**
Tätä 13.3.2009 ilmestynyttä juttuani kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Päivitys 15.3.2009. Seppo pyytää nostamaan tämän kirjoituksen uudestaan esille 18.6.2009.
PUFA = monityydyttämättömät rasvahapot, "pehmeät rasvat", kasvirasvoja, kalarasvoja
MUFA = kertatyydyttämättömät rasvahapot, "liukoiset rasvat", öljymäiset rasvat
SFA = tyydyttyneet rasvahapot, "kovat rasvat", eläinrasvat
Jos et ymmärrä tästä jutusta juuri mitään, kuulut todennäköisesti enemmistöön. Hyvin harvoilla on tämä rasva-asia selvää kuin pläkki. Niille jotka eivät jaksa tähän asiaan syventyä, tässä selkokielinen lyhennelmä:
Tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää väestötutkimuksilla onko sydämen toiminnalle terveellisempää syödä pehmeitä rasvoja ja vähentää kovien rasvojen syöntiä. Harvardin yliopiston luotettavalta tuntuvan näytön perusteella pehmeät rasvat voittaisivat tämän erän. Asia ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, eli asiaa pitää vielä runsaasti tutkia lisää. Todennäköisesti terveys löytyy sellaisista ravintovalinnoista, joissa lautaselta löytyy kalaa, kasvirasvaa, pähkinöitä ja kananmunia (kananmunan rasva on pääosin pehmeää). Hiilihydraattien kanssa kannattaa myös olla tarkkana, ettei niitä tule nautittua liikaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorit Pirjo Pietinen, Jarmo Virtamo ja Paul Knekt ovat olleet mukana 11.2.2009 julkaisuluvan saaneessa Harvardin yliopiston rasvatutkimuksessa. Harvardin yliopiston ravitsemustutkimuksia pidän itse suuressa arvossa. Nyt tulee vahva tuki ajatukselle käyttää ruokavaliossa pääosin pehmeitä monityydyttämättömiä rasvoja (PUFA) kovien tyydyttyneiden rasvojen (SFA) sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Uskokoon arvon professoreita ken haluaa sen suhteen, että SFA:t mahdollisesti suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja mahdollisesti lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Minä en tuota ajatusta ihan sellaisenaan niele. Uskon monipuoliseen rasvaprofiiliin, mutta toki SFA:n saanti kannattaa pitää maltillisena. Kolesterolista kirjoitetaan niin paljon roskaa ja tieto on hyvin ristiriitaista. Harvardin tutkimuksessa pyritään tuomaan lisävalaistusta siihen, millä energialähteellä SFA:n saanti ruokavaliossa pitäisi korvata.
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Professori Virtamon syövänehkäisytutkimuksissa on ollut paljon epäselvyyksiä, mutta koko tässä aineistossa yksittäiset virheellisyydet mahdollisesti häviävät muun aineiston joukkoon. Tutkimusaineistoihin kuului nimittäin yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa. Kyseessä on siis erittäin suuri tutkimus.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin SFA:n saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä MUFA:aa, PUFA:aa tai hiilihydraatteja. Oletuksena oli siis SFA:n haitallisuus. Tästä SFA:n haitallisuudesta ollaan toki joskus ihan eri mieltä, mutta näyttö SFA:n haitallisuudesta on todennäköisesti kuitenkin olemassa. Yksilöllisiä eroja esiintyy taatusti. Ei halkaista nyt hiuksia ja "karppaajat" voivat hetkeksi niellä kiukkunsa ja miettiä voisiko laajan tutkijayhteisön omaksuma seikka SFA:n haitallisuudesta sittenkin olla ihan totta. Hyödyllisimmäksi osoittautui tutkimuksessa SFA:n korvaaminen PUFA:lla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttia SFA:sta korvattiin PUFA:lla. Sen sijaan MUFA:lla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksessa ei saatu luotettavaa tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska näitä trans-rasvahappojen kielteisiä vaikutuksia ei osattu epäillä ennen vanhaan. Nykyään trans-rasvoja pidetään kaikkein vaarallisimpina rasvalähteinä. Ehkä tässä suojellaan tietoa entisenlaisista paljon trans-rasvoja sisältäneistä margariineista. Nykyään margariineja osataan valmistaa huomattavasti terveellisemmin menetelmin. Missään nimessä en kuitenkaan innosta teitä margariineja syömään kun voitakin on tarjolla.
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että PUFA:t alentavat veren kolesterolitasoa ja niillä on muitakin terveysvaikutuksia. Suomessa SFA:n saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 energiaprosenttiyksikköä ja PUFA:n noussut noin 3 energiaprosenttiyksikköä. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samalla korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on THL:n tutkimusprofessoreiden mukaan jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.
Lähde: Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Bälter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr, 11.2.2009 [Epub ahead of print]
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Professori Virtamon syövänehkäisytutkimuksissa on ollut paljon epäselvyyksiä, mutta koko tässä aineistossa yksittäiset virheellisyydet mahdollisesti häviävät muun aineiston joukkoon. Tutkimusaineistoihin kuului nimittäin yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa. Kyseessä on siis erittäin suuri tutkimus.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin SFA:n saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä MUFA:aa, PUFA:aa tai hiilihydraatteja. Oletuksena oli siis SFA:n haitallisuus. Tästä SFA:n haitallisuudesta ollaan toki joskus ihan eri mieltä, mutta näyttö SFA:n haitallisuudesta on todennäköisesti kuitenkin olemassa. Yksilöllisiä eroja esiintyy taatusti. Ei halkaista nyt hiuksia ja "karppaajat" voivat hetkeksi niellä kiukkunsa ja miettiä voisiko laajan tutkijayhteisön omaksuma seikka SFA:n haitallisuudesta sittenkin olla ihan totta. Hyödyllisimmäksi osoittautui tutkimuksessa SFA:n korvaaminen PUFA:lla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttia SFA:sta korvattiin PUFA:lla. Sen sijaan MUFA:lla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksessa ei saatu luotettavaa tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska näitä trans-rasvahappojen kielteisiä vaikutuksia ei osattu epäillä ennen vanhaan. Nykyään trans-rasvoja pidetään kaikkein vaarallisimpina rasvalähteinä. Ehkä tässä suojellaan tietoa entisenlaisista paljon trans-rasvoja sisältäneistä margariineista. Nykyään margariineja osataan valmistaa huomattavasti terveellisemmin menetelmin. Missään nimessä en kuitenkaan innosta teitä margariineja syömään kun voitakin on tarjolla.
Huomatkaa hyvät blogini lukijat, että hiilihydraattien lisääntynyt saanti johti siis suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin! Suomen jääräpäisimmät hiilihydraattien tuputtajat lukekoot nämä rivit riittävän useasti: Tyydytettyjen rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia. Paras tapa hoitaa sydänterveyttä on syödä monipuolisesti rasvoja, joista suurin osa on PUFA:aa, eli monityydyttämättömiä (pehmeitä) rasvahappoja. Sydän tykkää kalasta, kasvirasvoista, kananmunista ja pähkinöistä!
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että PUFA:t alentavat veren kolesterolitasoa ja niillä on muitakin terveysvaikutuksia. Suomessa SFA:n saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 energiaprosenttiyksikköä ja PUFA:n noussut noin 3 energiaprosenttiyksikköä. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samalla korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on THL:n tutkimusprofessoreiden mukaan jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.
Vaikea tässä on kovasti pistää hanttiin. Näyttö on kyllä vakuuttava. Syökää kalaa! Käyttäkää voita kohtuullisia määriä ruoanlaitossa ja leivän päällä. Kiristäkää hiilihydraattivyötä!
Lähde: Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Bälter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr, 11.2.2009 [Epub ahead of print]
Mitä mieltä olette?
Muita kirjoituksiani ravintorasvoista:
Vanha tutkimus, jossa ei ole eroteltu teollisia transseja rasvoista?
VastaaPoistaKyllä suomalaisten suurin huoli ja samalla siis ravinnon vinoutuminen ja kolesterolin kohoamisen syy on: liikaa ravista METIONIINIA ja liian vähän BETAIINIA !!! Metioninia tulee esim. maidosta, mitä me suomalaiset juomme aivan liikaa (aikuiset), kun taas betaiinia saisimme kokojyvä viljasta(vehnästä). Esim.Italialainen ruokavalio sisältää paljon kokojyvä vehnää ja maitoa siellä ei aikuiset juo nimeksikään. Liika metioniini aiheuttaa todella voimakkaan homokysteiinin nousun veressä, sekä kolesterolin! Tässä suurin suomalaisten ravinnon vikaan meno.
VastaaPoistaLisäksi arginiinia saadaan ravinnosta aivan liian vähän! Tässä teille tietoa ja ajattelemistä! Tutkikaa tätä asiaa ketkä kynnnelle kykenevät !!!
Leolla oli mielenkiintoinen kommentti. Minun asiantuntemukseni ei riitä huolesi arviointiin. Pistä jotain tutkimusviitteitä ajatustesi tueksi. En tyrmää ajatuksiasi, tutustun mielelläni asiaan.
VastaaPoista"Tyydytettyjen rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia."
VastaaPoistaLukekaa tämä nyt tarkasti. Puskat ja opetuslapset.
Pistää vihaksi tuo linkin takansa oleva THL:n tiedote. Siinä siis laitos tiedottaa kansakunnalle. Teksti on loppujen lopuksi täynnä epätäsmällisyyksiä ja herättää paljon kysymyksiä.
VastaaPoistaAlla olevat omat kommenttini perustuvat blogeista ja foorumeista hankkimaani hataraan ymmärrykseen. Minulle voi hataran ymmärryksen sallia, sillä en ole terveysprofessori.
A)
Taas kerran, linjassa perinteiden kanssa, jätetään mainitsematta, että sydäntauti voi johtua muustakin kuin "kolesterolista". Mitä vaikuttavat polttomoottoreista tulevat pienhiukkaset ja stressi? Jos puhutaan sydänongelmista, pitäisi samalla ainakin LYHYESTI mainita muut tunnetut syyt, vaikka kerrottaisiinkin ainoastaan ravinnosta. Kyllä TERVEYDEN ja HYVINVOINNIN laitoksen tyyppien pitäisi jaksaa joskus nähdä kokonaisuus eikä jakaa tällaisia ainoastaan epämääräisiä tiedotteita. Ei kansakunnalle ole hyötyä nippelitiedosta, jota saa väkisin mistä tahansa uutisista.
B)
Miten ne kehtaavat puhua noin epämääräisesti kuin "veren kolesterolipitoisuus"? Miksi nämä professorit eivät koskaan kerro määritelmiä? Ei tarvitse kuin vähän vilkaista esim. Timo Kuuselan tai muiden vetämiä keskusteluja ja huomaa, kuinka paljon veressä on kaikenmaailman hiukkasia. Toisten lipoproteiinien mittaamiseen tarvitsee kalliimpia laitteita kuin kuin toisten. Isokokoisimman LDL:n mittaus on halpa.
Esim. mitään yhtä ainoaa "LDL-kolesterolia" tai "pahaa kolesterolia" ei tarkkaan ottaen ole olemassa (tietääkseni). On vain erilaisia LDL-partikkeleja - en muista montako, ehkä kuusi tai yhdeksän (tähän tyyliin). Veteraaniurheilija muistaakseni joskus kirjoitti muistakin kuin siitä suurimmasta LDL-koosta ja niiden merkityksestä, kuten esim. VLDL:stä
Miksi THL:n tiedotteessa ei kerrota mitä on tarkkaan ottaen mitattu? Tämähän on aivan perusasia. Pitäisi mainita, mitä kaikkea voi mitata, ja mitä tutkimuksessa mitattiin. Entäs triglyseridi yms?
C)
Mitkä verestä mitattavat asiat (suureet) ennustavat sepelvaltimotautia? Tätä ei täsmällisesti kerrota. Mitä muita mittauksia on mahdollista tehdä ennustukseksi?
D)
Millä tavalla ravinto vaikuttaa verestä mitattaviin asioihin kuten "kolesteroliin"? (Veteraaniurheiljan blogia lukeneena minä tiedän jo vastauksen)
E)
Yksinkertaistetusti: Eläinrasvan vähentäminen merkitsee samalla tehotuotetun ja antibiooteilla terästetyn broilerin, possun ja naudan syönnin vähentämistä (kenties). Luomua ei kaikkialla syödä joten....?
F)
Sepelvaltimoiden kanssa meni paremmin silloin, kun "5 prosenttiyksikköä kokonaisenergian tyydyttyneistä rasvahapoista korvattiin monityydyttämättömillä rasvahapoilla"
Pitääkö meidän kenties pyrkiä mahdollisimman lähelle rypsiöljyn koostumusta: aina kun olemme syöneet 100 g rasvaa, siinä määrässä pitää olla:
6 g tyydyyttynyttä
60 g kertatyydyttymätöntä
34 g monityydyttynyttä.
Tällöinhän ei esim. voita (eikä mielellään paljon nautaakaan) kannattaisi syödä, sillä silloin joutuisi juomaan paljon rypsiöljyä päälle.
Vai pitäisikö meidän lisätä monityydyttymättömän osuutta vai siihen asti että nykysuositus saavutettaisiin?
G)
Mitä hyötyä tästä THL:n julkistamasta tuloksesta on kunkin YKSILÖN kohdalla? (Vastaus: ei mitään)
Miksi ei YKSILÖILLE voi antaa useita vaihtoehtoja? Esimerkkinä tuo toinen blogijuttu lihavuuden yksilöllisen hoidon puolesta puhumisesta.
Onkohan kyse tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta vai sittenkin monityydyttymättömän hyödyllisyydestä?
VastaaPoistaKun tuossa puhutaan "SFA:n" haitallisuudesta, niin ovatko siipikarjan, naudan ja possun liha ihan samalla viivalla haitallisuudessa?
