maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Terveysruokaa

***
Terveysruoan kunniataulukko

  • vihannekset ja juurekset (sipuli, kaali, punajuuri, lanttu)
  • luomu hedelmät (appelsiini, omena, persikka, avokado)
  • metsämarjat (mustikka, puolukka, karpalo, lakka)
  • luomu- ja riistaliha (sianliha, poron ja hirven liha)
  • ruisleipä (100% ruista)
  • kala (syö isoja ja pieniä kaloja vuorotellen 2-4 kertaa viikossa, viljeltyä ja villiä meri- ja järvikalaa, mitä rasvaisempaa kalaa sen parempi)
  • luomu kananmunat (paras proteiinilähde, terveellistä ja pehmeää rasvaa runsaasti sekä tärkeimpiä vitamiinejamme hyvin säilyvässä luonnon paketissa)
  • ripaus eksotiikkaa (goji, acai, tuore taateli yms.)
Lääkäri Hippokrateen väitetään lausuneen, että ravinto olkoon lääkkeemme. Tällä tavalla lääketieteen isä halusi korostaa terveellisen ravinnon tärkeyttä. Ravitsemus ja terveys kulkevat käsi kädessä. Pyrkiessämme syömään sellaista ruokaa, jolla terveys ei lähde, joudumme vakavissamme pohtimaan omia ruokavalintojamme. Ravitsemuksesta käytävä monisäikeinen keskustelu on jatkunut läpi vuosituhansien. Tutustutaan hetkeksi terveelliseen ruokaan. Voiko sanoa, että on sellaista ruokaa, jolla terveys ei taatusti lähde? Tutustu terveysruoan kunniataulukkoon! Mikä nakertaa meidän terveyttämme?

Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä?
Tuon tässä kirjoituksessani esille eri henkilöiden käsityksiä terveellisestä ruoasta. Heitä yhdistää palava halu tarjota meille parasta mahdollista tietoa. Toinen näistä, dosentti Mikael Fogelholm, on työnsä puolesta (Suomen Akatemian terveyden yksikkö) jo pitkään vaikuttanut tiedoillaan ja mielipiteillään julkiseen ravitsemuskeskusteluun. Olli Posti on nuori luonnontieteiden opiskelija, joka vakavan sairautensa takia on päättänyt perehtyä Hippokrateen opetukseen erityisen tarmokkaasti.

Dosentti Fogelholmin mielestä suomalaisten terveyttä nakertaa:
  • lisääntyvä alkoholinkäyttö
  • yleisen fyysisen aktiivisuuden (=työ, arkiliikunta) väheneminen ja erityisesti siihen liittyvä lihavuus
  • tupakointi vähemmin koulutettujen keskuudessa
  • liiallinen sokerin ja valkoisen viljan käyttö
  • etenkin miehillä liian vähäinen vihannesten ja hedelmien käyttö
Olli Postin mielestä on aika hassua kiistellä kovista rasvoista, hiilihydraattimääristä ja vaikkapa lisäproteiinin ajoituksesta, kun ruoan laatu on kautta linjan päin metsää (tai pikemminkin päin tehdasta). Paljon turhia lisäaineita, ravinneköyhää syötävää, teollisesti käsiteltyä pöperöä, josta kaupan hyllyt notkuvat ja ihmisten ruokakaapit täyttyvät.
Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä? Osuvampi kysymys voisi olla: miten ihmeessä me olemme edelleen näinkin hyvässä kunnossa? Jokainen biologi tietää, ettei ihminen ole perinnöllisesti niin kaukana karhusta, että olisimme sopeutuneet ”Metripitsaan”.

Terveellisin mahdollinen ruoka
Mistä tunnistaa terveellisen ruoan? Mikael Fogelholmin mielestä terveellisyys on aina kytköksissä ruokavalioon kokonaisuutena. Pienen painostuksen jälkeen Mikael suostuu nostamaan yhden terveellisen ruoka-aineryhmän esille aivan erityisen tarmokkaasti: vihannekset ja hedelmät. Näiden ruokien terveysvaikutuksista ei tarvitse kiistellä. Viedään vihannekset ja hedelmät terveysruokien kunniataulukkoon.

Olli on aivan samaa mieltä. Ollin terveellisintä mahdollista ruoka-käsitystä leimaa vahva kannanotto luonnonmukaisen (luomu) ruoan puolesta. Hän syö mieluusti luomua. Kesällä Olli syö kaikkea tuoretta, kevyttä ja raikasta mitä luonnosta löytyy. Luomuhedelmät ja vihersmoothiet ovat hänen mielestään täydellistä kesä- ja sporttiruokaa. Hän osaa nauttia yksinkertaisuudesta, joka saattaa ilmentyä esimerkiksi yhden ainoan luomuhedelmän antaumuksellisella nauttimisella tai sitten saa mennä vaikka 6 luomuappelsiinia jos siltä tuntuu! Talvella Ollin tekee enemmän mieli raskasta osastoa, kuten raakasuklaata ja lämmittäviä mausteita, kuten esimerkiksi cayennepippuri.

