**
Maailman luonnonsäätiö WWF ja keittiömestari Markus Maulavirta muistuttavat, että joulunakin voi herkutella ekologisesti kalaherkuilla ja viettää näin todellista hyvää joulua. Maulavirran jouluresepteissä juhlapöytään nousevat hauki ja silli.
"Merten pelastamisen reseptiin kuuluu, että kalakannoista pidetään hyvää huolta. Rikas Itämeren antimista tai suomalaisista järvikaloista ekologisesti koottu kalapöytä kruunaa jouluisen juhla-aterian. Se on samalla herkuttelua hyvällä omallatunnolla"”, keittiömestari Maulavirta sanoo.
Joulupöytään päin vilkutetaan vihreää, ekologisesti kestävää valoa esimerkiksi ahvenelle, hauelle, hummerille, kuhalle, muikulle, sillille, silakalle ja kampelalle. Esimerkiksi kirjolohta kannattaa hankkia joulupöytään vain harkiten eikä turskaa ollenkaan. Paikallisten kalastajien pyytämää kalaa kannattaa suosia, sillä se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lähialueelta pyydetty kala on todennäköisesti myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu. Kotimaisen kalan suosiminen tukee myös suomalaista kalastuselinkeinoa. Viisaat kalavalinnat ovat tarpeen, koska ylikalastus, merten saastuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat merellisen luonnon monimuotoisuutta. Kalakannat ovat vaarassa: nykymenolla tuhoamme maailman merten luonnon monimuotoisuuden alle 50 vuodessa.
”Ympäristöystävällisen jouluaterian saa aikaan melko pienellä vaivalla. Oikeastaan tarvitaan vain hieman ajatustyötä ja harkittuja valintoja. Kala on keskeinen osa perinteistä suomalaista joulupöytää. Haluamme, että kalalla voidaan herkutella tulevaisuudessakin, ja siksi tarjoamme yhdessä huippukokki Maulavirran kanssa joulun juhlijoille vinkkejä siitä, mitä kaloja kannattaa suosia”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo.
Mestari Maulavirran jouluiset kalareseptit
Tartar kylmäsavustetusta hauesta ja hummerista
200 g kylmäsavustettua haukea, nahattomana
200 g keitettyä Pohjanmeren hummerin lihaa
2 rkl ranskankermaa
1 rkl majoneesia
1 rkl Hangon tai Ahvenanmaan sinappia
Puoli punasipulia hienoksi hakattuna
2 rkl tuoretta ruohosipulia hienoksi hakattuna
Hakkaa hauki pieniksi kuutioiksi, samoin kuin keitetty hummerin liha. Sekoita kaikki ainekset huolellisesti ja laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli. Muovaa massasta korkeahkoja torneja ja tarjoa rapeitten ruisleipächipsien, uppomunan ja kerran kuteneen siian tai muikun mädin kera.
Viiriäisen uppomuna
Puoli litraa vettä
Vajaa puoli desiä etikkaa
Hippu suolaa
Kiehauta vesi ja lisää etikka ja suola. Anna veden poreilla ja kumoa kahvikuppiin rikottu viiriäisen muna joukkoon. Anna kypsyä heikosti poreilevassa vedessä noin puoli minuuttia. Nosta pois ja jäähdytä esimerkiksi jäävedessä. Jos et saa viiriäisen munia, tee tämä mahdollisimman pienistä, eettisesti hyvin voineiden kanojen munista. Kypsennysaika on tällöin noin pari minuuttia.
Ruisleipächipsi
Leikkaa ruisleivästä niin ohuita viipaleita kuin pystyt. Paista pannulla runsaassa voissa ja jäähdytä esimerkiksi kaulimen päällä. Näin leipä jäähtyessään jää hauskaan muotoon.
Silli lasimestarin tapaan
3 kokonaista tai 6 sillifilettä
Liemi
1 rkl valkopippuria
1 rkl maustepippuria
1 rkl sinapinsiemeniä
4 laakerinlehteä
5 dl vettä
3,5 dl sokeria
Porkkana viipaloituna
Punasipuli renkaina
Kepasipuli renkaina
3,5 dl etikkaa
Pala piparjuurta
Keitä mausteita ja sokeria noin 15–20 minuuttia. Lisää vihannekset ja keitä minuutin verran. Nosta pois liedeltä ja anna jäähtyä hetki. Lisää väkiviinaetikka ja maistele. Kun poski tuntuu menevän miellyttävästi suppuun sisäpuolelta, etikan määrä on sopiva. Jos maku tuntuu liian hennolta, lisää etikkaa, ja jos puolestaan liian tiukalta, lisää vettä. Liemen pitää olla tiukka, jotta silli saa makua ja kiinteän rakenteen. Kun olet tyytyväinen, lisää pala kuorittua piparjuurta liemeen. Näin liemi säilyy kirkkaana. Anna tekeytyä pari päivää ennen tarjoilua. Tarjoa silli hyvien keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kera.
Lisätietoja:
Klaus K / keittiömestari Markus Maulavirta, gsm 050598 2996, markus.maulavirta@klauskhotel.com
WWF / meriasiantuntija Anita Mäkinen, gsm 040 527 1425, anita.makinen@wwf.fi
WWF / tiedottaja Laura Tahkokallio, gsm 040 556 9860, laura.tahkokallio@wwf.fi
WWF:n kalasuosituksia internetissä: Meren herkkuja – WWF:n kalaopas kuluttajalle osoitteessa http://www.wwf.fi/kalaopas
Lisää ekologisen joulun vinkkejä: http://www.wwf.fi/tue_toimi/osallistu_toimintaan/ekovinkit/joulu.html
Lähde: Deskin tiedote, 8.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
perjantaina, joulukuuta 08, 2006
torstaina, joulukuuta 07, 2006
Makean ja serotoniinin välinen yhteys löytynyt
**
Jutellessani lihavuudesta kärsivien ystävieni kanssa tulee usein puheeksi tuo makean himo. Moni väittää olleensa koukussa sokeriin ja makeaan suurimman osan elämästään. Vaikka makea ei sinänsä ole lihomisen syy, on herkuttelu makeilla tuotteilla kuitenkin poikkeuksetta sellainen asia joka vaikuttaa elämänhallintaan. Sokeririippuvuuden kierteessä tulee herkästi syötyä liikaa ruokaa ja ihminen lihoo.
