Minua on tasapuolisuuden nimissä pyydetty kertomaan myös "ykkösleirin" tutkimusnäytöistä, eikä vain laulaa "kakkosleirin" sävelmää. Tämä on mielestäni kohtuullinen pyyntö ja se on itse asiassa helppo toteuttaa. Olenhan minä suurimman osan tiedemiesurastani viettänyt "ykkösleirissä". Jos haluat pohtia yhdessä minun kanssani sitä mahdollisuutta, että rasvankäytöstä varoittavat ovat todellakin oikeassa, silloin luet varmaan mielelläsi tämän kirjoituksen. Jos olet ns. fanaattinen "karppaaja", silloin sinun ehkä olisi parempi jättää tämä kirjoitus lukematta.
Äskettäin ilmestyi taas vakuuttava tutkimus, joka osoittaa, että tyydyttyneillä rasvahapoilla (eläinrasvoilla, voilla, läskillä) on suora yhteys sydänkuolleisuuteen. Tutkijat ovat uhranneet aikaansa tehdäkseen vakavasti otettavaa tutkimustyötä, ovat koonneet tutkimuslöydöksensä ensin käsikirjoitukseksi ja sitten on vielä riittänyt rohkeutta tarjota tuo käsikirjoitus julkaistavaksi arvostetussa tiedelehdessä. Monien tuntien työn tulos on nähtävissä koko tiedeyhteisölle kliinisen ravitsemustieteen tärkeässä julkaisussa American Journal of Clinical Nutrition. Tutkijat ovat taatusti ylpeitä työstään.
Ruotsalaiseen tutkimusryhmään kuuluvat:
- vast'ikään tohtoriksi ravintorasvoista väitellyt Eva Warensjö
- lahjakas gerontologian asiantuntija Johan Sundström, joka on osoittanut tutkimuksissaan mm. Uppsalan iäkkäiden miesten vasemman sydänkammion suurentuneen jos heillä oli metabolinen oireyhtymä (johtui Sundströmin mukaan siitä syystä, että söivät liian rasvaista ruokaa)
- monessa liemessä keitetty ja arvostettu ravitsemusasiantuntija Bengt Vessby
- kliinisen ravitsemustieteen ja aineenvaihdunnan professori Tommy Cederholm, joka on puhunut monta vuotta eläinrasvojen vaaroista. Hän väittää kivenkovaan, että eläinperäiset rasvat kohottavat LDL-kolesterolia, aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista ja lisäävät verisolujen paakkuuntumista. Hän ei ole mielissään jos jotkut suosivat voita ja eläinrasvoja
- Ulf Risérus on diabetestutkimuksistaan tunnettu tiedemies. Hän mm. pitää transrasvoista varoittavia populistisia juttuja paljon vähäisempinä merkitykseltään kuin niitä, joissa ihmisiä varoitetaan eläinperäisten rasvojen vaaroista
Sellaiset ihmiset, jotka syövät paljon eläinperäisiä rasvoja, ovat vaarassa kuolla sydänkohtaukseen. Uutta tässä tutkimuksessa on se, että eläinperäisen rasvan syönti on tutkittu epäsuorasti käyttäen ns. desaturaatio indeksiä. Et taatusti ole tästä kuullut. Minä olen kuullut tästä, mutta en tiedä pystynkö tämän asian sinulle selittämään. Joka tapauksessa, ennen kuin lähden asiaa selittämään, kerrottakoon mitä havaintoja tutkimusryhmä teki. Ensinnäkin tässä seurattiin 50-vuotiaiden miesten terveyttä eripituisia aikoja, joitakin jopa 33 vuoden ajan. Tarkoituksena oli löytää yhteys desaturaatio indeksin ja kuolleisuuden välillä. Ruokapäiväkirjat ovat epäluotettavia analyysityökaluja mm. aliraportoinnin takia. On paljon luotettavampaa käyttää jotakin biokemiallista merkkiä ravitsemustilanteesta. Juuri tällainen on tämä desaturaatioindeksi, merkki siitä minkälaista rasvaa on syönyt ja millaiseksi se sitten muuttuu elimistössämme. Voin heti kertoa, että tutkimuksessa löytyi desaturaatioindeksin ja kuolleisuuden suhteen yhteys. Muuten tutkimusta tuskin olisi ylipäätänsä julkaistu. Kuolleisuutta lisäsi tyydyttyneiden rasvahappojen nauttiminen. Jos halusi välttää ennenaikaisen kuoleman, oli hyvä nauttia monityydyttymätöntä alfa-linoleenihappoa, jota löytyy kasvirasvoista.
