**
Tolkuttoman hurjan juoksuinnon puraisemat kaverit tietävät, että pitkät lenkit voivat olla varsin rasittavia elimistölle. Tuore osoitus tästä on Sveitsin halki juossut kaveri. Matkaa kertyi 320 km (Rorschach-Vevey) ja noin 7000 m korkeuseroa 54 tunnin koitokseen. Ravintoa nautittiin 15 000 kcal verran ja kulutus oli kohtuullisen hurjaa, eli 18 000 kcal. Miinusmerkkinen energiatasapaino johti 0,4 kg painonpudotukseen, josta lihasmassan osuus oli 1,020 kg ja rasvaa menetettiin 0,300 kg.
Kommentti: Tällaista harjoittelua ei voi suositella kehonrakentajille ainakaan kovinkaan usein. Rasvavarastot hupenivat yllättävän vähän. Taisi olla sellainen langanlaiha kestävyysurheilija kyseessä.
Lähde: Knechtle B, Knechtle P. Run across Switzerland - effect on body fat and muscle mass. Schweiz Rundsch Med Prax 96 (8): 281-286, 2007
lauantaina, kesäkuuta 23, 2007
Palautusjuoma tarpeellinen kovaa treenaavilla
*
Kaikentasoiset urheilijat rakastavat noita kaupallisia palautusjuomia. Minä olen sitä mieltä, että palautusjuomat ovat suurimmalle osalle täysin turhia. Moni pärjää viisaasti vettä nauttimalla ja syömällä monipuolista suomalaista perusruokaa.
Harjoitusmäärien kasvaessa huomattavasti voitiin amerikkalaisessa tutkimuksessa todeta kaupallisten palautusjuomien käyttöarvo. Tulokset eivät parantuneet, mutta hyöty näkyi lihasten palautumisessa kovan harjoituksen jälkeen. Hiilihydraatteja, proteiinia ja antioksidantteja sisältävä juoma lyhensi sitä aikaa jolloin lihakset olivat kipeitä ja pystyttiin osoittamaan juomien vähentäneen kreatiinikinaasin kertymistä vereen. Kreatiinikinaasin mittaaminen verestä on rutiinitoimenpide. Sillä saadaan selville tässä tapauksessa lihaskudosvaurion esiintyvyys.
Ohjeistus: Tavalliset hölkkääjät eivät hyödy palautusjuomista, mutta tavoitteellisesti harjoitteleva huippu-urheilija saa hyötyä tästä.
Lähde: Luden ND, Saunders MJ, Todd MK. Postexercise carbohydrate-protein- antioxidant ingestion decreases plasma creatine kinase and muscle soreness. Int J Sport Nutr Exerc Metab 17 (1): 109-123, 2007
Kaikentasoiset urheilijat rakastavat noita kaupallisia palautusjuomia. Minä olen sitä mieltä, että palautusjuomat ovat suurimmalle osalle täysin turhia. Moni pärjää viisaasti vettä nauttimalla ja syömällä monipuolista suomalaista perusruokaa.
Harjoitusmäärien kasvaessa huomattavasti voitiin amerikkalaisessa tutkimuksessa todeta kaupallisten palautusjuomien käyttöarvo. Tulokset eivät parantuneet, mutta hyöty näkyi lihasten palautumisessa kovan harjoituksen jälkeen. Hiilihydraatteja, proteiinia ja antioksidantteja sisältävä juoma lyhensi sitä aikaa jolloin lihakset olivat kipeitä ja pystyttiin osoittamaan juomien vähentäneen kreatiinikinaasin kertymistä vereen. Kreatiinikinaasin mittaaminen verestä on rutiinitoimenpide. Sillä saadaan selville tässä tapauksessa lihaskudosvaurion esiintyvyys.
Ohjeistus: Tavalliset hölkkääjät eivät hyödy palautusjuomista, mutta tavoitteellisesti harjoitteleva huippu-urheilija saa hyötyä tästä.
Lähde: Luden ND, Saunders MJ, Todd MK. Postexercise carbohydrate-protein- antioxidant ingestion decreases plasma creatine kinase and muscle soreness. Int J Sport Nutr Exerc Metab 17 (1): 109-123, 2007
Nuoret äidit synnytyksen jälkeen kävelemään
**
Nyt löytyy selkeä ohjeistus nuorille äideille miten pääsee eroon muutamasta kertyneestä lisäkilosta:
Tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta nuorta äitiä. Kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen he saivat vastata kyselyyn television katselutottumuksistaan, fyysisestä toimeliaisuudesta ja ravinnonkäytöstä. Äidit olivat lihoneet keskimäärin 0,6 kg raskauden jälkeen ja 12% äideistä oli kerännyt vähintään 5 lisäkiloa. Kun tarkistettiin television äärellä vietettyä aikaa voitiin todeta jokaisen lisätunnin lisänneen riskiä lihoa 5 kg tai enemmän suunnilleen neljänneksellä. Sen sijaan riski lihoa saman verran oli 33% pienempi niillä jotka tekivät päivittäisen kävelylenkin. Pakollisten transrasvamerkintöjen astuttua voimaan USA:ssa perheenäitien on ollut helpompi tehdä terveellisiä ruokaostoksia. Transrasvat erityisesti teollisista lähteistä kerryttävät lisäkiloja muiden terveyttä nakertavien ominaisuuksiensa lisäksi.
Äidit voivat ottaa tästä mallia: Katsokaa televisiota korkeintaan 2 tuntia päivässä, kävelkää edes 30 min päivittäin ja syökää mahdollisimman vähän teollisia transrasvoja sisältäviä ruokia.
Lähde: Oken E, Taveras EM, Popoola FA, Rich-Edwards JW, Gillman MW. Television, walking, and diet: associations with postpartum weight retention. Am J Prev Med 32 (4): 305-311, 2007
Nyt löytyy selkeä ohjeistus nuorille äideille miten pääsee eroon muutamasta kertyneestä lisäkilosta:
- kävely
- välttäkää teollisia transrasvoja
- pistäkää televisio kiinni
Tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta nuorta äitiä. Kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen he saivat vastata kyselyyn television katselutottumuksistaan, fyysisestä toimeliaisuudesta ja ravinnonkäytöstä. Äidit olivat lihoneet keskimäärin 0,6 kg raskauden jälkeen ja 12% äideistä oli kerännyt vähintään 5 lisäkiloa. Kun tarkistettiin television äärellä vietettyä aikaa voitiin todeta jokaisen lisätunnin lisänneen riskiä lihoa 5 kg tai enemmän suunnilleen neljänneksellä. Sen sijaan riski lihoa saman verran oli 33% pienempi niillä jotka tekivät päivittäisen kävelylenkin. Pakollisten transrasvamerkintöjen astuttua voimaan USA:ssa perheenäitien on ollut helpompi tehdä terveellisiä ruokaostoksia. Transrasvat erityisesti teollisista lähteistä kerryttävät lisäkiloja muiden terveyttä nakertavien ominaisuuksiensa lisäksi.
