöstä on suuri osa keski-ikäisiä)
- synnyttäjien keski-ikä on noussut (on todettu lisäävän jälkeläisten painoa)
- odottavan äidin lihavuus voi edistää saman asian kehittymistä lapselle
- odottavan äidin raskausajan diabetes voi editää saman ongelman ilmenemistä lapsessa
- lihavat lisääntyvät tehokkaammin
- lihavuus periytyy jälkeläisille (joko elintapojen tai perinnöllisyyden kautta)
- ihmiset suosivat elämänkumppanikseen sellaisen jolla on rehevät muodot
- lihavat suosivat lihavia
Lähde: Mediuutiset, 17.11.2006
perjantaina, marraskuuta 17, 2006
Tätä minä en ymmärrä
Uutta tietoa: Myös Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden keskustelupalstoilla on varsin vilkas keskustelu tästä suomalaisten lihavuusongelmasta.
Hiilaritietoiset foorumilla on mielenkiintoinen keskustelu mm. diabeteksesta ja lihavuudesta. Siellä on ainakin kaksi vastarannan kiiskiä vauhdissa, nimimerkki "Anja" ja "veteraaniurheilija". Jälkimmäiseltä tahtoo järki pimentyä kun tulee puheeksi diabeteksen (sokeritaudin) hoito. Tämä on kuitenkin kieltämättä aivan uskomattoman ristiriitaista:
a) Suomi on Euroopan kolmanneksi lihavin kansakunta (Euroopan komission raportti)
b) Suomi saa tänään Istanbulissa Turkissa Maailman terveysjärjestön WHO:n lihavuudenehkäisypalkinnon
Miten lähes jumbosijalle sijoittuva maa lihavuusvertailussa voi saada tästä palkinnon? Syy löytyy Suomen Diabetesliiton vetämästä diabetesohjelmasta. Ilmeisesti tässä palkitaan Suomea siitä, että vältimme jumbosijan (Maltalla asuu tilastojen mukaan Euroopan lihavin kansa). Saako tällaista Suomessa kysyä?
Miettikääpä tätä! Onko alla mainittu sponsoreiden lista millään tavalla vaikuttanut ohjelman toteutukseen:
Dehkon pääsponsorit
RAY
Sanofi-Aventis
Novo-Nordisk
Vaasan & Vaasan
Lilly
Tamro MedLab Oy
Dehkon tukijat
Bayer Oy / Diagnostiikkaosasto
GlaxoSmithKline Oy
Keskinäinen työeläkeyhtiö VARMA
LifeScan / Johnson & Johnson
Oy Leiras Finland Ab
Novartis Finland Oy
Pfizer Oy
Suomen MSD Oy
Roche Diagnostics
Kommentteja saa tulla ja mielellään sellaisia, jotka saavat minut järkiintymään. Täytyyhän tuossa DEHKOssa olla jotain järkevää?
Hiilaritietoiset foorumilla on mielenkiintoinen keskustelu mm. diabeteksesta ja lihavuudesta. Siellä on ainakin kaksi vastarannan kiiskiä vauhdissa, nimimerkki "Anja" ja "veteraaniurheilija". Jälkimmäiseltä tahtoo järki pimentyä kun tulee puheeksi diabeteksen (sokeritaudin) hoito. Tämä on kuitenkin kieltämättä aivan uskomattoman ristiriitaista:
a) Suomi on Euroopan kolmanneksi lihavin kansakunta (Euroopan komission raportti)
b) Suomi saa tänään Istanbulissa Turkissa Maailman terveysjärjestön WHO:n lihavuudenehkäisypalkinnon
Miten lähes jumbosijalle sijoittuva maa lihavuusvertailussa voi saada tästä palkinnon? Syy löytyy Suomen Diabetesliiton vetämästä diabetesohjelmasta. Ilmeisesti tässä palkitaan Suomea siitä, että vältimme jumbosijan (Maltalla asuu tilastojen mukaan Euroopan lihavin kansa). Saako tällaista Suomessa kysyä?
Miettikääpä tätä! Onko alla mainittu sponsoreiden lista millään tavalla vaikuttanut ohjelman toteutukseen:
Dehkon pääsponsorit
RAY
Sanofi-Aventis
Novo-Nordisk
Vaasan & Vaasan
Lilly
Tamro MedLab Oy
Dehkon tukijat
Bayer Oy / Diagnostiikkaosasto
GlaxoSmithKline Oy
Keskinäinen työeläkeyhtiö VARMA
LifeScan / Johnson & Johnson
Oy Leiras Finland Ab
Novartis Finland Oy
Pfizer Oy
Suomen MSD Oy
Roche Diagnostics
Kommentteja saa tulla ja mielellään sellaisia, jotka saavat minut järkiintymään. Täytyyhän tuossa DEHKOssa olla jotain järkevää?
