**
Ei ole ekologisesti järkevää rahdata ruokaa maailman ääristä, kun meillä on hyvä maa missä tuottaa turvallista ruokaa. Suomi sai erinomaisen hyvin hoidetuista sikaloista erityismaininnan ihan äskettäin: Porsaamme ovat puhtaat! Ainoana EU:n maana me saimme puhtaat salmonellapaperit. Suomessa tilanne on SIKAVA! Muualla lähinnä SEKAVA.
Suomessa kasvatetuissa kasviksissa ja viljassa on selvästi vähemmän raskasmetalleja muihin maihin verrattuna. Lisäksi ruoka työllistää palkansaajista joka viidennen. Tällaisia totuuksia päästelee suustaan MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila Lähiruokaviestin päätöstilaisuudessa 22.8.2008 Helsingin Hakaniemessä.
Kun ruoka tuotetaan lähialueella, sen maku ja tuoreus säilyvät ja ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Ruoan matkatessa maailmalla bensaa palaa ja aikaa kuluu. Lisäksi kaukaa tuotu ruoka pyritään säilyttämään pilaantumattomana pitkiäkin aikoja erilaisia säilytysaineita niihin ahtaen. Toinen on tilanne lähellä! Lähialueilla ei tarvitse tuottaa "kestoruokaa" lukuisine lisäaineineen. Lähiruoan vahvuus on myös sen helppo jäljitettävyys, sillä oman alueen ruoan tekijät tunnetaan. Houkutus käyttää kepulikonsteja on pienempi. Ihan samaa asennetta esimerkiksi ruoka-aineiden laadun suhteen ei voi ehkä odottaa kaukaiselta farmarilta kuin lähellä asuvalta maanviljelijältä.
Pohjoinen sijaintimme on kilpailuvaltti. Pakkanen puhdistaa pellot ja routa tappaa kasvituholaisia. Siksi Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita vain murto-osa siitä, mitä eteläiset maat joutuvat käyttämään. Kotimaisista kasviksista, marjoista ja viljasta löydetyt torjunta-ainejäämät jäävät reilusti alle sallitun. Pitkäjänteisen työn ja salmonellaohjelman ansiosta taudit eivät riivaa. Meillä voi syödä kananmunan vaikka raakana! Ensiluokkainen elintarvikkeiden laatuketju ja elintarvikevalvonta takaavat kuluttajalle turvalliset tuotteet.
Maanviljelijöitä on maassamme vain neljä prosenttia työvoimasta, mutta tämä pieni joukko tuottaa noin 80 % siitä ruoasta, jonka viisimiljoonainen väkemme syö. Suomalaiset tuottajat pitävät huolen siitä, että laadukasta raaka-ainetta riittää teollisuuden jalostukseen ja kaupan hyllyyn. Kun maatilan antimet jalostetaan elintarvikkeiksi, se työllistää noin 300 000 suomalaista. Julkiset ruokapalvelut tarjoavat yli 750 miljoonaa annosta vuosittain ja ruoan kotimaisuusastetta nostamalla voidaan luoda työpaikkoja ja kohentaa aluetaloutta.
Osta siis kotimaista ja vaadi korkeinta mahdollista ruoan laatua!
Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 22.8.2008
Niinpä. Mielestäni on melko erikoista, että Espanjasta asti roudattu tomaatti _voi_ olla halvempi, kuin Pyhtäältä. Ei mene jakeluun, mutta näin se nättää olevan :(
VastaaPoistaKananmunaa, kaalia, sipulia, porkkanaa, voita.. läheltä saa ja kukkaro ei rasitu. Siinä sivussa paino putoaa.
VastaaPoistaEspanjasta roudattu tomaatti on usein ekologisempi vaihtoehto kuin kotimainen, joskus silloinkin kun se on tuotu tänne lentorahtina, jos katsotaan kuinka paljon päästöjä aiheutuu per tomaattikilo.
VastaaPoistaLisäksi suomalaisessa tomaatissa on yleensä enemmän tukieuroja kuin espanjalaisessa, joten hintaero on tosiasiassa suurempi kuin miltä se näyttää.
Tilanne on toinen kesäsadossa. Tai ainakin tasaisempi.
Tiedemies on oikeassa päästöistä: toisinaan tomaatin lentomatkailu säästää *ilmastoa*. Ekologia on kuitenkin käsitteenä laajempi; tämänhetkiset tuotanto-olot Espanjan aurinkorannikon kupeessa rasittavat paikallista ympäristöä huomattavasti enemmän kuin Närpeksen tomaattiviidakot.
VastaaPoistaLyhyellä aikavälillä ilmastopäästöt ovat ratkaisevat, mutta pitemmällä tähtäimellä on pakko huomioida muutkin tekijät, kuten paikallisen maaperän ja vesistöjen saastuminen.
Tätä odotellessa: paras kilpailutekijä (hinnan jälkeen) on maku. Saisipa kesäisen makuisia tomaatteja marraskuun räntäsateessakin. Ja vähillä päästöillä.
Saska Tuomasjukka
Saska pelasti minut Tiedemiehen kaikkein kivuliaammalta raatelulta laajentamalla fisksulla tavalla käsitettämme ekologiasta.
VastaaPoistaMaukkain terveisin, christer