Äidit voivat ottaa tästä mallia: Katsokaa televisiota korkeintaan 2 tuntia päivässä, kävelkää edes 30 min päivittäin ja syökää mahdollisimman vähän teollisia transrasvoja sisältäviä ruokia.
Lähde: Oken E, Taveras EM, Popoola FA, Rich-Edwards JW, Gillman MW. Television, walking, and diet: associations with postpartum weight retention. Am J Prev Med 32 (4): 305-311, 2007
Kofeiinipitoiset urheilujuomat toimivat helteelläkin
**
Urheilujuomiin lisätään usein kofeiinia. Kofeiinia pidetään diureettina ("nesteenpoistaja"), mutta useissa tutkimuksissa on todettu tämä vaikutus varsin vähäiseksi. Kahvin sisältämä kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan.
Amerikkalaiset tutkijat kiusasivat vapaaehtoisia pyöräilijöitä treenillä lämpimällä ja kostealla ilmalla. Tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako urheilujuoman kofeiinipitoisuus siihen miten hyvin nestetasapaino säilyy treenin aikana. Kuusitoista pyöräilijää uhrautui tieteelle ja saivat juoda kolmea eri juomaa:
1) plaseboa (ei mitään vaikuttavia ainesosia)
2) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista juomaa
3) kofeiinipitoista (195 mg/l) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista urheilujuomaa
Kahden tunnin pyörälenkki sujui varsin leppoisissa merkeissä, sillä vauhti oli 60-75% maksimaalisesta hapenottokyvystä ja lopuksi munamankelilla päästettiin 15 minuuttia täysillä. Treenin jälkeen heille suoritettiin erilaisia fysiologisia testejä, mitattiin hienerityksen määrä, laskettiin virtsamäärät ja tarkistettiin veren elektrolyyttitasot. Mitään olennaista eroa näissä lukemissa ei saatu minkään juoman osalta. Tämä loihtii ilmoille tulkinnan, että jos nyt ihan pakko on kuumankostealla ilmalla juoda urheilujuomaa hanaveden sijaan, niin ei ole haitaksi vaikka urheilujuoma sisältää kofeiinia.
Lähde: Millard-Stafford ML, Cureton KJ, Wingo JE, Trilk J, Warren GL, Buyckx M. Hydration during exercise in warm, humid conditions: effect of a caffeinated sports drink. Int J Sport Nutr Exerc Metab 17 (2): 163-177, 2007
Urheilujuomiin lisätään usein kofeiinia. Kofeiinia pidetään diureettina ("nesteenpoistaja"), mutta useissa tutkimuksissa on todettu tämä vaikutus varsin vähäiseksi. Kahvin sisältämä kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan.
Amerikkalaiset tutkijat kiusasivat vapaaehtoisia pyöräilijöitä treenillä lämpimällä ja kostealla ilmalla. Tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako urheilujuoman kofeiinipitoisuus siihen miten hyvin nestetasapaino säilyy treenin aikana. Kuusitoista pyöräilijää uhrautui tieteelle ja saivat juoda kolmea eri juomaa:
1) plaseboa (ei mitään vaikuttavia ainesosia)
2) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista juomaa
3) kofeiinipitoista (195 mg/l) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista urheilujuomaa
Kahden tunnin pyörälenkki sujui varsin leppoisissa merkeissä, sillä vauhti oli 60-75% maksimaalisesta hapenottokyvystä ja lopuksi munamankelilla päästettiin 15 minuuttia täysillä. Treenin jälkeen heille suoritettiin erilaisia fysiologisia testejä, mitattiin hienerityksen määrä, laskettiin virtsamäärät ja tarkistettiin veren elektrolyyttitasot. Mitään olennaista eroa näissä lukemissa ei saatu minkään juoman osalta. Tämä loihtii ilmoille tulkinnan, että jos nyt ihan pakko on kuumankostealla ilmalla juoda urheilujuomaa hanaveden sijaan, niin ei ole haitaksi vaikka urheilujuoma sisältää kofeiinia.
Lähde: Millard-Stafford ML, Cureton KJ, Wingo JE, Trilk J, Warren GL, Buyckx M. Hydration during exercise in warm, humid conditions: effect of a caffeinated sports drink. Int J Sport Nutr Exerc Metab 17 (2): 163-177, 2007
keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007
Heureka!
Arkhimedeen sanomaksi väitetty sana, heureka, vieköön meidät hetkeksi keksintöjen ja keksijöiden pariin. Minä keksin aikanaan kauhean laitteen jolla pidettiin kiinni tarhaminkin kiveksistä ja otettiin siitä kudosnäyte lisääntymiskyvyn määrittelyä varten. Laite ei (onneksi) päätynyt tuotantoon vaan jäi yksittäisiä tieteellisiä kokeita helpottamaan.
Keksijän muotokuva
Keksijä on utelias ja luova. Hän on historian sankari, tiedemies ja tuotekehittelijä.
– Olen peloton, mutta en pelle. Keksijää ei tunne päältä päin, vaan siitä, mitä hän saa aikaan, keksijä Leila Bognomini ravistelee perinteistä stereotypiaa, Pelle Peloton -määritelmää keksijästä.
Keksijä inspiroituu arjen ongelmista ja puutteista, joihin väistämättä törmää, kun havainnoi ja seuraa ympäristöään jatkuvasti.
– Seuraan kaikkea. Esimerkiksi kaupunkiympäristössä useimmat eivät katso kuin eteensä, mutta minä havainnoin kaiken. Minulla on visuaalinen lähestymistapa asioihin, sisustusarkkitehdiksi kouluttautunut Bognomini toteaa.
