Sokeri ei ole kovinkaan terveellistä

**

Tiedemiehiä kiinnostaa ihmisen elinikä ja terveys kiihtyvällä vauhdilla. Yksi kiehtovimpia havaintoja on, että energianrajoitus, eli suomeksi sanottuna nälässä eläminen, lisää monien eläinten elinikää. Mahdollisesti myös ihminen elää pitempään pienessä nälässä. Matkalla pitkään ikään ja terveyteen on monta kankea kaskessa. Olisiko hyvä elää koko ajan pienessä nälässä? Onko energiapitoinen sokeri myrkkyä eläimille ja ihmisellekin?

Sokeri on myrkkyä ainakin jos on uskomista tuoretta kanadalaistutkimusta, joka julkaistiin tiedelehdessä PLoS Genetics. Yksi asia on varma: Jos ihminen tai eläin saa liian paljon energiaa, tapahtuu lihominen ja sen on todistetusti todettu aiheuttaneen eliniän odotteen alentumista. Kanadalaistutkijat vievät ajatuksen vielä pidemmälle: jos energiaylimäärä otetaan sokerista, siitä on erittäin suurta haittaa terveydelle ja pitkää ikää on turha odottaa!

Miten kanadalaistutkijat ovat päätyneet tähän hätkähdyttävään löydökseen, että sokeri on myrkkyä? Tähän asti sokerin haitallisuudelle on haettu selitystä sen aiheuttamasta suuremmasta hapetusstressistä yksittäisille soluille. Soluihin kerääntyy sokerin hajoamistuotteita ja solun elinikä laskee. Tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Kanadalaistutkijat ovat nyt löytäneet aivan uuden selityksen sokerin tuhovaikutuksille: Solujen herkkyys reagoida sokeriin (glukoosiin) on se suurin ongelma!

Kun tiedemiehet poistivat hiivasoluista sen geenin, joka tunnistaa glukoosimolekyylejä ja mahdollistaa näin normaalin glukoosin käytön energiaksi, solut elivät paljon pitempään. Solut joutuivat turvautumaan "varareitteihin" energiansaannissaan, eli ottamaan energiaa rasvoista ja proteiineista. Itse asiassa ne hiivasolut, joille ei geenin poiston takia suotu mahdollisuutta elää sokerienergialla, elivät yhtä pitkään kuin energiarajoituksessa olevat solut. Sokeri on soluille hyvää energiaa, mutta liika on liikaa: Jos geenimuunnelluille hiivasoluille syötettiin huomattavan paljon liikaa glukoosia, solut myös vanhentuivat nopeammin, vaikka eivät pystyneetkään hyödyntämään sokerienergiaa. Tiedemiesten mukaan hiivasolujen toiminta on aivan samanlaista kuin ihmistenkin solujen.

Professori Luis Rokeach, Montrealin yliopiston biokemian laitokselta, johti tätä tutkimusta. Hän sanoo Medical News Today -tiedekanavan haastattelussa, että tutkimusnäyttö voi johtaa hoitomenetelmiin, joilla on merkitystä iäkkäillä henkilöillä. Hän suosittelee iäkkäille henkilöille maltillisempaa sokerinkäyttöä, sillä solujen mukautumiskyky heikkenee ikääntyessä. 

Lähde: Antoine E. Roux, Alexandre Leroux, Manal A. Alaamery, Charles S. Hoffman, Pascal Chartrand, Gerardo Ferbeyre ja Luis A. Rokeach. Pro-Aging Effects of Glucose Signaling through a G Protein-Coupled Glucose Receptor in Fission Yeast. DOI:10.1371/journal.pgen.1000408, 

PMID:19266076, PLoS Genetics, 2009.

Mitähän tästä tutkimuksesta pitäisi ajatella?

Aivoviikko alkoi

**

Tänään (9.3.2009) alkaneella aivoviikolla muistutetaan, että Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden elämää koskettaa jokin neurologinen sairaus tai vamma. Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisenä tavoitteena on edistää heidän hyvää elämäänsä. Hyvinvointia edistävä tekijä voisi olla henkilökohtainen avustaja.