Bristolin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet yhteyden masennuksen ja makuaistin välille. Masennuslääkkeet vahvistavat tutkijoiden mukaan kykyä maistaa tiettyjä makuja. Tähän saakka maistamisen on ajateltu olevan perinnöllisesti määräytynyt aisti, joka on muuttumaton koko eliniän. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että kykyä aistia erilaisia makuja voivatkin säädellä hermoston välittäjäaineet, kuten serotoniini ja noradrenaliini.
Tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa hermoston välittäjäaineiden vaikutuksista makuaistiin. Vaikuttaa siltä, että karvaan maistamiskyky muuttuu niin serotoniinin kuin noradrenaliinin lisäämisen myötä. Makean maistamiseen vaikuttaa ainoastaan serotoniini. Tutkimukset voivat myös osaltaan selittää sitä, miksi hermostuneet ja masentuneet ovat kadottaneet ruokahalunsa tai sortuvat liikasyömiseen. Tulokset osoittavat myös sen, että hermostuneisuus vaikuttaa makuaistiin, myös muuten terveillä ihmisillä.
Lähde: YLE Tiedeuutiset, 7.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Jutellessani lihavuudesta kärsivien ystävieni kanssa tulee usein puheeksi tuo makean himo. Moni väittää olleensa koukussa sokeriin ja makeaan suurimman osan elämästään. Vaikka makea ei sinänsä ole lihomisen syy, on herkuttelu makeilla tuotteilla kuitenkin poikkeuksetta sellainen asia joka vaikuttaa elämänhallintaan. Sokeririippuvuuden kierteessä tulee herkästi syötyä liikaa ruokaa ja ihminen lihoo.
Bristolin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet yhteyden masennuksen ja makuaistin välille. Masennuslääkkeet vahvistavat tutkijoiden mukaan kykyä maistaa tiettyjä makuja. Tähän saakka maistamisen on ajateltu olevan perinnöllisesti määräytynyt aisti, joka on muuttumaton koko eliniän. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että kykyä aistia erilaisia makuja voivatkin säädellä hermoston välittäjäaineet, kuten serotoniini ja noradrenaliini.
Tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa hermoston välittäjäaineiden vaikutuksista makuaistiin. Vaikuttaa siltä, että karvaan maistamiskyky muuttuu niin serotoniinin kuin noradrenaliinin lisäämisen myötä. Makean maistamiseen vaikuttaa ainoastaan serotoniini. Tutkimukset voivat myös osaltaan selittää sitä, miksi hermostuneet ja masentuneet ovat kadottaneet ruokahalunsa tai sortuvat liikasyömiseen. Tulokset osoittavat myös sen, että hermostuneisuus vaikuttaa makuaistiin, myös muuten terveillä ihmisillä.
Lähde: YLE Tiedeuutiset, 7.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Vältä suolaa - se on terveydenhoitoa parhaimmillaan
**
Näin väittää suomalainen, tunnettu tutkija Heikki Karppanen Svenska Dagbladetin haastattelussa. Olen aiemmin kertonut tohtori Karppasen suolatutkimuksista ja nyt oli erityisen hienoa lukea hänen raikkaita ajatuksiaan:
Ainutlaatuinen suomalainen kampanja, jolla pyritään vähentämään suolan saantia ruoasta, tuottaa jo nyt merkittäviä tuloksia. Sydänkohtaukset ovat vähentyneet 75-80 prosenttia yli 65 -vuotiailla. Tähän on päästy opettamalla ihmisiä välttämään sellaisia ruokia, joissa on paljon suolaa. Suolan kokonaiskulutus on 30 vuoden aikana tullut voimakkaasti alas. Heikki Karppasen mukaan pudotus on grammoina päivässä laskettuna lähes kaksinkertainen verrattuna lähtötilanteeseen 1970-luvulla. Me syömme nyt 8 grammaa suolaa päivässä kun aiemmin kulutus oli 14 grammaa päivässä.
Tämä näkyy jo nyt terveystilastoissa. Suolansyönnin vähentyminen on lisännyt ihmisten elinvuosia jopa kuusi vuotta (tämä tieto pitää vielä tarkistaa!). Hämmästyttävällä tavalla suolan vähentäminen kumoaa muut terveyttämme nakertavat virheet kuten tupakanpoltto ja alkoholin juonti. Terveys on noussut sen takia, että verenpaine on laskenut ja me syömme yhä enemmän hedelmiä, sanoo Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta.
Lähde: Svenska Dagbladet, paperiversio osa 1, sivulla 6, 6.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Näin väittää suomalainen, tunnettu tutkija Heikki Karppanen Svenska Dagbladetin haastattelussa. Olen aiemmin kertonut tohtori Karppasen suolatutkimuksista ja nyt oli erityisen hienoa lukea hänen raikkaita ajatuksiaan:
Ainutlaatuinen suomalainen kampanja, jolla pyritään vähentämään suolan saantia ruoasta, tuottaa jo nyt merkittäviä tuloksia. Sydänkohtaukset ovat vähentyneet 75-80 prosenttia yli 65 -vuotiailla. Tähän on päästy opettamalla ihmisiä välttämään sellaisia ruokia, joissa on paljon suolaa. Suolan kokonaiskulutus on 30 vuoden aikana tullut voimakkaasti alas. Heikki Karppasen mukaan pudotus on grammoina päivässä laskettuna lähes kaksinkertainen verrattuna lähtötilanteeseen 1970-luvulla. Me syömme nyt 8 grammaa suolaa päivässä kun aiemmin kulutus oli 14 grammaa päivässä.
Tämä näkyy jo nyt terveystilastoissa. Suolansyönnin vähentyminen on lisännyt ihmisten elinvuosia jopa kuusi vuotta (tämä tieto pitää vielä tarkistaa!). Hämmästyttävällä tavalla suolan vähentäminen kumoaa muut terveyttämme nakertavat virheet kuten tupakanpoltto ja alkoholin juonti. Terveys on noussut sen takia, että verenpaine on laskenut ja me syömme yhä enemmän hedelmiä, sanoo Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta.