VastaaPoistaOlen jo pitkään ihaillut maallikko-Jarin kykyä ajatella loogisesti. Taas kerran yksi sellainen ytimeen menevä peruskysymys Jarilta, mikä ei minulle tullut mieleen.
VastaaPoistaPitääkin katsoa seuraavaksi vielä LDL-aiheinen artikkeli ravitsemusjaterveys.fiistä...
Jarin kommentista jatkopäätelmä: jos monityydyttymätön on edullisempaa kuin tyydyttynyt, monityydyttymätön on edullisempaa kuin tyydyttynyt.
VastaaPoistaVoimme tietysti myös päättää, että monityydyttymätön on erittäin edullista, tyydyttynyt edullista, ja hiilihydraatit eivät edullisia eivätkä haitallisia.
Tai sitten voimme päättää, että monityydyttymättömät ovat haitallisia, tyydyttyneet erittäin haitallisia ja hiilihydraatit vieläkin haitallisempia.
Tilanne ei muutu retoriikalla mihinkään: pehmeisiin rasvoihin verrattuna kovat ovat huonoja.
Saska
Saska, useassa laajassa tutkimusdatassa (esim. Harvardin sairaanhoitajien terveystutkimus) kun tyydyttynyt rasva ei korreloi millään tavalla sydänongelmien kanssa mutta monityydyttymätön korreloi negatiivisesti, niin tulee väkisinkin mieleen, että tyydyttynyt rasva on neutraali ja monityydyttymätön on hyödyllinen.
VastaaPoistaJa sitten käytäntöön. Ei ole mitään kovia ja pehmeitä rasvoja. Kaikki luonnonrasvat ovat yhdistelmiä näistä erilaisista rasvahapoista. Aina, kun rasvan osuutta ruoasta lisätään, nousee myös monityydyttymättömän rasvan määrä. Tämä on mustavalkoisen ravitsemustiedotuksen edustajille välillä vaikeaa ymmärtää.
Hieman jatkoa edelliseeni vielä.
VastaaPoistaKun tässäkin tutkimuksessa hiilihydraatit olivat huonoin vaihtoehto, niin herää kysymys, että kannattaako vaihtaa tyydyttynyttä rasvaa monityydyttymättömään vaiko hiilihydraatteja monityydyttymättömään.
Ristiriitaista tietoa tulvii joka suunnalta, joten on pakko käyttää talonpoikaisjärkeä valitessaan mihin uskoa ja mihin ei. Minulle riittää lähtökohdaksi se tosiasia, että metsästäjä/kerääjä- ja paimentolaisyhteisöt ovat aina olleet hyvin terveitä, eikä niiden keskuudessa juuri esiintynyt sydän- ja verisuonitauteja, eikä myöskään syöpiä. Nämä ihmiset ovat kautta aikojen syöneet pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa pysyen terveinä, miksei mekin pysyttäisi terveinä samantyyppisellä ruokavaliolla? Syy nykyihmisen sairastamiseen täytyy olla siis jossain muualla kuin tyydyttyneissä rasvoissa; esim liiallisissa (erityisesti prosessoiduissa) hiilareissa ja noissa tämän tutkimuksen kehumissa pehmeissä jalostetuissa rasvoissa/margariineissa/levitteissä, jotka edistävät tulehdustiloja ja sitä kautta heikentävät terveyttä.
VastaaPoistaJari, rasva-asioiden käytännön rohkenen väittää tuntevani yhtä hyvin kuin sinäkin.
VastaaPoistaEläinkudoksista saatava rasva on pääosin 12-20 hiilistä huoneen- ja ruumiinlämmössä kiinteässä olomuodossa olevaa rasvaa, jota tämän perusteella kutsutaan kovaksi. Tyydyttyneet rasvat ovatkin sitten toinen juttu; niihin kuuluvat myös lyhemmät rasvamolekekyylit, joilla on paitsi matala sulamispiste myös se mielenkiintoinen ominaisuus, että ne liukenevat veteen.
Eläinperäisistä rasvoista maito on mielenkiintoinen sekoitus lähes kaikkia tyydyttyneitä - siis sekä pehmeitä lyhytketjuisia että kovia pitkäketjuisia - rasvahappoja, täydennettynä vaihtelevalla määrällä tyydyttymättömiä.
Kun käytännössä karppi syö lihansa mieluiten täysrasvaisena, hän syö kovasti kovia rasvoja ja niukasti juoksevia. Jos karppi - tai kuka tahansa - syö rasvansa maidosta, hän syö silloin kovia tyydyttyneitä ja pehmeitä tyydyttyneitä, ja jonkin verran tyydyttymättömiä.
Jos taas syö aitoja kasviöljyjä, syö aina merkittävästi enemmän tyydyttymättömiä kuin tyydyttyneitä. Siis juoksevia, pehmeitä rasvoja, eikä niitä kovia. Jos kerran tyydyttymättömät ovat edullisempia kuin tyydyttyneet, niitä kannattaa suosia.
Jos nyt tämän uuden tutkimuksen valossa ryhtyisi uskomaan, että pehmeät rasvat ovat *hyödyllisempiä* kuin kovat rasvat, kannattaa välttää rasvaista lihaa , koska aina kun syö täysrasvaista lihatuotetta, saa siis huomattavasti enemmän tyydyttynyttä kuin tyydyttymätöntä; siis enemmän kovaa kuin pehmeää. Tämän vuoksi kannattaa vaihtaa - tämänkin tutkimuksen perusteella - eläinrasva kasvirasvaan.
Vaikka asiat menevät syvemmälle painuttaessa monimutkaisiksi, ei siitä saa aikaan kiistaa etteikö tämä asia olisi rasvatutkijoille hyvin yksinkertainen.
Mun blogissani on löytämäni
VastaaPoistajuttu ja linkit alkuperäsivuille koskien kolesterolihypoteesia. En muista onko sulla Chr. samaa juttua linkeissäsi. Kannattaa tutustua.
Pakko huomauttaa, että Krisun jo pitkään näillä sivuilla opettama käsitys monipuolisuudesta, kohtuullisuudesta ja säännöllisyydestä sopii erittäin hyvin juuri rasvavalistukseen. Eläinrasvoja voi ja pitää nauttia kohtuullisesti ja säännöllisesti. Olen niin väsynyt tähän mustavalkoiseen asetelmaan keskustelussamme ravitsemuksesta. Siinäkin Krisu on oikeassa, että hän ei kiellä kasvirasvojen merkitystä. Olin eräällä hänen luennollaan ja ihan pakko on tässä sanoa (ei maksettu mainos!), että oli paras kuulemani ravintoluento. Ei ihme että kaveri on suosittu ympäri Suomen. Ei ihme että kaveria haukutaan netissä. Kateellisuus on valitettavasti hänen palkkionsa hyvästä valistuksesta. Jatka ihmeessä valistuslinjaasi.
VastaaPoistaVakiolukijasi Keski-Suomesta
Sorry, kauhea kiire. En ehdi lukemaan enkä kommentoimaan tänne kantautuneita viestejä. Ensi viikolla on useita luentoja, joita joudun hiki hatussa tässä tällä hetkellä valmistelemaan. Illalla yritän lukea kommenttinne läpi. Kiitos.
VastaaPoista"Kun käytännössä karppi syö lihansa mieluiten täysrasvaisena, hän syö kovasti kovia rasvoja ja niukasti juoksevia"
VastaaPoistaSaska, käytännössä karppi syö monityydyttymättömiä (pufa) runsaasti enemmän kuin keskivertokansalainen. Ei siis niukasti, kuten virheellisesti väität. Väännän vielä varmuuden vuoksi rautalangasta: VRN suosittelee pufaa 5-10 E%. Finravinto 2007 -uutisoinnin mukaan tämä toteutuu myös käytännössä. Jos karppi syö 70 E% rasvaa tasaisesti possusta, voista, oliiviöljystä ja lohesta, saadaan pufaa 12 E%.
Tieteellinen näyttö pufan hyödystä rajoittuu väestötutkimuksiin eli melko pieniin määriin. Jos suosittelet vielä korkeampaa määrää, niin mihin näyttöön perustuen? Vaiko pelkästään mielikuviin?
Tuskin ketään kiinnostaa syödä yksinomaan maitorasvaa tai kasviöljyä. Nämä ovat keksittyjä juttuja. Voihan niillä mielikuvia luoda.
Vähärasvainen liha on tarpeeton ja epäekologinen ratkaisu.
Joo, kyllä karppi saa sen tarpeellisen määrän monityydyttämättömiäkin rasvoja. Onhan niidekin saanissa suositus ylärajaksi. Miksi se yläraja saantisuosituksissa monityydyttyneille rasvoille muuten on?
VastaaPoistaPainovirhepaholainen edellisessä. Mutta kai kysymys ymmärretty?
VastaaPoistaSaska, millainen "veren kolesterolipitoisuus" edistää mielestäsi sydäntautia? En tiedä, miksi tuota lainausmerkkeihin laittamaani asiaa kutsutaan, mutta käytin THL:n tiedotteen kieltä. Käsittääkseni olet melko vakuuttunut puheena olevan tutkimuksen päätelmistä.
VastaaPoistaToisin muotoiltuna. Henkilö menee verikokeeseen, ja parin päivän päästä saa tulokset. Mittaustuloslistan jotkin arvot liittyvät "kolesteroliin". Mistä arvoista voi Saskan mielestä ennustaa henkilön sydäntautiriskiä ja kuinka hyvin?
Älä tarjoile mitään tutkimusviitteitä, sillä en jaksa koskaan harrastaa kokonaisten ravintotutkimusten lukemista, vaan kerro vain oma näkemyksesi asiasta.
Seppo:
VastaaPoista"Nämä ihmiset ovat kautta aikojen syöneet pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa"
Tuo on vain toiveajattelua. Toki teknologian (= kypsentäminen) avulla lihastakin saadaan varsin syömäkelpoista ja sen takia sitä paljon käytetään pohjoisessa eloonjäämisen turvaamiseksi.
- jt
Näitä rasvatutkimuksia kun lukee tällainen tavallinen ihminen, joka ei ole käynyt kouluja muuta kuin ne pakolliset vuodet elämästään. Niin sellainen ihminen menee kyllä aika äkkiä sekaisin näissä rasvatouhuissa. Hyvä kun kerrankin tieto on selkeää niinkuin näillä sivuilla tahtoo olla. Arvon professorit ovat todennäköisesti oikeassa että rasvaista ruokaa ei kannata syödä niin valtavasti kuin mihin olemme tottuneet. Tosin ei rasvaa voikaan syödä kovin paljon. Yrittäkää syödä paljon rasvaa ja huonosti siinä käy. Silmän iloksi lautaselle joutuu ottamaan aika vaatimattoman pienen annoksen jos siinä on paljon rasvaa. Sekö tässä on tarkoitus että ruoka-annosten pitää olla suuret??? Siinä täyttyy vatsa niin moneksi tunniksi kauemmin rasvaa mieluusti syöden kuin älyttömän kevyesti syöden. Että olisikohan kuitenkin niin että rasvaisempi kerta-annos on parempi vaihtoehto kuin rasvoilla pihtaaminen. Niin vähän sitä rasvaa ei myöskään kannata syödä kuin pahimpina pelotteluvuosina 1980-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Silloin meni touhu ihan villiksi kun nälkää ei saanut poistaa luonnollisella tavalla. Ihan viime vuosina on hiukan hellitetty tuon rasvojen varoituksen kanssa ja se on hyvä asia. Muistan 1950-luvun rennot ajat. Silloin lautaselta löytyi kalaa, sianlihaa silavoineen kaikkineen, kasvirasvaa otettiin kookoksesta muttei mistään kumman rypsistä, oliiviöljyä pidettiin ylellisyytenä, pähkinöitä syötiin karkkina ja kananmunilla aloitettiin tietenkin aamun touhut. Hedelmiä ei ollut muuta kuin omasta takaa vähän omenia syksyllä, mutta niin sitä pärjättiin kuitenkin. Tietty perunaa ja läskisoosia meni paljon, mutta oli myös lanttua ja punajuurta sekä tietenkin porkkanaa. Karjalanpaistia oli sunnuntaisin sehän oli juhlaruokaa. Ja aina meillä oli kaurapuurossa se voisilmä, nam nam. Voita haettiin irtomyynnistä sellainen iso klöntti ja sitä vanha kansa pisti jopa kahvikupposen joukkoon. Siihen en itse innostunut. Laiha mummeli sitä voita pisti kahviin. Leipää syötiin aika vähän. Näihin aikoihin meidän kannattaisi ehkä palata tosin sitä margariinin läpilyöntiä rasvamarkkinoilla meidän ei tarvitse toistaa ja siat kannattaa kasvattaa pulleiksi. Margariini voi olla syypää moneen murheeseen. Sianrasvaa pidän erityisen terveellisenä. Ei rasva lihota jos sitä käyttää kohtuullisesti ja vain käsittelemättömiä rasvalähteitä. Lihavuus johtuu välipaloja suosivan elintarviketuotannon riemukkaasta esiinmarssista 1980-luvulla ja valtavan suurista annoksista sitä ruokaa. Ei meidän lapsuudessa jatkuvasti naposteltu. Ruokaa syötiin lautaselta ja mieluusti rasvaisena niin ei heti taas ollut nälkä kurnimassa. Ja valtavasta hiilihydraattien kuormittamisesta elimistöämme me saamme syyttä elintarviketuotantoa. Jos jotain pitää syödä vähemmän niin se on sokeria ja kaikkea makeaa. Rasva ja proteiini pitää nälän poissa. Tämä veteraaniurheilija on oikeassa monen asian suhteen ja erityisesti näiden ravintoasioiden suhteen. Lukekaa huolella. Minä ainakin luen jutut huolella.
VastaaPoistaMökkihöperö
On aika jännää,että tämä virallinen taho,julkaisee tutkimuksia torvet toitottaen,sellaisista asioista,joista se saa ahaa elämyksen.
