perjantaina, elokuuta 01, 2008

Fruktoosia kohtuudella

*
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti!

Nimimerkki "westien" olen tavannut ja me olemme käyneet ennenkin mielenkiintoista keskustelua fruktoosin roolista maksan rasvoittumisessa. Westie tiivistää olennaisimmat asiat oivalliseen tapaansa:

Aika hyvällä varmuudella voidaan sanoa seuraavat asiat:

- fruktoosi rasvoittaa maksaa tehokkaammin kuin muut sokerit
- maksan rasvan määrä lisääntyy kun D2 etenee
- D2:n edetessä maksan insuliiniherkkyys alenee
- maksan insuliiniresistenssi aiheuttaa metabolisen oireyhtymän

Mutta miksi ja miten fruktoosi rasvoittaa maksaa ja mikä rooli on ravinnon rasvoilla tässä yhtälössä?

Ja "Juuso R" lataa pyssyyn todella kovia panoksia: Lukekaa tämä julkaisu (
Basciano H, Federico L, Adeli K. Fructose, insulin resistance, and metabolic dyslipidemia. Nutr Metab (Lond) 2 (1): 5, 2005)!

Fruktoosia (hedelmäsokeria) on syytä nauttia vain kohtuullisia määriä
, sillä uuden tutkimusnäytön mukaan fruktoosi voi lihottaa!

Fruktoosi saattaa olla jopa haitallisempaa kuin muut sokerit. Teksasin yliopiston tutkimuksen mukaan fruktoosi saattaa lisätä rasvan kertymistä vartaloon nopeammin kuin muut sokerit kuten glukoosi tai sakkaroosi. Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä kesäkuussa.

Tutkimuksessa annettiin kuudelle terveelle koehenkilölle juotavaksi fruktoosilla ja glukoosilla makeutettuja juomia, minkä jälkeen koehenkilöiden verensokeria ja rasva-arvoja mitattiin. Tutkimus osoitti, millä nopeudella ihmiskeho muodostaa rasvahappoja fruktoosista, sanoi Teksasin yliopiston Medical Centerin apulaisprofessori Elizabeth Parks. Parks kuitenkin haluaa korostaa, että on harhaanjohtavaa väittää, että mikään yksittäinen ruoka-aine johtaa yksistään ylipainoon tai tyypin 2 diabetekseen. Hän arvelee, että fruktoosi saattaa olla yksi osatekijä, mutta ei ainoa ongelma. Amerikkalaiset syövät liian paljon kaloreita liikkumiseensa nähden. Me syömme liikaa rasvaa, proteiineja ja kaikkia sokereita, Parks toteaa.

Myös Suomen Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen painottaa kohtuukäytön tärkeyttä. Ruuskasen mukaan toisinaan Diabetesliiton kurssilaiset kyselevät mahdollisuudesta korvata tavallinen sokeri fruktoosilla. "Suosituksemme on, että mitä tahansa sokeria käytetään, niin sitä käytetään kohtuudella. Tavallinen sokeri on edullisempaa ja helpompaa. Suositukset ovat samat diabeetikoille kuin kaikille muillekin", Ruuskanen toteaa.

Fruktoosi-tutkimuksessa Parks houkutteli koekaniineiksi kuusi keski-iältään 28-vuotiasta normaalipainoista koehenkilöä, joista neljä oli miehiä ja kaksi naisia. Koehenkilöt joivat kolmea erilaista virvoitusjuomaa kolmella eri kerralla. Yksi juomista oli makeutettu pelkästään glukoosilla, toinen puoliksi glukoosilla ja puoliksi fruktoosilla ja kolmas 25-prosenttisesti glukoosilla ja 75-prosenttisesti fruktoosilla.