Lähde: Svenska Dagbladet, paperiversio osa 1, sivulla 6, 6.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006
Suomelle ei ehkä myönnetäkään EM-pronssimitalia lihavuudessa
Ystäväni Mikael Fogelholm on huolissaan aikeistani palkita Suomen kansa pronssimitalilla lihavuuden EM-kisoissa. BBC:n uutisoima uutinen on Mikaelin mukaan osoittautumassa uutisankaksi, jota minä menin apinoimaan viimeksi television Voimala-ohjelmassa. Suomen sijoitus lienee oikeasti ehkäpä juuri ja juuri kymmenen joukossa, mitä toki täytyy pitää järkyttävän kovana sijoituksena sitäkin.
Mikael pyytää minua henkilökohtaisella kirjeellä ja vaaliblogissaan oikaisemaan tämän väitteeni:
Muutama viikko sitten BBC kertoi Euroopan komission raportista, jossa Suomi komeili Euroopan lihavuustilaston kolmantena. Tällä viikolla tätä samaa raporttia siteerattiin vielä television Voimala-ohjelmassa. Kyseessä on kuitenkin ainakin puoliksi uutisankka.
Kyseinen tulos perustuu Euroopan komission tilaamaan konsulttiselvitykseen "Health and food" eli "Terveys ja ruoka". Tämän selvityksen päätarkoituksena oli tiedustella EU:n maiden yli 15-vuotiaiden mielipiteitä ja käsityksiä terveydestä. Lähes jokaisesta maasta - pienimpiä maita lukuun ottamatta - oli 1000 hengen otos. Määrä on ehkä riittävä kertomaan mielipiteistä, mutta selvästi alakantissa, jos yritetään kuvata lihavuuden esiintyvyyttä.
Olen erittäin tyytyväinen tästä mitalinmenetyksestä. Tavoitteeksi pitää saada tässä kisassa vihoviimeinen sija. Myötäilen johtaja Fogelholmin käsitystä, että lihavuus on tupakoinnin ja alkoholin jälkeen Suomen kansanterveyden ja talouden kannalta suurin terveysriski. Mikael sanoo:
Syömisen järkeistämiseksi, liikunnan lisäämiseksi ja riskiyksilöiden tavoittamiseksi on tehtävä kymmeniä asioita. Ikävä kyllä meiltä puuttuu kansallinen strategia ja poliittinen tahto tehdä asialle jotain.
Eläinperäisten rasvojen ja meijerivoin suhteen emme ole samoilla linjoilla. Olen pyytänyt Kansanterveyslaitokselta kommenttia voinvastaiseen linjaukseen ja vastaus viipyy yhä. Tämä käsitykseni meijerivoista ei ole mikään uutisankka vaan perustuu varsin laajaan selvitykseen, josta voitte lukea erillisessä kirjoituksessani.
Tsemppiä Mikael vaalikampanjaasi!
Mikael pyytää minua henkilökohtaisella kirjeellä ja vaaliblogissaan oikaisemaan tämän väitteeni:
Muutama viikko sitten BBC kertoi Euroopan komission raportista, jossa Suomi komeili Euroopan lihavuustilaston kolmantena. Tällä viikolla tätä samaa raporttia siteerattiin vielä television Voimala-ohjelmassa. Kyseessä on kuitenkin ainakin puoliksi uutisankka.
Kyseinen tulos perustuu Euroopan komission tilaamaan konsulttiselvitykseen "Health and food" eli "Terveys ja ruoka". Tämän selvityksen päätarkoituksena oli tiedustella EU:n maiden yli 15-vuotiaiden mielipiteitä ja käsityksiä terveydestä. Lähes jokaisesta maasta - pienimpiä maita lukuun ottamatta - oli 1000 hengen otos. Määrä on ehkä riittävä kertomaan mielipiteistä, mutta selvästi alakantissa, jos yritetään kuvata lihavuuden esiintyvyyttä.
Olen erittäin tyytyväinen tästä mitalinmenetyksestä. Tavoitteeksi pitää saada tässä kisassa vihoviimeinen sija. Myötäilen johtaja Fogelholmin käsitystä, että lihavuus on tupakoinnin ja alkoholin jälkeen Suomen kansanterveyden ja talouden kannalta suurin terveysriski. Mikael sanoo:
Syömisen järkeistämiseksi, liikunnan lisäämiseksi ja riskiyksilöiden tavoittamiseksi on tehtävä kymmeniä asioita. Ikävä kyllä meiltä puuttuu kansallinen strategia ja poliittinen tahto tehdä asialle jotain.
Eläinperäisten rasvojen ja meijerivoin suhteen emme ole samoilla linjoilla. Olen pyytänyt Kansanterveyslaitokselta kommenttia voinvastaiseen linjaukseen ja vastaus viipyy yhä. Tämä käsitykseni meijerivoista ei ole mikään uutisankka vaan perustuu varsin laajaan selvitykseen, josta voitte lukea erillisessä kirjoituksessani.
Tsemppiä Mikael vaalikampanjaasi!
tiistaina, joulukuuta 05, 2006
Masentavaa tiedon ristiriitaa
Mediuutiset: Masennuslääke lisää itsemurhayrityksiä, 5.12.2006
Verkkouutiset: Masennuslääkkeen käyttö vähentää itsemurhia, 5.12.2006
Lukija arvelee tietenkin, että on kyse erillisistä tutkimuksista. Ei suinkaan. Sama tutkimus. Miten tämä on mahdollista. En minä vaan tiedä. Kertokaa minulle jos tiedätte.