Syksyllä, tarkemmin sanottuna 1. syyskuuta 2009 alkaen, henkilökohtaisesta avusta tulee kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden alainen palvelu. Henkilökohtaiseen apuun ovat tällöin oikeutettuja sellaiset pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti apua pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi suoriutuakseen päivittäisistä toimistaan, työstään ja opiskelustaan sekä voidakseen harrastaa, osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteitaan. Vamma tai sairaus katsotaan pitkäaikaiseksi myös tilanteissa, joissa sen aiheuttamat rajoitukset henkilön toimintakyvylle vaihtelevat.

Neurologiset vammaisjärjestöt korostavat, että henkilökohtaisen avun järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota neurologisten sairauksien ja vammojen erityispiirteisiin, joita ovat muun muassa neuropsykologiset oireet (mm. näkökenttäpuutokset, häiriöt kielellisissä kyvyissä, hahmotuksessa ja muistissa, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset). Ne voivat aiheuttaa vaikeuksia itsensä tai kodin hoitoon liittyvissä tehtävissä tai liikkumisvaikeuksia. Häiriöistä voi seurata vaaratilanteita niin kotona kuin liikenteessäkin.

Aivoviikko koskettaa minua tällä kertaa erityisen paljon, sillä hyvä ystäväni menehtyi äskettäin aivosyöpään.

Lähde: Suomen lääkärilehti, 9.3.2009

Varusmiehet Raasteen tielle!

**

Kasvissota alkuun varuskunnissa

Huomio! Katse oikeaan asiaan päin!

Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä lähetti mainion kirjeen. Heidän yhdistyksensä on lähtenyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pyynnöstä ilolla mukaan VARU-yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä varusmiesten kasvisten syöntiä.

Lepo!
Varusmiesten ravitsemusta, terveyden riskitekijöitä ja terveystajua selvittäneen tutkimuksen mukaan palvelukseen astuvista nuorista miehistä ilmoitti vain viisi prosenttia syövänsä päivittäin hedelmiä ja marjoja, kahdeksan prosenttia tuoreita vihanneksia ja yksi prosentti kypsennettyjä vihanneksia.

Puolustusvoimaa kasviksilla!
Varusmiesten kasvisten käytön lisäämishaaste on kova, mutta siihen voivat vastata varusmiehet itse valitsemalla lautasilleen päivä päivältä enemmän kasviksia. Viesti Puoli kiloa päivässä räätälöitiin sellaiseen muotoon, että sen uskotaan puhuttelevan varuskuntien muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa asioivia.

Kampanjasivuille - taakse poistu!
KASVISota-kampanja käynnistyy tänään (9.3.2009) pilottina Panssariprikaatissa ja Kainuun prikaatissa. Tiedote ja kuvamateriaalia löytyy tästä.

Asento!

Laihduta menettämättä lihaksiasi

**

Amerikkalaistutkimuksessa on tarkasteltu miten energiavajeeseen perustuvassa koesarjassa pienikin proteiinin lisäys, auttaa painonhallinnassa, laihdutusmotivaation ylläpidossa ja veren rasva-arvojen säilymisessä hyvinä.

Laihdutusryhmissä oli kaiken kaikkiaan 130 ihmistä. He olivat keskimäärin 45 vuoden ikäisiä ja heillä oli huomattavaa ylipainoa (BMI keskim. 32,6). Heidät oli jaettu kahteen ryhmään toteuttamaan vuoden verran jatkuvaa laihdutusprojektia. Heille oli laadittu ruokavaliosuositukset, joilla päästiin 500 kcal energiavajeeseen päivää kohti. Nälkä siinä tahtoo tulla noin kovassa energiavajeessa. Energiaravintoaineiden jakaumissa oli pientä eroa ryhmien välillä:

Ryhmä / hiilihydraatit % / proteiinit % / rasva %

Numero 1 / 40 / 30 / 30

Numero 2 / 55 / 15 / 30

Ryhmä 2 noudatti Amerikan maatalousministeriön USDA:n ravitsemussuosituksia ja Ryhmä 1 kaksinkertaisti proteiinin saannin hiilihydraattien kustannuksella. Molemmat ryhmät käyttivät hyvin maltillisesti rasvoja.

Laihtuminen oli suunnilleen yhtä suurta molemmissa ryhmissä neljän ensimmäisen kuukauden aikana (ryhmä 1 laihtui noin 8,2 kiloa ja ryhmä 2 noin 7,0 kiloa). Laihdutustuloksissa ei saatu tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välille. Merkittävä ero syntyi ryhmien välille sen suhteen miten paljon laihduttajat menettivät lihasmassaa. Energiavajeesta johtuen molemmat laihdutusryhmät menettivät lihasmassaa, mutta tuplamäärän proteiinia nauttineet laihduttajat (ryhmä 1) säilyttivät 22% paremmin lihaksiaan ja laihdutus perustui nimenomaan rasvakudoksen vähenemiseen.