Entä sitten tämä desaturaatio indeksi. Mitä se on? Jep, nyt meni vaikeaksi, mutta yritetään! Tyydyttyneet rasvahapot käyttäytyvät kovin eri tavalla ihmiselimistössä. Eläinperäinen rasva jota me syömme muuttuu elimistössäämme eri muotoon, sitä mukaa kuin rasvaa tarvitaan eri tilanteissa elimistömme eri tarpeissa. Se mistä ravitsemustutkijat ovat erityisen kiinnostuneita on se, miten tyydyttyneet rasvahapot vaikuttavat kolesteroliin, eli miten tyydyttynyt rasva muuttuu vähemmän tyydyttyneeksi (eli desaturoituu), päätyäkseen sitten lopulta vaikkapa kolesteroliksi. Esimerkiksi steariinihappo on kolesterolivaikutuksiltaan neutraali. Se muuttuu elimistössämme herkästi terveelliseksi öljyhapoksi. Sen sijaan palmitiinihapon muuntaminen "terveellisempään" suuntaan tuon desaturaation avulla on huomattavasti vähäisempää. Taitavasti käyttäen näistä rasvahapoista saatuja suhdelukuja tutkijat pystyivät kertomaan mitä rasvahappoja olisi syytä välttää jos haluaa hoitaa sydänterveyttään. Desaturaatioindeksien mukaan he päätyivät suosittelemaan kasvirasvoja eläinperäisten rasvojen sijaan. Tutkimuksessa käytetty desaturaatioindeksi luokitteli vaarallisiksi rasvoiksi myristiinihapon, palmitiinihapon, palmitoleiinin, oleiinihapon, gamma-linoleenihapon ja dihomo-gamma-linoleenihapon. Sen sijaan kuolleisuutta vähensi alfa-linoleenihappo (kasvirasvoissa), dokosaheksaeenihappo sekä eikosapentaeenihappo (kaloissa).
Tutkimusnäyttönsä perusteella on luonnollista, että tutkijat päätyvät suosittelemaan kasvirasvoja ja kalaa. Sen lisäksi tutkimus on linjassa muiden "ykkösleiriin" kuuluvien tutkijoiden kanssa. Heidän mielestään ihminen hoitaa parhaiten sydänterveyttään nauttimalla monityydyttymättömiä kasviperäisiä rasvoja ja välttämällä eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvoja. Erinomaisena esimerkkinä mainitaan suomalainen tutkimus Laaksonen ja muut (Prediction of cardiovascular mortality in middle-aged men by dietary and serum linoleic and polyunsaturated fatty acids) Archives of Internal Medicine -lehdessä vuodelta 2005. Huomionarvoista on miten "kakkosleirin" tutkimuksia ei löydy laisinkaan kirjallisuusluettelosta. Ikään kuin ei sellaisia tutkimuksia olisi olemassakaan, jossa näkyisi eläinrasvojen hyödyllisyys. Se on minusta vähän kummallista.
Rohkeasti ehdotan seuraavaa: Jos haluat hoitaa sydänterveyttäsi valitse silloin järjestelmällisesti joko "ykkösleiri" tai "kakkosleiri". Sellainen sekasotku, jossa syödään paljon eläinperäisiä rasvoja ja hiilihydraatteja samanaikaisesti (aika tyypillinen roskaruoka, pikaruoka, on tällaista) on vaarallista sydämelle. Sydänterveyttä voi hoitaa myös siten, että rajoittaa hiilihydraattien määrää ja nauttii sen sijaan runsaasti eläinperäisiä rasvoja. Tai sitten tekee niin kuin Warensjö ja muut tässä käsiteltävässä paperissa ehdottavat: syökää runsaasti hiilihydraatteja, mutta rajoittakaa eläinperäisten rasvojen saantia ruoasta. Ottakaa sen sijaan rasvanne mieluummin kasvikunnasta ja kaloista. Eläinrasvojen tarmokasta demonisointia pidän järjettömänä. Me koostumme kaikki suuresta määrästä eläinrasvaa, joillakin varastorasvaa on enemmän joillakin vähemmän. Vaarallista eläinrasva ei ole muuta kuin liian suuressa hiilihydraattikuormassa.
