torstaina, lokakuuta 30, 2008

Sori vaan - mull' on psori

***
Psoriasis on vaativa elämänkumppani
. Se on elinikäinen tulehdussairaus, jota sairastaa Suomessa noin 150 000 ihmistä. Se ilmenee iho-oireina, ja saattaa aiheuttaa myös niveloireita, jotka muistuttavat nivelreumaa. Sairaudella on suuri vaikutus elämänlaatuun, sillä se on otettava huomioon jokapäiväisessä elämässä.

Ihopsoriasis on useimmiten niin sanottua plakki- eli läiskäpsoriasista. Se nostaa iholle tarkkarajaisia, punaisia läiskiä, jotka voivat olla hieman koholla. Tyypillisiin oireisiin kuuluu myös läiskien hilseily, joka saattaa olla voimakastakin. Läiskät ilmestyvät yleensä hiuspohjaan, kyynärpäihin sekä polviin, mutta niitä voi olla myös esimerkiksi kasvoilla ja taipeissa, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Maria Huttunen.

Psoriasis ei ole tarttuva tauti, vaan se on osittain perinnöllinen. Jos molemmilla vanhemmilla on psoriasis, on hyvin todennäköistä, että myös heidän lapsensa saa sen. Psoriasiksen puhkeamisen syistä ei tiedetä lopullisia totuuksia. Alttius sairauteen on perinnöllistä, ja taudin puhkeamiseen vaikuttavat usein myös ympäristötekijät, kuten esimerkiksi stressi tai jokin infektio. Tauti voi puhjeta joko nuorena tai vasta myöhemmin keski-iässä.

Psoriasiksen hoitoon on nykylääkkeillä olemassa paljon erilaisia mahdollisuuksia, joilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Hoitomuodot voidaan jakaa kolmeen luokkaan sen mukaan, onko kyseessä paikallishoito, valohoito tai sisäiset lääkkeet.

1) Paikallishoidot pitävät sisällään esimerkiksi erilaisia voiteita, joita laitetaan suoraan iholle.
2) Valohoito puolestaan voi tarkoittaa sekä keinovaloa että auringonvaloa. 
3) Tautia voidaan hoitaa myös sisäisesti tablettien ja pistosten muodossa.

Psoriasis on krooninen sairaus, eikä sitä periaatteessa voida koskaan parantaa kokonaan. Esimerkiksi stressi ja suuret elämänmuutokset saattavat pahentaa sitä, mutta se voi myös rauhoittua pitkäksikin aikaan. Koska kyseessä on perinnöllinen sairaus, sitä ei voida myöskään ennaltaehkäistä mitenkään. Se tulee, jos on tullakseen. Psoriasiksen olemassaolo lisää riskiä sairastua sen liitännäistauteihin, kuten esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin sekä elämäntapasairauksiin, mutta riskiä voidaan pienentää terveellisillä elämäntavoilla ja itsestä huolehtimisella.

Vaikka elämäntavoilla ei olekaan suoraa yhteyttä psoriasikseen sairastumiseen, niillä on suuri vaikutus siihen, miten sairautta jaksetaan hoitaa, ja miten siihen suhtaudutaan. Koska psoriasiksen oireet ovat yleensä näkyviä iho-oireita, sairaus saattaa vaikuttaa voimakkaasti etenkin mielialaan. Kroonisena sairautena psoriasis on ikävä ja vaativa elämänkumppani, joka pitää ottaa huomioon jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi paikallishoitojen onnistuminen on kiinni siitä, miten potilas jaksaa hoitojakson aikana hoitaa itseään päivästä toiseen, ihotautien ylilääkäri Maria Huttunen toteaa. Sairaus ja sen hoitaminen vaikuttavat lähes koko elämään. Jos hoitona käytetään esimerkiksi rasvaisia hoitovoiteita paikallisesti, koko päivä pitää suunnitella sen mukaan, että aamulla ehtii rasvata ihon niin, että voide ehtii imeytyä ennen pukeutumista.