VastaaPoistaVirallinen taho ei ole noin näyttävästi julkaissut tutkimuksia,joissa hiilihydraatit
ovat syypäitä sairauksiin,miksikähän?
Jari: Tarkoitin juuri tuota mitä itsekin kirjoitit: karppi saa kovaan suhteutettuna hyvin vähän pehmeää. Määriä tärkeämpiä ovat suhteet.
VastaaPoistaToisaalta, nuo julkaisussa taustalla olevat tutkimukset eivät kerro karpeista, joten niiden tulosten suhteuttaminen karppien 70 E% rasvasta -ruokavalioon on hyvin vaikeata, ellei mahdotonta. Tarkoitan tällä siis sitä, että koska niissä aineisto koostuu hyvin yksipuolisesti ns. normaalia ruokavaliota noudattavista ihmisistä, joilla rasvasta tulee 25-45 E%, ei päätelmiä välttämättä voi soveltaa karppiruokavalioon. Tein siis virheen kun sanoin karpeista tässä yhteydessä. "Normaalien" ihmisten ruokavalion suhteen pysyn sanassani.
Kolmanneksi, näyttöä korkeampien pitoisuuksien hyödyistä on jo olemassa. Voin yrittää kaivella jostakin, mutta muistaakseni se oli karppaus.infossakin käsitelty (ja lytätty).
Ja lopuksi: ihminen voi vastaanottaa rajallisen määrän terveysviestejä. Ei ole kovinkaan paljon järkeä sanoa, että syö rauhassa kaikkea monipuolisesti, kun ko. viestin juuri nyt tiedetään johtavan siihen, että ihmiset syövät sitä epäterveellistä mistä sattuvat tykkäämään. Juuri tästä syystä viestinnässä pitää kehottaa lisäämään kasviöljyjen määrää. Vähärasvainen liha ei jalostuksen ja ruokinnan avulla tuotettuna tarkoita epäekologisuutta.
Supertoivo: viitearvot (ne, joiden yli meneville suositellaan ruokavaliohoitoa ja sitten statiineja etc.) kertovat suuntaviivat riskistä. Yksittäiselle henkilölle ei tämän parempaa ole. Hoitava lääkäri voi huomioida muita sweikkoja (sukurasite, elintavat, muut mittaustulokset).
En lähtisi noin rankasti yleistämään isoa joukkoa, sillä kukin yksilö valitsee rasvojensa koostumuksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Ei tämä mitään "rakettitiedettä" ole: rasvan määrän noustessa nousee myös kaikkien rasvahappojen määrä ja niiden suhde pysyy samana.
VastaaPoistaOptimaalisesta rasvahappokoostumuksesta kun ei korkeilla rasvan määrillä juurikaan tutkimusnäyttöä ole, niin henkilökohtaisesti en uskalla lähteä karsimaan mitään luonnollisia rasvahappoja ruoastani. Kaikkea maun mukaan, riskin hajautusta, toivottavasti. Pelkästään ihmisen kajoamat uudet keinorasvat jätän pois. Ei ole mulle liian vaikea muistisääntö. :)
En kyllä ymmärrä myöskään vähärasvaisen lihan jalostuksen ekologisuutta. Ympäristörasite energiayksikköä kohden nousee.
Vähärasvaisuus ei nosta ympäristörasitetta, kun eläin on jalostettu vähärasvaiseksi ja ruokinta on optimoitu proteiinint eikä rasvan tuotantoon.
VastaaPoistaTekisi mieli sanoa, että 70 E% rasvaa on luonnotonta, myös paleoravitsemuksen perspektiivissä. Jos näin sanoisin, väittäisin samalla, että karppiruokavalion rasvahappokoostumus on epäluonnollinen, koska tuollaista eläinrasvamäärää ei ole ihmiskunnan historiassa ennen nähty.
Mutta enpä sano, kun ihminen on kuitenkin kaikkiruokainen.
Siitä huolimatta karppaus kovimmassa muodossaan (70 E% rasvaa) on niin uusi elämäntapa ihmiskunnan ravitsemushistoriassa, että on oikeasti vaikea sanoa mitään sen terveysvaikutuksista pitkällä tähtäimellä. Ehkä ensimmäinen 150-vuotias on karppi, ehkä ei.
Saska
Itse asiassa toissa päivänä vilkaisin sen tutkimuksen abstraktia. Siinä kerrottiin tutkittavan ravintorasvojen vaikutusta ldl-kolesteroliin. Samassa virkkeessä vielä mainittiin itsestäänselvänä totuutena että ldl-kolesterolilla on yhteys sydäntautiin. Olen vähän epäuskoinen, että luinko ja ymmärsinkö oikein.
VastaaPoistaEi kai herran tähden voi olla totta, että asialla, jota LDL:ksi kutsutaan, olisi jotain tekemistä sydäntaudin kanssa. Näin netin aikakaudella on ollut mahdollista tavallistenkin pulliasten seurata keskustelua, jota viisaat ihmiset käyvät. Ylivoimaisesti täysjärkisin näistä on lekuri Timo Kuusela. Lukemani perusteella en voi mitenkään uskoa virallisiin LDL- ja HDL- riskirajoihin ja niiden olemassaolon järkevyyteen. Niitä ilmeisesti Saskakin tarkoitti.
THL on minun silmissäni terveyspropagandaa levittävä toimisto, tehotuotetun ruuan ja tarpeettoman lääkehoidon virallinen puolestapuhuja. Koskee ainakin ravintoasioita ja "elintasosairauksia".
Epäilen kovasti, että lihan vähärasvaiseksi jalostaminen laskee kokonaistuotantoresursseja yhtä paljon kuin lihan energiamäärä laskee. Luulen, että osa resursseista pysyy vakiona rasvaprosentista riippumatta. Vaan eipä mulla tästä ole mitään kättä pidempää esittää.
VastaaPoistaEi se 70 E% rasvaa paleosta niin kaukana ole. 58 E% lienee ollut ihan mahdollinen, ja kun fyysinen aktiviteetti on metsästämisen ja keräilyn loputtua vähentynyt, niin on järkevää vaihtaa vielä osa hiilareista rasvaan.
70 E% eläinrasvaa tuskin on kovin realistinen tilanne. Siinä saisi jo antaumuksella valikoida rasvaa lihasta ja kermaa maidosta. Tosin kyllähän vielä nykypäivänä näiden sivutuotteille löytyy vankka käyttäjäkunta. :)
"näyttöä korkeampien pitoisuuksien hyödyistä on jo olemassa. Voin yrittää kaivella jostakin" (pufa)
VastaaPoistaNäihin olisi kiva tutustua, jos Saska tai joku muu löytää.
Kyllä mullekin mantelit ja majoneesi maistuvat, mutta kovasti jos käytän, niin voi mennä yksipuoliseksi.
Saska kirjoitti:
VastaaPoista"karppaus kovimmassa muodossaan (70 E% rasvaa) on niin uusi elämäntapa ihmiskunnan ravitsemushistoriassa, että on oikeasti vaikea sanoa mitään sen terveysvaikutuksista pitkällä tähtäimellä. Ehkä ensimmäinen 150-vuotias on karppi, ehkä ei."
Alan tutkijana Saska olet varmaan tutustunut inuiitteihin, joiden keskuudessa Vilhjalmur Stefansson eli viime vuosisadan alussa. Ehkä olen käsittänyt jotain väärin, kun olen Stefanssonin kirjoitusten perusteella saanut sen käsityksen, että inuiitit saivat jopa 75E% rasvasta. Syöpää ja sydänsairauksia ei inuiittien keskuudesta löytynyt kuin joitain yksittäisiä täpauksia. Mm. tämän perusteella voisi sanoa että runsasrasvaisen ruokavalion pitkäaikaiset terveysvaikutukset on testattu. Samaa ei voi sanoa vegetarismista tai veganismista, jotka ovat uusia ilmiöitä.
Mistä tuon 150-vuoden iän nappasit? En ainakaan minä haluaisi elää niin vanhaksi, riittää että saisi terveenä elää sen minkä elää.
Viime viikolla sain 10 kk:n karppaamisen jälkeen otetut labrat ja arvot olivat erinomaisia (esim HDL 2.02), joten hyvältä näyttää tässä vaiheessa.
On tavattoman hyvä juttu, että olen ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt käydä kommentoimassa viestejänne. Kommentoimatta paras. Monesti kommenttini keskustelupalstoilla on johtanut keskustelun tyrehtymiseen tai kaikenlaisten häirikköviestien ilmaantumiseen. Joskus näillä omillakin sivuillani olen onnistunut tyrehdyttämään keskustelun omilla viesteilläni.
VastaaPoistaOn käynnissä erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Jatkakaa, sanoisi vääpeli. Seuraamme varmaan kaikki Sepon, Jarin, Saskan, SuperToivon, Sami Uusitalon, Mökkihöperön, jt:n, peeÄR-miehen, vakiolukijan, Leon ym. viestejä suurella mielenkiinnolla. Minulla on tulossa pääjohtaja Pekka Puskan kanssa parituntinen keskustelutuokio mm. tämän keskustelun annista tämän kuun lopussa. Otan nämäkin asianne silloin esille.
Seppo, onhan näitä poikkeuksia. Mutta tiedätkö mikä oli eskimoiden elinikä silloin, kun he vielä noudattivat perinteistä ruokavaliota? Ei lähelläkään länsimaista tasoa. Tarkkoja lukuja en löytänyt, mutta jostain muistelen, että tuommoiset 50 v oli kova sana sata vuotta sitten. Vielä 80-luvun alussa, jolloin elämäntapa (mutta ei ruokavalio) oli jo muuttunut, oli elinaika esmes Kanadassa 10 v. vähemmän kuin eurooppalaisperäisellä väestöllä.
VastaaPoistaKorkea kuolleisuus johtui todennäköisesti yksinkertaisesti elämän vaarallisuudesta. Tämän vuoksi esimerkiksi kalaöljyn sydäntaudilta suojaavaa vaikutusta ilmeisesti alkuvaiheessa liioiteltiin, kun ei tajuttu, että SVT ei yksinkertaisesti ehdi kehittyä inuitille ennen kuolemaa karhujahdissa tai kajakissa. Sama tietysti pätee kaikkiin kroonisiin sairauksiin, joiden kehittyminen alkaa kehdosta ja vie hautaan vuosikymmenien päästä.
Eskimoiden ruokavalion koostumuksesta 80-luvulla löytyy vaikkapa täältä:
http://www.ajcn.org/cgi/reprint/33/12/2657
Linkistä näkyy, että rasvaa on n. 40 E%, ja tästä suurin osa on monotyydyttymätöntä. Eläinrasva nykyisistä kotieläimistä on ihan eri juttu kuin eskimoiden metsästämistä meren elukoista, joissa rasvat ovat juoksevampia.
Vaikka rasvan osuus olisi ollut korkeampi 100 v. sitten, olisi tyydyttymättömien osuus suunnilleen samaa luokkaa. Kovan rasvan puolustukseksi eskimoita ei oikein voi käyttää.
Maasai-asioihin suhtadun samalla tavoin varauksella, samoista syistä.
Rasva-arvosi muutokset ovat juuri niin kuin tutkimukset antavat olettaakin. VHH on useimmille hyvin toimiva hyperlipidemian hoito, ainakin 1 v. ajan. Pitempiä vaikutuksia pitäisi ehdottomasti tutkia, ja tietysti mieluiten käyttäen tyydyttymätöntä rasvaa pääasiallisena energialähteenä, koska tällöin yhdistyisivät hyödyt sekä huonojen hiilarien poistumisesta että hyvien rasvojen lisääntymisestä.
Ja Jari, jos onkin ollut 58, niin
a) se on eri kuin 70 ja
b) se ei ole ollut yleistä ja
c) emme tiedä pätkän vertaa sen terveelisyydestä.
Sinulla ei ole ruokavaliollesi historiallista perustaa. Ehkä elät 150-vuotiaaksi, ehkä et. Mielenkiintoisesta kokeesta joka tapauksessa on kyse.
Anonyymi,
VastaaPoistaJoo, näitä poikkeuksia on todella paljon!
Sanoit Inuiiteista mm. näin:
Vielä 80-luvun alussa, jolloin elämäntapa (mutta ei ruokavalio) oli jo muuttunut,...
Mielenkiintoisessa linkittämässäsi tutkimuksessa kerrottiin kuitenkin että vuonna 1977 hiilareiden osuus oli 38E%. Siinä sanottiin myös suunnilleen näin:
"Mutta ilmeisesti ilman läntisiä vaikutteita eskimot olivat täysin lihansyöjiä, eikä heidän ruokavalioonsa kuulunut käytännöllisesti katsoen lainkaan hiilihydraatteja, lukuunottamatta joitain marjoja, juuria ja lehtiä kesäisin"
Minäkään en löytänyt tietoja inuiittien keski-iästä 1800-luvulla. Eivät ne luultavasti kuitenkaan paljon matalampia olleet kuin Mikkelin seudun keski-iät, jotka ovat näyttäneet tältä:
- 1764 24,2 vuotta
- 1776 21,9 "
- 1779 24,9 "
- 1800-luvun aikana noin 30 vuotta
- 1910 45 vuotta
Molemmissa kulttureissa matalan keski-iän selityksenä on luultavasti: onnettomuudet, kulkutaudit, tulehdukset, suuri lapsi-, lapsivuodekuolleisuus, Suomessa ehkä aliravitsemukseen kuoltiin useammin.
Kun ravintoasioita tutkii on paras valmistautua kohtaamaan paljon paradoxeja tyyliin: "vaikka Ranskassa syödään paljon tyydyttynyttä rasvaa, niin..." tai: "miksi tämä sairaus tuli juuri minulle vaikka syön niin terveesti."
Vaikken ole juuri laihtunut, olen sitä mieltä VHH on ehdottomasti paras vaihtoehto meille, joiden sokeriaineenvaihdunta on rikki.