Keksintöasiamies Yrjö Ylä-Jussila on työssään keksijöiden parissa Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa. Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa. Hänen tapaamansa keksijät ovat ennen kaikkea oman alansa ammattilaisia, mutta koulutustausta on kirjava. Tekniset alat ovat korostuneet, vaikka poikkeuksiakin löytyy.
– Keksijöissä löytyy lääketieteen ja tekniikan tohtoreita, opiskelijoita, insinöörejä, sairaanhoitajia sekä maa- ja metsätalousalan ammattilaisia.
– Vanhimmat ovat jo eläkeläisiä. Työelämävaiheen jälkeen on aikaa paneutua keksintöihin. Poikkeuksellisesti nuorin tapaamani keksijä on 11-vuotias, Ylä-Jussila kertoo.
Oulun yliopiston innovaatioasiamies Pekka Räsänen on seurannut yliopistokeksijöiden maailmaa. Hän kuvailee tutkija-keksijää innostuneeksi ja kunnianhimoiseksi puurtajaksi, joka haluaa kehittää ja tuoda uutta tietoa tieteenalalle.
– Työssäni tapaan tutkijoita Oulun yliopiston kuudesta eri tiedekunnasta. Nuorempien keksijöiden vahvuutena on kyky esittää uusia ajatuksia, kun kokeneemmilla on puolestaan alan vankka tuntemus.
Keksijät voi luokitella karkeasti työsuhdekeksijöihin, vapaisiin keksijöihin ja yliopistokeksijöihin. Työsuhdekeksijän keksintöjen oikeudet kuuluvat työnantajalle. Vapaat keksijät ovat kirjava joukko. Vapaa keksijä saattaa vastata koko ketjusta ideasta tuotteeksi. Hän tekee keksinnöstä liiketoimintaa tai myy jollekin toiselle oikeudet keksintöönsä.
– Vapaissa keksijöissä on suurin joukko alkajia ja yksityisyrittäjiä, joiden neuvonnassa täytyy olla perusteellinen. Työsuhdekeksijät ovat kiinnostuneimpia liiketoimintapuolesta, koska yrityksissä on valmiiksi taustaosaamista ja patentointitietoutta, Ylä-Jussila kertoo tapaamistaan keksijöistä. Hänen kokemustensa mukaan yliopistokeksijöiden pääfokus on tutkimuksessa ja tutkimustuloksissa – ei niinkään liiketoiminnassa. Räsänen vahvistaa, että useimmiten yliopistotutkijoita kiinnostaa keksinnön lisensointi.
Koska innovaatioiden merkitystä on korostettu yhteiskunnan joka portaalla, kiinnostus tutkimusta kohtaan on kasvanut:
– Menestystarinat ovat ruokkineet myös yliopistokeksijöiden kunnianhimoa, Räsänen toteaa.
Leila Bognomini on ollut mukana keksijäyhdistyksessä ja keksijäpiireissä jo lähes 30 vuoden ajan. Hän ei koe, että keksijät olisivat salamyhkäisiä mietiskelijöitä.
– Olen nähnyt paljon keksijöitä, ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Keksijä ei voi olla itsekseen nurkassa väsäilevä suunnittelija. Pelkkä oman pään tieto ei riitä kenellekään, eikä kaikkea voi tehdä yksin. Verkostoituminen ja monipuolinen tiedonhankinta on tärkeää.
Menestyvän keksijän ominaisuuksia ovat määrätietoisuus, sitkeys, luovuus ja myyntihenkisyys.
– Keksijän persoonalla on myös merkitystä. Menestyjä osaa verkostoitua ja on yhteistyökykyinen, Yrjö Ylä-Jussila arvioi.
– Suurin osa keksijöistä on yhden keksinnön ihmisiä. He ovat määrätietoista väkeä, jotka saavat tuloksia aikaan muutamassa vuodessa. Erikseen ovat ideoijat, joilta ajatuksia satelee jatkuvasti. Mutta idea ei ole vielä keksintö, Ylä-Jussila muistuttaa.
Miehet suuntautuvat keksinnöissään enemmän teknisille aloille, kun taas naiskeksijöiden käsialaa ovat sosiaaliset keksinnöt ja oman elämän piiristä kumpuavat käytännön keksinnöt. Kuitenkin alle kymmenen prosenttia keksijöistä on naisia. Mikseivät naiset tuo omia keksintöjään rohkeammin esiin?
– Yksi syy tähän on varmasti naisen asema, kodin ja työelämän paineet. Omat ideani syntyivät kotiäitiyden aikana. Kun lapset nukkuivat, minä kirjoitin ja tein piirustuksia. Perhe ei ole kuitenkaan este, kun innostuksen kipinä iskee, Leila Bognomini pohtii.
Toimialojen sukupuolittuneisuus on kuitenkin tasoittumassa.
– Naiset ovat kovaa vauhtia tulossa mukaan teknologian aloille. Biotekniikan ja lääketieteen alalla he ovat olleet jo pitkään, Ylä-Jussila muistuttaa.
Lähde: Deskin uutistoimitus, 20.6.2007
Keksijän muotokuva
Keksijä on utelias ja luova. Hän on historian sankari, tiedemies ja tuotekehittelijä.
– Olen peloton, mutta en pelle. Keksijää ei tunne päältä päin, vaan siitä, mitä hän saa aikaan, keksijä Leila Bognomini ravistelee perinteistä stereotypiaa, Pelle Peloton -määritelmää keksijästä.
Keksijä inspiroituu arjen ongelmista ja puutteista, joihin väistämättä törmää, kun havainnoi ja seuraa ympäristöään jatkuvasti.
– Seuraan kaikkea. Esimerkiksi kaupunkiympäristössä useimmat eivät katso kuin eteensä, mutta minä havainnoin kaiken. Minulla on visuaalinen lähestymistapa asioihin, sisustusarkkitehdiksi kouluttautunut Bognomini toteaa.
Keksintöasiamies Yrjö Ylä-Jussila on työssään keksijöiden parissa Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa. Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa. Hänen tapaamansa keksijät ovat ennen kaikkea oman alansa ammattilaisia, mutta koulutustausta on kirjava. Tekniset alat ovat korostuneet, vaikka poikkeuksiakin löytyy.
– Keksijöissä löytyy lääketieteen ja tekniikan tohtoreita, opiskelijoita, insinöörejä, sairaanhoitajia sekä maa- ja metsätalousalan ammattilaisia.