Kaikki psoriasispotilaat kärsivät joskus hoitoväsymyksestä. Hoitoa ei kuitenkaan kannata laiminlyödä, sillä se vain pahentaa oireita ja sitä kautta myös mielialaa. Huttunen suosittelee hakemaan vaikeissa tilanteissa vertaistukea potilasyhdistyksiltä. Muilta psoriasista sairastavilta saa sekä kannustusta jaksamiseen että hyviä arkipäivien käytännön vinkkejä, joita lääkärit ja hoitajat eivät välttämättä osaa antaa.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 30.10.2008

Liikunnan puute ei ehkä olekaan syynä lihavuusepidemiaan

*
Tässä tulee nyt tiedejuttu
, jonka ymmärtämisessä minulla on suuria vaikeuksia. Minun täytyy rehellisesti sanoa, että pidän liikkumattomuutta suurena ongelmana. Sain kuitenkin uutta ajateltavaa ihan äskettäin. Lihavuusepidemiamme osatekijänä ei olisikaan se, että liikumme liian vähän. Katsokaa mitä Maastrichtin ja Aberdeenin yliopiston tutkijat ovat saaneet selville!

Klassinen selitysmalli lihavuusepidemian synnyssä on ollut se, että syömme liikaa ruokaa/energiaa ja liikumme/kulutamme energiaa liian vähän. Vuodesta 1982 lähtien professorit John Speakman ja Klaas Westerterp tutkimusryhmineen ovat selvittäneet 750 yhdysvaltalaisen ja hollantilaisen koehenkilön liikuntamääriä menetelmällä, joka mittaa veden kulkua elimistössä. Siinä menetelmässä veden happi- ja vetyatomit leimataan radioaktiivisilla isotoopeilla. Tämä antaa tutkijoiden mielestä luotettavan kuvan siitä miten paljon ihmiset liikkuvat ja polttavat energiaa. Vuosien 1982 - 2008 aikana päivittäin kulutetun energian määrä ei ole merkittävästi vähentynyt. Tämä tarkoittaa tavallisella suomenkielellä asia ilmaisten sitä, että ihmisten liikunta on tänä päivänä aivan samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa.

Tohtori Speakmanin mukaan ihmiset ovat aina olleet aika laiskoja iltaisin. Vaikka television katselu ja tietokoneruudun tuijottelu ovat aika uusia ilmiöitä, ne tuskin kuitenkaan merkittävästi ovat vaikuttaneet energiankulutukseen.

Lihavuusepidemian pysäyttämiseksi lienee parempi keskittyä ruoka-annosten kohtuullistamiseen niin, että syömme vähemmän energiaa.

Tutkimus on julkaistu tiedelehdessä International Journal of Obesity 32: 1256–1263, 2008

Lähde: Tiede -lehti 10:8, 2008

Kommentteja saa tulla!

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008

Espanjalainen raju dieetti

*
Espanjassa on tutkittu
aika rajun dieetin vaikutusta painonpudotukseen ja veren rasvaprofiiliin. Mitä sanotte sellaisesta ruokavaliosta, jossa hiilihydraatteja nautitaan niin vähän päivässä (enintään 30 g), että elimistö siirtyy ketogeenisen aineenvaihdunnan puolelle? 

Jätä silloin pois peruna, pasta, riisi ja leipä. Nauti hiilihydraattisi pääosin vihannesten muodossa ja juo 1-2 lasia punaviiniä päivässä. Ota rasvat oliiviöljystä ja proteiinit kalasta. Mitä tästä seuraa?

Tällaiseen koeasetelmaan saatiin houkuteltua 40 tervettä lihavaa ihmistä (BMI keskimäärin 36,5). Muutama henkilö tippui pois kuka mistäkin syystä (ruokavalio tuntui liian orjuuttavalta, joku piti ruokavaliota liian kalliina, eräälle tapahtui liikenneonnettomuus jne.). 

Kahdentoista viikon aikana koehenkilöt laihtuivat keskimäärin peräti 14 kiloa! Verenpaine laski, verensokeri laski ja veren kolesteroliarvot paranivat.

Lääkäri Andreas Eenfeldtin mukaan tämä voi olla terveellinen laihdutusdieetti sellaiselle, joka haluaa kokeilla Välimeren ruokavaliota ja turhaan pelkää niin kovasti eläinrasvojen käyttöä, mutta saattaisi suostua kasvirasvoja runsaasti käyttämään.