Pyydän anteeksi etukäteen, jos sotken asioita!
Siitäkin huolimatta että toistan itseäni, kommentoin lyhyesti.
VastaaPoistaKohtuus kaikessa.
Jatkoksi lisäisin vielä isältäni oppimani mietelauseen:
Elän mielummin lyhyesti ja nauttien kuin pitkään ja kituen.
Tiivistäen: en usko fanaattiseen kieltämisen politiikkaan, vaan toimin sen mukaan miten elimistöni sanoo tuntevansa olonsa parhaaksi. Minulle se tarkoittaa hiilareitten vähentämistä, luonnollisten raaka-aineitten suosimista ja voin ja lihan syöntiä kevyttuotteitten sijaan.
Kuolema fanaatikoille. Elämä on vaeltamista harmaalla alueella.
Jorma
Lopputulosta kun miettii niin metsään menee ja vauhdilla; ellei sitten kyse ole hyvin pienistä määristä ravinnon rasvaa (esim. 10-20 % energiasta). Tällaisessakin tilanteessa henkilön energia tulee pääosin eläinrasvasta (n. 60 % käytetystä energiasta); siis vaikka sitä ei suuhunsa grammaakaan laittaisi.
VastaaPoistaJos esim. henkilö kärsii voimakkaasta stressistä ja hän haluaa torjua stressin haittavaikutuksia nauttimalla suuremman osan rasvaa ja proteiinia sisältävää ruokaa (hormoni- ja energiatarpeen tyydyttymiseksi sekä lihasmassan katabolian vähentämiseksi), niin mitä tämä tutkijaporukka mahtaisi tilanteessa "potilaalle" tarjota? Kasvi- tai kalaöljyäkö?
Molemmilla noista on runsaammin nautittuna hyvin haitallisia vaikutuksia elimistössä erityisesti tilanteessa, jossa verensokerin kontrolli ei ole normaalilla tasolla.
Ainoa terveellinen tapa em. tilanteessa on nauttia energiarasva samassa muodossa kuin se on omassa rasvakudoksessa; sitä rasvaa käytämme aina vain kuin voimme muutenkin.
Mitä takoittaa "arvostettu tiedelehti"?
VastaaPoistaTutkitaan vaikka "puliukon" desaturaatio indeksi; puliukko on syönyt paljon eläinrasvoja(hiilaripitoinen roskaruoka). Siis voimme päätellä, että juuri eläinrasvahan se on epäterveellistä, eikö ?
VastaaPoistaToinen esimerkki "city-nainen". City-nainen on syönyt muodikkaita vähä(eläin)rasvaisia tuotteita. Desaturaatio indeksi ei kerro, että City-nainen harrastaa myös paljon liikuntaa. Joten tästähän voimme päätellä, että eläinrasva on epäterveellistä !
En tiedä kuka on pyytänyt esittelemään myös ykkösleirin tuloksia. Kokemuksieni mukaan tarve tutkimustulosten objektiiviseen tarkasteluun on nimenomaan ykkösleirissä.
VastaaPoistaEdes siinä tilanteessa, että tyydyttyneiden rasvojen lisääminen ruokavaliossani lisäisi riskiäni sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, en luopuisi nykyisestä hiilareita rajoittavasta ja rasvoja suosivasta linjasta. Tämä sen vuoksi, että pystyn pitämään nykyisellä ruokavaliolla nälkäni loitolla ja voin kaikin puolin paremmin.
Yksi asia näissä tutkimuksissa usein askarruttaa. Kuinka paljon on paljon rasvaa ? Paljonko on paljon tyydyttynyttä rasvaa ? Kvantitatiivinen todistusaineisto näyttää jäävän kovin vähälle ja subjektiivisille epämääräisille käsitteille "enemmän" tai "vähäemmän" jää turhan suuri rooli. Näin ei pitäisi luonnontieteen piirissä olla.
Tällainen kirjoittelu missä tuotte esille asiallisia valtavirran tutkimuksia, siitä minä olen pitänyt teissä. Joku iso terveyslehti, joku TV-toimittaja, saattaisi olla ikionnellinen teistä. Jonkin verran kirjoituksianne on toki ilmestynyt lehdissä, mutta enemmänkin voisimme kernaasti lukea. Tästä sivustosta olen muutamassa viikossa ammentanut enemmän tietoa kuin koko elämäni aikana yhteensä. Aion jatkaa tekstiesi lukemista. Älä harmistu kobastakin kritiikistä, se osoittaa että sanomasi koskettaa, osaat kirjoittaa ja puhua oikealla tavalla. Kiitos sivuistasi!