– Vanhimmat ovat jo eläkeläisiä. Työelämävaiheen jälkeen on aikaa paneutua keksintöihin. Poikkeuksellisesti nuorin tapaamani keksijä on 11-vuotias, Ylä-Jussila kertoo.
Oulun yliopiston innovaatioasiamies Pekka Räsänen on seurannut yliopistokeksijöiden maailmaa. Hän kuvailee tutkija-keksijää innostuneeksi ja kunnianhimoiseksi puurtajaksi, joka haluaa kehittää ja tuoda uutta tietoa tieteenalalle.
– Työssäni tapaan tutkijoita Oulun yliopiston kuudesta eri tiedekunnasta. Nuorempien keksijöiden vahvuutena on kyky esittää uusia ajatuksia, kun kokeneemmilla on puolestaan alan vankka tuntemus.
Keksijät voi luokitella karkeasti työsuhdekeksijöihin, vapaisiin keksijöihin ja yliopistokeksijöihin. Työsuhdekeksijän keksintöjen oikeudet kuuluvat työnantajalle. Vapaat keksijät ovat kirjava joukko. Vapaa keksijä saattaa vastata koko ketjusta ideasta tuotteeksi. Hän tekee keksinnöstä liiketoimintaa tai myy jollekin toiselle oikeudet keksintöönsä.
– Vapaissa keksijöissä on suurin joukko alkajia ja yksityisyrittäjiä, joiden neuvonnassa täytyy olla perusteellinen. Työsuhdekeksijät ovat kiinnostuneimpia liiketoimintapuolesta, koska yrityksissä on valmiiksi taustaosaamista ja patentointitietoutta, Ylä-Jussila kertoo tapaamistaan keksijöistä. Hänen kokemustensa mukaan yliopistokeksijöiden pääfokus on tutkimuksessa ja tutkimustuloksissa – ei niinkään liiketoiminnassa. Räsänen vahvistaa, että useimmiten yliopistotutkijoita kiinnostaa keksinnön lisensointi.
Koska innovaatioiden merkitystä on korostettu yhteiskunnan joka portaalla, kiinnostus tutkimusta kohtaan on kasvanut:
– Menestystarinat ovat ruokkineet myös yliopistokeksijöiden kunnianhimoa, Räsänen toteaa.
Leila Bognomini on ollut mukana keksijäyhdistyksessä ja keksijäpiireissä jo lähes 30 vuoden ajan. Hän ei koe, että keksijät olisivat salamyhkäisiä mietiskelijöitä.
– Olen nähnyt paljon keksijöitä, ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Keksijä ei voi olla itsekseen nurkassa väsäilevä suunnittelija. Pelkkä oman pään tieto ei riitä kenellekään, eikä kaikkea voi tehdä yksin. Verkostoituminen ja monipuolinen tiedonhankinta on tärkeää.
Menestyvän keksijän ominaisuuksia ovat määrätietoisuus, sitkeys, luovuus ja myyntihenkisyys.
– Keksijän persoonalla on myös merkitystä. Menestyjä osaa verkostoitua ja on yhteistyökykyinen, Yrjö Ylä-Jussila arvioi.
– Suurin osa keksijöistä on yhden keksinnön ihmisiä. He ovat määrätietoista väkeä, jotka saavat tuloksia aikaan muutamassa vuodessa. Erikseen ovat ideoijat, joilta ajatuksia satelee jatkuvasti. Mutta idea ei ole vielä keksintö, Ylä-Jussila muistuttaa.
Miehet suuntautuvat keksinnöissään enemmän teknisille aloille, kun taas naiskeksijöiden käsialaa ovat sosiaaliset keksinnöt ja oman elämän piiristä kumpuavat käytännön keksinnöt. Kuitenkin alle kymmenen prosenttia keksijöistä on naisia. Mikseivät naiset tuo omia keksintöjään rohkeammin esiin?
– Yksi syy tähän on varmasti naisen asema, kodin ja työelämän paineet. Omat ideani syntyivät kotiäitiyden aikana. Kun lapset nukkuivat, minä kirjoitin ja tein piirustuksia. Perhe ei ole kuitenkaan este, kun innostuksen kipinä iskee, Leila Bognomini pohtii.
Toimialojen sukupuolittuneisuus on kuitenkin tasoittumassa.
– Naiset ovat kovaa vauhtia tulossa mukaan teknologian aloille. Biotekniikan ja lääketieteen alalla he ovat olleet jo pitkään, Ylä-Jussila muistuttaa.
Lähde: Deskin uutistoimitus, 20.6.2007
Digihämmennystä
Joko olet hankkinut digisovittimen? Tämä lienee usein kuultu kysymys tuttavien ja vieraidenkin tavatessa. Itse en aio moista laitetta hankkia. Näin on ilmeisesti moni muukin miettinyt, sillä tällaisena näyttäytyy digilaitetilanne näitä laitteita myyvän Finnsat OY:n mukaan (Pistäkää mainossuodatin päälle lukiessanne tiedotetta!):
Digihämmennys uhkaa pimentää suomalaisten televisiolähetykset
Digivirittimien kysyntä siirtynyt, mutta jo pian laitteet uhkaavat loppua kesken. Digiboksien ja -tallentimien kauppa on käynyt nihkeästi kevään ja alkukesän aikana. Kauppojen varastot ovat täynnä, mutta silti suurelta joukolta suomalaisia saattavat televisiolähetykset jäädä näkemättä jo pian laitteiden loppuessa kesken.
Digitaalisten tv-sovittimien kysyntää on jarruttanut ja kuluttajia hämmentänyt muun muassa Ylen myöntämä puolen vuoden jatkoaika kaapeliverkkojen digi-tv-lähetyksen muuttamiseksi analogiseksi, ilman digiboksia katseltavaksi lähetykseksi. Perinteiset analogiset televisiolähetykset loppuvat muutoin elokuun lopussa, mutta kaapelitelevisioyhtiöt saavat muuntaa digisignaalia analogiseksi vielä tulevan helmikuun loppuun asti.
”Kuluttajat ovat selvästi hämmentyneitä ja monet ovat ymmärtäneet tilanteen väärin. Päätös jatkoajasta on saanut yhä useamman kuluttajan siirtämään päätöstään digiboksin hankinnasta. Vaikka jatkoaika koskee vain kaapeliverkkoja, on myös antenniverkkoon suunniteltujen boksien ja tallentimien kysyntä hidastunut”, arvioi Tekniset-ketjun ostaja Aki Tompuri.