Masennuslääke lisää itsemurhayrityksiä
[Maria Tojkander 5.12.2006, 15:42]
Uuden polven masennuslääkkeen käyttöön liittyy lisääntynyt itsemurhayritysten riski, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Vaikka käyttö lisää yrityksiä, on toteutuneiden itsemurhien riski lääkkeiden käyttäjillä vähentynyt. Kuopion yliopisto, Kansanterveyslaitos, Stakes ja Kela tutkivat uuden polven masennuslääkkeiden, selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien, vaikutusta itsemurhariskiin. Tutkimuksessa oli 15 390 koehenkilöä, joita seurattiin kolme ja puoli vuotta. Tutkimuksen mukaan itsemurhia tehtiin 32 prosenttia vähemmän masennuslääkkeiden käytön aikana. Yrityksiä oli kuitenkin 40 prosenttia enemmän. Lääkitys vähensi myös huomattavasti masennuspotilaiden kuolleisuutta, mikä tutkijoiden mukaan johtui sydän- ja verisuonikuolemien vähenemisestä. Tutkijat selittävät tutkimustulosta muun muassa sillä, että masennuslääkityt yrittävät itsemurhaa ottamalla yliannoksen masennuslääkettä. Nämä lievemmät yritykset lisääntyvät, kun kotona on saatavilla lääkkeitä. Toisaalta lääkkeet vähentävät kuolemaan johtavien väkivaltaisempien menetelmien käyttöä. Tutkimuksessa havaittiin eroja eri lääkkeiden välillä. Fluoksetiinin käyttäjillä riski itsemurhaan oli alhaisin ja venlafaksiinin käyttäjillä korkein. Paroksetiini lisäsi kuoleman riskiä 10-19-vuotiailla. Tutkimus on julkaistu Archives of General Psychiatry -lehdessä.
Tutkimus: Masennuslääkkeen käyttö vähentää itsemurhia
STT–SINIKKA SUOSALMI-PP-HJ, 5.12.2006
Uusien masennuslääkkeiden käyttö näyttäisi tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan vähentävän selvästi itsemurhia, vaikka toisaalta itsemurhayritykset lisääntyvätkin lääkehoidon aikana huomattavasti. Tutkijat selittävät tätä ristiriitaa sillä, että itsemurha-ajatuksia hautovalla kotona oleva lääkepurkki pistää kokeilemaan yliannostusta, eikä rajumpia keinoja kokeilla. Uudet masennuslääkkeet ovat kuitenkin melko turvallisia, ja useimmiten selvitäänkin pelkällä vatsahuuhtelulla. Hieman yllättäen myös kuolemat sydän- ja verisuonisairauksiin olivat selvästi harvinaisempia masennuslääkkeitä käyttävillä. Tähän selityksenä voi olla lääkkeen vaikutus veren hyytymistekijöihin, mutta myös stressiin, jännittyneisyyteen ja ahdistuneisuuteen, sanoo professori Jari Tiihonen Kuopion yliopistosta. Kuopion yliopiston, Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Kelan tutkimus tuo ensimmäistä kertaa maailmassa selvää näyttöä vuosia puhuttaneeseen kysymykseen masennuslääkkeiden ja itsemurhien yhteydestä. Tutkimus julkaistiin maanantaina psykiatrian ykköslehdessä Archives of General Psychiatry.
Kokonaiskuolleisuus väheni 49 prosenttia. Masennuslääkkeiden ja itsemurhien yhteydestä on keskusteltu kiivaasti. Itsemurhien vähentymistä on pidetty uusien masennuslääkkeiden ansiona. Viime vuosina ruutia väittelyyn ovat tuoneet havainnot, joiden mukaan masennuslääkkeiden käyttö näyttäisi lisäävän itsemurhayrityksiä etenkin lapsilla ja nuorilla. Tutkittua tietoa asiasta ei kuitenkaan ole tähän asti ollut, sanoo professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta.Tässä tutkimuksessa olivat mukana kaikki ne potilaat, joita oli hoidettu itsemurhayrityksen vuoksi sairaalassa Suomessa vuoksi vuosina 1997-2003. Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta. Tutkimuksen mukaan itsemurhayrityksiä oli 39 prosenttia enemmän masennuslääkkeiden käytön aikana, mutta itsemurhia oli 32 prosenttia vähemmän. Kokonaiskuolleisuus oli jopa 49 prosenttia vähäisempää masennuslääkkeiden käytön aikana. Tämä selittyy Tiihosen mukaan erityisesti sillä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin väheni masennuslääkityksen aikana 68 prosenttia. Erityisesti nämä kuolemat vähenivät potilailla, jotka käyttivät ns, SSRI-masennuslääkkeitä. Kuolemanriskin aleneminen lääkehoidon aikana oli jopa huomattavasti suurempi kuin sydänpotilaiden statiinihoidon aikana.
Paroksetiini ei sovi nuorille ja lapsille. Tutkimus vahvisti myös käsitystä, että paroksetiini ei sovi lasten ja nuorten masennuksen hoitoon. Tällä lääkkeellä hoidettujen nuorten kuolemanriski näytti lisääntyneen, vaikka kaikista kuolemantapauksista ei voinut päätellä yhteyttä lääkkeisiin. Kaikkiaan neljästä kuolemantapauksesta yksi oli itsemurha, kaksi onnettomuutta ja yksi hukkumiskuolema. Tiihonen toivoo, että masennuslääkkeet päätyisivät oikeiden potilasryhmien käyttöön. Nykyisin niitä saattaa käyttää toisaalta ihmiset, jotka eivät niitä tarvitse. Toisaalta niitä eivät käytä kaikki ne, jotka niistä selvästi hyötyisivät. Toisaalta potilaat saattavat sotkea uudetkin masennuslääkkeet vanhoihin, joihin jäi helposti koukkuun.
Verkkouutiset: Masennuslääkkeen käyttö vähentää itsemurhia, 5.12.2006
Lukija arvelee tietenkin, että on kyse erillisistä tutkimuksista. Ei suinkaan. Sama tutkimus. Miten tämä on mahdollista. En minä vaan tiedä. Kertokaa minulle jos tiedätte.