Kolme päivää sitten (26.10.2008) ilmestynyttä tutkimusta ei luonnollisesti ole käsitelty kovinkaan laajasti Suomessa (en ole itse asiassa kuullut inahdustakaan!). Pitäisin kuitenkin havaintoja niin mielenkiintoisina, että tästä taatusti viriää vilkas keskustelu. Olisiko jopa parempi kokeilla tätä dieettiä ennen laihdutusleikkausta? Tätäkin tutkimusta rajoittaa varsin pieni otos (40 henkilöä) ja lyhyt seuranta-aika (12 viikkoa), mutta toistettakoon tämä sama koeasetelma vaikkapa täällä Suomessa projektien luvatussa maankolkassa Pohjois-Karjalassa esimerkiksi rypsiöljyä käyttäen (ei kuitenkaan margariinin muodossa!) ja seurattakoon koehenkilöitä esimerkiksi kymmenen vuotta. Silloin olemme jo paljon viisaampia. Olkaa hyvä Kuopion yliopisto! Kiinnostaako tällainen projekti Kansanterveyslaitosta?

Lähde: Perez-Guisado J, Munoz-Serrano A, Alonso-Moraga A. Spanish Ketogenic Mediterranean diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss. Nutr J 7 (1): 30, 2008 [julkaistu elektronisena ennen painoon menemistä] 

tiistaina, lokakuuta 28, 2008

Nuku hyvin - elä hyvin

**
Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallinen
 pitää riittävää lepoa tärkeänä sekä toimintakyvyn että terveyden kannalta. Virkeä ja hyvin nukkunut ihminen on tehokas ja tarkkaavainen työntekijä. Hyvät yöunet eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan esimerkiksi yksityiselämän tai työasioiden ongelmista kumpuava stressi saattaa heikentää unen laatua. 

Työikäisten ihmisten huonon unen ja unihäiriöiden syynä ovat usein työstressi tai epäsäännölliset elämäntavat. Unen laatu ja määrä voivat heiketä myös perhe-elämän ongelmien vuoksi. Esimerkiksi parisuhdeongelmien, avioeron tai sairauksien aiheuttama stressi heikentää unta. Tyypillisin nukkumista haittaava tekijä on lapsi, joka valvottaa vanhempiaan. Siinä elämänvaiheessa vanhemmat kärsivät univajeesta jatkuvasti, sekä työpäivinä että viikonloppuisin. Tämä on varmasti naisille kovempi rasitus kuin miehille, sillä naiset valvovat lasten kanssa enemmän.

Unen tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset syyt. Noin 90 prosenttia työikäisistä tarvitsee vuorokauden aikana 7-9 tuntia unta, kun taas loput 10 prosenttia joko pärjäävät vähemmällä unella tai tarvitsevat enemmän aikaa nukkumiseen. Unen laatu heikkenee jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta sillä ei ole kovinkaan isoja vaikutuksia vireyteen ja toimintakykyyn. Tyypillisimmin muutokset liittyvät siihen, että ihmiselle tulee iän myötä joku sairaus tai häiriö, joka alkaa haitata unta.

Mikael Sallinen toivoo työnantajilta joustavuutta työntekijöiden elämäntilanteiden ja niistä johtuvien unihäiriöiden huomioimisessa. Työnantaja on ratkaisevassa roolissa myös siinä tapauksessa, jos uniongelmat johtuvat työstä ja sen aiheuttamasta stressistä. Jos unihäiriöt johtuvat työstä, työlle on tehtävä jotain. Unettomuusoireiden riskit ovat vähäiset, kun työn vaatimukset ja työntekijän omat voimavarat ovat sopusoinnussa, työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, ja työpaikalla on hyvä tukiverkosto. Myös hyvin järjestetty vuorotyömalli auttaa unettomuusoireiden vähentämisessä.

Työntekijä on itse vastuussa siitä, että hän käyttää riittävästi aikaa nukkumiseen. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan työnantajan on kuitenkin varmistettava etenkin vuorotyössä, että työajat mahdollistavat riittävän pitkät unijaksot. Turvallisuuskriittisillä aloilla, joilla vireys ja toimintakyky ovat oleellisia työnteossa, unihäiriöiden kontrollointi työterveyshuollossa on tärkeää.