VastaaPoistaPaljon kiitoksia kommenteista! SUL Julkaisut ja oma urheiluseurani Turun Weikot pitää tällä hetkellä niin tarkasti huolta minun urheiluhulluudestani, että joudun säästämään omat kommenttini myöhäisempään ajankohtaan. On menossa Suomi-Ruotsi yleisurheilu-maaottelu oheistapahtumineen.
VastaaPoistaHyvä Suomi!
Loppukaneettia lukuunottamatta muuten hyvä kirjoitus. Ykkösleiri huolehtikoon omasta uutisoinnistaan! Parempihan tietenkin olisi, ettei näitä eri leirejä olisi olemassakaan, vaan kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen. Asia vaan on niin monimutkainen, että ratkaisu näyttää kysyvän aikaa enemmän kuin yhden ihmisen elämän. Sen takia rakennellaan oikopolkuja ja uskotellaan, että tämä tai tuo polku vie ajateltuun maaliin.
VastaaPoistaKiitos hienoista kommenteistanne. Annetaan jatkosssakin rehellisen pohdinnan paistaa läpi näissä kommenteissa. Nautitun rasvan (määrän ja laadun) ja sydänkuolleisuuden välinen yhteys on äärettömän monimutkainen. Matkoillani Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaotteluun ja sen oheistapahtumiin, luin ahkerasti tutkimusraportteja toisaalta rasvasta ja toisaalta liikunnan sekä terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta tähän.
VastaaPoistaToivon voivani välittää teille aitoa ja rehellistä tietoa mm. rasvoista. Älkää jatkossakaan pelästykö rasvaisia juttujani. Olen sitä mieltä, ettei eläinperäisten rasvojen nauttiminen sinänsä ole vaarallista. Se mikä tekee täällä länsimaissa rasvavalistuksen niin hankalaksi on se, että olemme Ancel Keysin ja (Suomessa) Pohjois-Karjala-projektin vankeja. Tutkimustuloksia tulkitaan mieluusti Ancelin näyttöjä ja projektin tuloksia myötäileviksi. Vasta vapautuessamme ajattelussamme näistä riippakivistä, voimme ehkä laajemminkin nähdä eläinperäisessä rasvassa jotain hyvääkin. Nyt eläinrasvan ylistys ja tukeminen jää kovin pienen ryhmittymän temmellyskentäksi.
Voisiko olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kysymys kuin onnettomasta useiden terveyttämme nakertavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja siitä miten sieltä irrotetaan asenteellisesti ja tarkoitushakuisesti jokin yksittäinen tekijä? Suomessa terveyttämme nakertavat liikkumattomuus, tupakointi, stressi, perintötekijät, vähäinen vihannesten syönti, korkea verenpaine, lihavuus jne. Tähän epäterveellisyyden keskittymään sopii huonosti runsas eläinperäisen rasvan syönti. Mutta syynä terveyden romahtamiseen ei mielestäni ole yksistään löydettävissä noissa eläinperäisissä rasvoissa (jos ne itse asiassa laisinkaan nakertavat terveyttämme kohtuullisin määrin nautittuna).
Jorman ohjeistus on erinomaisen hyvää tässä yhteydessä: Kohtuus kaikessa. Jorma toimii elimistönsä ehdoilla. Hiilihydraattien ja kevyttuotteiden vähentämien ruokkii hänessä hyvää oloa. Julistan mielelläni Jorman kanssa kuolemaa fanaatikoille!
Westie toi oivallisesti keskusteluun sen seikan, että irrotamme ikiomasta eläinrasvavarastostamme energiaa ja terveyttä. Vaikka emme suuhumme pane yhtäkään rasvamolekyyliä, eläinrasva on meillä käytössä koko ajan. Miettikäämme sitä!
Sami Uusitalo kysyy viisaasti täsmällistä tietoa siitä kuinka paljon rasvaa meidän pitäisi syödä. Valitettavasti tätä tietoa ei ole tarjolla. Biologia ja biokemia ei ole tämänkään asian suhteen kovinkaan täsmällistä. Sellaista tämä luonnontiede on. Jotain tiedämme asiasta, mutta ei tietenkään läheskään tarpeeksi.