Viimeisimpien tilastojen mukaan kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista noin 55 prosenttia ja antennitalouksista runsaat 80 prosenttia pystyy seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Nopea nousu täyteen sataan prosenttiin saattaa olla molempien verkkojen kohdalla vaikeaa, sillä kysynnän siirtyminen vaikuttaa myös saatavuuteen.
”Tällä hetkellä kauppiaat pystyisivät vastaamaan kysyntään kiitettävästi. Maahantuojat ovat kuitenkin leikanneet kysynnän hidastumisen vuoksi tilauksiaan, mikä vaikuttaa laitteiden saatavuuteen kysyntäpiikin alkaessa”, sanoo tuotepäällikkö Simo Brisk suomalaisesta digitaaliseen televisiotekniikkaan erikoistuneesta Finnsat Oy:stä.
”Tilannetta voisi kärjistäen verrata tsunamiaaltoon, joka työntää edellään kasvavaa vesimassaa, kunnes paineen ennemmin tai myöhemmin on pakko laueta”, Brisk jatkaa.
Kuluttaja kärsii eniten
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kun kysyntä purkautuu on valmistajien lähes mahdotonta toimittaa riittävästi ja riittävän nopeasti lisää laitteita kauppiaille. Ilman kauppiaiden tilauksia tehtaat eivät kuitenkaan voi valmistaa laitteita. Tällä hetkellä tilaukset ovat jäissä.
Kysyntä voi mahdollisesti kiihtyä vasta elokuun lopun jälkeen, kun digitaaliset antennilähetykset ovat päättyneet. Mitä myöhemmäksi kysyntäpiikki siirtyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulee vääristymään entisestään.
”Suurin osa kaupasta saattaa tapahtua vasta analogisten antennilähetysten loppumisen jälkeen. Siinä tapauksessa nykyiset varastot loppuisivat nopeasti ja kauppiaat eivät luultavasti saisi enää myyntiin kuluttajille parhaiten soveltuvia tuotteita”, uskoo Simo Brisk Finnsatista.
Tämän seurauksena kuluttajat joutuisivat tekemään ostopäätöksensä vain saatavuuden mukaan, jolloin laitteiden ominaisuudet eivät vastaa parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeitaan. Tästä seuraa väistämättä pettymyksiä ja ylimääräistä rahanmenoa.
”Mitä pidempään nykyinen pattitilanne jatkuu, sitä enemmän kuluttajat tulevat kärsimään”, Simo Brisk arvioi.
Digi ei ole ensisijaisesti rahareikä
Varmaa on, että analogiset antennilähetykset pimenevät kaapelilähetyksille myönnetystä jatkoajasta huolimatta elokuun lopussa. Sen jälkeen televisiolähetysten seuraaminen antenniverkkotalouksissa vaatii väistämättä digisovittimen.
”Elokuun jälkeen myös analogiksi muutettavien kaapelikanavien tarjonta supistuu neljään, eivätkä kaikki nykyiset kanavat enää näy analogisina”, Tekniset-ketjun Aki Tompuri muistuttaa.
Vaikka tällä hetkellä antenniverkkotaloudet ovat tilastojen mukaan hyvässä digivauhdissa, se ei kuitenkaan ole koko totuus. Osa nykyisistä antenniverkkojen laitteista on ensimmäisen sukupolven tuotteita, jotka eivät tule täyttämään omistajiensa vaatimuksia digiaikaan siirtymisen jälkeen.
”Osa näistä digiboksin omistavista talouksista myös katsoo edelleen vain ja ainoastaan analogilähetyksiä. Piilokysyntää lisää myös se, että kakkostelevisiot ja esimerkiksi kesämökit eivät näy tilastoissa”, tarkentaa Aki Tompuri.
Monelle yksittäiselle kuluttajalle digiaikaan siirtyminen aikataulu- ja standardiviidakkoineen näyttäytyy hankalana ja hämmentävänä prosessina. Samalla siirtymässä korostuu herkästi vain tarve ostaa uusia laitteita.
”Digitelevisio ei ole pakkosyöttöä, jolla kuluttajat pakotetaan sijoittamaan eurojaan digisovittimiin”, Simo Brisk Finnsatista muistuttaa.
”Ensisijaisesti digitelevisiossa on kyse kasvavasta sisällön määrästä sekä uusista käytön mukavuutta ja helppoutta lisäävistä palveluista ja ominaisuuksista. Televisiosta tulee yksilöllisesti käytettävä ja merkittävästi aiempaa monipuolisempi palvelu. Digitaalisuus merkitsee merkittävää vallansiirtoa katsojille”, Simo Brisk summaa.
01010101100001010001010101010000010010001000010101010111010101
Jäitä hattuun, sanoo veteraaniurheilija. Ilman televisiota pärjää!
Lähde: Deskin uutistiedote, 20.6.2007
Digihämmennys uhkaa pimentää suomalaisten televisiolähetykset
Digivirittimien kysyntä siirtynyt, mutta jo pian laitteet uhkaavat loppua kesken. Digiboksien ja -tallentimien kauppa on käynyt nihkeästi kevään ja alkukesän aikana. Kauppojen varastot ovat täynnä, mutta silti suurelta joukolta suomalaisia saattavat televisiolähetykset jäädä näkemättä jo pian laitteiden loppuessa kesken.
Digitaalisten tv-sovittimien kysyntää on jarruttanut ja kuluttajia hämmentänyt muun muassa Ylen myöntämä puolen vuoden jatkoaika kaapeliverkkojen digi-tv-lähetyksen muuttamiseksi analogiseksi, ilman digiboksia katseltavaksi lähetykseksi. Perinteiset analogiset televisiolähetykset loppuvat muutoin elokuun lopussa, mutta kaapelitelevisioyhtiöt saavat muuntaa digisignaalia analogiseksi vielä tulevan helmikuun loppuun asti.
”Kuluttajat ovat selvästi hämmentyneitä ja monet ovat ymmärtäneet tilanteen väärin. Päätös jatkoajasta on saanut yhä useamman kuluttajan siirtämään päätöstään digiboksin hankinnasta. Vaikka jatkoaika koskee vain kaapeliverkkoja, on myös antenniverkkoon suunniteltujen boksien ja tallentimien kysyntä hidastunut”, arvioi Tekniset-ketjun ostaja Aki Tompuri.
