torstaina, huhtikuuta 26, 2007

Liian moni kuntoilija käyttää dopingaineita

**
Olen mukana asiantuntijana
tutkimushankkeessa Kehon manipulointi kulttuurisena ilmiönä Suomessa. Tutkimushankkeen toteuttaa Elämä On Parasta Huumetta -yhdistys. Pirteä tutkija Tuuli Salospohja teki syksyllä 2006 kyselyn kuntosaleilla vierailijoille. Hän sai 1 319 henkilöä vastaamaan kyselyyn.

Dopingaineiden käyttö on luultua yleisempää tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan 16 prosenttia 15 - 35 -vuotiaista kuntosalilla kävijöistä käyttää terveydelle haitallisia dopingvalmisteita. Pelkästään dopingaineita käyttäviä miehiä on noin 32 000, kun aiemmin lääkeaineilla suoritustaan parantavia urheilijoita on arvioitu olevan noin 10 000.

Naisten osalta tutkimus on vain suuntaa antava, sillä vain 20 prosenttia kyselyyn vastanneista oli naisia. Vastanneista naisista 13,6 prosenttia sanoi kuitenkin käyttävänsä aineita.

Yleisimmät käytetyt aineet olivat efedriini ja anaboliset hormonit. Rahaa aineisiin käytetään keskimäärin yli 100 euroa kuukaudessa. Kuntoilijat saavat tietoa dopingista lähinnä internetistä ja muilta käyttäjiltä. Vain kahdeksan prosenttia vastanneista oli konsultoinut lääkäriä asiasta.

Lähde: YLE Uutiset, 26.4.2007

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2007

Mikä lääkäreitä vaivaa?

*
Käväisin kakkosleirissä tänään.
Siellä on nyt kova kuhina, sillä kolesterolikriitikot ympäri maan piirin ovat kokoontuneet ihmettelemään näitä kolesteroliasioita. Itse olen tässä kolesterolikysymyksessä jossain puolivälissä kahta leiriä. Rasvaa en pelkää ja seuraan tiiviisti kriitikoiden ja puolestapuhujien (ykkösleiriläiset) kiistelyä siitä kannattaako niitä statiineja (kolesterolilääke) ottaa ja onko kolesteroli vaarallista sydänterveydelle.

Kolesterolihypoteesin kova kriitikko Uffe Ravnskov on saanut LEO-palkintonsa. Palkintogaalassa pidettiin tietenkin puheita. Selailin muutamia ruotsalaisia blogeja. Jotain pientä referaatinpoikasta niistä löytyi. Lisää tulee varmaan päivän mittaan. Ykkösleiriläiset voivat suuttua tästä referaatista. Suuttukoot! Minä en enää jaksa jatkuvasti olla varuillani. Tänään päästetään ykkösleiriläisten kritiikki valloilleen.

Lars-Erik Litsfeldt oli mukana palkinnonjakotilaisuudessa. Ennen palkinnon jakamista puhujakoroke oli vilkkaassa käytössä. Litsfeldt on tällä hetkellä kirjoittamassa yhteenvetoa puheista ja nyt hän jo tarjoaa lyhyitä välähdyksiä siitä mitä tuleman pitää.

Michel de Lorgeril, sydänlääkäri Ranskasta: Hänen mielestään kolesteroliarvojen mittaaminen on tavattoman helppoa ja pillereiden tarjoaminen korkeita kolesteroliarvoja vastaan on yhtä helppoa. Koska se on helppoa, lääkärin ei tarvitse asiaa sen kummemmin miettiä. Mitään väärää käytännössä ei ole ja jos itse uskoo tähän kolesterolihypoteesiin ei ole mitään syytä muuttaa käytäntöjä.

