Minua on tasapuolisuuden nimissä pyydetty kertomaan myös "ykkösleirin" tutkimusnäytöistä, eikä vain laulaa "kakkosleirin" sävelmää. Tämä on mielestäni kohtuullinen pyyntö ja se on itse asiassa helppo toteuttaa. Olenhan minä suurimman osan tiedemiesurastani viettänyt "ykkösleirissä". Jos haluat pohtia yhdessä minun kanssani sitä mahdollisuutta, että rasvankäytöstä varoittavat ovat todellakin oikeassa, silloin luet varmaan mielelläsi tämän kirjoituksen. Jos olet ns. fanaattinen "karppaaja", silloin sinun ehkä olisi parempi jättää tämä kirjoitus lukematta.
Äskettäin ilmestyi taas vakuuttava tutkimus, joka osoittaa, että tyydyttyneillä rasvahapoilla (eläinrasvoilla, voilla, läskillä) on suora yhteys sydänkuolleisuuteen. Tutkijat ovat uhranneet aikaansa tehdäkseen vakavasti otettavaa tutkimustyötä, ovat koonneet tutkimuslöydöksensä ensin käsikirjoitukseksi ja sitten on vielä riittänyt rohkeutta tarjota tuo käsikirjoitus julkaistavaksi arvostetussa tiedelehdessä. Monien tuntien työn tulos on nähtävissä koko tiedeyhteisölle kliinisen ravitsemustieteen tärkeässä julkaisussa American Journal of Clinical Nutrition. Tutkijat ovat taatusti ylpeitä työstään.
Ruotsalaiseen tutkimusryhmään kuuluvat:
- vast'ikään tohtoriksi ravintorasvoista väitellyt Eva Warensjö
- lahjakas gerontologian asiantuntija Johan Sundström, joka on osoittanut tutkimuksissaan mm. Uppsalan iäkkäiden miesten vasemman sydänkammion suurentuneen jos heillä oli metabolinen oireyhtymä (johtui Sundströmin mukaan siitä syystä, että söivät liian rasvaista ruokaa)
- monessa liemessä keitetty ja arvostettu ravitsemusasiantuntija Bengt Vessby
- kliinisen ravitsemustieteen ja aineenvaihdunnan professori Tommy Cederholm, joka on puhunut monta vuotta eläinrasvojen vaaroista. Hän väittää kivenkovaan, että eläinperäiset rasvat kohottavat LDL-kolesterolia, aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista ja lisäävät verisolujen paakkuuntumista. Hän ei ole mielissään jos jotkut suosivat voita ja eläinrasvoja
- Ulf Risérus on diabetestutkimuksistaan tunnettu tiedemies. Hän mm. pitää transrasvoista varoittavia populistisia juttuja paljon vähäisempinä merkitykseltään kuin niitä, joissa ihmisiä varoitetaan eläinperäisten rasvojen vaaroista
Sellaiset ihmiset, jotka syövät paljon eläinperäisiä rasvoja, ovat vaarassa kuolla sydänkohtaukseen. Uutta tässä tutkimuksessa on se, että eläinperäisen rasvan syönti on tutkittu epäsuorasti käyttäen ns. desaturaatio indeksiä. Et taatusti ole tästä kuullut. Minä olen kuullut tästä, mutta en tiedä pystynkö tämän asian sinulle selittämään. Joka tapauksessa, ennen kuin lähden asiaa selittämään, kerrottakoon mitä havaintoja tutkimusryhmä teki. Ensinnäkin tässä seurattiin 50-vuotiaiden miesten terveyttä eripituisia aikoja, joitakin jopa 33 vuoden ajan. Tarkoituksena oli löytää yhteys desaturaatio indeksin ja kuolleisuuden välillä. Ruokapäiväkirjat ovat epäluotettavia analyysityökaluja mm. aliraportoinnin takia. On paljon luotettavampaa käyttää jotakin biokemiallista merkkiä ravitsemustilanteesta. Juuri tällainen on tämä desaturaatioindeksi, merkki siitä minkälaista rasvaa on syönyt ja millaiseksi se sitten muuttuu elimistössämme. Voin heti kertoa, että tutkimuksessa löytyi desaturaatioindeksin ja kuolleisuuden suhteen yhteys. Muuten tutkimusta tuskin olisi ylipäätänsä julkaistu. Kuolleisuutta lisäsi tyydyttyneiden rasvahappojen nauttiminen. Jos halusi välttää ennenaikaisen kuoleman, oli hyvä nauttia monityydyttymätöntä alfa-linoleenihappoa, jota löytyy kasvirasvoista.