Viimeisimpien tilastojen mukaan kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista noin 55 prosenttia ja antennitalouksista runsaat 80 prosenttia pystyy seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Nopea nousu täyteen sataan prosenttiin saattaa olla molempien verkkojen kohdalla vaikeaa, sillä kysynnän siirtyminen vaikuttaa myös saatavuuteen.
”Tällä hetkellä kauppiaat pystyisivät vastaamaan kysyntään kiitettävästi. Maahantuojat ovat kuitenkin leikanneet kysynnän hidastumisen vuoksi tilauksiaan, mikä vaikuttaa laitteiden saatavuuteen kysyntäpiikin alkaessa”, sanoo tuotepäällikkö Simo Brisk suomalaisesta digitaaliseen televisiotekniikkaan erikoistuneesta Finnsat Oy:stä.
”Tilannetta voisi kärjistäen verrata tsunamiaaltoon, joka työntää edellään kasvavaa vesimassaa, kunnes paineen ennemmin tai myöhemmin on pakko laueta”, Brisk jatkaa.
Kuluttaja kärsii eniten
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kun kysyntä purkautuu on valmistajien lähes mahdotonta toimittaa riittävästi ja riittävän nopeasti lisää laitteita kauppiaille. Ilman kauppiaiden tilauksia tehtaat eivät kuitenkaan voi valmistaa laitteita. Tällä hetkellä tilaukset ovat jäissä.
Kysyntä voi mahdollisesti kiihtyä vasta elokuun lopun jälkeen, kun digitaaliset antennilähetykset ovat päättyneet. Mitä myöhemmäksi kysyntäpiikki siirtyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulee vääristymään entisestään.
”Suurin osa kaupasta saattaa tapahtua vasta analogisten antennilähetysten loppumisen jälkeen. Siinä tapauksessa nykyiset varastot loppuisivat nopeasti ja kauppiaat eivät luultavasti saisi enää myyntiin kuluttajille parhaiten soveltuvia tuotteita”, uskoo Simo Brisk Finnsatista.
Tämän seurauksena kuluttajat joutuisivat tekemään ostopäätöksensä vain saatavuuden mukaan, jolloin laitteiden ominaisuudet eivät vastaa parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeitaan. Tästä seuraa väistämättä pettymyksiä ja ylimääräistä rahanmenoa.
”Mitä pidempään nykyinen pattitilanne jatkuu, sitä enemmän kuluttajat tulevat kärsimään”, Simo Brisk arvioi.
Digi ei ole ensisijaisesti rahareikä
Varmaa on, että analogiset antennilähetykset pimenevät kaapelilähetyksille myönnetystä jatkoajasta huolimatta elokuun lopussa. Sen jälkeen televisiolähetysten seuraaminen antenniverkkotalouksissa vaatii väistämättä digisovittimen.
”Elokuun jälkeen myös analogiksi muutettavien kaapelikanavien tarjonta supistuu neljään, eivätkä kaikki nykyiset kanavat enää näy analogisina”, Tekniset-ketjun Aki Tompuri muistuttaa.
Vaikka tällä hetkellä antenniverkkotaloudet ovat tilastojen mukaan hyvässä digivauhdissa, se ei kuitenkaan ole koko totuus. Osa nykyisistä antenniverkkojen laitteista on ensimmäisen sukupolven tuotteita, jotka eivät tule täyttämään omistajiensa vaatimuksia digiaikaan siirtymisen jälkeen.
”Osa näistä digiboksin omistavista talouksista myös katsoo edelleen vain ja ainoastaan analogilähetyksiä. Piilokysyntää lisää myös se, että kakkostelevisiot ja esimerkiksi kesämökit eivät näy tilastoissa”, tarkentaa Aki Tompuri.
Monelle yksittäiselle kuluttajalle digiaikaan siirtyminen aikataulu- ja standardiviidakkoineen näyttäytyy hankalana ja hämmentävänä prosessina. Samalla siirtymässä korostuu herkästi vain tarve ostaa uusia laitteita.
”Digitelevisio ei ole pakkosyöttöä, jolla kuluttajat pakotetaan sijoittamaan eurojaan digisovittimiin”, Simo Brisk Finnsatista muistuttaa.
”Ensisijaisesti digitelevisiossa on kyse kasvavasta sisällön määrästä sekä uusista käytön mukavuutta ja helppoutta lisäävistä palveluista ja ominaisuuksista. Televisiosta tulee yksilöllisesti käytettävä ja merkittävästi aiempaa monipuolisempi palvelu. Digitaalisuus merkitsee merkittävää vallansiirtoa katsojille”, Simo Brisk summaa.
01010101100001010001010101010000010010001000010101010111010101
Jäitä hattuun, sanoo veteraaniurheilija. Ilman televisiota pärjää!
Lähde: Deskin uutistiedote, 20.6.2007
tiistaina, kesäkuuta 19, 2007
Viisi minuuttia väsymyksestä
**
Lukijakyselyn perusteella kirjoitan väsytystaudista nimeltään kilpirauhasen vajaatoiminta. Useita vuosia eri potilasyhdistysten kuntoutus- ja tiedotustapahtumissa käyneenä voin sanoa, että kilpirauhasen vajaatoiminta on alidiagnosoitu sairaus eikä missään nimessä mikään kevyt tauti. Onni ei helposti löydä sijaa sellaisessa ihmisessä jonka kilpirauhanen toimii laiskasti. Tauti iskee yleisemmin naisiin, mutta ei tässä kuitenkaan ihan täysin miehiä rauhaan jätetä. Jos mies jatkuvasti makaa sohvalla, lihoo, ajatus katkeilee eikä saa mitään aikaiseksi, hänellä voi olla miehen perusluonteen lisäksi sellainen laiskanpuoleisesti toimiva rauhanen tuossa kaulalla. En väsytä teitä pitkillä sepustuksilla aiheesta, vaan tarjoan käytännönläheisiä ideoita siitä miten kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä potilas voi virkistyä:
Lukijakyselyn perusteella kirjoitan väsytystaudista nimeltään kilpirauhasen vajaatoiminta. Useita vuosia eri potilasyhdistysten kuntoutus- ja tiedotustapahtumissa käyneenä voin sanoa, että kilpirauhasen vajaatoiminta on alidiagnosoitu sairaus eikä missään nimessä mikään kevyt tauti. Onni ei helposti löydä sijaa sellaisessa ihmisessä jonka kilpirauhanen toimii laiskasti. Tauti iskee yleisemmin naisiin, mutta ei tässä kuitenkaan ihan täysin miehiä rauhaan jätetä. Jos mies jatkuvasti makaa sohvalla, lihoo, ajatus katkeilee eikä saa mitään aikaiseksi, hänellä voi olla miehen perusluonteen lisäksi sellainen laiskanpuoleisesti toimiva rauhanen tuossa kaulalla. En väsytä teitä pitkillä sepustuksilla aiheesta, vaan tarjoan käytännönläheisiä ideoita siitä miten kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä potilas voi virkistyä:
- Ota selvää miksi sinua väsyttää koko ajan? Mitenkään normaalia ei ole jos hyvin nukutun yön jälkeen yhä vain väsyttää. Syy voi olla kilpirauhasessa, joka ei valmista tarpeeksi tyroksiini -nimistä ihmiselle välttämätöntä hormonia. Tämä hormoni lisää kierroksia elimistöön. Mahdollinen puutostila selviää yksinkertaisella verikokeella. Käy verikokeessa! Anna lääkärin tarkistella raja-arvoja ja noudata lääkärin hoito-ohjeita.