Masennuslääke lisää itsemurhayrityksiä
[Maria Tojkander 5.12.2006, 15:42]
Uuden polven masennuslääkkeen käyttöön liittyy lisääntynyt itsemurhayritysten riski, käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Vaikka käyttö lisää yrityksiä, on toteutuneiden itsemurhien riski lääkkeiden käyttäjillä vähentynyt. Kuopion yliopisto, Kansanterveyslaitos, Stakes ja Kela tutkivat uuden polven masennuslääkkeiden, selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien, vaikutusta itsemurhariskiin. Tutkimuksessa oli 15 390 koehenkilöä, joita seurattiin kolme ja puoli vuotta. Tutkimuksen mukaan itsemurhia tehtiin 32 prosenttia vähemmän masennuslääkkeiden käytön aikana. Yrityksiä oli kuitenkin 40 prosenttia enemmän. Lääkitys vähensi myös huomattavasti masennuspotilaiden kuolleisuutta, mikä tutkijoiden mukaan johtui sydän- ja verisuonikuolemien vähenemisestä. Tutkijat selittävät tutkimustulosta muun muassa sillä, että masennuslääkityt yrittävät itsemurhaa ottamalla yliannoksen masennuslääkettä. Nämä lievemmät yritykset lisääntyvät, kun kotona on saatavilla lääkkeitä. Toisaalta lääkkeet vähentävät kuolemaan johtavien väkivaltaisempien menetelmien käyttöä. Tutkimuksessa havaittiin eroja eri lääkkeiden välillä. Fluoksetiinin käyttäjillä riski itsemurhaan oli alhaisin ja venlafaksiinin käyttäjillä korkein. Paroksetiini lisäsi kuoleman riskiä 10-19-vuotiailla. Tutkimus on julkaistu Archives of General Psychiatry -lehdessä.
Tutkimus: Masennuslääkkeen käyttö vähentää itsemurhia
STT–SINIKKA SUOSALMI-PP-HJ, 5.12.2006
Uusien masennuslääkkeiden käyttö näyttäisi tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan vähentävän selvästi itsemurhia, vaikka toisaalta itsemurhayritykset lisääntyvätkin lääkehoidon aikana huomattavasti. Tutkijat selittävät tätä ristiriitaa sillä, että itsemurha-ajatuksia hautovalla kotona oleva lääkepurkki pistää kokeilemaan yliannostusta, eikä rajumpia keinoja kokeilla. Uudet masennuslääkkeet ovat kuitenkin melko turvallisia, ja useimmiten selvitäänkin pelkällä vatsahuuhtelulla. Hieman yllättäen myös kuolemat sydän- ja verisuonisairauksiin olivat selvästi harvinaisempia masennuslääkkeitä käyttävillä. Tähän selityksenä voi olla lääkkeen vaikutus veren hyytymistekijöihin, mutta myös stressiin, jännittyneisyyteen ja ahdistuneisuuteen, sanoo professori Jari Tiihonen Kuopion yliopistosta. Kuopion yliopiston, Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Kelan tutkimus tuo ensimmäistä kertaa maailmassa selvää näyttöä vuosia puhuttaneeseen kysymykseen masennuslääkkeiden ja itsemurhien yhteydestä. Tutkimus julkaistiin maanantaina psykiatrian ykköslehdessä Archives of General Psychiatry.
Kokonaiskuolleisuus väheni 49 prosenttia. Masennuslääkkeiden ja itsemurhien yhteydestä on keskusteltu kiivaasti. Itsemurhien vähentymistä on pidetty uusien masennuslääkkeiden ansiona. Viime vuosina ruutia väittelyyn ovat tuoneet havainnot, joiden mukaan masennuslääkkeiden käyttö näyttäisi lisäävän itsemurhayrityksiä etenkin lapsilla ja nuorilla. Tutkittua tietoa asiasta ei kuitenkaan ole tähän asti ollut, sanoo professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta.Tässä tutkimuksessa olivat mukana kaikki ne potilaat, joita oli hoidettu itsemurhayrityksen vuoksi sairaalassa Suomessa vuoksi vuosina 1997-2003. Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta. Tutkimuksen mukaan itsemurhayrityksiä oli 39 prosenttia enemmän masennuslääkkeiden käytön aikana, mutta itsemurhia oli 32 prosenttia vähemmän. Kokonaiskuolleisuus oli jopa 49 prosenttia vähäisempää masennuslääkkeiden käytön aikana. Tämä selittyy Tiihosen mukaan erityisesti sillä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin väheni masennuslääkityksen aikana 68 prosenttia. Erityisesti nämä kuolemat vähenivät potilailla, jotka käyttivät ns, SSRI-masennuslääkkeitä. Kuolemanriskin aleneminen lääkehoidon aikana oli jopa huomattavasti suurempi kuin sydänpotilaiden statiinihoidon aikana.
Paroksetiini ei sovi nuorille ja lapsille. Tutkimus vahvisti myös käsitystä, että paroksetiini ei sovi lasten ja nuorten masennuksen hoitoon. Tällä lääkkeellä hoidettujen nuorten kuolemanriski näytti lisääntyneen, vaikka kaikista kuolemantapauksista ei voinut päätellä yhteyttä lääkkeisiin. Kaikkiaan neljästä kuolemantapauksesta yksi oli itsemurha, kaksi onnettomuutta ja yksi hukkumiskuolema. Tiihonen toivoo, että masennuslääkkeet päätyisivät oikeiden potilasryhmien käyttöön. Nykyisin niitä saattaa käyttää toisaalta ihmiset, jotka eivät niitä tarvitse. Toisaalta niitä eivät käytä kaikki ne, jotka niistä selvästi hyötyisivät. Toisaalta potilaat saattavat sotkea uudetkin masennuslääkkeet vanhoihin, joihin jäi helposti koukkuun.
Sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä on liikunta hyvin tärkeää
Tuorein Kansanterveyslehti, jota julkaisee Kansanterveyslaitos, raottaa ateroskleroosin salaperäistä verhoa. Ateroskleroosin, eli valtimonkovetustaudin, syntyprosessissa on keskeisellä sijalla verisuoniston tulehdusreaktio. Ateroskleroosiin liittyy aina voimakas paikallinen tulehdus. Verisuonen seinämän syöjäsolut, makrofagit, ahmivat erityisesti hapettunutta LDL-kolesterolia ja viestivät ympäröivälle kudokselle, että paikalla on taudinaiheuttaja. Toistaiseksi tehokkain keino vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan on ollut pahan LDL-kolesterolin määrää veressä laskevat statiinilääkkeet. Onneksi statiineihin turvautuvat vain perinnöllisistä syistä vaaravyöhykkeessä ovat potilaat. Tehokkaita lääkkeellisiä keinoja nostaa hyvän HDL:n määrää ei vielä ole keksitty. Parhaiten sitä nostaa hengästyttävä liikunta. Näyttö tehosta on saatu useista tutkimuksista.