Liian lyhyet yöunet ja erilaiset unihäiriöt vaikuttavat työntekijän jaksamiseen töissä. Väsymys saattaa heikentää keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muistivaikeuksia ja ongelmia hahmottaa isoja asiakokonaisuuksia. Unen puute on työturvallisuusriski, sillä väsymyksen myötä toimintakyky heikkenee. Univaje vaikuttaa muun muassa ihmisen tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oman toiminnan ohjaamiseen monimutkaisissa tilanteissa. Sitä kautta sattuu enemmän virheitä, jotka altistavat työtapaturmille. Vuorotyö sekä unen häiriintyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä kuolemaan johtavissa työtapaturmissa.

Univaje on myös terveysriski, sillä väsymys vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan, immuunivasteeseen, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Sitä kautta väsymys vaikuttaa epäedullisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Tiesitkö, että suomalaisten yöuni on lyhentynyt 70-luvulta 20 minuutilla?

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 28.10.2008

Suuri syöpätutkimus keskeytetään liian suurien riskien takia

**
Aika vakava takaisku
on tapahtunut vitamiinihoitoja tutkittaessa. Kyseessä on suuri SELECT -koesarja, jolla Yhdysvaltojen kansallinen Syöpäinstituutti (NCI) pyrki osoittamaan onko eturauhassyöpään sairastuneilla hyötyä ravintolisinä annetusta E-vitamiinista ja seleenistä.

Koe joudutaan keskeyttämään sen takia, että ravintolisät eivät estä syöpäkasvaimen ilmaantumista ja potilaat joutuvat kestämättömän vakavan tilanteen eteen. Tutkijoilla oli vakaa usko siihen, että juuri näistä mainituista ravintolisistä on hyötyä, mutta tämän suhteen vedettiin vesiperä.

Tutkimukseen osallistui yli 35 000 yli 50-vuotiasta miestä. Kyseessä oli koejärjestelyiltään moitteeton tutkimus (kaksoissokkotutkimus, lumelääkkeet yms.). Potilaita tullaan vielä seuraamaan kolmisen vuotta, mutta pelkästään E-vitamiinia ja seleeniä ei enää anneta potilaille.

Tämä harmillinen koetulos ei saa estää meitä hoitamasta perusterveytämme syömällä mm. E-vitamiinia ja seleeniä sisältäviä ravintoaineita. Ongelmaksi saattoi osoittautua synteettisten vitamiinien ja hivenaineiden anto pillerin muodossa. Terveys löytynee luonnon omista tuotteista ja pakkauksista.

Kommentteja saa tulla!

Laihdutusleikkauksissa kiristetään pantaa

**
Lihavuus altistaa monille sairauksille
: diabetes, verenpainetauti, syöpä, sydäntaudit, nivelvaivat jne. Lihaville ihmisille on tarjolla ruokavalioon liittyvää ohjeistusta, liikuntaan kannustavaa elämäntapaa on tarjolla ja mietitään ehkä myös laihdutusleikkausta.

Washington Post -lehdessä on tänään (28.10.2008) laadukas kirjoitus samoille henkilöille suoritetuista useista laihdutusleikkauksista. Amerikkalaisena ilmiönä tunnemme nämä superlihavat ihmiset, jotka painavat useita satoja kiloja. Heille saatetaan tehdä laihdutusleikkaus ja aluksi kaikki tuntuu menevän hyvin. He laihtuvat. Sitten kuitenkin vuosien saatossa kilot tulevat takaisin ja uutena ilmiönä sairaaloissa on tämä toiseen kertaan laihdutusleikkauksen läpikäyneitä ihmisiä. Tutkijoille on epäselvää miksi ensimmäinen laihdutusleikkaus epäonnistuu.

Laihdutusleikkaus ei ole riskitön toimenpide. On aika hurjaa kun jalkapallon kokoiseksi suurentunut mahalaukku pakotetaan pannalla kananmunan kokoiseksi. Nykyään panta voidaan tehdä uudelleen kiristettäväksi, jolloin uudelleen suurentunut mahalaukku voidaan taas pienentää. Leikatut potilaat kertovat kovan nälän tulevan leikkauksen jälkeen takaisin ja nyt kirurgien mielestä potilaan on mahdollista käydä kiristyttämässä pantaa aina kun nälkä tulee sietämättömäksi. Itse pidän tätä aika hurjana toimenpiteenä, mutta saatan toki hyväksyä tämän jos tämä on ainoa tapa laihtua. Manuel Uriben tapauksesta tiedämme, että ruokavaliomuutoksen avulla voi toki myös laihtua.
 