Terveellinen ruoka kallista?
Tarkoittaako terveellinen ruoka aina automaattisesti kallista ruokaa? Ei ainakaan Ollin mielestä. Idättäminen on lähes ilmaista puuhaa ja kotimaiset luomujuurekset sekä -kaalit ovat varsin edullisia. Hyvä suola ei maksa surkeaa enempää, ja vaikka parhaan suolan hinta voi jo olla moninkertainen, ero jää silti vuositasolla muutamaan hassuun euroon tai korkeintaan pariin kymppiin. Luomu tammenlehtisalaatin voi syödä useampaan kertaan, kun laittaa salaatin ikkunalaudalle kasvamaan. Ja kaikki itse kasvatettu ruoka on laadukasta, terveellisintä ja tavattoman edullista. Ja helppoakin se on, kunhan ensin opettelee tietyt rutiinit, tai hankkii automaattiset kasvatuslaitteet. Luonto tekee työn puolestasi.

Toukokuusta loka-marraskuulle Suomen luonto suorastaan pursuaa ilmaista superruokaa. Kuusenkerkät, koivunlehdet, voikukat ja nokkoset odottavat poimijaansa.

Mikaelin mielestä tarjouksissa on turhan usein ns. epäterveellisiä ruokia. Hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentaminen olisi ollut järkevä asia. Sen sijaan kaikkien ruokien ALV:n pienentäminen ei muuta ruokien keskinäistä hintasuhdetta, eli tämä muutos ei tule vaikuttamaan terveysvalintoihin millään tavalla.

Voit panostaa elämäsi laatuun syömällä ruokia, joilla terveys ei lähde. Joka päivä koko pitkän ja antoisan loppuelämäsi ajan. Jos vain haluat. Haluatko?

Lähde: C. Sundqvist. Millaisella ruoalla terveys säilyy? Kunto & terveys 3: 38-42, 2009

Lue tästä lisää terveyskirjoituksiani:

3 kommenttia:

  1. Olen kyllä osaksi samaa mieltä siitä, että suomalaiset ruokailutottumukset ovat päin prinkkalaa. Sama kai sillä on, mitä suositellaan, kun ihmiset eivät halua kuunnella suosituksia vaan syödä kaikkea, mitä sattuu tekemään mieli.

    Ruuan kalleudesta aina kiistellään. Minusta ruuan hinta ei ole niin älyttömän kallista. Ihmisten pitäisi opetella ostamaan järkevästi eikä mainosten mukaan. Kaupasta pitäisi osata ostaa koko lihaa ilman marinadeja, kokonaisia kaloja tai ainakin fileenä ja tuoreena eikä pakstealtaasta kalapuikkoja.

    Tuoreutta pitäisi osata arvostaa ja ennen kaikkea pitäisi opetella käyttäään hyvät ruoka-aineet hyödyksi ja ruuaksi! Nykyään tuntuu, että ostetaan pakastealtaasta ranskalaisia ja kaveriksi kalapuikot ja ehkä jotain muuta taikka sitten kokonaan valmisruokaa, kun ei ehditä ruokaa tekemään. Jälkkäriksi sitten jäätelöä taikka karkkia. Illaksi leffan kanssa sipsejä ja ehkä iltaplaksi lenkkiä. Sitten mietitään, miksi housut alkavat kiristämään. Samalla valitetaan ruuanhinnasta, vaikka oikeasti ei ole ostettu kunnon raaka-aineita.

    Suomalaisten ostotottumuksia pitäisi opettaa uusiksi ja arvomaailmaa.

    Itse olen opiskelija ja elän opintotuella erinomaiseti, vaikka osa väittää, että ei muka ruokaa riitä ja minulle jää jopa säästöön rahaa. Ostan koko lihaa, tuoreita kasviksia, vihanneksia, hedelmiä. Teen itse ruokani ja syön erittäin monipuolisesti. Suunnittelen yleensä viikonlistan kerralla. Pakastan tarjouksista löytämiäni raaka-aineita jne. Nyt on oma pieni kasvimaakin ja siellä kasvaa punajuurta, naurista, palsternakkaa jne. Satoa odottelen jo vesikielellä!

    ELi ihmisten asennetta pitäisi saada muutettua tästä ainaisesta kulutushysteriasta toiseen suuntaan.

    t.opiskelija

    VastaaPoista
  2. Hieno kommentti opiskelijalta! Olet selvästi oikeilla jäljillä.

    VastaaPoista
  3. Opiskelija kuvaa elämäntapaansa ja sen perusteella tuntuu ihan kummajaiselta koko tyyppi!

    Ja kuitenkin juuri noinhan, tai ainakin tuon suuntaisesti pitäisi enemmistön väestä elää ja toimia. Jolloin kummajaiset löytyisivät elämäntavasta, johon enemmistö väestöstä nyt lukeutuu.

    Hullunkurista!

    Johtopäätös: ei hyvältä näytä, kansantalous on kovilla ja pahoinvointi pysyy vähintään vakiona.

    Tuula

    VastaaPoista