Kolesterolilla on nykyisen käsityksen mukaan tärkeitä rooleja myös solun sisäisessä kuljetusjärjestelmässä eli kalvoliikenteessä, ja sitä käytetään steroidihormonien ja sappihappojen synteesin lähtöaineena. Suurin osa soluista ottaa sisäänsä vain tarvitsemansa määrän kolesterolia ja siksi ylimääräinen jää verenkiertoon.
Dosentti Vesa Olkkosen ryhmä tutkii solunsisäisiä rasva-aineenvaihdunnan säätelijöitä. Tieto rasva-aineenvaihdunnan monimutkaisesta säätelystä tarkentuu jatkuvasti ja samalla myös käsitys ateroskleroosin syistä. Odottaessamme tieteen lopullista vastausta voitaneen suositella hikiliikuntaa, kohtuullista ja monipuolista ruokailua käsittäen paljon vihanneksia, hedelmiä ja kasviksia.
Lähde: Kansanterveys 10, 2006
Kolesterolilla on nykyisen käsityksen mukaan tärkeitä rooleja myös solun sisäisessä kuljetusjärjestelmässä eli kalvoliikenteessä, ja sitä käytetään steroidihormonien ja sappihappojen synteesin lähtöaineena. Suurin osa soluista ottaa sisäänsä vain tarvitsemansa määrän kolesterolia ja siksi ylimääräinen jää verenkiertoon.
Dosentti Vesa Olkkosen ryhmä tutkii solunsisäisiä rasva-aineenvaihdunnan säätelijöitä. Tieto rasva-aineenvaihdunnan monimutkaisesta säätelystä tarkentuu jatkuvasti ja samalla myös käsitys ateroskleroosin syistä. Odottaessamme tieteen lopullista vastausta voitaneen suositella hikiliikuntaa, kohtuullista ja monipuolista ruokailua käsittäen paljon vihanneksia, hedelmiä ja kasviksia.
Lähde: Kansanterveys 10, 2006
Einesruoka pärjäsi hyvin, mutta onko se totta?
Valmisruokien kulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kilogrammoina mitattuna yli puolella. Siksi myös valmisruokien ravitsemuksellisella laadulla on yhä suurempi kansanterveydellinen merkitys. Yleisen käsityksen mukaan kotiruoka voittaa valmisruuan terveellisyydessä, vaikka aihetta ei olekaan laajemmin tutkittu. Voi vain kysyä miksi aihetta ei ole tutkittu?
Saarioinen Oy on Bolus-lehden mukaan kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida valmisruokien ravitsemuksellista laatua ja terveellisyyttä tuoteryhmittäin. Vastaavanlaista menetelmää ei ole vielä aikaisemmin maailmassa kehitetty. Menetelmää on käytetty toistaiseksi vain vähittäiskaupan tuotteille, mutta sen käyttöä ollaan laajentamassa myös ravintola- ja ruokapalvelualalle. Tällainen elintarvikkeiden testausmenetelmä, jonka kehittää elintarviketeollisuus testatakseen omia myytäviä tuotteitaan, on tietysti suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus on hyvin altis manipuloinnille.
Tuoteryhmien terveellisyyttä tutkitaan käyttämällä vertailuarvoja, jotka on laskettu voimassa olevien ravitsemussuositusten ja Finravinto2002 -tutkimuksen saanti- ja kulutustietojen avulla. Tuotteiden tuoteryhmäjaottelu perustuu kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaan. Menetelmän avulla on jo tutkittu Saarioisten valmisruokien rasva-, suola- ja kuitupitoisuuksia. Sanoisinpa, että tällainen testausjärjestelmä on varsin arvoton. Finravinto2002 -tutkimuksessa on suuria puutteita mm. ravintopäiväkirjojen aliraportoinnista johtuen.
Menetelmässä otetaan huomioon tuotteiden markkinaosuudet ja myynnin suuruus, jolloin kansanterveydellisesti merkittävimmät tuotteet voidaan huomioida. Tuotteen valmistajan on tällöin mahdollista nähdä, mitä parannuksia tuoteryhmään tulisi tehdä tuotteiden terveellisyyden suhteen. Mitä ihmettä tämä on? Eiköhän eniten myyty tuote kiinnosta eniten kauppiasta. Onko myynnin volyymillä mitään tekemistä tuotteen terveellisyyden kanssa?
Tulokseksi saatiin tässä tutkimuksessa, että valmisruuat pärjäsivät yllättävän hyvin. Veikkaisin, että jos valmisruoat eivät olisi tässä tutkimuksessa pärjänneet laisinkaan, olisi tutkimus jäänyt julkaisematta. Nyt nähdään aiheelliseksi julkaista tutkimus.
Entä kuinka Saarioisten tuotteet pärjäsivät vertailussa? "Tulokset osoittavat, että valmisruuat ovat mainettaan terveellisempiä", kertoo yllättäen menetelmän kehittäjä, tuotekehitysvastaava Terhi Outila Saarioisilta. Hänen mukaansa tutkitut tuotteet olivat rasvan ja suolan suhteen keskimäärin lähellä ravitsemussuosituksia. Tässä vaiheessa tuntuu aiheelliselta kysyä, onko rasvan ja suolan kriteeristö varmasti hallinnassa. Asiantuntijat kiistelevät rasvan merkityksestä. Suolan osuudesta ei tässä vaiheessa ole muuta tietoa kuin, että suolamäärät asettuivat lähelle ravitsemussuosituksia.
Esimerkiksi Saarioisten pizzat sisälsivät viitearvoihin verrattuna keskimäärin 0,7 grammaa liikaa rasvaa sataa grammaa kohden. Tyydyttynyttä rasvaa oli pizzoissa kuitenkin keskimäärin suositeltua vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Saarioisten pizzoissa käytetään kasviöljypohjaista juustoa. Pizzojen suolapitoisuus oli lähellä suosituksia, mutta kuidun määrässä olisi parantamisen varaa. Mitään ei puhuta pizzojen vitamiini- ja hivenainepitoisuuksista? Jos olet kuulolla, Terhi Outila, voitko kertoa Saarioisten pizzoista yhtään mitään enemmän?