Suomessa suoritetaan jonkin verran laihdutusleikkauksia. Käytössä on mm. mahalaukun ohitusleikkaus, mahalaukun osittainen poisto, ja tämä pantaleikkaus.

Lähde: If at first you don't succeed... Washington Post, 28.10.2008

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Hiihtoliitto vaihteeksi iloisen viestin tuojana

Hiihtoliiton sivuja ei juurikaan ole tehnyt mieli lukea viime kuukausina. Tänään (27.10.2008) on kuitenkin poikkeuksellisen iloinen artikkeli Hiihtoliiton sivuilla:

Pargas IF:n ja IF Minkenin hiihtojunnuja Sportmagasinetissa tiistaina

FST:n Sportmagasinetissa kurkistetaan tiistai-iltana IF Minkenin ja Pargas IF:n laadukkaaseen junioritoimintaan, joka tuotti viime vuonna hyviä tuloksia muun muassa Hopeasommassa. IF Minken oli Lapinlahden Hopeasommassa paras seura, FSS paras piiri.

Havumetsä, suo, kallio, hiekka - kaikki käy IF Minkenin hiihtojunnuille. Innostavat valmentajat, kuten Leif Eriksson ja Bo-Göran Lindvall, tarjoavat monipuolisia harjoituksia Uudenkaupungin monipuolisessa luonnossa. Puitteina hyödynnetään niin Hirvlaxin kankaita, Vexalan särkkiä kuin Kasitien nevojakin. Sportmagasinet seuraa Minkenin nuorten harjoituksia. 

Tekemisen ja tahtomisen rohkeus - lumiköyhän Paraisten perinne. Pargas IF oli yksi Hopeasommassa menestystä saavuttaneista FSS-seuroista. Paraislaisilla on haastetta löytää talvisin lunta suksiensa alle, mutta perinteet paikkakunnalla ovat vahvat niin lajissa kuin harjoittelussakin. Perinteenä on myös tarttua toimeen, olla valittamatta, uskallus tahtoa menestystäkin.

FSS-juniorit pärjäsivät Hopeasommassa parhaiten 14-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. Viestin voitti IF Minken ennen Pargas IF:ää. Henkilökohtaisessa kilpailussa kahdeksasta parhaasta viisi edusti joko Minkeniä tai Pargas IF:ää. Voittaja tuli Paraisilta: Julia Rask. Rask ja muita nuoria paraislaisia hiihtäjiä nähdään Sportmagasinetissa nauttimassa harjoittelusta - säässä kuin säässä.

Ohjelmassa keskustellaan myös Suomen ruotsinkielisen hiihtoliiton FSS:n toiminnanjohtajan Glenn Lindholmin kanssa FSS:n tyttöprojektista. Tyttöprojektista haetaan apua siihen, että lahjakkaat tytöt jatkaisivat hiihdon parissa juniorivuosien jälkeenkin. Projekti onkin käynnistynyt lupaavasti. 

Kannattaa siis katsoa Sportmagasinet tiistaina 28.10. FST5-kanavalla kello 21-21.30. Jos ohjelma menee tiistaina syystä tai toisesta ohi, uusi mahdollisuus tulee jo keskiviikkona, jolloin Sportmagasinet tulee samalla kanavalla kello 19-19.30. Sen jälkeen ohjelma on katsottavissa netissä viikon ajan.

Lue lisää: http://svenska.yle.fi/program/visa.php?pid=sportmagasinet

sunnuntai, lokakuuta 26, 2008

Nuorten syömishäiriöistä ilmestymässä laaja kirjoitus

**
Nuorten syömishäiriöt
nousivat eniten esille äsken päättyneellä lähes viikon kestäneellä Lapin keikallani. Juttelin kouluissa täysille saleille syömishäiriöistä ja ideoimme paikallisten opettajien ja ammattinsa puolesta muuten nuorten parissa liikkuvien kanssa miten tästä vaikeasta asiasta pitäisi nuorille kertoa.