- Lääkärit eivät hoksaa! Lääkärin ammatti on hyvin vaativa. Sairauksien kirjo on valtava ja syynä väsymykseen voi olla niin moni asia. Moni lääkäri ei tajua, että väsymykseen voi löytyä selitys usein potilaan täysin yllättäneestä kilpirauhasen tulehduksesta. Itse asiassa noin 90% tapauksista ovat näitä ns. autoimmuunitapauksia, jossa kilpirauhasen solut tuhoutuvat koska ne yllättäen koetaan ihmiselimistölle vieraiksi soluiksi. Suurin syy siihen miksi lääkäri ei hoksaa kilpirauhasta epäillä on Käypä hoito -suositusten puuttuminen. Varovasti vihjaise lääkärille voisiko syy olla kilpirauhasessa. Tutkimusten mukaan kaikki lääkärit eivät kuitenkaan pidä sellaisesta potilaasta, joka tulee vastaanotolle suurena asiantuntijana. Ohjaa keskustelua siihen suuntaan, että lääkäri itse keksii epäillä kilpirauhasta! Ole sopivan viekas.
- Lääkkeet eivät auta. Vajaatoimintaa hoidetaan synteettisellä tyroksiinihormonilla. Tabletit otetaan aamuisin mieluiten tyhjään vatsaan. Lääkkeet eivät heti auta ja hoitotasapainoa saa etsiä välillä tosi pitkään. Useimmat saavuttavat hyvän hoitotasapainon. Tyroksiiniannos on oikea, kun potilasta ei enää väsytä niin vietävästi ja vointi on muutenkin hyvä. Liian suuri tyroksiiniannos aiheuttaa päinvastaisen reaktion, eli kilpirauhasen liikatoiminnan, jolloin esimerkiksi hikoilu lisääntyy, paino alenee, pulssi kiihtyy ja esiintyy sydämen rytmihäiriöitä. Osalle potilaista ei onni ole suosiollinen ja hoitotasapainoon pääsy pelkällä tyroksiinilla ei millään tahdo onnistua. Silloin joillekin voi olla apua tyroksiiniin (T4) ja trijodotyroniinin (T3) yhdistelmästä. Vaihtoehtoinen luontainen lääkevalmiste Armour Thyroid (valmistetaan sian kilpirauhasesta uuttamalla) on tuonut elämänilon takaisin muutamille suomalaispotilaille. Mitään syytä ei ole epäillä tervehtymistarinoiden aitoutta. Olisi tärkeää tutkia tätä viimeksimainittua vaihtoehtoa tarkemmin, jotta saataisiin täysi varmuus valmisteen sopivuudesta. Näin potilailla olisi laaja kirjo erilaisia lääkevalmisteita käytettävissä joko yksistään tai yhdistelminä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi.
- Liike on lääke. Väsymättä olen julistanut liikunnan ilosanomaa tälle potilasryhmälle ja voin ilokseni todeta potilaiden vastaanottaneen ohjeistukset iloiten. Voin jopa kehua korviini kantautuneen tietoja, että liikuntaohjeitani noudatettaisiin ja niistä olisi ollut jopa hyötyä. Väsymys karisee noudattamalla olohuoneliikuntaa, raivohyppelyä ja liikkumalla monipuolisesti kauniissa luonnossamme. Kysykää lisää näistä pirteän olon tuovista liikuntahassutuksista tai tilatkaa minut paikalle liikesarjoja esittelemään. Olen tunnetusti erittäin edullinen ja joidenkin mielestä jopa viihdyttävä.
- Syö värejä. Luonto on kekseliäs. Se tuottaa meille värikkäitä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Syö näitä riittävästi (olihan se puoli kiloa päivässä, jookos?) ja väsymys karisee. Asiaa on paljon tutkittu ja viesti on päivänselvä: Värikkäät kasvikset, vihannekset ja hedelmät syövät pois väsymyksen elimistöstäsi!
- Ota vitamiinikuuri. Olen sitä mieltä, että ihminen saa monipuolisesta ravinnosta kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet. Kilpirauhaspotilas voi kuitenkin kärsiä niin mittavasta väsymyksestä ja alakulosta, että ruokailu on huolimatonta ja epäterveellistä. Silloin voi olla paikallaan ottaa kuuriluonteisesti jokin laadukas monivitamiinivalmiste, jotta into nauttia hyvää ja terveellistä ruokaa taas saadaan takaisin. Juttele apteekkarin tai luontaistuotekauppiaan kanssa.
Viisi minuuttia -sarja
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
maanantaina, kesäkuuta 18, 2007
Diabeetikko syököön nyt virallisesti paljon hiilihydraatteja
*
Käypä hoito -suositukset diabeetikolle on julkaistu ihan ruokavaliosuositusten kera.
