**
Amerikkalaisen yli 20 vuotta jatkuneen seurantatutkimuksen mukaan säännöllinen hölkkääminen on terveellistä. Juokseminen vähensi odotetusti sydän- ja verisuonitautien aiheuttamia kuolemantapauksia, mutta seuranta-aikana he kuolivat harvemmin myös syöpään, neurologisiin sairauksiin ja tulehduksiin. Tohtori James Friesin tutkimusryhmä totesi seurannan jälkeen säännöllisesti hölkkäävien joukosta 15 % poistuneen autuaammille hölkkäseuduille. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että liikuntaa harrastamaton kontrolliryhmä oli harventunut 34 % verran.
Rauhallinen juoksu on kaikin puolin järkevä liikuntamuoto. Ikääntyminen tuo kaikenlaisia vaivoja, mutta tutkimuksen mukaan hölkkäjien toimintakyky oli säilynyt parempana kun mitattiin arjessa esiin tulevia haasteita kuten esimerkiksi käveleminen, pukeutuminen ja tartuntavoima. Yllättäen juoksijoilla ei ollut myöskään enempää nivelvaivoja. Heille ei ollut tehty enemmän polven tekonivelten asennuksia eikä heillä ollut enemmän reumaa. Juokseminen ei siis näytä olevan sittenkään nivelille kovin haitallista.
Ero harjoittelevien ja harjoittelemattomien välillä on kasvanut koko ajan. Tutkijat toteavat, että kaikki kuolevat lopulta, mutta säännöllinen aerobinen liikunta näyttää siirtävän kuolemaa ja pitävän toimintakykyä yllä pitkään. Tulokset on julkaistu Archives of Internal Medicine -tiedelehdessä.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 12.8.2008
Kuulin samaisesta tutkimuksesta ja tuloksista radiosta töihin ajaessani. Ihan piristävä tieto loman jälkeen sinänsä, mutta merkittävin asia tässä tutkimuksessa on kuitenkin tutkijoiden näkemys jatkuvan ja pitkäkestoisen aerobisen harjoituksen merkityksestä: hölkkää on helppo harrastaa, mutta onko se kuitenkaan se tehokkain ja helpoin aerobinen harjoite?
VastaaPoistaViittaan tässä muinoiseen sauvakävelyjuttuusi, missä ko. liikuntamuodon todettiin olevan kokonaisvaltaisempi ja selvästi rasittavampi kuin reipas kävely.
Luin tuossa lomalla tutkimuksesta, jossa oli todettu vapaasti ja runsaasti liikkuvien varsojen luuston kehittyvän vahvemmaksi (tiheämmäksi) ja kestävämmäksi (joustavammaksi) kuin vertailuryhmällä, jonka liikuntaa oli rajoitettu. Tämä vaikutus säilyi läpi elämän.
Uskon vahvasti, että lapsuuden ja nuoruuden aikainen liikunnan puute tulee lisäämään tuki- ja liikuntaelinvaivoja läntisessä maailmassa muutaman vuoden päästä alkaen. Hölkkä ei välttämättä ole silloin se paras kunnon ylläpitäjä, vaan jatkuva, pitkäjännitteinen ja pitkäkestoinen aerobinen liikunta yleensäkin.
Ehkä tuossa lasten ja nuorten liikunnan lisäämisessä olisi aihetta lisätarkasteluun?
Jorma
Jorma on palannut lomalta. Tsemppiä töissä!
VastaaPoistaValmentaessani nuoria ja lapsia olen todennut sen erikoisuuden, että heitä pitää nykyään kehottaa liikkumaan omatoimisesti treenien ohella. Silloin kun minä olin nuori, omatoimista liikuntaa ja pihalla leikkimistä pidettiin itsestäänselvyytenä. Koulumatkat tehtiin juosten tai pyöräillen. Vietiin koulureppu kotiin, haukattiin vähän evästä ja sitten pihalle leikkimään pimeään asti.
Tästä luontaisen liikunnan puutteesta johtuen, joudumme nykynuorisolle suosittelemaan jalka- ja vartalolihaksia voimistavia harjoitteita. Mikäli nämä jää tekemättä, urheilu-ura loppuu aika vaatimattomankin treenin aiheuttamaan vammakierteeseen. Jorma on aivan oikeassa: ...lapsuuden ja nuoruuden aikainen liikunnan puute tulee lisäämään tuki- ja liikuntaelinvaivoja läntisessä maailmassa muutaman vuoden päästä alkaen...
Arvostan suuresti niitä valmentajia, jotka vuodesta toiseen tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä nuorisomme parissa. Siinä luodaan edellytykset koko elämänkaaren verran kestävälle liikuntavietille. Liikkuva lapsi on terve lapsi. Liikkuva aikuinen on viisas aikuinen. Liikkuva vanhus on suuren ihailuni aihe. Veteraaniurheilukisoissa kierrellessäni ja välillä niihin itsekin osallistuen tulee vastaan säännöllisesti ihailtavaa toimintaa.
En epäile sinänsä tätä juttua, mutta...
VastaaPoistaSeurantatutkimuksissa on yksi metodologinen ongelma, joka saa luvut näyttämään liian suurilta. Sairaat, lihavat, ihmiset, joilla on taipumusta nivelten kipeytymiseen jne, eivät hölkkää, vaikka muuten haluaisivatkin.
Itseasiassa: jos tulos on se, että juoksijoille täytyy laittaa (lähes) saman verran tekoniveliä kuin muille, se on melkein kiistatonta evidenssiä sen puolesta, että juoksu tekee hallaa nivelille. Ne, joilla on lähtökohtaisesti nivelongelmia, eivät juokse alunpitäenkään ja heille tekoniveliä laitetaan takuulla enemmän.
Haluaisin nähdä, onko tuosta aineistosta todella siivottu pois ne juoksemattomat ihmiset, joilla on ollut jotain "pientä kremppaa" jo seurantajakson alussa.
On mukava kun epäilet asioita Tiedemies. En ole vielä saanut eripainosta tutkijoilta. Kerron sitten tarkemmin kun saan koko tekstin käyttöön.
VastaaPoistaSiis mitä - eikö naiset olekaan tunnetusti pitempi-ikäisiä? Niin ainakin tanssiharratuksen piirissä luullaan yleisesti, kun miehet katoaa niistä, mitä vanhemmaksi kasvetaan. Mut he siis ovatkin juoksemassa???? Mitä enemmän tanssii, sitä tylsemmäksi juokseminen, hiihtäminen ja pelkkä kävelykin käy - ja liian yksipuolista liikuntaa samoille nivelille ja lihaksille?
VastaaPoistaTiedemiehen pohdinnat olivat mielistäni varsin järkeenkäypiä.
VastaaPoistaItse epäilen aerobisen liikunnan hyötyjä, kun sen haitoistakin on jo paljon evidenssiä. Koska muita muuttujia ei kontrolloitu, niin pitäisin ko. tutkimusta arvottomana. Epäilen, että ne jotka lenkkeilee, syö myös paremmin, polttaa vähemmän tupakkaa ja käyttää vähemmän alkoholia.