Pyrin toteuttamaan kansalaisopistojen ja koulujen kanssa tällaisia keikkoja jatkossakin varsinkin kun saamani palaute on ollut hyvin rohkaisevaa. Ilmeisesti olen jotakin olennaista pystynyt sisällyttämään 45 min esitykseeni. Uusilla keikoillani kokeilen ihan uutta lähestymistapaa, josta en tässä vaiheessa paljasta yhtään tämän enempää. Teidän pitää se itse kokea sitten aikanaan kouluissa!

Kirjoitan parhaillani juttua Kunto & Terveys -lehteen syömishäiriöistä (ilmestyy joulukuussa 2008). Siitä tulee taatusti erilainen juttu syömishäiriöistä mihin olette tottuneet. Toivottavasti erilainen lähestymistapa lisää ymmärrystämme tästä vaikeasta sairaudesta.

Vaikka minulla on koossa varsin runsaasti omakohtaista tietoa syömishäiriöistä, otan kiitollisena vastaan kommentteja siitä miten sairastuitte syömishäiriöön, miksi niin moni mielestänne sairastuu syömishäiriöön, millaista se elämä oli kun ruoka oli suuri ongelma, miten tervehdyitte?

Voitte kertoa kokemuksistanne nimettöminä tässä blogissa tai lähettää minulle luottamuksellisesti tarinanne sähköpostilla: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi

Olen aiemmin kirjoittanut jonkin verran syömishäiriöistä tässä vaatimattomassa blogissani:

Syömishäiriöt (22) 


sunnuntai, lokakuuta 19, 2008

Suomessa oli huono kesä - pitäisikö olla huolestunut D-vitamiinin riittävyydestä?

*
Kirjoitettu 25.9.2008. Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Jo 61 kommenttia 19.10.2008. Sano sinäkin mielipiteesi D-vitamiinista! Ystäväni Christel Lamberg-Allardt on valittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijajäseneksi (Osteoporoosiliitto). Uskoisin D-vitamiiniasian tarkentumiseen, ehkä jopa D-vitamiinisuositusten nostamiseen. 

Matti Narkia tarjoaa hienon vinkin englanninkielen taitoisille: Lukekaa tohtori John Cannellin uutiskirjeitä D-vitamiinista. Viimeisin löytyy tästä. Koko portaali on erittäin mielenkiintoinen! Kiitos vihjeestä.

Reijo kysyy
: Suomessa oli tämä kesä aika huono. Aurinko ei kovinkaan paljon paistanut. Pitäisikö olla huolestunut D-vitamiinivarastojen riittävyydestä koko talveksi?

Erittäin hyvä kysymys, Reijo! D-vitamiinitutkijoiden mukaan veressämme on eniten D-vitamiinia syys-lokakuussa. Auringon UVB-säteet ovat auttaneet meitä keräämään varastot täyteen D-vitamiinia.

Huonon kesän jälkeen D-vitamiinivarastomme ovat heikommat. Olen huolestunut suomalaisten D-vitamiinin riittävyydestä koko talveksi. Tällaisen kesän jälkeen on tärkeää syödä paljon kalaa, mennä munalla töihin, nauttia maitovalmisteita ja herkutella metsäsienillä. Talvikuukausina on ehkä syytä käydä etelänmatkalla lisäämässä varastoja tai nauttia D-vitamiinia purkista. Mikäli ei käytä pimeänä vuoden­aikana - loka­kuun alusta maaliskuun lop­puun - säännöllisesti vitaminoi­tuja maitovalmisteita, ravin­torasvoja ja kalaa, Valtion ravit­semusneuvotteluvaliokunta suosittelee vita­miinilisää pur­kista.

Asiantuntijat epäilevät D-vitamiinistatuksemme olleen jo pitkään riittämättömällä tasolla. Rohkeimmat väittävät osteoporoosin ja diabeteksen johtuvan D-vitamiinivajeesta. In­fluens­sa­epi­de­mioi­­den kausittaiset vaihtelut osuvat yhteen D-vitamiinin kau­sittaisten vaihteluiden kanssa. Meillä Suomessa esi­merkiksi influenssaepidemioita esiintyy useimmiten lop­pu­talvesta, jolloin veren D-vitamiinipitoi­suudet ovat alhaisimmil­laan.