Niin se anonyymi olin minä. Olet oikeassa ruokavaliosta - se oli muutostilassa. Mutta merenelävien SFA-pitoisuus on reippaasti alle 20 %, eli hyvin toisenlainen kuin maaelukoitten lihan. Tästä on turha kiistellä.
VastaaPoistaMikkelin iät: ovatko ne keski-ikiä, vai eliniänodotteita? Edelliseen vaikuttaa tietysti lapsikuolleisuus, joka molemmissa kulttuureissa on korkea. En väittänytkään, että se olisi johtunut inuiittien ruokavaliosta - totesin vain, että emme tiedä inuuttien perinteisen ruokavalion ja kroonisten tautien välisestä yhteydestä kovin paljon, koska he eivät tuolloin eläneet riittävän pitkään.
Samaa pätee tietysti Mikkelin petunsyöjiin. Olisivat kenties eläneet pitkäänkin, jos vain nälkä ja tauti ei olisi korjannut satoa.
En vieläkään ymmärrä mihin perustuu pehmeiden rasvojen karsastus, kun näyttö niiden eduista on ylivoimainen kovaan verrattuna. Miksi karpit heittävät lapsen pesuveden mukana? Nopeat hiilarit paha, pehmeä rasva hyvä.
Saska
Piti sanoa: "jälkimmäiseen vaikuttaa".
VastaaPoistaSaska
"Mielenkiintoisesta kokeesta joka tapauksessa on kyse."
VastaaPoistaOnhan tämä nykyinenkin ruokavaliomme aika mielenkiintoinen koe. 80-luvun alusta 90-luvun alkuun oli maitorasvan käytön väheneminen leivän päällä ja juotuna huomattavaa ja sama "trendi" on jatkunut tähän päivään.
Samaan aikaan ylipaino ja tyypin 2 diabetes on lähtenyt aika moiseen nousuun ja nyt puhutaan jo että odotettu elinikä Suomessa saattaa kohta kääntyä laskuun.
Ei tietenkään voida tässäkään osoittaa että se tuosta 80-luvun rasva- ja kolesterolisodasta johtuisi, mutta minkälainen näyttö on sille että sen lopputuloksella EI voisi olla merkittävää roolia siinä minne olemme nyt päätyneet.
Tarkkaan kaloreita laskien, kovalla itsekurilla ja suotuisalla perimällä voi päästä aika pitkälle nykyravinnollakin, mutta aika rasittavaa tuo henkisesti on. Ei ole ihmisen vika jos hänen elimistönsä ei toimi hyvin ruualla jota hänen "pitäisi" syödä.
Ehkä maitorasvan kohdalla on tehty myös se samainen virhe että maidon hyvät rasvat heitettiin menemään pesuveden mukana ja homma kääntyikin sen vuoksi itseään vastaan. Mene ja tiedä...
Voi olla Westie, mutta menee vankasti spekulaation puolelle. Maitorasvakin 70-lukulaisessa mittakaavassa oli poikkeus ihmisen ravitsemuksessa; maidon rasvaa runsaasti sisältävät tuotteet ovat olleet suurimmassa osassa kulttuureita ylellisyystuote, eikä itse asiassa maidon rasvapitoisuuskaan ollut 100 tai 1000 vuotta sitten lähelläkään sitä mitä 70-luvulla.
VastaaPoistaElintasotautien lisääntyminen johtuu... elintasosta.
Saska
Saska,
VastaaPoistaMuiden karppien puolesta en voi mennä vastaamaan, mutta nuo parhaat PUFA- lähteet (auringonkukka-, maissi, ja soijaöljyt) ovat myös suurimpia omega6 rasvahappojen lähteitä. Käsitykseni on että tärkein tekijä verisuonten kalkkeutumien taustalla on tulehdus. Miksi silloin käyttäisin rasvoja, jotka sisältävät noin valtavia määriä tulehdstiloja edistävää omega6:tta?
Ja sanottakoon, että olen asioista kiinnostunut amatööri. Sekalaiset akateemiset opinnot ovat kaikki jääneet kesken.
"Voi olla Westie, mutta menee vankasti spekulaation puolelle."
VastaaPoistaSamaa mieltä että spekulaatiota tuo on, mutta toisaalta niin taitaa olla suuri osa "arvauksista".
On aika vaikeaa löytää muuta muutosta ravitsemuksessa tai yhteiskunnassa, mikä selittäisi yhtä hyvin täällä Suomessa ja Yhdysvalloissa havaitun muutoksen 80-luvun alkupuolelta tähän päivään. Parempaa en ole löytänyt ehkä joku muu on.
"Elintasotautien lisääntyminen johtuu... elintasosta."
Ai niin kuin että nyt meillä on varaa ostaa kalliimpia vähärasvaisempia tuotteita... :)
Eiku elintaso näkyy vyötäröllä, ja sinne se tulee ihan yhtä hyvin hiilareilla kuin rasvallakin. Mennään pahasti metsään jos taas kerran kansakuntie ryhdytään parantamaan aineosille. Pitäisi keskittyä ruokiin, ei niiden kemiallisiin komponentteihin.
VastaaPoistaMinusta vähärasvaiset voisi kyllä pistää kauppaan sellaiselle reseptipuolelle, johon pääsee vasta kun lääkäri on todennut että olet kuule ylipainoinen ja on antanut siitä todistuksen. Nyt kun pikkulapsena aloitetaan kevennetyillä tuotteilla, ei kevyttuotteilla ole käytännössä mitään vaikutusta. Alempi energiatiheys opitaan kompensoimaan syömällä enemmän.
Ja Seppo, pitää vissiin tosiaan yritää löytää se PUFA-julkaisu. Muistaakseni ainakin Erkkilän katsaus viime vuodelta totesi, että pelot n-6:n haitoista on osoittautuneet liioitelluiksi. Teoria oli hyvä.
Ja tietysti minä suosisinkin sitä rypsiöljyä maissin yms. sijaan, koska sielllä n-3 ja n-6 ovat tasapainossa.
Saska
Saskan ja Christerin tervejärkistä kirjoittelua on mukava seurata. He eivät hermostu rasvaporukoiden provokaatioista, vaan rauhalliseen sävyyn kertovat miten se terveys löytyy:
VastaaPoista- elintason mukana tuoma liiallinen syöminen tuo ylipainoa
- ei ole väliä tuleeko se liika energia hiilareista vai rasvoista
- trendikästä on syödä eläinrasvaa, mutta tutkimusnäyttö kasvirasvoista on niin vahvaa, että niitä ei voi sivuttaa
- todistusketjun ulottaminen jonnekin inuiitteihin saakka on ihan kummallista ja jonninjoutavaa sekoilua
- riittää kun tarkastelemme Suomessa tapahtuneita heikennyksiä ruokavalioon: kevyttuotteiden turmiollinen vaikutus, liian suuri hiilihydraattien osuus (leipää vähemmän, perunat välillä pois lautaselta ja valkoista riisiä ei tarvita)
- ruoan nautintovaikutusten korostaminen ja syöminen pääsääntöisesti lautaselta, eikä ihannoimalla välipalakulttuuriamme
- Christer on osuvasti selostanut miten on tärkeää hallita nälkää oikealla tavalla
Hyvä Christer ja Saska!! Hävetkää iänikuiset jankuttajat Jari, Seppo ja Westie. Sami on myös aika sokea ja pitää itsepintaisesti kiinni ihmeellisistä väitteistä, että lihominen johtuu rasvojen "imuroinnista". Pa*kan marjat sanon minä: me liikumme liian vähän ja syömme samanaikaisesti liian paljon hiilareita ja rasvoja. Jompi kumpi vähemmälle, ehkä mieluummin rasvat pois ja runsas liikunta. Anteeksi kun tulin kiukkuiseksi. Christer ja Saska ovat aina niin korrekteija. Hienoja kirjoituksia löytyy täältä runsaasti. Sain vinkin lukea näitä sivuja. Oli hyvä vinkki.
Mikko R.
Saska:
VastaaPoista"Eiku elintaso näkyy vyötäröllä, ja sinne se tulee ihan yhtä hyvin hiilareilla kuin rasvallakin."
ei ainakaan meikäläisen kohdalla. Syön helpommin 100g leipää kuin 30 g voita. Ja 100g leipää sisältää enemmän energiaa kuin 30 g voita.
"Nyt kun pikkulapsena aloitetaan kevennetyillä tuotteilla, ei kevyttuotteilla ole käytännössä mitään vaikutusta."
No on siinä ainakin se vaikutus, että lukuisat henkilöt joilla lihakset eivät ota glukoosia helposti vastaan "putoavat" loputtomaan näläntunteen noidankehään ja lihovat jne.
"Elintasotautien lisääntyminen johtuu... elintasosta."
Mieti Saska nyt ajatuksen kanssa tätä:
60-luku: esim. autojen määrä kasvaa erittäin voimakkaasti ja elintaso nousee -> lihavuus ei kuitenkaan kasva merkittävästi, ei liioin aikuisiän diabetes eikä ihmisten kestävyyskunto romahda
70-luku: esim. autojen määrä kasvaa erittäin voimakkaasti ja elintaso nousee -> lihavuus ei kuitenkaan kasva merkittävästi, ei liioin aikuisiän diabetes eikä ihmisten kestävyyskunto romahda
80-luku: elintaso nousee vähemmän kuin 60- ja 70-luvuilla, mutta lihavuuden kasvu, erityisesti lapsilla, aloittaa voimakkaan kasvun, samoin aikuisiän diabetes ja varusmiesten kestävyyskunto kääntyy laskuun (joka oli noussut -70 luvulla !)
90-luku: elintaso romahtaa dramaattisesti vuosikymmenen alussa, lihavuus jatkaa voimakasta kasvuaan (erityisesti lapset), samoin aikuisiän diabetes ja varusmiesten kunto.
Miten sinä selität, että 70-luvun angliat eivät lisänneet lihavuutta, mutta 80-luvun toyotat lisäsivät ?
Miksi lihavuus, 2-tyypin diabetes, ja kunnon heikkeneminen alkavat kasvamaan 80-luvun alussa ? jos syynä on elintason kasvu, niin miksi ne eivät kasvaneet 60- ja 70- luvuilla jolloin elintason kasvu oli voimakkainta ja miksi niiden kasvu jatkui 90-luvun alussa jolloin elintaso romahti ?
Arvostelet Westietä spekulaatiosta. No, onhan hänen väitteensä jossain määrin spekulaatiota. Siinä on tosin "virallisen linjan" spekulaatioon se ero ettei siitä löydy edellä kuvaamiani uskomattomia epäloogisuuksia.
Mikko R., kun kerran näytät tietävän ravitsemuksen salat niin vastaapa säkin noihin kysymyksiin joita esitin Saskalle.
VastaaPoistaSami argumentoi ihan hyvin. Myönnän että lihavuuden dramaattista lisääntymistä ei ehkä ole tulkittu oikein. Sitä ei voi pistää lisääntyneen autoilun syyksi. Samin selitys kuitenkin ontuu tässä asiassa:
VastaaPoista- et ota huomioon, että tutkimuksissa on todettu 1-2 km matkojen nykyään taittuvan useammin autolla kuin esimerkiksi polkupyörällä tai apostolinkyydillä. Olisikohan myös hissien, rullaportaiden ym. kulkua helpottavien vempainten lisääntyminen ylipäätänsä johtanut vähempään liikkumiseen?
- on järjetöntä, Sami, väittää liikunnan pysyneen samana. Myönnä pois, että nykyään liikutaan liian vähän suhteessa ruoan kulutukseen ja tämä seikka on tapahtunut 1980-luvulta lähtien. Työterveyslaitoksen tilastoista löytyy kaikenlaista dataa. Suomalaisen työmiehen kunto riittää tällä hetkellä noin 6-tuntiseen työpäivään ja nyt en puhu mistään kaivosmiehestä vaan tavallisesta kevyttä työtä tekevästä duunarista. Kunto on romahtanut liikkumattomuuden takia. Etsi käsiisi Tommi Vasankarin tutkimuksia, kirjoituksia ja puheita.
Sami voi olla oikeassa, että ruokavalinnat ovat olleet onnettomia. Luonnolliset ja monipuoliset rasvat ja proteiinit ylläpitävät terveyttä kun taas hiilihydraatit antavat liikaa energiaa. Siinä lienet oikeassa, että hiilareiden (nopeiden!) vähentäminen on toteutettava, muuten lihomme yhä enemmän. Mutta kunnon romahtaminen on siis liikkumattomuusongelma.
Kaikella ystävyydellä, Sami, olet väärässä kunnon romahtamisen syistä (ei johdu rasvan vähentämisestä), mutta lihavuuden kehittymisestä (hiilihydraatteja liikaa tuputtaen, rasvoja vähentäen) olet oikeassa. Lihavuutta vastaan käytävä kamppailu ei mahdollisesti onnistu ilman hiilihydraattirajoitusta. Energiavajeessa on mahdotonta niin pitkään olla, että se pitkällä tähtäimellä johtaisi väestön laihtumiseen. Laihtuminen pitää toteuttaa proteiinia ja rasvaa lisäten hiilihydraattien kustannuksella. Christer on tämän oivaltanut. Tarvitaan koko yhteiskunta mukaan tähän projektiin. Ehkä on aika uusille Pohjois-Karjala-projekteille kitkemään maasta (maailmasta!!) lihavuus. Christer olisi tuon projektin vetäjäksi aika sopiva.
Mikko R.