Saarioisten keittojen rasvapitoisuuksia tulisi menetelmän mukaan vähentää keskimäärin 0,7 grammaa sataa grammaa kohden. Myös suolan määrää tulisi vähentää keskimäärin 0,2 prosenttia ja kuidun määrää lisätä. Mielenkiintoista! Olen pitänyt kotona valmistettuja keittoja yleensä hyvin terveellisinä. Millä tavalla Saarioisten keittojen terveellisyys on taattu?
Kasvissalaatit olivat Saarioisilla rasvan, tyydyttyneen rasvan ja kuidun osalta keskimäärin lähellä suosituksia. Suolaisten välipalojen ryhmässä rasvan ja tyydyttyneen rasvan pitoisuudet olivat puolestaan jopa suositeltua alhaisemmat. Suolan ja kuidun määriin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota tässäkin ryhmässä. Kertoisiko minulle joku ihan rautalangasta vääntäen mitä on terveellinen ruoka?
Minulla on tieteellisestä työstä vain lyhennelmä. En ole vielä saanut eripainosta.
Lisäys: Sain eripainoksen 7.12.2006. Petyin.
Outila T, Simulainen H, Laukkanen T, Kyyrö M. A simple way of evaluating the healthiness of ready-to-eat food and developing healthy foods in the food industry. Int J Food Sci Nutr 2006;57(1/2):137-42.
In this study we have developed a new way of evaluating the healthiness of ready-to-eat foods. In the developed method, ready-to-eat foods were classified into specific product categories, and the nutritional quality of classified foods was analysed using the national dietary recommendations and the national dietary survey as a basis for the dietary calculations. The method was tested with the products of ‘Saarioinen’, which is the leading brand in the Finnish ready-to-eat food market. Results indicate that this low-cost method can easily be used in the food industry as a tool in product development and marketing in order to develop healthy foods. The method could also be applied to the restaurant and catering trade, as well as to other public institutions serving food. By using this model, nutritional researchers and the food industry could work together to prevent nutrition-related health problems.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.12.2006
Saarioinen Oy on Bolus-lehden mukaan kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida valmisruokien ravitsemuksellista laatua ja terveellisyyttä tuoteryhmittäin. Vastaavanlaista menetelmää ei ole vielä aikaisemmin maailmassa kehitetty. Menetelmää on käytetty toistaiseksi vain vähittäiskaupan tuotteille, mutta sen käyttöä ollaan laajentamassa myös ravintola- ja ruokapalvelualalle. Tällainen elintarvikkeiden testausmenetelmä, jonka kehittää elintarviketeollisuus testatakseen omia myytäviä tuotteitaan, on tietysti suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus on hyvin altis manipuloinnille.
Tuoteryhmien terveellisyyttä tutkitaan käyttämällä vertailuarvoja, jotka on laskettu voimassa olevien ravitsemussuositusten ja Finravinto2002 -tutkimuksen saanti- ja kulutustietojen avulla. Tuotteiden tuoteryhmäjaottelu perustuu kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaan. Menetelmän avulla on jo tutkittu Saarioisten valmisruokien rasva-, suola- ja kuitupitoisuuksia. Sanoisinpa, että tällainen testausjärjestelmä on varsin arvoton. Finravinto2002 -tutkimuksessa on suuria puutteita mm. ravintopäiväkirjojen aliraportoinnista johtuen.
Menetelmässä otetaan huomioon tuotteiden markkinaosuudet ja myynnin suuruus, jolloin kansanterveydellisesti merkittävimmät tuotteet voidaan huomioida. Tuotteen valmistajan on tällöin mahdollista nähdä, mitä parannuksia tuoteryhmään tulisi tehdä tuotteiden terveellisyyden suhteen. Mitä ihmettä tämä on? Eiköhän eniten myyty tuote kiinnosta eniten kauppiasta. Onko myynnin volyymillä mitään tekemistä tuotteen terveellisyyden kanssa?
Tulokseksi saatiin tässä tutkimuksessa, että valmisruuat pärjäsivät yllättävän hyvin. Veikkaisin, että jos valmisruoat eivät olisi tässä tutkimuksessa pärjänneet laisinkaan, olisi tutkimus jäänyt julkaisematta. Nyt nähdään aiheelliseksi julkaista tutkimus.
Entä kuinka Saarioisten tuotteet pärjäsivät vertailussa? "Tulokset osoittavat, että valmisruuat ovat mainettaan terveellisempiä", kertoo yllättäen menetelmän kehittäjä, tuotekehitysvastaava Terhi Outila Saarioisilta. Hänen mukaansa tutkitut tuotteet olivat rasvan ja suolan suhteen keskimäärin lähellä ravitsemussuosituksia. Tässä vaiheessa tuntuu aiheelliselta kysyä, onko rasvan ja suolan kriteeristö varmasti hallinnassa. Asiantuntijat kiistelevät rasvan merkityksestä. Suolan osuudesta ei tässä vaiheessa ole muuta tietoa kuin, että suolamäärät asettuivat lähelle ravitsemussuosituksia.
Esimerkiksi Saarioisten pizzat sisälsivät viitearvoihin verrattuna keskimäärin 0,7 grammaa liikaa rasvaa sataa grammaa kohden. Tyydyttynyttä rasvaa oli pizzoissa kuitenkin keskimäärin suositeltua vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Saarioisten pizzoissa käytetään kasviöljypohjaista juustoa. Pizzojen suolapitoisuus oli lähellä suosituksia, mutta kuidun määrässä olisi parantamisen varaa. Mitään ei puhuta pizzojen vitamiini- ja hivenainepitoisuuksista? Jos olet kuulolla, Terhi Outila, voitko kertoa Saarioisten pizzoista yhtään mitään enemmän?
Saarioisten keittojen rasvapitoisuuksia tulisi menetelmän mukaan vähentää keskimäärin 0,7 grammaa sataa grammaa kohden. Myös suolan määrää tulisi vähentää keskimäärin 0,2 prosenttia ja kuidun määrää lisätä. Mielenkiintoista! Olen pitänyt kotona valmistettuja keittoja yleensä hyvin terveellisinä. Millä tavalla Saarioisten keittojen terveellisyys on taattu?
Kasvissalaatit olivat Saarioisilla rasvan, tyydyttyneen rasvan ja kuidun osalta keskimäärin lähellä suosituksia. Suolaisten välipalojen ryhmässä rasvan ja tyydyttyneen rasvan pitoisuudet olivat puolestaan jopa suositeltua alhaisemmat. Suolan ja kuidun määriin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota tässäkin ryhmässä. Kertoisiko minulle joku ihan rautalangasta vääntäen mitä on terveellinen ruoka?