Professori Richard Feinman, Nutrition & Metabolism -lehden päätoimittaja: Professori Feinman oli luennoinut suurelle joukolle sydänlääkäreitä ja pyytänyt heitä äänestämään nimettöminä mitä mieltä olivat vähähiilihydraattisesta (VHH) ruokavaliosta. Vastaukset olivat yllättäviä: 50% piti VHH:ta parhaimpana, 25% noudatti parhaillaan VHH:ta, mutta ainoastaan 2% suositteli VHH:ta potilailleen. Lääkärit sovelsivat siis mieluusti tätä ruokavaliota, mutta eivät sitä olleet valmiita suosittelemaan potilailleen.

Peter Langsjoen, sydänlääkäri USA:sta: Lääkärit seuraavat jäykkiä hoitosuosituksia ja joutuvat suuriin vaikeuksiin taloudellisesti ja oikeudellisesti jos jotain ikävää tapahtuisi jos poiketaan hoitosuosituksista.

Uffe Ravnskov, tanskalais-ruotsalainen lääkäri ja LEO-palkinnon saaja: On vaikea myöntää olleensa väärässä jos liian pitkään on noudatettu tiettyä asennetta.

Professori Paul Rosch, USA: Rahasta tässä puhutaan. Lääkärillä ei ole varaa menettää mainettaan kulkiessaan vastavirtaan. Useimmat lääkärit käyttävät itse statiineja, joten niihin uskotaan. Moni lääkäri nostaa palkkaa lääkeyhtiöiltä ja tämän maksukanavan he luonnollisesti haluavat säilyttää.

Tällaista tänään kakkosleirissä. Kommentteja?

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Aspartaami aiheuttaa syöpää koe-eläimille

*
Hyvin yleisestä makeutusaineesta
, aspartaamista, on julkaistu uusi tutkimus. Aspartaamia käytetään makeutusaineena erittäin monissa elintarvikkeissa: kevytlimsoissa, purukumeissa, makeisissa, jälkiruoissa, jugurteissa, lasten lääkkeissä jne. Italialaisen Ramazzini-säätiön tekemän tutkimuksen mukaan aspartaami aiheuttaa jatkuvasti käytettynä syöpää koe-eläimillä, vaikka päiväannos olisi pieni.

Noin 400 laboratoriorottaa uhrautui tieteelle. Niille syötettiin sikiöajasta elämän loppuun asti jatkuvasti aspartaamilla makeutettua ruokaa. Annos oli suhteessa eläimen painoon joko kaksinkertainen tai puolet siitä, mitä sallitaan ihmisille painokiloa kohti päivässä. Hätkähdyttävä tulos oli, että aspartaami aiheutti tilastollisesti merkittävän lisäyksen useissa syövissä. Suuri annos lisäsi syövän riskiä enemmän kuin pienempi. Aiemmin kokeissa on käytetty todella suuria aspartaamimääriä ja päädytty samanlaisiin johtopäätöksiin: aspartaami aiheuttaa syöpää joillakin koe-eläimillä. Aspartaamin sallivampaa linjausta noudattavat ovat puolustautuneet sillä, että annokset ovat koe-eläimillä olleet niin valtavia. Nyt annokset olivat todella pieniä.

Tutkimuksissa vahvistunut syöpäriski ei ainakaan toistaiseksi ole saanut EU:n terveysviranomaisia hätkähtämään. Suosituksia aspartaamin käytön suhteen ei muuteta. Jokainen voi tietenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen mitä makeutusaineita suostuu nauttimaan. Itse en saa tästä tiedosta paniikkireaktiota, mutta ymmärrän kyllä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat aspartaamilla makeutettuja elintarvikkeita kokonaan välttää. Se on muuten aika vaikeaa, sillä aspartaamia on vähän kaikkialla. Suurennuslasi mukaan kauppaan! Jos löytyy koodi E951, tuote ei sisällä erityisen tehokasta E-vitamiinia, vaan se on aspartaamin virallinen lisäainekoodi. Muita tarvikkeita kauppareissua varten voit myös tarvita: 10 m mittanauha, polvisuojukset ja korvatulpat.