Mikko R:
VastaaPoista"- et ota huomioon, että tutkimuksissa on todettu 1-2 km matkojen nykyään taittuvan useammin autolla kuin esimerkiksi polkupyörällä tai apostolinkyydillä. "
Autojen määrä lisääntyi -60 ja -70 luvuilla enemmän kuin 80- ja 90-luvuilla. Mukaan lukien nämä 1-2 km. matkat. (!?) Miksi lihavuus, 2-tyypin diabetes ja kunnon romahdus ei tapahtunut 60- ja 70- luvuilla ? jos se em. seikoista johtuu
"- on järjetöntä, Sami, väittää liikunnan pysyneen samana. Myönnä pois, että nykyään liikutaan liian vähän suhteessa ruoan kulutukseen ja tämä seikka on tapahtunut 1980-luvulta lähtien. "
Jep, muutos on alkanut 80-luvun alussa. Tällöin aloitettiin neuroottinen rasvaimu joka johti liialliseen hiilareiden määrään ja loputtomaan näläntunteen noidankehään. Sitä ei tapahtunut 60- ja 70-luvuilla.
Lihavuuden kasvun, aikuisiän diabeteksen ja kunnon romahduksen on aiheuttanut rasvojen poisto, ei teknologian ja talouden kehitys.
Mikko R:
VastaaPoista"Olisikohan myös hissien, rullaportaiden ym. kulkua helpottavien vempainten lisääntyminen ylipäätänsä johtanut vähempään liikkumiseen?"
Rullaportaisiin yms. teknologian kehitykseen sopii aivan sama selitys kuin autoihin. Niiden määrä kasvoi 60- ja 70-luvuilla enemmän kuin 80- ja 90-luvuilla. Lihavuuden kasvu, aikuisiän diabeteksen kasvu ja kunnon romahdus eivät kuitenkaan tapahtuneet 60- ja 70-luvuilla jolloin nämä muutokset olivat voimakkaimmat vaan 80- ja 90-luvuilla.
Miksi nämä muutokset tapahtuivat 80- ja 90-luvuilla jos ne johtuvat niistä syistä joita sinä ja ns. "virallinen linja" väittävät ?
En yksinkertaisesti usko selitystäsi, Sami. Toteat, että muutokset 60- ja 70-luvuilla olivat suurempia kuin 80- ja 90-luvuilla. Minä väitän päinvastaista. Koska fyysisen kunnon mittarit noilta ajoilta ovat hyvin puutteellisia, jäämme väitteiden tasolle. Armeijan Cooperin testi on yksi yksinkertainen mittari. Jostain syystä siinä on tapahtunut romahdus viimeisen 20 vuoden aikana.
VastaaPoistaSaska
Mikko R sanoi:
VastaaPoista"- on järjetöntä, Sami, väittää liikunnan pysyneen samana. Myönnä pois, että nykyään liikutaan liian vähän suhteessa ruoan kulutukseen ja tämä seikka on tapahtunut 1980-luvulta lähtien. "
ja tähän Sami Uusitalo sanoi:
"Jep, muutos on alkanut 80-luvun alussa. Tällöin aloitettiin neuroottinen rasvaimu joka johti liialliseen hiilareiden määrään ja loputtomaan näläntunteen noidankehään. Sitä ei tapahtunut 60- ja 70-luvuilla."
---------
Tässä on omia lisäyksiäni lihomisen syyksi. Kaikki syyt eivät välttämättä ole ilmaantuneet juuri 1980-luvulla.
- KEINORASVAT. Vähäinenkin määrä kasvirasvan kovetuksessa syntyvää transrasvaa on ongelmallista, koska sellaisia rasvoja ei esiinny luonnossa. Maidon transrasvamolekyyli ei ole sama asia, koska maidon vastaava molekyyli on peilikuva. Keijurasvat saavat elimistön sekoamaan. (THL ja kumppanit antaa ymmärtää, että mikään määrä transrasvaa ei ole haitaksi, ei lapsille). Koska transrasvoja ei tarvitse pakkauksissa ilmoittaa, kasviöljytuotteista ei tavallinen kuluttuja voi tältä osin saada niistä tietoa. (Anja Nystenin hyvä artikkeli)
- MIKROAALTOUUNI. Ilman mikroaaltouunia ei kukaan ostaisi einesruokaakaan. Einesruuan kaikkinainen haitallisuus on varmaankin tässä keskustelussa itsestäänselvyys. (Lisäksi mikroaaltouuni poistaa kotiruaastakin kaikki ravinteet, mutta aiheuttaako ravinteiden puute sitten lihomista???)
- STRESSI. Sekoittaa mielen ja elimistön ja nälän säätelyn
- THL. Uusi mahtava terveystiedon linnake, joka pitää kiinni 1950-luvulla keksitystä rasvateoriasta, ja aivopesee täten kansalaiset. Teorian mukaan korkea LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia.
Teorian mukaan eläinrasvaa nostaa LDL:llää ja kasvirasva laskee. Koska kyseinen teoria on heidän mukaansa täydellinen, ja pätee samalla tavalla jokaiseen yksilöön, mitään vaihtoehtoisia dieettejä ei katsota hyvällä. Lisäksi THL aiheuttaa joillekin STRESSIÄ ;)
Saska:
VastaaPoista"En yksinkertaisesti usko selitystäsi, Sami. Toteat, että muutokset 60- ja 70-luvuilla olivat suurempia kuin 80- ja 90-luvuilla. Minä väitän päinvastaista."
Et usko selitystäni, että autojen määrä olisi kasvanut 60- ja 70-luvuilla enemmän kuin 80- ja 90-luvuilla.
Entäpä uskoisitko AKE:n dataa
http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/Ajoneuvokanta/Ajoneuvokanta+vuosina+1966+-+2006.htm
hlö. autojen määrä vuonna -61
219 148
hlö. autojen määrä vuonna -81
1 271 311
kasvua vuodesta -61 vuoteen -81 lähes 500 %
hlö. autojen määrä vuonna -01
2 146 243
kasvua vuodesta -81 vuoteen -01 alle 100%
Lapsukaiseni Saska ja Mikko. Elätte umpiossa.
Miksi autojen määrän kasvu aiheuttaisi kunnon romahduksen, lihavuuden kasvun ja aikuisiän diabeteksen räjähdyksen -80 luvulla kun paljon isompi autojen määrän kasvu ei tehnyt sitä -60 ja -70 luvuilla. Miettikää nyt tätä yhden kerran rehellisesti. Unohtakaa uskontonne hetkeksi.
Kas, kas. Ameriikan poika huomasi tämän aivan saman paradoksin omalla maallaan. Ilkeä jankuttaja kerettiläinen tämä Taubes, aivan kuten Sami ja Westie omalla maallaan...
http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9F04E2D61F3EF934A35754C0A9649C8B63&sec=health&pagewanted=3
"With these caveats, one of the few reasonably reliable facts about the obesity epidemic is that it started around the early 1980's. According to Katherine Flegal, an epidemiologist at the National Center for Health Statistics, the percentage of obese Americans stayed relatively constant through the 1960's and 1970's at 13 percent to 14 percent and then shot up by 8 percentage points in the 1980's. By the end of that decade, nearly one in four Americans was obese. That steep rise, which is consistent through all segments of American society and which continued unabated through the 1990's, is the singular feature of the epidemic. Any theory that tries to explain obesity in America has to account for that. Meanwhile, overweight children nearly tripled in number. And for the first time, physicians began diagnosing Type 2 diabetes in adolescents. Type 2 diabetes often accompanies obesity. It used to be called adult-onset diabetes and now, for the obvious reason, is not."
lihavuuden ja aikuisiän diabeteksen kasvun lisäys ei suinkaan ajoitu voimakkaimman autoistumisen ja talouskasvun ajankohtaan
VAAN RASVOJEN, ERITOTEN TYYDYTTYNEEN RASVAN JA MAITOTUOTTEIDEN RASVOJEN DEMONISOINNIN SEKÄ NÄIDEN TUOTTEIDEN ROMAHTAMISEN AJANKOHTAAN.
ikävä juttu poikaseni että tämä täytyy myyntimiehen teille huutaa, mutta ei se näytä menevän perille... tuskin huutamallakaan.
Niin ja jos olen väärässä, niin näyttäkää se. Otan mielelläni vastaan kaiken vastakkaisen todistuksen.
"- elintason mukana tuoma liiallinen syöminen tuo ylipainoa"
VastaaPoistaEi lihomisepidemiaa voi selittää yksinomaan elintason nousulla. Muutenhan kaikki, joilla on varaa syödä, olisivat lihavia. Käsittääkseni länsimaissa pienituloiset ovat lihavampia kuin rikkaat.
Karppimaassa asiat ovat liian yksinkertaisia. Jari, on hyvin tunnettu tosiasia, että kehittyvissä maissa tulot korreloivat liikapainon kanssa positiivisesti, ja kehittyneissä maissa taas taas päinvastoin. Asioita ei voi katsoa samalla mallilla yhteiskunnan sisällä ja eri yhteiskuntien välillä.
VastaaPoistaSama pätee Sami sinun näkemyksiisi: katsot prosentteja, et niiden vaikutksia. Jos katsoisit energiaravintoaineiden muutoksia samalla mielellä, huomaisit ehkä, että kun suurimmat muutokset esim rasvan saannissa tapahtuivat ei paino vielä muuttunut.
Asiakysymyksiin palatakseni: minkä vuoksi karppi ei voi syödä pehmeää rasvaa?
"Jos katsoisit energiaravintoaineiden muutoksia samalla mielellä, huomaisit ehkä, että kun suurimmat muutokset esim. rasvan saannissa tapahtuivat ei paino vielä muuttunut."
VastaaPoistaOlen katsonut energiaravintoaineiden muutoksia samalla mielellä ja havainnot tukevat täysin em. väitteitäni.
http://74.125.77.132/search?q=cache:H0bGkiUEp_4J:www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo92361.pdf+kulutusmaitoa+k%C3%A4ytt%C3%A4vien+osuus+lapset&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Vuonna 1980 yli 60 % 12–
18-vuotiaista käytti leivällä voita ja vuonna
1989 enää 15 %.
Myös maidon valinta muuttui 1980-
luvulla huomattavasti siten, että kulutusmaidon
(rasvaa 3,5 %) juojien osuus 12–18-vuotiaista
väheni 37 %:sta noin 10 %:iin
kevytmai-
don rasvapitoisuutta pienennettiin 2,9 %:sta
1,9 %:iin vuonna 1983
En näe mitään estettä miksi ei voisi syödä myös pehmeitä rasvoja. En tosin välttele voitakaan, koska se maistuu hyvälle ja tuo täyteläisyyttä ruokaan.
Minua on aina kiinnostanut ruoka tosi paljon. Viranomaisten ohjeita olen aina seurannut viimeistä piirua myöten. Kuitenkin tuli diabetes ja lihonutkin olen vaikka syön kevyesti. Samin tarina on luettu Kotilääkäri -lehdestä ja täältä netistä. Tarina on niin tosi kuin olla voi! Kevyesti syömällä ja viranomaisten ohjeita seuraten tulee sairaaksi. Ehkä se diabetes olisi tullut minulle muutenkin, sitä on suvussa. Ei se leivän, perunan ja makaroonin syönti siihen pelkästään johtanut. Mutta näistä ylimääräisistä läskeistä minä syytän noita ruoka-aineita. Nyt yritän enemmän rasvaa syömällä eroon ylipainostani. Kun ei ole nälkä ei tarvitse välipaloja ja paino tippuu. Sami voisi tehdä laskelmat miten herkästi tulee syötyä liikaa ruokaa jos ruokailee välipalavoittoisesti ja yrittää välttää rasvaa. Suunta on minulla nyt vaihteeksi oikea, sillä paino on vajaassa vuodessa tippunut 12 kiloa ja olo on ihan kohtalaisen hyvä. Ihossa näkyy muutoksia. Minulla on ihan kuin vauvan iho nyt, ennen oli sellaista hiekkapaeria tuo ihoni. Uskoisin rasvojen käytön auttaneen. Liikkuakin olen jaksanut kun nuo kilot tippuivat. Tulen jatkamaan hys hys -linjalla. Jokaisen pitäisi kokeilla edes kaksi-kolme viikkoa. Ohjeet löytyy Christerin sivuilta.
VastaaPoistaEn minä ymmärrä miksi Samiin jotkut suhtautuvat niin epäluuloisesti. Hänellä on hyvät laskelmat. Hän perustelee asiat hyvin. Olisipa terveyskeskuksen diabeteshoitajalla yhtä avoin asenne kuin Samilla: Pehmeiden rasvojen syönnille ei ole mitään estettä. Ei tosin kannata vältellä voitakaan, koska se maistuu hyvälle ja tuo täyteläisyyttä ruokaan.
Diabeteshoitsu pimahti ihan täydellisesti kun sanoin löytäneeni netistä paikan missä suhtaudutaan rasvoihin arvokkaasti. Älä lue sitä nettiä, lue niitä esitteitämme, oli ainoa vastaus hänen mielestään. En tajua miksi diabeteshoitsu pitä tautiani rasvatautina. Sokeritautina minä tätä olen pitänyt. Sokerit, leivät ja perunat olen jättänyt. Siitä minua torutaan. En ymmärrä.
Täällä näillä nettisivuilla on minulle sopivaa tietoa tarjolla.
Taitaa olla jokin häiriö systeemissä, postaan tätä kolmatta kertaa... jos tulee triplana, pahoittelut.
VastaaPoista--
Hmm, siis maitorasvan väheneminen ruokavaliossa on syynä lihavuusepidemiaan?
Suuria muutoksia maitorasvassa on todella tapahtunut 80-luvulla. Tutkimukset maitorasvan ja ylipainon yhteydestä eivät kuitenkaan tue näkemystäsi. Maitorasvalla ei sinänsä näytä olevan painoon vaikutusta, maitotuotteilla kylläkin.
Toki päinvastaisiakin tuloksia on, esimerkiksi Ruotsista, mutta niissä on sittemmin havaittu epäjohdonmukaisuutta (havainto päti vain aliraportoijilla, ts. niillä, joiden ruokapäiväkirjat eivät kuvastaneet todellista kulutusta. Ruokapäiväkirjojen mukaan he söivät enemmän maitorasvaa, mutta verestä mitatut indikaattorirasvahapot viittasivat siihen,että he söivätkin sitä vähemmän.)