Minulla on tieteellisestä työstä vain lyhennelmä. En ole vielä saanut eripainosta.
Lisäys: Sain eripainoksen 7.12.2006. Petyin.
Outila T, Simulainen H, Laukkanen T, Kyyrö M. A simple way of evaluating the healthiness of ready-to-eat food and developing healthy foods in the food industry. Int J Food Sci Nutr 2006;57(1/2):137-42.
In this study we have developed a new way of evaluating the healthiness of ready-to-eat foods. In the developed method, ready-to-eat foods were classified into specific product categories, and the nutritional quality of classified foods was analysed using the national dietary recommendations and the national dietary survey as a basis for the dietary calculations. The method was tested with the products of ‘Saarioinen’, which is the leading brand in the Finnish ready-to-eat food market. Results indicate that this low-cost method can easily be used in the food industry as a tool in product development and marketing in order to develop healthy foods. The method could also be applied to the restaurant and catering trade, as well as to other public institutions serving food. By using this model, nutritional researchers and the food industry could work together to prevent nutrition-related health problems.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.12.2006
Laihtuakseen ihmisen pitää liikkua
Kysymys Pasilan TV-studiossa 4.12.2006 noin kello 12.45: Mikä on se tärkein asia mikä auttaisi ihmistä laihduttamaan? (En muista kysymystä sanantarkasti)
Vastaus: Kyllä se on mielestäni liikunta. Ihmisten pitäisi liikkua enemmän. (En muista vastaustani sanantarkasti)
Vastaus BBC News 4.12.2006 noin kello 13.42 GMT: Obese should exercise not 'diet' (Liikalihavien pitäisi harrastaa liikuntaa ei olla dieetillä).
En hae huomiota asialleni julkisuusarvoihin vedoten. Oli vain pakko ilmoittaa tämäkin asia teille kaikille tällä tavalla kierosti, jotka olette liikunnasta löytäneet sen elämää ylläpitävän voiman ja olette jopa laihtuneet liikkumalla enemmän. Jatkakaa! Olette oikealla tiellä.
Lähteet: Voimala, 4.12.2006 ja BBC News, 4.12.2006
Vastaus: Kyllä se on mielestäni liikunta. Ihmisten pitäisi liikkua enemmän. (En muista vastaustani sanantarkasti)
Vastaus BBC News 4.12.2006 noin kello 13.42 GMT: Obese should exercise not 'diet' (Liikalihavien pitäisi harrastaa liikuntaa ei olla dieetillä).
En hae huomiota asialleni julkisuusarvoihin vedoten. Oli vain pakko ilmoittaa tämäkin asia teille kaikille tällä tavalla kierosti, jotka olette liikunnasta löytäneet sen elämää ylläpitävän voiman ja olette jopa laihtuneet liikkumalla enemmän. Jatkakaa! Olette oikealla tiellä.
Lähteet: Voimala, 4.12.2006 ja BBC News, 4.12.2006
Mietipä tätä
Finasteridi on Merck lääkeyhtiön kehittämä lääke kaljuuntumista varten. Olen aiemminkin kuullut, että tällä lääkkeellä on haittavaikutuksia. Nyt amerikkalaiset lääkärit varoittavat, että finasteridi saattaa häiritä tärkeän syövän merkkiaineen näkymistä syöpätestissä.
Eikö tällaisen kaljuuntumisläkkeen ottaminen ylipäätänsä ole turhaa? Jos luonto haluaa, että tukkasi lähtee, sitten se lähtee. Näin voisi tietenkin spekuloida monien luontaistuotteiden, lääkkeiden, terapioiden, hoitomuotojen, tapahtumien kanssa. Ei minulla muuta ohjetta ole kuin, että koettaisimme elää niin terveellisesti kuin mahdollista ja välttäisimme sellaisia suoranaisesti terveyttä uhkaavia asioita. En minä tiedä miten lääkeyhtiö Merck selviää tuosta asiasta? Ehkä tarvitaan "puolueeton" tutkimus todistamaan, että Finasteridi on vaaraton lääke. Mielikuva on kuitenkin muokattu siihen malliin, että minä en koskaan suostuisi kaljuuntumislääkettä ottamaan. Ja meijerivoita minä syön, lenkillä käyn ja näistä terveysasioista aina jotain pientä kirjoitan. Mitähän seuraavaksi? Julkisuuteen en kaipaa yhtään tämän enempää. Vai haluaisitko sinä, että sinusta kirjoittaisi esimerkiksi Aftonbladet Statsministern dumpade närflörten - via sms (Pääministeri hylkäsi nettiflirtin - tekstiviestillä)?
Lähde: Reuters Health News, 4.12.2006
Eikö tällaisen kaljuuntumisläkkeen ottaminen ylipäätänsä ole turhaa? Jos luonto haluaa, että tukkasi lähtee, sitten se lähtee. Näin voisi tietenkin spekuloida monien luontaistuotteiden, lääkkeiden, terapioiden, hoitomuotojen, tapahtumien kanssa. Ei minulla muuta ohjetta ole kuin, että koettaisimme elää niin terveellisesti kuin mahdollista ja välttäisimme sellaisia suoranaisesti terveyttä uhkaavia asioita. En minä tiedä miten lääkeyhtiö Merck selviää tuosta asiasta? Ehkä tarvitaan "puolueeton" tutkimus todistamaan, että Finasteridi on vaaraton lääke. Mielikuva on kuitenkin muokattu siihen malliin, että minä en koskaan suostuisi kaljuuntumislääkettä ottamaan. Ja meijerivoita minä syön, lenkillä käyn ja näistä terveysasioista aina jotain pientä kirjoitan. Mitähän seuraavaksi? Julkisuuteen en kaipaa yhtään tämän enempää. Vai haluaisitko sinä, että sinusta kirjoittaisi esimerkiksi Aftonbladet Statsministern dumpade närflörten - via sms (Pääministeri hylkäsi nettiflirtin - tekstiviestillä)?
Lähde: Reuters Health News, 4.12.2006
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)