Vuoden kuluttua laihduttajat astuivat taas vaa'alle. Laihdutus oli jatkunut molemmissa ryhmissä varsin maltillisessa tahdissa  (ryhmä 1 lahtui noin 10,4 kiloa ja ryhmä 2 noin 8,4 kiloa) saavuttamatta tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välille. Suurena erona oli kuitenkin ryhmä 2:ssa tapahtunut suuri kyllästyminen ruokavalioon. Energiavajeessa kärvisteleminen oli tehnyt tehtävänsä, osanottajat eivät jaksaneet laihduttaa koko vuotta. Sen sijaan kaksinkertaisen määrän proteiinia syöneiden ryhmässä 1 motivaatio noudattaa laihdutusohjelmaa oli säilynyt paremmin (ero oli tilastollisesti merkittävä).

Paremman laihdutusmotivaation ja hieman paremman laihdutustuloksen lisäksi proteiineja enemmän syöneiden ryhmää odotti lisäksi iloinen yllätys: heidän veren rasvaprofiili oli parantunut.

Kun laihdutat, pidä siis huolta lihaksistasi syömällä riittävästi proteiinia ja vähennä hiilihydraattien saantiasi laihdutusmotivaation ylläpitämiseksi sekä veren rasvaprofiilin pitämiseksi hyvänä.

Lähde: Layman DK, Evans EM, Erickson D, Seyler J, Weber J, Bagshaw D, Griel A, Psota T, 

Kris-Etherton P. A moderate-protein diet produces sustained weight loss and long-term changes in body composition and blood lipids in obese adults. J Nutr 139 (3): 514-521, 2009

Julia Rask kolminkertainen Hopeasompamestari

***

Länsi-Turunmaan Paraisilla osataan hiihtää. Välillä haasteellisten lumiolosuhteiden keskellä kamppailevien juniorihiihtäjiemme joukossa on yksi ylitse muiden: Julia Rask.

Julia on saanut tänään (7.3.2009) jo kolmannen Hopeasompa-finaalikultansa. Uskomattoman kova kultaputki alkoi 13-vuotiaana tässä mahdollisesti kaikkein kovatasoisimmassa urheilulajissa tällä hetkellä. Jo Hopeasompa-finaaliin pääsy on kova suoritus. Mutta Julia on siis voittanut oman sarjansa kolme kertaa peräkkäin! Uskomaton suoritus. 

Ruotsinkieliset hiihtoseurat tekivät kovaa tulosta taas kerran. Ystävykset Julia Rask (Pargas IF) ja Andrea Julin (IF Minken) kävivät kovan kamppailun naisten 5 kilometrillä. Voiton otti Julia ainoastaan yhden sekunnin erolla. Voitto oli tähän mennessä kaikkein tiukin, myöntää Julia, jonka hiihtäjäidoli on Virpi Kuitunen.

Veli Venäläisen uusi ruokavalio

*

Venäläisiä kehotetaan hylkäämään rasvaiset makkarat, einekset sekä hiilihappoiset juomat ja palaamaan perinteiseen ruokavalioon: syömään hapankaalia, perunaa ja kefiiriä. Niillä vatsa täyttyy paitsi terveellisesti myös halvalla.

Ravitsemusviranomaisten tekemä lista suositeltavista ruoka-aineksista on ensimmäinen nyky-Venäjällä, ja se on saanut kansan suussa nimen "kriisin vastainen ruokavalio". Ruokakustannukset olisivat vain runsaat 60 euroa kuukaudessa viranomaiset lupaavat Komsomolskaja Pravda -lehdessä.

Suositukset sisältävät ohjeellisia määriä, joilla esimerkiksi täysikasvuisen venäläismiehen vatsa täyttyy terveellisesti ja edullisesti. Hänen tulisi syödä vuodessa 110 kiloa perunaa, 40 kiloa kaalia, 40 kiloa juureksia, 65 kiloa hedelmiä ja 75 kiloa ruisleipää. Maidon ja esimerkiksi kefiirin suositeltava kulutus olisi 120 litraa vuodessa, kananlihan 27 kiloa ja kansanmunien 120 kappaletta vuodessa. Sen sijaan karamelleista ja kekseistä olisi luovuttava. Niitä tulisi syödä korkeintaan kilo vuodessa. Hiilihappoa sisältävät juomat suositellaan korvattavaksi maidolla.