Autoistuminen ei ole sama asia kuin autojen lukumäärä (jota on helppo tarkastella). Oleellista on auton käyttömäärä (tähänkin varmaan joku löytää taulukoita) ja -tapa. Kun autojen määrä tuplaantui 80-luvulta tähän päivään, voimme hyvin nähdä minkä OLEELLISEN eron se tuottaa auton käyttöön: pyöräily tai kävely asioille 1-2 km päähän on ihan mahdotonta - autollahan pääsee kun bensakin on ostovoimaan suhteutettuna erittäin halpaa. Lisäksi se, että autoja on tuplamäärä, tarkoitta sitä, että ne ovat "viimeinkin" tulleet ihan köyhimpienkin ulottuville; siis nuorten, opiskelijoiden, sosioekonomisesti alempien luokkien jne. Kun erityisesti viimeisessä ryhmässä yhdistyy nyt sitten heikentynyt fyysinen kunto muita heikompaan terveystietoon JA taloudellisista syistä heikkolaatuisen halvan ruoan käyttöön, me keräämme satoa mm. lihavuusepidemiana.
Autotkin ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Meillä on ylipainoinen yhteiskunta, jossa elämää helpottavat napit yleistyvät jatkuvasti. Meidän kirjastomme ovea ei voi avata käsivoimin, ainoastaan nappia painamalla. Työhuoneeni on talossa, jonka kerroksiin 3-7 pääsee vain hissillä. Kotikuntani lapsista kolmasosa on kuljetusten piirissä, koska muutama keskeinen tie on luokiteltu vaaralliseksi.
Lopuksi PUFAsta: Erkkilän tuore katsaus ja sen intro: n-6:n proinflammatorisuudelle ei ole eläinkokeita pidemmälle menevää näyttöä - päinvastaiselta näyttää epidemiologinen data (Progress in Lipid Research 47 (2008) 172–187). Samaa voi lukea myös Riseruksen ja Willetin uudesta katsauksesta (Progress in Lipid Research 48 (2009) 44–51).
Saska
Westie, et käsittääkseni jaa Samin kantaa liikunnan ja lihavuusepidemian välisestä suhteesta?
VastaaPoistaSaska
Minä sijoitun jonnekin teidän välimaastoon.:)
VastaaPoistaTiedän että esim. ylipainon lisääntymiseen liittyy monta tekijää. Liikunta on hyvä tapa estää painonnousua, vaikka sen teho laihdutuksessa onkin usein aika onneton. Yhtä asiaa ei löydy ylipaino ongelman takaa.
Lapsille ja muillekin olisi terveellistä elää aktiivista ja sosiaalista elämää ja syödä rauhallisesti ravitsevaa kotona valmistettua ruokaa lisätty sokeri minimoiden.
Pidän kuitenkin hyvin mahdollisena että kansakunnan tasolla maitorasvan boikotti 70-luvun lopulta lähtien vaikutti negatiivisesti kahteen asiaan:
1) tyypin 2 diabetes yleistyi (kertoo ongelmista rasvan energia käytön puolella)
2) kestävyyskunnon yleinen taso lähti selvään laskun vrt. Cooperin tulokset. (voisi kertoa solutason ongelmista energiantuotannon puolella)
Noihin molempiin löytyy ihan faktaakin esittää, mutta spekulaation vähentämiseksi siinä on vielä aika paljon tehtävää, mutta ihan hyvältä näyttää tähän asti. :)
Niin ja voihan olla että olen väärässä eikä yhteyttä löydy, mutta ihan mielenkiintoista tuota on tarkastella.
Jotkut ovat pitäneet sokerin lisääntynyttä kulutusta ylipaino-ongelman taustalla, mutta nopea silmäys taulukoihin kertoo ettei sieltä puolelta selitystä löydy. Yksilötasolla sokeri voi olla ongelmallinen mutta esim. maitorasvaan ja noihin havaittuihin ongelmiin ei löydy vastaavanlaista korrelaatiota.
Ainoastaan fruktoosisiirappien käyttö on asia mikä lisääntyi voimakkaasti tuossa 80-luvulla ja se saattaa olla yksi varteenotettava vaihtoehto nuorten ja lasten ylipainon lisääjänä. Siitä taitaa olla jonkin verran tutkittuakin näyttöä.
"minkä vuoksi karppi ei voi syödä pehmeää rasvaa?"
VastaaPoistaEn varmaankaan ole mikään tyylipuhdas karppi, joten vastaan taas vain omasta puolestani.
Ei minulla ole mitään pehmeitä rasvoja vastaan sinällään ja niinkuin Jari aiemmin kirjoitti, saa karppi eläinrasvoistakin enemmän pufaa kuin keskiverokansalainen. Saatan minäkin rypsi-, tai oliiviöljystä tehdä salaattikastikkeen. Keskeinen pointti minulle se että rasvojen tulee olla luonnollisia, sellaisia joihin kehomme on miljoonien vuosien aikana evoluution kautta tottunut. Tällä kriteerillä kaikki kaupan levite- ja margariinihyllyjen tuotteet lentäisivät biopolttoaineeksi, samoin suurin osa öljyistä. Tärkeimpänä jää jäljelle silloin eläinrasvat, joitain kylmäpuristettuja öljyjä voisin hyväksyä, samoin tietysti kookosöljyn.
Saska, kirjoitit näin:
"VHH on useimmille hyvin toimiva hyperlipidemian hoito, ainakin 1 v. ajan."
10kk:n karppauksen jälkeen (varmaankin se 70E% rasvasta) arvoni olivat tällaiset: kok kol 4.9, ldl 2.5, hdl 2.02, triglyt 0.8. Sokeritkin ovat pudonneet prediabeteksesta normaaleihin. Käsittääkseni arvoni ovat lähestulkoon täydelliset! Kuitenkin olen tällainen melkein 55-vuotias, BMI 36 mies, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet sydän- ja verisuonitauteihin (isä 48-vuotiaana). Kun aloitin VHH:n sanoin perhelle, että uhraan itseni tieteelle, niin ei nyt kuitenkaan näytä käyvän. Niin Saska, mitä luulet nyt voivan tapahtua, minkä arvon lipidiprofilissani (tai jossain muussa) arvelet heittävän miinukselle niin pahasti että siitä tulisi terveyshaittoja?
Nuo omega6 linoliinihapot suurina määrinä, säilyvät Erkkilän et al. vapauttavista arvioista huolimatta, mielessäni erittäin epäilyttävinä. Liitetäänhän ne usein depressioihin, itsemurhiin, agressiivusuuteen käytöshäiriöihin jne.
Liikunta ei tunnu minun painooni juurikaan vaikuttavan, liikun paljon ja pidän itseäni hyväkuntoisena.
Korrelaatioita ylipainon ja yksittäisten tekijöiden välillä on minusta täysin turhaa laskea, sillä ylipainon syyt ovat hyvin moninaiset ja samalla monimutkaiset. Näin ollen kaikkien ylipainoon johtaneiden tekijöiden kohdalle ei löydy korrelaatiota, vaikka kuinka yrittäisi laskea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö kyseiset muuttujat olisi ylipainoa selittäviä tekijöitä.
VastaaPoistaIhmiset ovat yksilöitä. Yhdellä henkilöllä ylipainoa selittävänä tekijänä saattaa olla sokerin ja makeisten ylensyönti. Toiselle kilot ovat saattaneet kertyä vapaa-ajan liikunnan puutteesta. Kolmannelle rasvaiset ruuat maistuvat niin hyvin, että tämä näkyy vararenkaana vatsan ympärillä. Neljännelle henkilölle kilot kertyivät työpaikan vaihdon jälkeen, kun työmatkoja ei enää pystynyt kulkemaan pyörällä, vaan matkan pituuden takia tarvitsi siirtyä auton käyttöön. Viidennellä henkilöllä ylipainon kertymisen syynä oli em. syiden kombinaatio. Jne jne…
Jos joku yksittäinen tekijä pitää väen väkisin löytää, niin sen voisi nimetä ajan hengen mukaisesti ”tehokkuudeksi”. Koko ajan pyritään parempaan tehokkuuteen vähemmällä työmäärällä: Esim. ensin oli harja ja rikkalapio. Sitten tuli imuri. Nyt löytyy jo siivousrobotteja, jotka hoitavat työt ihmisen puolesta.
Ja eihän sitä tiedä, vaikka ravinnon rasvan määrään vähentyminenkin olisi ylipainoa selittävä tekijä – ainakin joillakin yksilöillä. Ylipainoepidemian syy se ei kuitenkaan ole.
On se kovassa tuo teidänkin uskonne Mikko, Saska ja TTM. Ei tiedemiesten pitäisi noin ajatella. Kun isketään fakta pöytään pitää nöyrästi myöntää olevansa väärässä eikä jankuttaa epätoivoisesta asiasta. Se autoilu kasvoi 60- ja -70 paljon enemmän kuin -80 tai -90 luvuilla. Niin pitkät kuin lyhyet matkat. Näin se on, halusitte tai ette, oli se virallisen linjan totuus tai ei.
VastaaPoistaJa taas eletään kuten opetetaan TTM. Eiköhän se liikunnan "väheneminen" ole niin ikään yksi tekijä johon sinä viittaat. Pyrit nimenomaan korrelaatiolla lihavuuteen perustelemaan lihavuuden kasvua. Tosin on se epätoivoista. Liikunta kun on kasvanut, halusit tai et.
Rasva vähenee -> hiilarit kasvaa -> nälkä ei tyydyty -> lihotaan. Näin se meni minulla yli kymmenen vuotta. Ja suomen kansalla on kolmekymmentä.
Olen minä niin pettynyt. Kuinka pitkään lapsia vielä kidutetaan ennenkuin tämä kaikkien aikojen moka myönnetään ?
TTM: "Ja eihän sitä tiedä, vaikka ravinnon rasvan määrään vähentyminenkin olisi ylipainoa selittävä tekijä – ainakin joillakin yksilöillä."
VastaaPoistaMinä veikkaan että kyse on ennemminkin laadusta kuin määrästä.
Saska: "on hyvin tunnettu tosiasia, että kehittyvissä maissa tulot korreloivat liikapainon kanssa positiivisesti, ja kehittyneissä maissa taas taas päinvastoin"
VastaaPoistaTämän tiedän kyllä. Pointtini siis oli, että lihavuusepidemiaa ei voida selittää yksinomaan elintason nousulla. Yksi asiaan liittyvä olosuhde se voi toki olla. Köyhä ei kertakaikkiaan voi syödä liikaa, mutta vain osa rikkaista syö liikaa.
"minkä vuoksi karppi ei voi syödä pehmeää rasvaa?"
Toki voi syödä ja syö. Oma kysymykseni on, kuinka paljon kannattaisi?
Mainitsit pari katsausartikkelia. Mihin energiaprosenttiin asti niissä on esitelty PUFAn käytöstä lisääntyvää terveyshyötyä?
Kyllä länsimaissa köyhä syö niin että napa ratkuu. Me olemme saavuttaneet jo kauan sitten sen tason, jossa köyhyys ei estä lihomista, vaan ainoastaan kalliisti syömisen. Siis myös terveellisen syömisen, koska se on tutkitusti (! pahoittelen !) kallista.
VastaaPoistaHatara muistini ei ole onnistunut paikantamaan sitä tutkimusta, jossa PUFA:n absoluuttista määrää käsiteltiin, mutta muistikuva on, että lähemmäs 20 E% asti ei ole havaittu haittoja. Molemmat katsaukset esittivät, että aiemmat epäilykset perustuivat eläinkokeisiin sekä tutkimuksiin, joiden tulos on sittemmin kyseenalaistettu, mutta että kaikki tuoreemmat tulokset ovat päinvastoin viitanneet PUFAn (hyvin monissa n-3/n-6 -suhteissa) olevan suojaava tekijä.
Näistäkään tutkimuksista ei ole varsinaisesti karpille hyötyä, koska kokonaisrasvapitoisuus liikkuu 30 ja 40 välillä. En tiedä kuinka hyvin on tullut sisäistettyä se, että rasvan absoluuttisen määrän ohella tärkeää ovat rasvojen keskinäiset suhteet. Varmaan hyvinkin. Kun rasvapitoisuus on hyvin korkea - eli kun hiilarien sijaan energiaa otetaan rasvoista - minä pitäisin järkevimpänä lisätä yksinkertaisesti tyydyttymättömien *osuutta* kaikista rasvoista. Ottaisin siis mieluummin mallia eskimoista kuin masaista.
Pers'aukiset lihovat yli 5000 dollarin/bkt/nuppi maissa enemmän kuin varakkaammat kun he ovat pakotettuja ostamaan enemmän halpoja makarooneja, riisejä, perunoita, maissia jne. ja sivistyneesti välttelevät rasvaa.
VastaaPoistaPekka Puska ja muu yläluokka syö paljon enemmän sisäfilettä ja vuohenjuustoa.
Suosittelisin pers'aukisella läskille esim. kaalia ja jauhelihaa, voin ja näkkärin kera ja kananmunaa aamupalaksi
Seppo on malliesimerkki siitä, miten hiilarirajoitus voi parhaimmillaan toimia. On kohtuullisen harvinaista, että painoindeksillä 36 sokerit ja lipidit ovat kunnossa. Onnea jatkoon!
VastaaPoistaMinulle yksi tärkeä syy suhtautua avoimesti (lue: positiivisesti) rasvan määrän lisäämisen ruokavaliossa on juuri sen vaikutus lihavilla ihmisillä. Pari tuoreehkoa tutkimusta on antanut viitettä siitä, että nimenomaan ylipainoisilla rasva on ainakin nopeita hiilareita parempi vaihtoehto. Nämä tulokset eivät ole karpeilta, vaan ”normaalista” ruokavaliosta, joten niitä voi lukea niin, että ylipainoisen joka syö suositusten mukaan 30 E% rasvaa, kannattaisi kenties lisätä sitä ainakin 40 E%:in – kunhan pitää huolta laadusta, eli korvaa sokereita tyydyttymättömillä. Jos PUFAt pelottavat, niin oliiviöljyllä sitten.