Leila pitää yllättäen kirjoituksistani. Voi miten mukavaa. Kirjoituksiani tulee ilmestymään jatkossakin satunnaisesti eri lehdissä. En ole kovinkaan julkisuushakuinen. Minulle riittää nykyinen tilanne.
Tapsalle tiedoksi, että tämä keksimäni leiriajatteluteema on helpottanut minua jäsentämään omia käsityksiäni ravitsemuksesta. Tunnen olevani joissakin asioissa tiukasti "ykkösleirissä", joissakin asioissa kuin kotonani "kakkosleirissä". Mukava pitää omaa yksityisleiriä näiden leirien välissä. Pystyttäkää tekin oma leirinne sinne!
Tsemppiä!
Tarkoittaako tuo lauseesi "Vaarallista eläinrasva ei ole muuta kuin liian suuressa hiilihydraattikuormassa", että vaarallista on juuri ruoan kautta nautittujen ylimääräisten hiilareiden muuntuminen maksassa rasvaksi?
VastaaPoistaAika jännä ilmiö: karppaus.info/forum innostuu kommentoimaan tätä esille ottamaasi tutkimusnäyttöä päivä sen jälkeen kun julkistit sen tässä blogissasi. Siellä sitä nyt pohditaan laidasta laitaan ja missään ei käy ilmi, että kyse on sinun kirjoittamastasi jutusta. Keskustelun käynnistyminen on tuskin sattumaa, sillä onhan itse tutkimus aikoja sitten julkaistu. Mitä olet siitä mieltä, että juttujasi otetaan käsittelyyn mainitsematta sinun blogiasi lähteenä?
VastaaPoistaSeppo arvelee ihan oikein. Pidän mahdollisena, että hiilihydraattien ylitarjonnassa maksan rasvahappojen uudistuotanto on merkittävää. Tosin rasvojen aineenvaihdunta on karmean monimutkaista ja vaatii pitemmän selityksen mihin pystyn juuri nyt.
VastaaPoistaAnonyymille. En aktiivisesti seuraa karppifoorumia. Sain tuon jutun joitakin aikoja sitten Mikael Fogelholmilta. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että yksinkertaisia juttujani käsitellään muuallakin. Lähde olisi toki hyvä mainita.
Anonyymille: Karppaus.infolta ei jää yksikään merkittävä tutkimus perkaamatta. Ei siihen tätä blogia tarvita.
VastaaPoistaItse en noista tutkimuksista ymmärrä vaan tyydyn muiden tulkintoihin ja peilaan tutkimustuloksia omiin kokemuksiin.
Silti minulle on aina pistänyt silmään se, että ns. pehmeät ja kovat rasvat laitetaan tutkimuksissa vastakkain. Minusta se, että riittävästi pehmeää rasvaa, mutta vähän kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio on terveellisempi kuin olemattoman määrän pehmeää ja enemmän kovaa rasvaa sisältävä, ei kerro välttämättä mitään ns. kovan rasvan epäterveellisyydestä vaan yhtä hyvin se voi kertoa ns. pehmeän rasvan välttämättömyydestä.
Odotan mielenkiinnolla tutkimusta jossa on kaksi ryhmää, jotka molemmat ohjeistetaan syömään kalaa, kasviksia ja lisäämään öljyä salaattiin. Molemmat ryhmät saisivat siis riittävästi ns. pehmeää rasvaa. Sitten se ero: Toinen ryhmä ohjeistettaisiin välttämään eläinrasvaa, mutta toinen ryhmä suosisi sitä. Vasta tällä asetelmalla päästäisiin tutkimaan sitä, onko energian ottaminen eläinrasvasta sittenkään niin vaaralllista verrattuna hiilihydraatteihin.
Ymmärrän Lauri hyvin tutkimusasetelmasi. Se ei kuitenkaan ole helppo toteuttaa. Nyt tarvitaan pitkäaikaistutkimuksia "kovien" ja "pehmeiden" rasvojen eduista/haitoista.
VastaaPoistaWarensjön/Vessbyn töissä on mielestäni hyvä ajatus: Etsitään jokin hyvä biomarkkeri, jolla voidaan mitata rasva-aineenvaihdunta elimistössä. Rasvojen aineenvaihdunta on äärimmäisen monimutkaista.