Entä sitten tämä desaturaatio indeksi. Mitä se on? Jep, nyt meni vaikeaksi, mutta yritetään! Tyydyttyneet rasvahapot käyttäytyvät kovin eri tavalla ihmiselimistössä. Eläinperäinen rasva jota me syömme muuttuu elimistössäämme eri muotoon, sitä mukaa kuin rasvaa tarvitaan eri tilanteissa elimistömme eri tarpeissa. Se mistä ravitsemustutkijat ovat erityisen kiinnostuneita on se, miten tyydyttyneet rasvahapot vaikuttavat kolesteroliin, eli miten tyydyttynyt rasva muuttuu vähemmän tyydyttyneeksi (eli desaturoituu), päätyäkseen sitten lopulta vaikkapa kolesteroliksi. Esimerkiksi steariinihappo on kolesterolivaikutuksiltaan neutraali. Se muuttuu elimistössämme herkästi terveelliseksi öljyhapoksi. Sen sijaan palmitiinihapon muuntaminen "terveellisempään" suuntaan tuon desaturaation avulla on huomattavasti vähäisempää. Taitavasti käyttäen näistä rasvahapoista saatuja suhdelukuja tutkijat pystyivät kertomaan mitä rasvahappoja olisi syytä välttää jos haluaa hoitaa sydänterveyttään. Desaturaatioindeksien mukaan he päätyivät suosittelemaan kasvirasvoja eläinperäisten rasvojen sijaan. Tutkimuksessa käytetty desaturaatioindeksi luokitteli vaarallisiksi rasvoiksi myristiinihapon, palmitiinihapon, palmitoleiinin, oleiinihapon, gamma-linoleenihapon ja dihomo-gamma-linoleenihapon. Sen sijaan kuolleisuutta vähensi alfa-linoleenihappo (kasvirasvoissa), dokosaheksaeenihappo sekä eikosapentaeenihappo (kaloissa).
Tutkimusnäyttönsä perusteella on luonnollista, että tutkijat päätyvät suosittelemaan kasvirasvoja ja kalaa. Sen lisäksi tutkimus on linjassa muiden "ykkösleiriin" kuuluvien tutkijoiden kanssa. Heidän mielestään ihminen hoitaa parhaiten sydänterveyttään nauttimalla monityydyttymättömiä kasviperäisiä rasvoja ja välttämällä eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvoja. Erinomaisena esimerkkinä mainitaan suomalainen tutkimus Laaksonen ja muut (Prediction of cardiovascular mortality in middle-aged men by dietary and serum linoleic and polyunsaturated fatty acids) Archives of Internal Medicine -lehdessä vuodelta 2005. Huomionarvoista on miten "kakkosleirin" tutkimuksia ei löydy laisinkaan kirjallisuusluettelosta. Ikään kuin ei sellaisia tutkimuksia olisi olemassakaan, jossa näkyisi eläinrasvojen hyödyllisyys. Se on minusta vähän kummallista.
Rohkeasti ehdotan seuraavaa: Jos haluat hoitaa sydänterveyttäsi valitse silloin järjestelmällisesti joko "ykkösleiri" tai "kakkosleiri". Sellainen sekasotku, jossa syödään paljon eläinperäisiä rasvoja ja hiilihydraatteja samanaikaisesti (aika tyypillinen roskaruoka, pikaruoka, on tällaista) on vaarallista sydämelle. Sydänterveyttä voi hoitaa myös siten, että rajoittaa hiilihydraattien määrää ja nauttii sen sijaan runsaasti eläinperäisiä rasvoja. Tai sitten tekee niin kuin Warensjö ja muut tässä käsiteltävässä paperissa ehdottavat: syökää runsaasti hiilihydraatteja, mutta rajoittakaa eläinperäisten rasvojen saantia ruoasta. Ottakaa sen sijaan rasvanne mieluummin kasvikunnasta ja kaloista. Eläinrasvojen tarmokasta demonisointia pidän järjettömänä. Me koostumme kaikki suuresta määrästä eläinrasvaa, joillakin varastorasvaa on enemmän joillakin vähemmän. Vaarallista eläinrasva ei ole muuta kuin liian suuressa hiilihydraattikuormassa.
Pyydän anteeksi etukäteen, jos sotken asioita!