Luonnollisuus on arvo, vähän samalla tavoin kuin Jumalaan uskominen. Siitä on mahdotonta väitellä, koska kyse on uskosta.
On kuitenkin harhakäsitys, että NYKYINEN eläinrasva olisi ”luonnollista”. Villieläinten rasva on ollut hyvin toisenlaista kuin tehotuotannon eläinten. Rasvaa on ollut vähemmän ja se on ollut juoksevampaa. Nykyiseen eläinrasvaan ihastuminen on tämän vuoksi mielestäni silmien ummistamista tosiasioilta.
En suinkaan väitä, että kasviöljyt olisivat nekään luonnollisia: ne ilmestyivät ihmisten ruokavalioon vasta n. 100 vuotta sitten. Pistän ne kuitenkin etusijalle kahdesta syystä:
- tutkimukset osoittavat, että juokseva on kovaa terveellisempää nykyihmiselle
- oikein valitun kasviöljyn koostumus on lähempänä sitä, mihin ihminen on evoluutiossa tottunut
Saska
PS. Lihavuudesta ei ole syytä ryhtyä huutamaan, menee vain kuulijoilta into kuunnella. Sami on esittänyt hypoteesin, minä jään odottamaan sen todistamista tieteen keinoin. Voisin esittää vastahypoteesin: lihavuuden yleistyminen menee käsi kädessä eläintuotteiden kulutuksen kasvun kanssa, globaalisti ja lokaalisti. En kuitenkaan usko tähänkään. Erinomainen esitys ongelman moniulotteisuudesta on alla oleva artikkeli.
Swinburn et al. Diet, nutrition and the prevention of excess weight gain and obesity. Public Health Nutrition (2004), 7:123-146
Olen yrittänyt sanoa tätä jo liian monta kertaa, mutta menkööt nyt vielä kerran. VHH -ja muut vastaavat kikkailut ovat vain ERITYISRYHMIEN juttuja. Mun mielestä on ihan naurettavaa lähteä yleistämään asioita jonkun pienen väestöryhmän tarpeiden perusteella. Suurin osa tämän maan läskeistä laihtuisi ihan sillä, että ihmiset hilaisivat sen ahterinsa lenkille ja katsoisivat vähän mitä suuhunsa pistävät. Sillä tavalla minä laihduin 15kg. Niin ja en ollut silloin kuullutkaan mistään VHH:sta, onneksi. Purin porkkanaa ja kuivaa leipää, ja kävin lenkillä. Oli joo vähän nälkä välillä, voi voi. En ole muuten juonut lehmänmaitoa 10 vuoteen, ja cooper menee ikämiehenä n. 3700m. Ja mitä tämä juttu todistaa? No ei mitään, mutta toisaalta se kertoo ehkä siitä, että ei nähdä metsää puilta. Nykyaikainen toimistossa ja autossa istuskelu ja BB:n tuijottaminen johtaa väistämättä lihavuuteen, aivan sama mitä syö. Siihen ei se pari spinning-tuntia viikossa auta.
VastaaPoistaSori vaan, mutta pakko oli sanoa asiat suoraan niin kuin minä ne ymmärrän.
- jt
"Pari tuoreehkoa tutkimusta on antanut viitettä siitä, että nimenomaan ylipainoisilla rasva on ainakin nopeita hiilareita parempi vaihtoehto."
VastaaPoistaKävin eräässä tilaisuudessa jossa lääkärit kertoivat mitä terveyshyötyjä on saatu lisäämällä rasvan määrää ja vastaavasti vähentämällä elimistöön tulevan sokerin määrää. Ennen viimeisenä mainittua ylipainon vähenemistä oli aika pitkä luettelo nykyaikana yleistyviä sairauksia.
Tämä meidän viimeisin ravitsemusmuutos lähti ajatuksesta että ravinnon kova eläinperäinen rasva lisää sydänkuolleisuutta. Siitä esitettiin vakuuttavia kuvia ja esitetty syy-seuraussuhde meni läpi.
Sain eilen hyvältä ystävältä linkin tuoreeseen raporttiin: "European Cardiovascular Disease Statistics 2008 edition"
http://www.heartstats.org/uploads/
documents%5Cproof30NOV2007.pdf
Sieltä löytyy mielenkiintoisia havaintoja kuten se että rasvan määrä ravinnossa näyttäisi tuottavan pienemmän sydänkuolleisuuden oli kyseessä sitten kasviöljyt (esim. Italia) tai maitorasva (esim. Sveitsi). Eniten maitorasvaa käyttävät kansat eivät ole todellakaan huonompien joukossa, mutta vähän rasvaa käyttäviä sieltä löytyy tungokseksi asti.
Eihän nuokaan tietysti mitään todista mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia kuitenkin kun miettii miten huolissaan meillä ollaan esim. voin käytöstä...
jt: hienoa että olet noin kovassa kunnossa mutta olet oikeassa siinä että se ei todista mitään siitä miksi väestön tasolla (nuoret miehet) muutos on ollut niin suuri.
westie: "hienoa että olet noin kovassa kunnossa mutta olet oikeassa siinä että se ei todista mitään siitä miksi väestön tasolla (nuoret miehet) muutos on ollut niin suuri."
VastaaPoistaEhkä yritin sanoa jotakin semmoista, että varusmiesten kunnon muuttuessa surkeasta umpisurkeaksi on aivan hölmöä hakea syitä jostakin lehmänmaidosta. Monesti se yksinkertaisin ja ilmiselvä selitys on oikea. Ne lihavat ja laiskat varusmiehet ulkoilevat liian vähän.
Toki nykyaikainen teollinen ruokakin on umpisurkeaa, mutta se ei yksistään selitä lihavuutta.
- jt
"Ehkä yritin sanoa jotakin semmoista, että varusmiesten kunnon muuttuessa surkeasta umpisurkeaksi on aivan hölmöä hakea syitä jostakin lehmänmaidosta."
VastaaPoistaEi lehmänmaidon kulutuksessa käsittääkseni ole mitään suurta muutosta tapahtunut viimeisen 30-vuoden aikana, joten se onkin aika epätodennäköinen "syyllinen" tuohon havaintoon. Sen koostumuksessa tosin on tapahtunut muutosta kovastikin ja se ajoittuu juuri sille aika välille.
Onko laiskojen ja läskien varusmiesten osuus kasvanut tasaisesti 80-luvun alusta tähän päivään? Lasten ja nuorten ylipaino lähti kyllä nousuun 80-luvun puolen välin aikoihin mutta varusmiesten cooperin huippu vuosi oli 1979 ja sen jälkeen alkoi tasainen alamäki.
"Monesti se yksinkertaisin ja ilmiselvä selitys on oikea. Ne lihavat ja laiskat varusmiehet ulkoilevat liian vähän."
VastaaPoistaKysymys kuuluukin, miksi näin käy?
Miksi he liikkuvat liian vähän? Mikä saa heidät jäämään aloilleen?
Muistatteko vielä viime vuoden puolella julkaistua tutkimusta, missä todettiin, että lihavoituminen johti vähään liikkumiseen mutta vähäinen liikkuminen ei johtanut lihavoitumiseen. Huomatkaa kausaalisuus.
Eikö teitä ihmiset mietitytä miksi näin käy? Mikä tekee ihmisestä "energiasäästelijään" eli laiskan?
Taubesinsa lukeneet tietävät mahdollisen ratkaisun. Loput tuntuvat syyttävän elintasoa ja pääkopan sisäisiä asiota.
Jt:
VastaaPoistaOnnitteluni mainiosta cooper tuloksesta ja hienosti onnistuneesta laihdutuksesta. EI kukaan epäile etteikö harjoittelu parantaisi kuntoa.
Kun kerrat tiedät mikä on fiksua ja mikä hölmöä niin vastaapa tähän minkä Westie sulle jo esitti.
Miksi lihavuus ei lähtenyt kasvuun -60 ja -70 luvuilla, ei liioin kunnon heikkeneminen, vaikka elintaso nousi ja esim. autojen määrä räjähti käsiin ?
Saska: Saanet todellakin odottaa tutkimustulosta joka osoittaisi voin ja maidon(rasvojen) demonisoinnin vaikuttaneen kestävyyskunnon ja lihavuuden käsiin räjähtämiseen. Uskon tietty että rasvojen demonisointi kokonaisuudessaan on syypää noihin, ei siis pelkästään voi ja maidon rasvat.
Mitäs arvelet mimmoinen halukkuus Matti Uusituvalla ja Pekka Puskalla olisi toteuttaa moinen tutkimus ? Entäpä vaikuttaisikohan herrojen ennakkoasenne lopputulokseen ?
"lihavuuden yleistyminen menee käsi kädessä eläintuotteiden kulutuksen kasvun kanssa, globaalisti ja lokaalisti"
Ei mene, esim. kananmunien kulutus on romahtanut viimeisten 30v aikana OECD maissa ja paino noussut, niin ja samoin esim. ne maidon rasvat ja voi.
"On kuitenkin harhakäsitys, että NYKYINEN eläinrasva olisi ”luonnollista”. Villieläinten rasva on ollut hyvin toisenlaista kuin tehotuotannon eläinten. Rasvaa on ollut vähemmän ja se on ollut juoksevampaa. Nykyiseen eläinrasvaan ihastuminen on tämän vuoksi mielestäni silmien ummistamista tosiasioilta."
Varmaankin osittain näin, mutta kyllä tyydyttynyttä rasvaa sai kivikauden ihminenkin. Esim. luuytimestä ja sisäelimistä ja elukoiden rasvakerroksista. Monityydyttyneet rasvat lienevät tulleen esim. siemenistä ja pähkinöistä - ja osittain kaloista ja muista elukoista.
Eläintuotteiden kulutuksesta - joka siis mielestäni olisi hyvä hypoteesi lihavuuden takana - näkee lillukanvarsia (kananmuna ja voi) oleellisempaa tietoa täältä:
VastaaPoistaFAO. Livestock’s long shadow. Environmental issues and options.
Rome: Food and Agriculture Organisation, 2006: 414.
Tästäkin asiasta keskustelu minun ja Samin välillä on jo käyty aiemmin tässä blogissa.
Saska
No coopertulokseen vaikuttaa eniten cooperin testiin harjoitteleminen. Harjoittelun vaikutus on PALJON isompi kuin minkään ravintokikkailun, tai lehmänmaidon ja margariinin koostumus. En minä vaan tiedä onko varusmiesten kunto noussut tai laskenut, mutta minun aikanani (90-luvun alussa) suurinta osaa ei vaan kiinnostanut ottaa edes juoksuaskelia testissä. Ei "napannut".
VastaaPoista- jt
Täytyypä tutustua Saska ajan kanssa tuohon lähettämääsi aineistoon. Nyt täytyy tehä välistä pikkusen businestakin.
VastaaPoistaEpäilemättä harjoittelulla on isompi merkitys kuin ravinnolla, ainakin niin kauan kun ravintoa on edes jotain saatavilla.
Tässä nämä armeijan cooper tulokset vuodesta -75 lähes tähän päivään
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00272
On niin vaikea uskoa, että vuosien -75 - 80 varusmiehet olisivat vuosi vuodelta treenanneet enemmän ja sitten seuraavat lähes kolmekymmentä vuotta tasaisesti vähemmän. Olen esittänyt oman hypoteesini kunnon heikkenemiseen jota en tietty tässä pysty todistamaan.
Sen sijaan olen tässä viestiketjussa todistanut vääräksi viranomaisten väitteet autoistumisen aiheuttamasta kunnon heikkenemisestä
"Eläintuotteiden kulutuksesta - joka siis mielestäni olisi hyvä hypoteesi lihavuuden takana - näkee lillukanvarsia (kananmuna ja voi)"
VastaaPoistaSeppo ja moni muukin on käytännössä osoittanut että terveys ei ole välttämättä kiinni BMI:stä tai kehon rasvan määrästä.
Tuosta lihomisesta ja sen syistä ei päästä tuskin koskaan tällaista jankkaamista pidemmälle, mutta tuo cooperin testitulos ja tyypin 2 diabetes tarjoaisi paljon herkullisemman tarkastelualustan varsinkin jos siinä lähdettäisiin liikkeelle siitä mitä nykyelintapojen vaikutuksista niiden syntyyn tiedetään.
Hiilarit ja rasva voi lihottaa mutta miksi sairastumme? Lihava voi tervehtyä vaikka rasvaa on runsaasti, joten mun mielestä se mitä vaaka näyttää ei ole avainkysymys.
Saska: meneekö paljon metsään jos heittäisin sellaisen hassun kommentin ilmaan että nykyravitsemuksella suomalaisten suurin lähde insuliiniherkkyyden kannalta ongelmallisimmalle rasvahapolle palmitiinihapolle on yhdistelmä sokerit, alkoholi ja tärkkelys.
Ja voihan tuon cooperin tuloksen laskun takana ihan hyvin olla jt:n esittämät asiat mutta kukaan ei toisaalta tiedä miten asia on oikeasti joten eri teorioiden pohtiminen on ihan hauskaa.
Westie, minä en jaksa uskoa biokemiallisten kausaliteettien olevan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksellisempiä. Lihavuuden ratkaisua en usko löytyvän mistään yksittäisestä ravinteesta tai ravinteiden joukkiosta. Tässä mielessä ongelma on toisenlainen kuin vaikkapa atooppinen ekseema, paksusuolen syöpä tai ateroskleroosi. Tämän vuoksi en osaa sanoa hypoteesistasi mitään.