Minä olen keltanokka vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen ja hakenut viime aikona ahkerasti tietoa mitä asia pitää sisällään. Ikävänä yllätyksenä tuli vastaan Stephen Byrnesin tapaus luettuani hänen arvostelunsa kirjaan "Life Without Bread". Arvostelu on selkeä ja innostava. Kirja on minulla tilauksessa. Lähdin tuon arvostelun innostamana etsimään tietoja Byrnesista ja ensimmäisenä törmäsin juttuun, missä kerrotaan hänen kuolleen 41 vuotiaaana muutama päivä sydänkohtauksesta. Ei kovin mukava lähtökohta alakarppaukseen ja hiilihydraattitietoiseen elämäntapaan. Byrnes on kirjoittanut monia kirjoja mm. alakarppauksesta, mutta tuollainen tapaus vie tietysti maallikon intoa kertaheitolla alaspäin. Moni vegetaristi maailmalla näyttää ottaneen Byrnesin tapauksen esimerkikseen siitä, mihin tyydyttyneillä rasvoilla ja proteiineilla mässäily voi pahimmillaan johtaa. En tiedä tässä asiassa mikä on totuus. Tuolla kirjoitellaan että, Byrnesin kuolemasta ei tarkoituksella anneta alakarppien piirissä tietoa maailmalle. Monesti moinen johtaa varsinkin vastaleireissä suuriin otsakkeisiin ja liioittelun tulvaa.
VastaaPoistaEttä jos leirejä ratsemuspiireissä löytyy Suomessa, löytyy niitä maailmallakin.
Tapsa, teit oikein kun kerroit tästä Byrnesin ikävästä tapauksesta. Täytyy tutustua tilanteeseen.
VastaaPoistaJos vielä yksi kommentti [ei tappava] sallitaan liittyen Stephen Byrnesiin. Hän on kirjoittanut mainion jutun alakarppi-ruokavalion puolesta luettavissa osoitteessa:
VastaaPoistahttp://chetday.com/lowcarbdiet.htm
Myös Annti Heikkilä on saanut vaikutteita Spephen Byrnesilta. Byrnes on todennut ettei pohjoisen geeniperimän omaavat kykene käyttämään hyväkseen kasviperäistä omega-3 rasvahappoa (alfalinolihappo) ja siksi oliiviöljy on rypsiöljyä terveellisempi. Itseasiassa Byrnesin ansiota on se, että entisestä rypsiöljyn puolestapuhujasta tuli sittemmin oliiviöljyn kannattaja ja tarkoitan tässä Antti Heikkilää. Byrnesin ansiota lienee myös Heikkilän innostus kookkosrasvan puolestapuhujaksi. Ajattelin vain, että Heikkilä itse näyttää olevan paljossa vaikutuksien uhri kuten itsekin ja epätietoisuudesta johtuen tuuli voi joskus kääntyä täysin vastakkaiseksikin kun on kysymys ravintokysymyksistä.
En halua olla vaivaksi tämän enempää. Kiitos, että olen saanut olla mukana.
Lueskelin sellaisten ihmisten kirjoittamia juttuja Stephen Byrnesista, joilla ei ollut mitään erityisempää syytä kantaa kaunaa häntä vastaan. Kävi ilmi, että Stephen Byrnes sairasti viimeiseltä AIDSia. Monet pitävät juuri tuota seikkaa tärkeimpänä syynä Byrnesin aivoveritulppaan joka sitten johti hänen kuolemaansa. Haluan itsekin uskoa tähän ja pahoittelen suuresti, jos joku sai kirjoituksestani vääriä käsityksesiä vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteesta terveyteen! Korostan edelleen, että olen keltanokka vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen ja kaikkiin tänne nimimerkilläni jätettyihin kirjoituksiin täytyy suhtautua suurella varauksella. Itse olen saanut näiltä sivuilta merkittäviä vaikutuksia ja ruokavaliossani on tapahtunut suuria muutoksia menneiden viikkojen aikana. Esimerkkinä voin mainita että kun vielä alkukesästä söin kaksikin leipää viikossa, nyt leivän kulutus on enää puoli leipää. Rasvaisia juustoja syön lähes puoli kiloa kun moneen vuoteen en ollut koskenutkaan juustoihin. Samaten maustamatonta luonnonjogurttia nautin kolme litraa ja viilejä ja raejuustoja useita desilitroja viikossa. Marjat ja vihannekset ovat säilyneet ravinnossa ja aamu-mysli on korvautunut munakkaalla ja vihanneksilla. Mehut olen korvannut raikkaalla vedellä. Painoni ei ole ollut koskaan ongelma eikä puntarin mukaan muuttunut ruokavalio ole ainakaan lisännyt kiloja. Kiitos tästä kaikesta kuuluu paljolti tämän blokin pitäjälle ja olen itsekin yrittänyt aktiivisesti hakea lisätietoja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.