Kuluttajasuojaviraston ja Venäjän tiedeakatemian alaisen ravitsemusinstituutin tekemien ruokasuositusten taustalla on huoli venäläisten lihomisesta. Ruokavalio on muuttunut melkoisesti ihmisten vaurastuessa. Perunan, hapankaalin ja ruisleivän sijasta nyt popsitaan pitsoja, hampurilaisia ja ranskanperunoita niin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.

"Aikuisväestöstä liikalihavia on 23 prosenttia, kun vuonna 1994 heitä oli 18 prosenttia. Erityisesti naiset ovat lihoneet ja nykyisin (lihavuus-)tilaston kärjessä Euroopassa", toteaa kuluttajasuojavirastoa johtava lääkäri Gennadi Onischenko uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Myös lapset ovat lihoneet. Yhtenä syynä pidetään sitä, että kouluissa on viime vuosina ollut saatavilla perunalastuja, karkkeja ja keksejä. Nyt napostelua on päätetty rajoittaa eikä makeiden välipalojen myyntiä enää sallita kouluissa.

Lähde: Kaleva -lehti, 4.3.2009

Olohuoneliikuntaa iäkkäille, johtajille ja urheilijoille

***

Reuters Health kirjoittaa 6.3.2009 siitä miten tärkeää iäkkäiden ihmisten on vahvistaa nilkkojaan. Hyvin yksinkertaisilla nilkkaa vahvistavilla harjoitteilla voidaan varmistaa liikuntakyvyn ja tasapainon säilyminen korkeaan ikään ehtineillä. Näin parannetaan samalla myös tasapainoa.

Iäkkäiden ihmisten on todettu menettäneen liikuntakykynsä pääosin siitä syystä, että alaraajojen lihaksisto pettää. Pitämällä alaraajojen ja erityisesti nilkan seudun pienet lihakset kunnossa, voidaan turvata liikunnallinen vanhuus.

Tulokset on julkaistu alan julkaisussa Geriatrics and Gerontology International.

Suosituilla luennoillani alun perin humoristiseksi täytenumeroksi kehittelemäni olohuoneliikunta on nykyään monesti pääteemana kun luennoin liikunnasta ja ravitsemuksesta. Miksi tehdä yksinkertainen asia vaikeaksi, kun sen voi tehdä helpolla ja hauskalla tavalla. Tässä eri ihmisryhmille sopivia olohuoneliikunta-ohjelmia. Aloita jo tänään!

Eläkeläisten olohuoneliikunta

• aamukahvit. Hae kahvikuppi olohuoneen taaimmaisesta nurkasta (pidät siellä 2-3 kahvikupin varastoa!). Vie kahvikuppi keittiön pöydälle. Hae kahvilautanen makuuhuoneen lipaston alimmasta laatikosta (pidät siellä pientä kahvilautasten varastoa). Vie kahvilautanen keittiön pöydälle. Hae lusikka eteisen ylähyllyltä (siellä on pieni lusikoiden varasto) ja vie se keittiön pöydälle. Kaada kahvia kuppiin ja nauti aamukahvistasi kiireettömästi.
• tuolijumppa. Katsot televisiota ja tulee mainoskatko. Se on lähtölaukaus seuraavalle jumppahetkelle. Nouse reippaasti ylös tuolista. Kävele 5 kierrosta tuolin ympäri, käy vetämässä viiva jääkaapin ovessa olevaan lappuun. Palaa olohuoneeseen. Istahda tuoliin, mutta nouse välittömästi ylös mikäli mainoskatko jatkuu. Toista harjoitteet: 5 kierrosta tuolin ympäri, viiva lappuun, istahda tuoliin. Montako viivaa sait? Jos viivojen lukumäärä jää alle viiden, lähetä mainostelevisiolle pyyntö, että mainoskatkojen pituutta olisi mieluusti pyrittävä lisäämään. Parantaa mainostelevision taloutta ja ikäihmisten terveyttä.
• kansallisbaletti. Olet olohuoneessa. Sinulle tulee jano. Kävele keittiöön varpaillesi nousten ihan kuin kansallisbaletin tanssijat. Ota hanasta vähän vettä vesilasiin. Palaa olohuoneeseen kantapäilläsi kävellen (muista hyvä ryhti!). Juo lasi tyhjäksi. Vie lasi takaisin keittöön varpaillasi kävellen. Ota joko lisää vettä lasiin tai jätä lasi keittiöön. Palaa olohuoneeseen kantapäilläsi kävellen.
• seisota jalkaasi - ei järkeäsi. Seiso yhden jalan varassa. Tämä vahvistaa pieniä jalkalihaksia. Jalkaterapeutti Keurulainen pyytää tuomaan haasteita elämään: ojenna vapaa jalka eteen ja vie se vaikkapa ristiin tukijalan eteen. Vapaan jalan niskan taakse vievät voivat minulle ilmoittautua. Teen teistä jutun terveyslehteen.