Liikkumisen iloa hauskoilla tuotteilla
Olen ottanut myyntiin veikeän hauskat Kuntokirjat vanhemmille ja lapsille sekä hirvittävästi naurattavat Kroppi muistipelikortit.
Oma kuntokirja 2007 & 2008 opettaa kuuntelemaan kehoa ja eloa, pitämään kiinni ohjelmasta, sekä seuraamaan kulloinkin valittuja muuttujia… painoa, painoindeksiä tai liikuttua aikaa. Se on tarkoitettu tavallisille sohvaperunoille, mutta kehittynytkin k
untoilija saa päiväkirjastaan oivan työkalun. Kirjassa on 384 sivua ja se on kovakantinen. Kalenteri sisältää kahden vuoden (2007-2008) kaikki päivät. Hinta on 38 euroa, eli 5 senttiä per päivä.
Kakrut kirmaa 2007 on lasten oma kuntovihko. Mitä tulikaan tehtyä ja kenen kanssa? Tuliko hiki ja oliko kivaa? Äidin ja isän kanssa on hyvä käydä läpi erilaiset askareet ja toimet arkielossa, jotka ovat hyvää liikuntaa lapselle kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Katsooko isosisko tai isoveli vähän perään, ettei pikkujätkä juutu tunneiksi pleikkariin. Pleikkari sivuun, silmät pyörimään ja varpaat harittamaan, kyykkyyn ylös ja vaikka ulos. Kakrut kirmaa -kuntovihko 2007 A5 148x210 mm, 60 s sisäsivut, yksi sivu on yksi viikko, 7 päivää. Aukeamalla liikuntavinkki.
Päivän kohdalle merkitään:
- miten liikuin
- kuinka kauan
- tuliko hiki ja
- oliko kivaa
Hinta ei ole paha: 7 euroa.
Kroppis muistipelikortit. Näistä tulee joulun hittituote! Peliä pelataan kuin muistipeliä konsanaan, mutta korteista kirmaa kivoja tehtäviä. Ahaa!? "Heittele tähtiä. Purista kädet tiukasti nyrkkiin ja avaa apposen auki kymmenen kertaa." No joo, olisikohan tuossa pari? Ei, mutta hauskaa seuraa: "Tallustele karhunkäyntiä pelipöydän ympäri".
Pelatessa naurattaa hirveästi ja tulee hiki. Kroppista voivat pelata vanhemmat lastensa kanssa, lapset keskenään ja vaikka aikuisetkin keskenään.
Ikäsuositus: joukossa on hyvä olla joku reipas lukutaitoinen, mutta
pienemmätkin kropat pärjäävät mukana. Kroppis-muistipelikortit ovat pahvipakkauksessa, 22 tehtävää eli paria, 44 korttia 4 omaa korttia tai varakorttia. Hinta vain 11 euroa.
Lue tästä lisää: http://www.kuntokirja.fi
Oma kuntokirja 2007 & 2008 opettaa kuuntelemaan kehoa ja eloa, pitämään kiinni ohjelmasta, sekä seuraamaan kulloinkin valittuja muuttujia… painoa, painoindeksiä tai liikuttua aikaa. Se on tarkoitettu tavallisille sohvaperunoille, mutta kehittynytkin k
untoilija saa päiväkirjastaan oivan työkalun. Kirjassa on 384 sivua ja se on kovakantinen. Kalenteri sisältää kahden vuoden (2007-2008) kaikki päivät. Hinta on 38 euroa, eli 5 senttiä per päivä.Kakrut kirmaa 2007 on lasten oma kuntovihko. Mitä tulikaan tehtyä ja kenen kanssa? Tuliko hiki ja oliko kivaa? Äidin ja isän kanssa on hyvä käydä läpi erilaiset askareet ja toimet arkielossa, jotka ovat hyvää liikuntaa lapselle kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Katsooko isosisko tai isoveli vähän perään, ettei pikkujätkä juutu tunneiksi pleikkariin. Pleikkari sivuun, silmät pyörimään ja varpaat harittamaan, kyykkyyn ylös ja vaikka ulos. Kakrut kirmaa -kuntovihko 2007 A5 148x210 mm, 60 s sisäsivut, yksi sivu on yksi viikko, 7 päivää. Aukeamalla liikuntavinkki.
Päivän kohdalle merkitään:- miten liikuin
- kuinka kauan
- tuliko hiki ja
- oliko kivaa
Hinta ei ole paha: 7 euroa.
Kroppis muistipelikortit. Näistä tulee joulun hittituote! Peliä pelataan kuin muistipeliä konsanaan, mutta korteista kirmaa kivoja tehtäviä. Ahaa!? "Heittele tähtiä. Purista kädet tiukasti nyrkkiin ja avaa apposen auki kymmenen kertaa." No joo, olisikohan tuossa pari? Ei, mutta hauskaa seuraa: "Tallustele karhunkäyntiä pelipöydän ympäri".
Pelatessa naurattaa hirveästi ja tulee hiki. Kroppista voivat pelata vanhemmat lastensa kanssa, lapset keskenään ja vaikka aikuisetkin keskenään.
