**
Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallinen pitää riittävää lepoa tärkeänä sekä toimintakyvyn että terveyden kannalta. Virkeä ja hyvin nukkunut ihminen on tehokas ja tarkkaavainen työntekijä. Hyvät yöunet eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan esimerkiksi yksityiselämän tai työasioiden ongelmista kumpuava stressi saattaa heikentää unen laatua.
Työikäisten ihmisten huonon unen ja unihäiriöiden syynä ovat usein työstressi tai epäsäännölliset elämäntavat. Unen laatu ja määrä voivat heiketä myös perhe-elämän ongelmien vuoksi. Esimerkiksi parisuhdeongelmien, avioeron tai sairauksien aiheuttama stressi heikentää unta. Tyypillisin nukkumista haittaava tekijä on lapsi, joka valvottaa vanhempiaan. Siinä elämänvaiheessa vanhemmat kärsivät univajeesta jatkuvasti, sekä työpäivinä että viikonloppuisin. Tämä on varmasti naisille kovempi rasitus kuin miehille, sillä naiset valvovat lasten kanssa enemmän.
Unen tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset syyt. Noin 90 prosenttia työikäisistä tarvitsee vuorokauden aikana 7-9 tuntia unta, kun taas loput 10 prosenttia joko pärjäävät vähemmällä unella tai tarvitsevat enemmän aikaa nukkumiseen. Unen laatu heikkenee jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta sillä ei ole kovinkaan isoja vaikutuksia vireyteen ja toimintakykyyn. Tyypillisimmin muutokset liittyvät siihen, että ihmiselle tulee iän myötä joku sairaus tai häiriö, joka alkaa haitata unta.
Mikael Sallinen toivoo työnantajilta joustavuutta työntekijöiden elämäntilanteiden ja niistä johtuvien unihäiriöiden huomioimisessa. Työnantaja on ratkaisevassa roolissa myös siinä tapauksessa, jos uniongelmat johtuvat työstä ja sen aiheuttamasta stressistä. Jos unihäiriöt johtuvat työstä, työlle on tehtävä jotain. Unettomuusoireiden riskit ovat vähäiset, kun työn vaatimukset ja työntekijän omat voimavarat ovat sopusoinnussa, työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, ja työpaikalla on hyvä tukiverkosto. Myös hyvin järjestetty vuorotyömalli auttaa unettomuusoireiden vähentämisessä.
Työntekijä on itse vastuussa siitä, että hän käyttää riittävästi aikaa nukkumiseen. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan työnantajan on kuitenkin varmistettava etenkin vuorotyössä, että työajat mahdollistavat riittävän pitkät unijaksot. Turvallisuuskriittisillä aloilla, joilla vireys ja toimintakyky ovat oleellisia työnteossa, unihäiriöiden kontrollointi työterveyshuollossa on tärkeää.
Liian lyhyet yöunet ja erilaiset unihäiriöt vaikuttavat työntekijän jaksamiseen töissä. Väsymys saattaa heikentää keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muistivaikeuksia ja ongelmia hahmottaa isoja asiakokonaisuuksia. Unen puute on työturvallisuusriski, sillä väsymyksen myötä toimintakyky heikkenee. Univaje vaikuttaa muun muassa ihmisen tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oman toiminnan ohjaamiseen monimutkaisissa tilanteissa. Sitä kautta sattuu enemmän virheitä, jotka altistavat työtapaturmille. Vuorotyö sekä unen häiriintyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä kuolemaan johtavissa työtapaturmissa.
Univaje on myös terveysriski, sillä väsymys vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan, immuunivasteeseen, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Sitä kautta väsymys vaikuttaa epäedullisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijöihin.
Tiesitkö, että suomalaisten yöuni on lyhentynyt 70-luvulta 20 minuutilla?
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 28.10.2008