Yritysjohtajien olohuoneliikunta

• kympin uutiset. Kympin uutisten alkaessa istahda nojatuoliin, nosta jalkasi ylös ja pyöritä jalkojasi ihan kuin polkupyöräillessäsi koko uutislähetyksen ajan. Jos et heti jaksa pyöräillä koko uutislähetyksen ajan, pidä pieni tauko ja jatka sitten koko uutislähetyksen ajan pieniä taukoja pidellen pyöräilyäsi. Tulee vielä vastaan se uutislähetys, jolloin jaksat pyöräillä koko ajan. Jatka pyöräilyä kympin uutisten ajan pitäen aika ajoin haasteellisempia pyöräilyhetkiä esim. eduskunnan kyselytunnin ajan.
  
• etunojapunerrukset. Mene noin 50 cm päähän olohuoneen pöydästä. Laske kätesi pöydälle ja tee 20 etunojapunnerrusta. Jatka näin yhden viikon ajan. Seuraavalla viikolla siirry 10 cm kauemmaksi pöydästä ja tee etunojapunnerrukset. Tulee parin kuukauden kuluttua vastaan se ongelma, että kädet eivät enää ylety pöytään. Laskeudu silloin lattian varaan ja tee 20 etunojapunnerrusta lattian varassa. Jatka punnerruksia lattiatasolta, lisäten joka viikko yhden punnerruksen verran lisää. Tutustu jossakin vaiheessa esimerkiksi projektiin 100 etunojapunnerrusta. Kun olet päässyt 200 etunojapunnerrukseen, ota yhteyttä televisioon ja pyydä päästä esittelemään voimiasi.
• harjaa hampaat oikein. Hampaita harjatessa, nouse varpaille aina kun harja menee oikealle ja kantapäiden varaan aina kun harja menee vasemmalle. Vuorotellen varpaille ja kantapäille nousten harjaa hampaita noin kolme minuuttia.

Urheilijoiden olohuoneliikunta

• varpailla eteenpäin. Mene olohuoneen taaimmaiseen nurkkaan varpaat ulko-ovelle päin osoittaen. Aseta jalat vierekkäin ja lähde liikkeelle varpaitasi kipristäen ja ojentaen. Jalat pysyvät koko ajan vieri vieressä. Vedät itseäsi siis eteenpäin varpaillasi. Ota sekuntikellolla aikaa miten kauan menee ennen kuin olet ulko-oven kohdalla. Pyri jatkossa parantamaan aikaasi. Haasta kisaan joku tunnettu suomalainen kilpakävelijä. Älä itke jos häviät! Jatka treenaamista. Tulee vielä se päivä jolloin häviät kilpakävelijälle tosi täpärästi.
• legot. Kaada legolaatikko lattialle. Poimi legot takaisin laatikkoon varpaillasi niitä noukkien. Urheilija kaipaa haastetta, joten tee tästä kilpailu. Kilpaile esimerkiksi kelloa vastaan, miten nopeasti poimit 50 legopalaa laatikkoon. Nosta legopalat vuorotellen kummallakin jalalla.
• aakkoset. Telkkarin ääressä istuen, ojenna jalkasi eteen ja tee aakkosia jaloillasi ilmaan piirrellen A-B-C-D jne. Ö-kirjaimeen asti ensin toisella jalalla ja sitten toisella. Mikäli tuntuu helpolta, piirrä seuraavaksi pienet kirjaimet a-b-c-d jne. Ja numeroitakin voit piirtää jaloilla. Puhumattakaan kiinalaisista kirjaimista.
  