Lähde: Tiede -lehti, 24.4.2007

maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

Superkompensaatio säilyttää lihasglykogeenin korkealla tasolla jopa 5 päivää

**
Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan
superkompensaatiolla aikaansaatu hiilihydraattilataus (85% hiilihydraattia, 8% proteiinia, 7% rasvaa) säilyttää lepäävissä urheilijoissa lihasglykogeenin muuttumattomana jopa 5 päivää. Tämä on tärkeä tieto, sillä on ollut epäselvää miten kauan hiilihydraattitankkauksen hyödyt säilyvät.

Ainakin tutkimukseen osallistuvilla 17 pyöräilijöillä lihaksista otetut näytepalat osoittivat latauksen säilyvän yllättävän kauan pelkällä ylläpitoravinnolla (60 % hiilihydraatteja) ja levolla.

Koe suoritettiin ihan kuten tässä superkompensaatiomallissa yleensä on tapana, eli pyörän polkimia pyöritettiin sen verran tiheään tahtiin ja tomerasti, että pyöräilijät olivat ihan kuitteja ja elimistön hiilihydraattivarastot tyhjenivät. Välittömästi kovan treenin jälkeen pyöräilijät rupesivat mättämään hiilareita ihan urakalla (kuten asiaan kuuluu!). Porukka jaettiin eri ryhmiin ja seurattiin mitä tapahtui lihastasolla (vastus lateralis, osa nelipäisestä reisilihaksesta) 3-, 5- ja 7-päiväisen lekotteluvaiheen aikana.

Vasta 7 päivää lekoteltuaan alkoi lihasglykogeeni huomattavissa määrin vähetä. Tämä on mukava tieto monelle maratoonarille, pyöräilijälle ja kestävyyslajin harrastajalle. Ei muuta kuin kunnon treeni 3-5 päivää ennen kisaa, sitten armoton hiilareiden mättö ja lötköttely sohvalla. Kisapäivänä ovat lihakset täynnä energiaa ja juoksu, pyörä tai sukset kulkevat!

Lähde: Arnall DA, Nelson AG, Quigley J, Lex S, Dehart T, Fortune P. Supercompensated glycogen loads persist 5 days in resting trained cyclists. Eur J Appl Physiol 99 (3): 251-256, 2007

Jyrkkä ei palmuöljyplantaaseille!

Palmuöljyn energiakäytöllä voidaan parhaimmillaan säästää huomattavia määriä energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, toteaa Maailman Ympäristöjärjestö WWF:n raportti. Hyöty riippuu kuitenkin tuotantotavasta: luonnonmetsien raivaaminen palmuöljyplantaaseiksi kiihdyttää ilmastonmuutosta. Biopolttoaineiden käytön kasvun on ennustettu jopa nelinkertaistavan öljypalmuplantaasien pinta-alan Indonesiassa ja kaksinkertaistavan Malesiassa. WWF:n raportti Rainforests for Biodiesel osoittaa, että palmuöljyn kasvihuonekaasutase on biopolttoaineiden parhaimmistoa, mutta tämä edellyttää plantaasien perustamista joutomaille. Tuotannossa olisi myös otettava käyttöön kestävästi toteutettu jatkuva viljely, mikä lisää satoisuutta ja vähentää tarvetta raivata luonnonmetsiä plantaaseiksi. Näillä reunaehdoilla palmuöljyn energiakäytöllä voidaan saavuttaa 15 prosentin energiansäästö ja 60 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Mainitut käytännöt eivät kuitenkaan ole tyypillisiä palmuöljytuotannossa, huomauttaa WWF. Näin palmuöljynkäyttöön sisältyykin huomattavia riskejä: metsänraivaus palmuöljyviljelmien alta tuhoaa luonnon monimuotoisuutta.

Erään blogikirjoitukseni kommentissa vihjaistaan, että elintarviketeollisuus voisi olla kovinkin kiinnostunut lisääntyneestä palmuöljyn tuotannosta. Onhan palmuöljy todella edullinen raaka-aine (naftan hintaan verrattavissa!) ja sopii erinomaisen hyvin eineksiin ja muihin liukuhihnapöperöihin. Ikävällä tavalla palmuöljystä johdettu palmitiinihappo kuitenkin lisää kolesterolia. Korkeaa kolesterolia pidetään sydän- ja verisuonitautien merkittävänä riskitekijänä. Tosin kaikki tutkijat eivät tähän kolesteroliväitteeseen usko.