Pakko se on uskoa kun sen omin silmin näkee, että diabeetikolle (sokeritauti) sopii yhtä rankka hiilihydraattialtistus kuin kestävyysurheilijalle. Vai onko sittenkään pakko uskoa? Minä en ainakaan tähän suositukseen usko. Käypä hoito -suositukset ovat oivallisia katsauksia sairauksiin ja lääkärille avuksi kun hän miettii parasta mahdollista hoitoa potilaalleen. Anteeksi vain, mutta tämä diabeetikon hoitosuositus on todella kummallinen. Olen läheltä saanut seurata miten tyypin-2 diabetesta (aikuisena saatu sokeritauti) sairastava luo edellytykset korjata aineenvaihduntasairautensa seuraavasti (tämä on totta!):
Ravitsemus ja terveys -blogin pitäjä (Jari Ristiranta) on haastanut Käypä hoito -suositukset diabeteksen hoidosta ja ruokavaliosta tehneen asiantuntijaryhmän. Lukekaa haaste tästä. Kirjoittakaa hänelle kokemuksistanne diabeteksen hoidosta rajoittamalla hiilihydraatteja ja osallistukaa varsin vilkkaaseen keskusteluun diabeteksen ruokavaliosta Hiilaritietoiset foorumissa. Kertokaa miten sairautenne todettiin, mitä ohjeita ja lääkitystä siihen tarjottiin, mitä tapahtui kun rajoititte hiilihydraattien saantia. Kommentteja voi lähettää minullekin jos koette tämän oman vaatimattoman blogini sopivaksi mielipiteen ilmaisupaikaksi. Tärkeää on saada hurmahenkisyydestä vapaata tietoa erilaisesta tavasta hoitaa diabetesta.
Kirjoittamastani tilannekatsauksesta diabeteksesta Suomen Potilaslehdessä voitte ehkä saada jotain kiinnekohtia ajankohtaiseen asiaan.
Tsemppiä!
Käypä hoito -suositukset diabeetikolle on julkaistu ihan ruokavaliosuositusten kera.
Pakko se on uskoa kun sen omin silmin näkee, että diabeetikolle (sokeritauti) sopii yhtä rankka hiilihydraattialtistus kuin kestävyysurheilijalle. Vai onko sittenkään pakko uskoa? Minä en ainakaan tähän suositukseen usko. Käypä hoito -suositukset ovat oivallisia katsauksia sairauksiin ja lääkärille avuksi kun hän miettii parasta mahdollista hoitoa potilaalleen. Anteeksi vain, mutta tämä diabeetikon hoitosuositus on todella kummallinen. Olen läheltä saanut seurata miten tyypin-2 diabetesta (aikuisena saatu sokeritauti) sairastava luo edellytykset korjata aineenvaihduntasairautensa seuraavasti (tämä on totta!):
- hän karsii ruokavaliostaan pois rankimman hiilihydraattialtistuksen syömällä hiilihydraatteja hyvin valikoidusti ja niitä tietoisesti rajoittaen
- ryhtyy syömään hiilihydraattitietoisesti (tämä on Varpu Tavin keksimä erinomainen suomenkielinen sana tälle ilmiölle)
- lisää liikuntapanostaan huomattavasti
- lopettaa tupakoinnin
- ei mitenkään ajattele olevansa tilapäisellä laihdutusruokavaliolla (dieetillä) vaan soveltaa elämäntilanteessaan parhainta mahdollista ruokavaliota
- hän antaa väsähtäneelle haimalleen vielä muutamaksi vuodeksi (vuosikymmeneksi) mahdollisuuden selvitä ilman lääkitystä
- tähän hoitotasapainoon hän pääsi vähitellen vähentämällä diabeteslääkitystään, tarkkaillen verensokeriaan ja kokeilemalla mitä hiilihydraatteja hän voi turvallisesti syödä
- en löydä aihetta kritisoida hänen ajatuksenkulkuaan
Ravitsemus ja terveys -blogin pitäjä (Jari Ristiranta) on haastanut Käypä hoito -suositukset diabeteksen hoidosta ja ruokavaliosta tehneen asiantuntijaryhmän. Lukekaa haaste tästä. Kirjoittakaa hänelle kokemuksistanne diabeteksen hoidosta rajoittamalla hiilihydraatteja ja osallistukaa varsin vilkkaaseen keskusteluun diabeteksen ruokavaliosta Hiilaritietoiset foorumissa. Kertokaa miten sairautenne todettiin, mitä ohjeita ja lääkitystä siihen tarjottiin, mitä tapahtui kun rajoititte hiilihydraattien saantia. Kommentteja voi lähettää minullekin jos koette tämän oman vaatimattoman blogini sopivaksi mielipiteen ilmaisupaikaksi. Tärkeää on saada hurmahenkisyydestä vapaata tietoa erilaisesta tavasta hoitaa diabetesta.
Kirjoittamastani tilannekatsauksesta diabeteksesta Suomen Potilaslehdessä voitte ehkä saada jotain kiinnekohtia ajankohtaiseen asiaan.
Tsemppiä!
perjantaina, kesäkuuta 15, 2007
Kundit kondikseen - voittoisa kampanja
***
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Helsingin Sydänpiirin toteuttama Kundit kondikseen -hanke on palkittu Suomen Lihavuustutkijat ry:n painonhallintapalkinnolla. Palkinto luovutettiin Helsingissä Pohjoismaisen lihavuuskongressin yhteydessä.
Kundit kondikseen -tapaamisiin kutsutaan vuosittain kaikki nelikymppiset miehet, joiden terveyden riskitekijöitä kartoitetaan terveydenhoitajan vastaanotolla haastatteluiden ja mittausten avulla. Samalla selvitetään jatkoseurannan tarve ja tarjotaan tarvittaessa elintapaohjausta. Hankkeen päämääränä on löytää miehet, jotka ovat suuressa riskissä sairastua valtimotauteihin ja diabetekseen. Tavoitteena on myös saada 40-vuotiaat miehet kiinnostumaan terveydestään.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.6.2007
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Helsingin Sydänpiirin toteuttama Kundit kondikseen -hanke on palkittu Suomen Lihavuustutkijat ry:n painonhallintapalkinnolla. Palkinto luovutettiin Helsingissä Pohjoismaisen lihavuuskongressin yhteydessä.
Kundit kondikseen -tapaamisiin kutsutaan vuosittain kaikki nelikymppiset miehet, joiden terveyden riskitekijöitä kartoitetaan terveydenhoitajan vastaanotolla haastatteluiden ja mittausten avulla. Samalla selvitetään jatkoseurannan tarve ja tarjotaan tarvittaessa elintapaohjausta. Hankkeen päämääränä on löytää miehet, jotka ovat suuressa riskissä sairastua valtimotauteihin ja diabetekseen. Tavoitteena on myös saada 40-vuotiaat miehet kiinnostumaan terveydestään.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.6.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)