Kehon rasvahappojen muodostuminen (lipogeneesi) lisääntyi 7,8 prosenttia pelkästä glukoosijuomasta, 15,9 prosenttia juomasta, jossa puolet oli glukoosia ja puolet fruktoosia sekä 16,9 prosenttia pääasiallisesti fruktoosilla makeutetusta juomasta. Lisäksi kehon tyydyttyneiden triglyseridi -rasvahappojen arvot olivat 11-29 prosenttia korkeammat fruktoosilla makeutettujen juomien nauttimisen jälkeen. "Tutkimuksen viesti on merkittävä sen vuoksi, että kehon rasvasynteesi tutkittiin heti juomien nauttimisen jälkeen. Hiilihydraatit tulivat kehoon sokereina, maksa hajotti molekyylit ja liitti ne uudelleen yhteen muodostaakseen rasvaa. Kaikki tämä tapahtui neljän tunnin sisällä", Parks toteaa.

Parksin mukaan tutkimus jopa aliarvioi fruktoosin toiminnan, sillä koehenkilöt olivat terveitä ja pystyivät todennäköisesti hajottamaan fruktoosin nopeasti. Ylipainoisilla sokerin hajottaminen on jo saattanut häiriintyä, minkä vuoksi rasvan muodostuminen saattaa olla suurempaa, Parks lisää.

Vastaavanlaisia tuloksia fruktoosin nopeammasta vaikutuksesta rasvantuotantoon kehossa on saatu myös Floridan yliopistossa vuonna 2005 laaditussa tutkimuksessa. Floridassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että fruktoosin nauttimisen jälkeen virtsahapot lisääntyivät kehossa. Äkillinen virtsahappojen lisääntyminen häiritsi insuliinin toimintaa, mikä vaikuttaa siihen, kuinka solut varastoivat sokeria ja muita ravintoaineita energiaksi.

Minun mielestäni on hyvä, että tutkimuksissa korostuu tämä hiilihydraattien liiallisen käytön vaara. Aivan riittävän paljon olemme jo kuulleet rasvojen lihottavasta vaikutuksesta. Kuuroille korville ovat sen sijaan ehkä kaikuneet elintarvikekemistien ja tutkijoiden näytöt sokerin lihottavasta vaikutuksesta. Elintarviketeollisuuden käyttämiä halpoja siirappeja ja ilkeitä fruktoositemppuja on syytä tarkastella kriittisesti. Jo nyt jokainen teistä (joka ei ole huippu-urheilua harrastava kestävyysurheilija) voi kokeilla hiilihydraattien vähentämistä puoleen totutusta (kestävyysurheilijalle tämä voi olla liian raju pudotus). Näiden ruoka-aineiden jättämän aukon voitte korvata luonnollisilla eläin- ja kasviperäisillä rasvoilla sekä laadukkaalla proteiinilla. Moni ihminen on kertonut minulle miten makeiden virvoitusjuomien, perunan, riisin ja pastan huomattavasti vähentynyt käyttö on näkynyt vaa'an lukemissa ja parantuneena terveytenä.

Tällaisena hedelmiä ja hedelmämehuja rakastavana ihmisenä olen aika ymmälläni näistä uusista tutkimusnäytöistä. Olisikohan kuitenkin niin, että ne fruktoosit kannattaa napata niistä hedelmistä ja jättää ne elintarviketeollisuuden kyseenalaiset sekoitukset tosi vähiin? Täysin emme pysty välttämään lisättyä fruktoosia, sillä sitä tungetaan eri muodoissa nykyään joka paikkaan. Mitä mieltä olet tästä?

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 30.7.2008

6 kommenttia:

  1. Tuossa vähän lisää negatiivista dataa uusimmasta (heinäkuu) Archives of Internal Medicine -julkaisusta virvoitusjuomien ja hedelmämehujen vaikutuksista T2D-riskiin:

    http://archinte.ama-assn.org/cgi/con...ll/168/14/1487

    Tosin seurantatutkimus, mutta aineistona 59 000 afroamerikkalaista naista. Naisista niillä, jotka joivat päivittäin > 2 virvoitusjuomaa (medium serving 12 oz = 336g), T2D-riski oli 24 % suurempi kuin naisilla jotka joivat <1 juoman/kk. Hedelmämehuissa vastaavasti T2D-riski kasvoi 31 % naisilla, jotka joivat >2 hedelmämehuannosta (medium s. = 6 oz = 168g) verrattuna naisiin jotka joivat <1 mehulasillisen/kk.