Elintarviketeollisuus herätys: Älkää kurjistako elintarvikkeitamme tällä kuvottavalla palmuöljyllä! Valmistakaa meille oikeata ruokaa voita tai läskiä käyttämällä. Steariinihappo voisi olla kova sana! "Siirtykää käyttämään kovetettuja kasviöljyjä, joissa palmitiinin sijaan on steariinia", sanoo nuori "kansankynttilä" ja tohtoriksi väitellyt Saska Tuomasjukka Turun Yliopistosta.

Lähde: Verkkouutiset, 23.4.2007

Appelsiini voittaa C-vitamiinipillerin

**
Ikuinen kiistakysymys
, onko pilleripurkin C-vitamiini yhtä hyvä kuin luonnon oman tuotteen vitamiini, saa mielestäni uuden käänteen tuoreen italialaistutkimuksen myötä. Vaikuttaa vahvasti siltä kuin appelsiini voittaisi pillerin. Ainakin tällä kertaa!

Appelsiinin antioksidanttivaikutus näyttää tohtori Serena Guarnierin (Milanon yliopisto) mukaan olevan selvästi parempi kuin pelkkien C-vitamiinivalmisteiden. Tätä asiaa tutkittiin yksinkertaisella kokeella. Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, josta yksi nautti veriappelsiinimehua, toinen c-vitaminoitua vettä ja kolmas sokeroitua vettä. Sekä mehussa että vitaminoidussa vedessä oli 150 mg C-vitamiinia.

Verikokeista tutkittiin ensin C-vitamiinipitoisuudet, jotka olivat kohonneet odotetusti mehua ja vitaminoitua vettä nauttineilla. Tämän jälkeen verikokeet altistettiin vetyperoksidille, jonka tiedetään hapettamisen kautta aiheuttavan DNA-vaurioita. Tulokset osoittivat, että vaurioita oli selkeästi vähemmän mehua nauttineiden verikokeissa, kuin kahden muun joukon näytteissä. Guarneri ounasteleekin tutkimuksen perusteella, että C-vitamiini ei ole appelsiinin ainoa antioksidanttina toimiva kemikaali.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Nutrition -lehdessä.

Lähde: Verkkouutiset, 23.4.2007

torstaina, huhtikuuta 19, 2007

Hieno näyttö omega-3-rasvojen terveyshyödyistä

**
Tieteellinen näyttö
omega-3-rasvahappojen terveyshyödyistä on ollut varsin vaatimatonta ja ristiriitaista kovasta hehkutuksesta huolimatta. Kun lukee tohtori Tolosen sivuja saa sellaisen käsityksen, että koko lääkärikunta on kalaöljyjä vastaan ja medikalisaation puolesta. "Eikö olekin merkillistä, etteivät lääkärit määrää sydänpotilailleen yleisesti halpoja omega-3:a ja karnosiinia, vaan järjettömän kalliita statiineita, jotka aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia osalle potilaista?" kysyy tohtori Tolonen. Tolosen sivuja ja keskustelukanavilla jatkamaansa mainontaa kannattaa lukea kriittisesti ottaen huomioon, että hän kaupittelee omia kalaöljyjään ihmeaineina kaikkiin mahdollisiin sairauksiin. Oma mielipiteeni on, että nämä kalaöljyt ovat erinomaisia terveystuotteita ja vahvistavat monien sydänlääkkeiden tehoa. Mikäli ei jostain syystä syö rasvaista kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa, voi suositella kalaöljyjen nauttimista erityisten kalaöljyvalmisteiden muodossa. Markkinoilla olevat kalaöljyvalmisteet eivät kovin paljon eroa toisistaan. Kannattanee hankkia se edullisin tuote.