Ikäsuositus: joukossa on hyvä olla joku reipas lukutaitoinen, mutta
pienemmätkin kropat pärjäävät mukana. Kroppis-muistipelikortit ovat pahvipakkauksessa, 22 tehtävää eli paria, 44 korttia 4 omaa korttia tai varakorttia. Hinta vain 11 euroa.Lue tästä lisää: http://www.kuntokirja.fi
Olkaa ystävällisiä toinen toisillenne
Vuositolkulla olin lähettänyt niitä tutkimusten eripainospyyntöjä (ne saa nykyään yleensä aina PDF-kopiona, paperikopiot ovat vähentyneet rajusti) noilla perinteisillä akateemisesta maailmasta opituilla fraaseilla. Joskus sain eripainoksen tutkijalta luettavaksi fraaseistani huolimatta, joskus en.
Tämän vuoden alussa päätin nähdä hieman enemmän vaivaa pyytäessäni tutkijalta luettavakseni hänen kokotekstijulkaisujaan jostakin minua kiinnostavasta asiasta. Olen pannut merkille, että tunnetut ja vähemmän tunnetut tutkijat pitävät siitä, että heille ollaan ystävällisiä ja kirjoitetaan huolellisesti muotoiltu sähköposti esimerkiksi ilmaisten millä tavalla arvoisan tutkijan työ lisää minun intoani oppia lisää tutkijan mieliaiheesta. Tuloksena on ollut, että lähes kaikkiin eripainospyyntöihin on viipymättä vastattu ja pyytämättä tulee tutkijalta lisää eripainoksia ja kommentteja tasaisin väliajoin. Näihin reagoin iloisen ystävällisesti ja yritän poimia esille siitä paperista tai kommentista edes jonkin merkityksellisen asian.
Olen luonut aivan uudistetun fraasiluettelon ystävällistä kommunikointia varten. Tässä alla muutamia esimerkkejä. Olkaa tekin ystävällisiä tutkijoille. He tekevät arvokasta työtä omalla sarallaan meidän terveytemme ja hyvinvointimme hyväksi.
Dear Dr. X,
I am naturally overjoyed should you be able to furnish me with a PDF-copy of your article...
I am glad to be able to think that this letter does not disturb you too much...
Your recent article is a very elusive and delicate paper, as far as I can tell from the summary...
Suffice it to say here that your paper has arrived. No finer sentence has come down to me than your conclusion...
Now, bear with me when I say that your statement is a little strange. Could you, please, make me more familiar with your ideas concerning...
To avoid all possibility of being misunderstood, could you explain to simply me why...
Minä sitten pidän englannin kielestä. Englannin kielellä on helppo olla ystävällinen. Kirjailija Greenville Kleiserilta olen oppinut paljon mukavia fraaseja. Suomen kielellä ilmaistuna tahtoo mennä liian makeaksi.
Tämän vuoden alussa päätin nähdä hieman enemmän vaivaa pyytäessäni tutkijalta luettavakseni hänen kokotekstijulkaisujaan jostakin minua kiinnostavasta asiasta. Olen pannut merkille, että tunnetut ja vähemmän tunnetut tutkijat pitävät siitä, että heille ollaan ystävällisiä ja kirjoitetaan huolellisesti muotoiltu sähköposti esimerkiksi ilmaisten millä tavalla arvoisan tutkijan työ lisää minun intoani oppia lisää tutkijan mieliaiheesta. Tuloksena on ollut, että lähes kaikkiin eripainospyyntöihin on viipymättä vastattu ja pyytämättä tulee tutkijalta lisää eripainoksia ja kommentteja tasaisin väliajoin. Näihin reagoin iloisen ystävällisesti ja yritän poimia esille siitä paperista tai kommentista edes jonkin merkityksellisen asian.
Olen luonut aivan uudistetun fraasiluettelon ystävällistä kommunikointia varten. Tässä alla muutamia esimerkkejä. Olkaa tekin ystävällisiä tutkijoille. He tekevät arvokasta työtä omalla sarallaan meidän terveytemme ja hyvinvointimme hyväksi.
Dear Dr. X,
I am naturally overjoyed should you be able to furnish me with a PDF-copy of your article...
I am glad to be able to think that this letter does not disturb you too much...
Your recent article is a very elusive and delicate paper, as far as I can tell from the summary...
Suffice it to say here that your paper has arrived. No finer sentence has come down to me than your conclusion...
Now, bear with me when I say that your statement is a little strange. Could you, please, make me more familiar with your ideas concerning...
To avoid all possibility of being misunderstood, could you explain to simply me why...
Minä sitten pidän englannin kielestä. Englannin kielellä on helppo olla ystävällinen. Kirjailija Greenville Kleiserilta olen oppinut paljon mukavia fraaseja. Suomen kielellä ilmaistuna tahtoo mennä liian makeaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)