VastaaPoistaOlen syvästi pahoillani jos pahoitin turhaan jonkun mielen. Oma esimerkkini olkoon kuitenkin osoitus siitä, että uskoani vähähiilihydraattisen ruokavalion etuihin ei moiset jutut horjuta. Tahdon vielä korostaa, että asun seudulla, missä ihmiset vielä parikymmentä vuotta sitten kuolivat sydän- ja verisuonitauteihin oikein urakalla ja rasvaiset ruuat olivat eri muodoissaan osa jokaista pääateriaa yhdessä perunoiden, piirakoiden ja munavoin kanssa. Luulen, että kun tuosta ”perinneruuasta” karsii hiilihydraatit ja pullat ja leivän pois, niin jäljelle jäävän voi kuka tahansa vähähiilihydraattisen jopa alakarpin ystävä hyväksyä täysin. Lihaa en ole oksentamatta voinut syödä koskaan, mutta kalaa kylläkin. Nystenin kirjasta ”Laihdu ilman nälkää” sain oivan vinkin suosia naurista ja lanttua perunan sijasta - nehän todellakin olivat täälläpäin vanhastaan arvostettua syötävää.
Kiitos Tapsa!
VastaaPoistawestie kirjoitti että kasvi- ja kalaöljyn nauttiminen runsaina määrinä voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Hapetustressinkö takia vai muusta syystä johtuen?
VastaaPoistaOnko oliiviöljyllä läträäminen huono vaihtoehto niukan hiilihydraatin ruokavaliossa jossa eri rasvojen käyttö on monipuolista, mutta oliiviöljyä menee selkeästi eniten?
Tiedätkö Christer pystyykö elimistö käyttämään helposti energiakseen oliiviöljyn sisältämää öljyhappoa esim. lenkkeillessä tai uidessa?
Mukava lukea tällaista blogia. tietoa on paljon jutut on kirjoitettu rennolla tyylillä!
jjd
Kiitos jjd ystävällisistä sanoistanne.
VastaaPoistaWestie kommentoi kirjoituksiani asiantuntevasti. Arvelisin hänen pitävän kasviöljyjä eläinrasvoja huonompina vaihtoehtoina sen takia, että kasviöljyjyissä on runsaasti omega-6-rasvahappoja. Näiden rasvahappojen on todettu edistävän tulehdusta. Onpa jotkut kasviöljyt (ja erityisesti margariinit) yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin.
Öljyhappoa runsaasti sisältävä oliiviöljy on terveystietoisen valinta varsinkin jos käyttää margariinia ruoanlaitossa ja margariinileivän (ei siis voileivän) päällä. Se tasoittaa mukavasti margariinin tuhovaikutukset. Voita ruoanlaitossa ja sen voileivän päällä käyttävät voisivat harkita kylmäpuristettua rypsiöljyä. Näin rasvaprofiili tulee monipuoliseksi.
Hyötyykö urheilija erityisesti juuri oliiviöljystä? Sitä on vähänlaisesti tutkittu enkä nyt suoraan ulkomuistista muista mitään merkittävää tuolla saralla. Otan selvää. Oliiviöljy käy läpi melkoiset muutokset elimistössä ennen kuin se on suoraan energiaksi käytössä lihastasolla. Erittäin matalatehoisessa liikunnassa lihakset voivat käyttää suhteessa paljon enemmän rasvaa energiaksi kuin hiilihydraatteja. Erityisesti matalatehoiseen liikuntasuoritukseen voi valmistautua rasvoja suosien. Rasvat voi mieluusti ottaa oliiviöljystä. Olet tehnyt hyvän valinnan jos suosit oliiviöljyjä (laatu pitää muistaa, eli mieluummin kylmäpuristettuja öljyjä!)