Kalaöljyjen kannattajilla on aihetta riemuun, sillä nyt on julkaistu huomattavan laaja tieteellinen tutkimus Japanissa. Tutkimuksessa löytyy selkeä näyttö siitä, että kalan sisältämä eikosapentaeenihappo (EPA) vähentää sydänsairauksia 20 prosenttia sydänlääkkeiden lisäksi käytettynä.

Uppsalan yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professori Tommy Cederholm on innostunut tutkimuksesta. Tutkimus on riittävän laaja, vastaa monia vuosia esitettyihin kysymyksiin ja on ilmeisen pätevästä tutkimuksesta kysymys.

Tutkijoita on kiinnostanut EPA hyvin pitkään. Ilmeisen hyödylliset terveysvaikutukset kyseenalaistettiin irlantilaisessa vuonna 2003 julkaistussa Dart-II-tutkimuksessa, joka yllättäen osoitti pitkäaikaisen omega-3-rasvahappojen käytön lisäävän kuolleisuutta! Tämä tieto otettiin huomioon vuonna 2004 julkaistussa puolueettomassa Cochraneinstituutin omega-3-rasvahappoja käsittelevässä katsauksessa. Näyttö kalaöljyjen terveyshyödyistä erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa jäi vaatimattomaksi instituutin mielestä.

Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sen jälkeen ja tiedeyhteisö on malttamattomana odottanut tutkimustuloksia JELIS-tutkimuksesta Koben yliopistossa. Tässä tutkimuksessa on tarkkaan seurattu japanilaisia (jotka muutenkin syövät paljon kalaa!) sydänpotilaita viiden vuoden ajan. Kun 18 000 japanilaista syö statiinilääkkeen lisäksi 1,8 g EPAa kapseleina, heillä todetaan 20% vähemmän sydänsairauksia kuin kontrolliryhmässä, joka syö vain statiineja. Statiineja syötiin korkeiden kolesteroliarvojen takia.

Professori Cederholmin mukaan Cochraneinstituutin on nyt pakko uudelleenarvioida varsin kielteistä suhtautumistaan omega-3-rasvahappoihin näiden uusien tutkimuslöytöjen valossa.

Tätä EPAa saa monista rasvaisista kaloista kuten esimerkiksi lohesta, sillistä, silakasta ja tonnikalasta.

Lähde: Dagens Nyheter, 19.4.2007

Ruokaöljyissä nykyisin valinnanvaraa

**
Ihminen elää ja voi hyvin
kun hän nauttii monipuolisesti sekä eläin- että kasviperäisiä rasvoja. Tässä jutussa puhutaan kasvirasvoista.

Ruokaöljyjä on saatavilla erivärisinä, makuisina ja eri käyttötarkoituksiin sopivina. Ruokaöljyjen terveellisyydessä on myös eroja. Halvin ei ole paras vaihtoehto ruokaöljyäkään valittaessa.

Ruokaöljy kannattaa valita valmistettavan ruoan sekä tietenkin oman maun mukaan. Öljyjen mauissa on huomattavia eroja. Kotimaiset rypsiöljyt soveltuvat moneen käyttötarkoitukseen ja ovat samalla terveellisiä. Rypsiöljy on terveellistä, koska sen tyydyttyneiden rasvahappojen eli ns. kovien rasvojen määrä on alhainen. Rypsiöljy sisältää puolestaan paljon pehmeitä rasvoja, jotka ovat ihmisille hyödyllisiä. Rypsi on merkittävä öljykasvi Euroopassa sekä tärkein Suomessa viljeltävistä öljykasveista. Siinä on runsaasti elimistölle tärkeitä rasvahappoja kuten omega-3-alfalinoleenihappoa. Sen on todettu tieteellisesti alentavan myös veren kolesteroliarvoja ja edistävän sydämen terveyttä. Erikoisrypsiöljyssä on runsaasti hyödyllisiä ainesosia kuten antioksidantteina tärkeitä tokoferoleja, kasvisteroleja ja -fenoleja, flavonoideja sekä K- vitamiinia.