    Tutkimuksessa tosin BMI selitti osan virvoitusjuomien vaikutuksista, mutta hedelmämehuissa ei syytä voida yhtä voimakkaasti sysätä välillisten terveysrasitteiden kontolle, vaan hedelmämehujen sairausriskiä lisäävä vaikutus oli voimakas. Voimakkain näyttö tosin lienee edelleen nestemäisten kalorien haitallisista vaikutuksista, sokereihin katsomatta. :)

    VastaaPoista
  2. Tässä oikea linkki:

    http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/full/168/14/1487

    VastaaPoista
  3. Tämä oli Juuso R arvokas lisätieto! Tiedän monien diabeetikkojen täällä Suomessa saaneen ravitsemuterapeutiltaan ohjeen nimenomaan juoda hedelmämehuja. Minulla on ravintoluento Diabetesliitossa 17.8.2008. Otan siinä yhteydessä esille nämä sinunkin tarjoamat lisätiedot. Elämme mielenkiintoisia aikoja! Ravintovalmentajana on mukava tehdä töitä, sillä koko ajan saa työskennellä ajan hermolla kuitenkin pitäen mielessä kokonaiskuvan monipuolisesta ravitsemuksesta.

    Minun mielestäni maamme diabeetikkoja on kohdeltu kaltoin ja järjestelmällinen diabeetikkojemme hiilihydraateilla kyllästetty saattohoito pitäisi lopettaa. Jokaisella tyypin 2 diabeetikolla on oikeus saada parasta mahdollista hoitoa, johon sisältyy myös ruokalautasen äärellä hankittu terveydenhoito!

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoisia nämä tulokset mutta vielä mielenkiintoisemmaksi menee kun yrittää ymmärtää miksi tulokset on juuri sellaisia kuin ovat!

    Erityisesi fruktoosia kannattaa pitää esillä, koska se avaa silmiä monella suunnalla; ei tämä ollutkaan niin yksinkertaista mitä aiemmin on ajateltu.

    Kylmiä väreitä saa aikaan näinkin kuumana päivänä ajatus siitä mitä fruktoosin matalan GI:n takia tapahtunut suosiminen on pahimmillaan diabeetikolle voinut aiheuttaa...

    Aika hyvällä varmuudella voidaan sanoa seuraavat asiat:

    - fruktoosi rasvoittaa maksaa tehokkaammin kuin muut sokerit
    - maksan rasvan määrä lisääntyy kun D2 etenee
    - D2:n edetessä maksan insuliiniherkkyys alenee
    - maksan insuliiniresistenssi aiheuttaa metabolisen oireyhtymän

    Mutta miksi ja miten fruktoosi rasvoittaa maksaa ja mikä rooli on ravinnon rasvoilla tässä yhtälössä?

    Osaako joku vastata?

    VastaaPoista
  5. Hyviä pohdintoja Westieltä ja Christer turisee aivan totta diabeetikkojemme kaltoinkohtelusta.

    Westien esittämiin pohdintoja vastaa ja osittain selventää tässä paljon parjatussa läpyskässä julkaistu artikkeli. Se käy läpi fruktoosin aineenvaihduntaa ja mahdollista suhdetta metaboliseen oireyhtymään.

    http://www.nutritionandmetabolism.com/content/2/1/5

    Eipä tuota hedelmien sisältämää fruktoosia tarvitse täysin syyllistää, kuten veteraaniurheilijamme viittaa. Väestötasolla hedelmien suosiminen liittyy kasvisten ohella useimmiten parempaan painonhallintaan, joka itsessään on melkoinen suoja T2D-riskiltä. Mehuja sen sijaan lienee ihan ok tarkastella kriittisesti.

    Pienet määrät fruktoosia ovat varsin hyvin siedettyjä ja pienissä määrin nautittuna sillä on ollut neutraaleja ellei jopa positiivisia vaikutuksia.

    http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/85/12/4515

    VastaaPoista
  6. Kiitos westie ja Juuso R! Teidän kommenttinne antavat meille kaikille ravitsemuksesta ja terveydestä kiinnostuneille uutta inspiraatiota.

    VastaaPoista