VastaaPoistaJa Sami: vastalause! Yhteiskunnan muutoksia ei voi yksinkertaistaa yhdeksi autograafiksi (jonka senkin tulkitset väärin (kuten aiemmin selitin)). Mutta nyt loppu tämä. Vaikken busineksiin menekään.
Saska
"minä en jaksa USKOA biokemiallisten kausaliteettien olevan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksellisempiä"
VastaaPoistaUsko oli kova silloin kun muutoksen ryhdyttiin vaikka kontrolliryhmä pettikin ja kritiikki oli ajoittain kovaa. Eteenpäin kuitenkin mentiin ja nyt niitetään ehkä sitten sen uskon satoa. Ehkä olisi ollut parempi että oltaisiin mietitty ja kuunneltu enemmän.
Yhteiskunnan ohjauksessa se ongelma onkin ollut ja siksi se oli niin merkittävä; ei noin selkeää muutosta kansalaisten käyttäytymisessä saada aikaan ilman yhteiskunnan voimakasta puuttumista.
"Lihavuuden ratkaisua en usko löytyvän mistään yksittäisestä ravinteesta tai ravinteiden joukkiosta."
Ei löydykään, siksi lihavuuden syiden etsiminen (tai niistä kiistely) onkin aikalailla ajanhukkaa (kuten edellä kirjoitinkin) ne on niin yksilöllisiä juttuja.
Täydennys edelliseen: luin Westie kommenttisi huonosti ja ymmärsin sen väärin. Ihan järkeenkäypä ajatus. Alkoholia, kuiduttomia hiilareita ja sokereita vähemmän, tilalle juoksevia rasvoja -> insuliiniherkkyys saattaa parantua vaikka paino pysyisi ennallaan.
VastaaPoistaSaska
Saska: "Luonnollisuus on arvo, vähän samalla tavoin kuin Jumalaan uskominen. Siitä on mahdotonta väitellä, koska kyse on uskosta."
VastaaPoistaOlipas yllättävä kommentti, etkös sinä kuulu vihreisiin ;)
Pidän kiinni siitä mitä aiemmin kirjoitin. Ei voi mennä kamalan pahasti harhaan jos pyrkii(!) syömään sitä ravintoa mihin ihminen on evoluution kautta tottunut. Samalla tietysti ottaen huomioon omat rajoitukset, vointi ja mieltymykset. Vaihtoehtoja miten lautasensa täyttää jää varmasti runsaasti. Näyttää kuitenkin olevan harvinaisen laaja yksimielisyys siitä, että sokeri ja muut "puhdistetut" elintarvikkeet kannattaa jättää minimiin.
Mahtaako tehotuotannolla tuotettu liha olla rasvaisempaa kuin ennen? Mikä on varmaa on, että ennen ne rasvaisimmat palat olivat halutuimpia ja koko ruho (sisäelimineen) käytettiin hyväksi.
Pihan poikki kulkee usein hirviä ja peuroja, olishan se hieno kun vois ne laittaa pakkaseen!
-jt: "Ne lihavat ja laiskat..."
Jääköön, en viitsikään kommentoida!
Saska ja Westie: jos se lihavuuden syistä väitteleminen on turhaa, niin erittäin turhaa on esim. suomalaisen veronmaksajan tuhlata rahoja ravitsemusterapeuttien koulutukseen ainakin mitä lihavuuteen tulee.
VastaaPoistaMielestäni sillä, että lihavuuteen on monta syytä, ei voi perustella sitä etteikö olisi jokin perustavaa laatua oleva "yksittäinen" muutos esim. ravitsemuksessa joka suuressa mittakaavassa aiheuttaisi lihavuuden keskimääräisen kasvun.
Seppo sanoi: "Ei voi mennä kamalan pahasti harhaan jos pyrkii(!) syömään sitä ravintoa mihin ihminen on evoluution kautta tottunut."
VastaaPoistaOlen täsmälleen samaa mieltä! Mutta silti käyttäisin tätä evoluutiokorttia äärimmäisen varovasti, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mihin ihmisen elimistö on sopeutunut. Toki voimme kypsennettynä syödä yhtä sun toista, mutta ymmärtääkseni ihmisen ns. luonnollisesta ruokavaliosta ei olla yksimielisiä. Itse olen kallistumassa siihen, että se ei ole kovinkaan lihapainotteinen, mutta se on vain oma mielipiteeni.
""Ne lihavat ja laiskat..."
Jääköön, en viitsikään kommentoida!"
Kieltämättä ilmaisin asian hieman rumasti. Mutta se 2400m cooperissa on nuorelta mieheltä niin ala-arvoinen tulos, että en tiedä miten sitä voi nätimmin ilmaista. Kyse ei ole mistään mystisestä maitorasvan puuttumisen vaikutuksesta kestävyyskuntoon, koska sitä kestävyyskuntoa ei yksinkertaisesti ole.
- jt
Westie: "terveys ei ole välttämättä kiinni BMI:stä tai kehon rasvan määrästä"
VastaaPoistaAinakin voi sanoa että BMI on heikko lihavuuden mittarina ja terveysongelmien ennustajana. Onhan tunnettua, että viskeraalinen rasva, joka kerääntyy sisäelinten ympärille on huomattavasti haitallisempaa kuin tasaisesti koko kroppaan kerääntyvä ihonalainen rasva. Paremmin ongelmista kertoo varmaan vyötärö/lantio-suhde tai "mahan korkeus" selällämakuulla.
-jth: "kukaan ei oikeasti tiedä mihin ihmisen elimistö on sopeutunut"
Minun käsitykseni mukaan on mahdollista aika pitkälle päätellä se mihin ruokavalioon olemme evoluution kautta sopeutuneet. Esim gorillalla, joka on lähes kasvissyöjä, on paljon pidempi suolisto. Sialla, joka on kaikkiruokainen, on samantyyppinen ruoansulatusjärjestelmä kuin meillä. Arkeologit ja paleontologit puolestaan ovat löytäneet todisteita siitä, että kun ihmiset alkoivat syödä enemmän viljoja ja tärkkelyspitoisia ruokia, näkyy se löydöksissä mm. huonompina hampaina. Eli ihminen on ollut kaikkiruokainen, pääasiassa eläinperästä ruokaa syövä otus. Vaihtelua on ollut, mutta puhtaasti vegetaarista ruokaa syöviä populaatioita ei ole esiintynyt (ennenkuin kuin aivan hiljattain).
Näin minulle on kerrottu.
Seppo: "Eli ihminen on ollut kaikkiruokainen, pääasiassa eläinperästä ruokaa syövä otus."
VastaaPoistaTässä vaan menee niin helposti sekaisin monta asiaa:
1. Biologia. Millaisen ravinnon hyödyntämiseen ja hankkimiseen ihmisen elimistö on oikeasti sopeutunut miljoonien vuosien kuluessa (ruoansulatus, "aseet", eli hampaat ja kynnet jne).
2. Kulttuuri ja teknologia. Aseet, monimutkainen ruoan kypsennyt ja valmistus ei ole biologiaa, vaan kulttuuria. Samoin se, mitä eläin nimeltä ihminen juuri tällä hetkellä syö.
3. Uskonto ja romantiikka. Onko ihminen suuri metsästäjä ja luomakunnan kruunu?
4. Politiikka ja kaupalliset intressit. Tätä ei varmaan tarvitse edes aukaista.
Mielestäni ruokavalion lähestyminen evoluution kautta on niin monimutkainen juttu, että olen itse luovuttanut jo aikaa sitten. Ja oli se sitten mitä hyvänsä, emme voi sitä enää supermarketeista löytää. Itse kunkin on varmaan viisainta valita hyllyitä vaan sen värisiä ja muotoisia paketteja että ei tule kipeäksi.
- jt
http://www.kookosravinto.com/artikkelit.htm
VastaaPoistaMitä ajattelette oheisesta?
Olen ihmetellyt yhtä asiaa tässä rasva/öljykeskustelussa.
VastaaPoistaMistä Suomessa ja yleensäkin Pohjolassa elänyt ihminen on saanut kasvipohjaisia rasvoja muutama sata vuotta sitten? Eikös nämä rypsit/rapsit ym kasviöljyt ole aika tuoreita keksintöjä (ihmisen kehityshistoriassa)? Oliiviöljyä on ollut muutamia tuhansia vuosia, mutta ei meillä. Tuskin kukaan on jaksanut muutaman loppukesän viikon aikana pureskella mustikan siemeniä siinä määrin, että siitä olisi ollut huomattavaa vaikutusta kasvirasvan saannissa. Jossain päin maapalloa on osan vuotta saanut esim. avokadoa ja pähkinöitä; niissähän niitä rasvoja on, mutta...
Varmaankin rasvat on meillä saatu eläimistä, linnuista ja kaloista. Onko meidän leveysasteilla yleensäkään mitään sellaista kasvia/siementä/marjaa mistä olisi saatu mainittavia määriä rasvoja muinoin (tai nykyään)?
Nyt kasvipohjaisia pidetään kaiken aana ja oona ja samalla hyljeksitään eläinperäisiä rasvoja. Kasvirasvoja pidetään tervellisinä, ainakin parempina kuin eläinrasvoja. Kuitenkaan ei tällä maapallon kolkalla ole kovin pitkäaikaista kokemusta kasvirasvoista.
vpks
Saska, me taidetaan nyt puhua eri asioista. En ole niinkään kiinnostunut suurimmasta PUFAn turvallisesta määrästä vaan suurimmasta sellaisesta määrästä, jolla terveyshyöty on vielä kasvanut.
VastaaPoistaJari, muistikuvani olivat suurimmasta terveellisestä. PUFAa kun ei voi katsoa yksin, vaan kyse on siitä, mitä se korvaa. Noilla korkeilla tasoilla on järkeä vain, jos vastaavasti tieltä on poistunut vaikkapa sokeria tai transuja tai kovaa rasvaa.
VastaaPoista"http://www.kookosravinto.com/artikkelit.htm
VastaaPoistaMitä ajattelette oheisesta?"
En osaa sanoa.
Tämä "vähän rasvaa" -jesuiittojen pyhä hokema on täysin kaheli:
"rasvaa tulee välttää koska se sisältää 9kCal/g ja hiilihydraatit 4 kCal/g"
Tässä on aivan yhtä paljon järkeä kuin siinä vanhassa vitsissä jossa kysyttiin:
"Kumpi painaa enemmän kilo höyheniä vai kilo rautanauloja"
Ei ole mikään temppu syödä 100g leipää, mutta yritäpä mutustella 30g voita. Jälkimmäisessä siis vähemmän energiaa.
Tokihan meidän on otettava huomioon myös muut suureet kuin pelkkä tiheys. Niin verrattaessa höyhenien ja rautanaulojen massoja kuin rasvojen ja hiilihydraattien lihottavaa vaikutusta.
Kovasti paljon kiitoksia kommenteistanne! Käyn kommenttejanne läpi oikein ajatuksella jossain vaiheessa nyt kun pitkä luento- ja kirjoitusrumba on hiukan hellittämässä.
VastaaPoistaKäykää ihmeessä kaikki lataamassa koneellenne Canibais e Reisin kokoama loistava tietokanta 86 maan terveys-, ruoka- ja elinikätilastoista. Excelissä voi tehdä vaikka minkä näköistä korrelaatiokäppyrää esim elinikäodotuksista eri ruokavalioita syövistä kansoista. Johtopäätöksien vetäminen on sitten eri juttu.
VastaaPoistaTäällä ei ole konsti eikä mikään tehdä käyrä joka laittaa hyvin kyseenalaiseksi Ansel Keysin aikanaan julkaisemat kauaskantoiset tutkimustulokset.
Canibais e Reis on siis sivuston nimi, ylläpitäjä on Ricardo Carvalho!
VastaaPoistaKIITOS Seppo hienosta linkkivihjeestä, joka vei Ricardo Carvalhon sivuille! Olen koko aamupäivän käynyt läpi tietokantaa ja sieltä löytyy paljon yllätyksiä. Erittäin käyttökelpoinen resurssi ja ISO kumarrus tohtori Carvalholle.
VastaaPoistaSami: kommentoit, että...On niin vaikea uskoa, että vuosien -75 - 80 varusmiehet olisivat vuosi vuodelta treenanneet enemmän ja sitten seuraavat lähes kolmekymmentä vuotta tasaisesti vähemmän. Olen esittänyt oman hypoteesini kunnon heikkenemiseen jota en tietty tässä pysty todistamaan.
VastaaPoistaTuo aika oli Virenin ja Vasalan kulta-aikaa Suomen yleisurheilussa ja se varmasti innosti nuoria juoksemaan...80-luvulla ei enää pärjätty samaan tahtiin ja juoksemisinto alkoi hiipua :-) Voisi ainakin hieman johtua tästä...
Juha Eriksson
Juha Eriksson
Juu-u Juha. Vasala ja Viren kelasivat hienosti. Heillä oli myös hyvä ruokavalio. Kts. "lassen eväät" näiltä Christerin sivuilta.
VastaaPoistaMä itse olin lapsi 80-luvulla ja kyllä se Lasse oli idoli silloinkin. Meidän kuntomme kuitenkin tasaisesti lähti laskemaan. Aivan samoin kuin paino nousemaan.
Neuroottinen rasvojen imurointi on saatava loppumaan ennenkuin olemme maksaneet monta pankkitukea lihavuuden hoidon vuoksi.
Luin äsken uudestaan tämän kirjoituksesi. Se osoittaa miten avarakatseisesti suhtaudut ravintovalistukseen. Tiedän sinut vankaksi voin syöjäksi ja lihaa sekä juustoja popsit mieluusti. Et kuitenkaan anna tämän sekoittaa mieltäsi, vaan annat täyden tunnustuksen tutkimukstiedoille. Nostan hattua! Tämä kirjoitus pitäisi nostaa uudelleen esiin! Hyvää juhannusta sinulle Krisu!!
VastaaPoistaTehdään näin Seppo. Parasta mahdollista juhannusta sinullekin!
VastaaPoista