- Toiset öljyt ovat ikään kuin parempia kuin toiset. Niiden rasvahappokoostumuksessa on eroja. Kotimainen rypsiöljy on tieteellisesti todistettu terveelliseksi. Ruokien valmistuksessa on hyvä suosia kotimaisia ja laadukkaita rypsiöljyjä, koska ne edistävät terveyttä ja hyvää oloa, kertoo ruokatoimittaja Kati Nappa.

Hintahaarukka vaihtelee eri öljyjen kohdalla. Edullisimmat öljyt ja rasvat käyvät uppopaistamiseen.

- Salaatteihin, majoneeseihin ja leivontaan suosittelen laadukkaita öljyä kuten erikoisrypsiöljyä, mutta uppopaistamiseen sitä en käyttäisi. Siihen tarkoitukseen käy edullisemmatkin öljyt, sanoo Nappa.

Ihminen tarvitsee öljyä päivittäin. Öljy on hyödyksi aivoille ja voiteluainetta koko keholle. Ruokaöljyjä ei kannata kuitenkaan nauttia litroittain.

- Ruokaöljy hoitaa ihoa, kynsiä, silmiä ja hiuksia. Jokaisen ihmisen pitäisi saada öljyä joka päivä vähän. Muutama ruokalusikallinen riittää hyvin, neuvoo Nappa.

Perinteisten rypsiöljyjen ohella tarjolla on myös monia erikoisöljyjä. Valmiit maustetut erikoisrypsiöljyt soveltuvat erinomaisesti käytettäväksi silloin, kun halutaan jotain tiettyä makua ruokaan. Lisäksi kokki pääsee niiden avulla helpommalla. Maustetut öljyt sopivat mainiosti esimerkiksi salaatteihin, paistamiseen ja marinointiin.

- Sitruunaöljy tai yrttiöljy käy hyvin vaikkapa kalan paistamiseen. Ne antavat mukavan maun kalalle. Herkkutattiöljy on puolestaan aika kiva marinoinnissa ja salaateissa, selvittää Nappa.

- Kypsän kalan päälle voi myös pirskottaa kaunista keltaista väriä sitruunaöljyllä. Öljyn pirskottaminen kalan pinnalle on hyvä niksi varsinkin silloin, kun kyseessä on vähärasvainen kala. Samalla siitä saa öljyn sisältämiä ja elimistölle hyvää tekeviä rasvahappoja, lisää Nappa.

Erikoisrypsiöljyjä voi käyttää myös grillauksen yhteydessä. Ne ovat käyttökelpoisia grilliruokien marinadeissa. Lisäksi grillattavat kasvikset voi sipaista kevyesti erikoisöljyllä.

- Grillatessa on muistettava, ettei käytä öljyä liikaa. Se alkaa helposti kärytä ruuan pinnalla, toteaa Nappa.

Valmiit maustetut öljyt ovat helppo ja nopea salaatinkastike. Sen voi pirskottaa salaatin joukkoon. Salaattikastikkeeseen saadaan happoisuutta lisäämällä hieman sitruunamehua tai balsami- tai viinietikkaa sekä ripaus maustesuolaa ja mustapippuria.

Mildola Oy on valmistanut kasviöljyjä jo vuodesta 1958 lähtien. Yritys on Suomen johtava rypsiöljyjen valmistaja sekä merkittävä korkealaatuisten rypsiöljytuotteiden toimittaja EU:ssa. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 36 henkilöä ja sen liikevaihto oli 40,6 miljoonaa eroa vuonna 2006. Midola Oy: n valikoimista löytyy maustetut sekä naturel NEITO® erikoisrypsiöljyt. Makuina ovat sitruuna, yrtti ja herkkutatti. Lisäksi yritys valmistaa käyttövalmista leivonta- ja paistoöljyä. Tuotteille on myönnetty joutsenlippu.

Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 19.4.2007

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Tutkimusskandaali muhii Ruotsissa

###
Ruotsissa on eilen ja tänään
kohistu paljastuneen tutkimusvilpin takia. Kyseessä on niinkin arkinen asia kuin kasvien kukinta. Sanomalehdet kertovat ruotsalaisen tutkimusryhmän kirjoittaneen Science -lehden vuoden 2005 numerossa löytäneensä vastauksen biologeja askarruttaneeseen ongelmaan: Mikä on se signaali joka saa kasvit kukkimaan?

Jo vuonna 1937 tohtori Mikhail Chailakhyan löysi kasveista florigeniksi nimetyn aineen, jota muodostuu lehdissä. Sieltä se kulkeutuu kukka-aihioon ja saa kasvin kukkimaan. Siihen tieto sitten mystisesti oli loppunut. Sitä puuttuvaa tietoa, mikä florigeni on ja miten se voi saada kukinnon aikaiseksi, oli hämärän peitossa.

Sitten Uumajan yliopistoon saapuu kiinalainen vieraileva tutkija ja maailman sensaatiomaisimpia koesarjoja tehdään. Tämä kiinalainen tutkija onnistuu ruotsalaistutkijoiden kanssa eristämään kasvista FT -nimisen kasvigeenin, jonka lähetti-RNA on se signaali, joka saa kasvit kukkimaan! Siihen asti oli joissakin harvoissa tutkimuksissa löydetty tämä FT -geeni, mutta vain sellaisena yleisenä kasvutekijänä. Ilo on ylimmillään Uumajassa ja tulokset päätetään julkaista parhaimmassa mahdollisessa tiedelehdessä.

Sensaatiomaisen löydön ja hyvän jatkon uralleen saanut kiinalaistutkija matkusti kotiin ja hänen tilalleen tuli toinen kiinalainen tutkija, joka jatkoi kukkien parissa. Ongelmana oli vain se, että hän ei millään onnistunut toistamaan edellisen kiinalaisen tutkijan tuloksia! Ruotsalaiset tutkijat huolestuivat ja tekivät omia tarkistuksiaan todetakseen kauhukseen, että tutkimuslöydös perustui petkutukseen. Tuo kiinalainen tutkija oli tahallaan parantanut koetuloksia jälkikäteen ja jättänyt pois epäonnistuneita tai epäselviä koetuloksia.

Ruotsalaistutkijat pyysivät Science -lehteä mitätöimään tutkimuksen ja se mikä saa kasvit kukkimaan on siis edelleen mysteeri. Tilanne on kiusallinen. Huomionarvoista tässä on se, että niinkin arvovaltainen tiedelehti kuin Science, julkaisee tällaisen väärennetyn tutkimuksen. Se osoittaa mielestäni miten helppo on puijata tiedeyhteisöä. Tiede perustuu pitkälti luottamukseen. Julkaisun tarkistaneet tiedemiehet luottivat siihen, että tutkimustuloksia ei ollut peukaloitu ja Uumajan yliopistosta oli ennenkin tarjottu eri tiedelehtiin julkaistavaksi suurta alan tietämystä osoittavia tutkimuksia. Todennäköisesti koko tutkimusryhmä oli valmis uskomaan suuren haaveensa toteutuneen vihdoinkin ja Uumajan yliopisto saisi paljon lisää kansainvälistä julkisuutta ja mahdollisesti sitä kipeästi kaivattua rahoitustukea tutkimuksilleen. Ei voitu olettaa, että sinänsä sensaatiomainen löydös olisi vilpillä aikaansaatu ja olihan asian suhteen jo odotettu pitkään näitä tämän tyyppisiä edistysaskeleita. Julkaisun tarkistusvaiheessa oli taatusti käytössä kaikki tarpeellinen tieto ja johtopäätökset olivat linjassa datan kanssa. Vaikea siinä oli havaita tutkimusvilppiä.

Professori Ove Nilsson on murheen murtama, katkera mies tällä hetkellä! Ja sen ymmärtää.

Lähde: Dagens Nyheter, 17.4.2007