Näillä liikkeillä pääsee jo alkuun. Keksi itse lisää!

Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään?

**

Olen pahoillani kun otan näin ikävän asian käsittelyyn kuin sydänkohtaukset. Paljon mukavampi olisi kirjoittaa terveyttä hoitavasta liikunnasta tai pohtia teidän kanssanne pitäisikö syödä paljon vaiko vähän hiilihydraatteja.

Syy äkilliseen intooni puhua diabeetikon sydänkohtauksista on äskettäin ilmestynyt laaja selvitys siitä mitkä syyt vaikuttavat diabeetikon tavallista suurempaan alttiuteen saada sydänkohtaus. Me olemme terveystoimittajien, lääkäreiden, terveysoppaiden ym. kautta saaneet kuulla miten äärettömän paha asia tuo kolesteroli on sydänkohtausten ja sepelvaltimotaudin synnyttäjänä.

Muutamia esimerkkejä: Kolesteroli on verenpaineen ja tupakoinnin ohella sepelvaltimotaudin tärkeimpiä aiheuttajia (Terveyskirjasto). Kuten muilla, myös diabeetikoilla sepelvaltimotaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat kolesteroli- tai verenpainearvot ovat tai mitä enemmän tupakoi. Esimerkiksi kolesteroliarvo 8 mmol/l lisää sepelvaltimotaudin vaaran nelinkertaiseksi arvoon alle 5 mmol/l verrattuna (Terveyskirjasto). Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on nykyään selvästi paremmin hallinnassa kuin vielä muutamia vuosia sitten. Lääkärit tietävät, että diabeetikkojen veren lipidejä on hoidettava tarkasti. Lääkehoidon "helppoudesta" huolimatta kannattaa kiinnittää huomiota elintapaohjaukseen. Elintapamuutoksin voitaisiin parhaiten hillitä koko ajan kasvavaa tyypin 2 diabeetikoiden määrää. Diabetekseen liittyvien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on useimmiten melko selväpiirteistä. Uudessa suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa tyypin 2 diabeetikoiden ja sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden, joilla on mikroalbuminuria, LDL-kolesterolin tavoitteeksi on asetettu alle 2,5 mmol/l. Käytännössä pärjätään useimmiten statiinihoidolla. Silloin, kun statiini ei sovi tai ei riitä, lääkärin on hyvä selvittää, mistä on metabolisesti kysymys, ja valita hoitolinja sen pohjalta. Tapauksissa, joissa on selkeästi kyse hypertriglyseridemiasta, valitaan ensisijaisesti fibraatti (Diabetesliitto).

Minäkin kuvittelin, että asiantuntijaryhmä nostaa tämän kolesterolin esille varsinkin kun asiantuntijoiden joukossa istui lääkeyritysten edustajia. Näin ei kuitenkaan ole laita. Asiantuntijat päätyvät ehdottamaan insuliiniresistenssiä ylivoimaisesti pahimmaksi sydänten pysäyttäjäksi. Kolesteroli jää näyttelemään mitättömän pientä sivuroolia tässä näytelmässä. 

Insuliiniresistenssi on elimistön tila, jossa insuliinin teho elimistössä on heikentynyt ja glukoosi ei pääse kohdesoluun insuliinin avulla esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessä. Insuliinin pitoisuus veressä voi samalla kuitenkin olla suurentunut. Suurikaan insuliinin eritys ei riitä hillitsemään veren glukoosipitoisuuden nousua hiilihydraattipitoisen ruoka-annoksen nauttimisen jälkeen.

Miten tällaiseen tulokseen on päädytty? Joo, tässä on käytetty luonnontieteellisen tutkimuksen ehkä vahvinta työkalua hyväksi: matematiikkaa! Asiantuntijat ovat käyneet läpi "kaiken" julkaistun tiedon kymmenien vuosien ajalta siitä mitä tiedämme sydänkohtauksista diabeetikoilla. He ovat panneet omat tuntemukset ja olettamukset hetkeksi syrjään ja tuijottavat vain numeroita. Pöytään iskettiin vain raaka fakta. Tulokset saattavat yllättää!

Tulokset ovat seuraavia:

Nuorilla aikuisilla insuliiniresistenssi on pahin sydänkohtausten aiheuttaja. Jos pystytään ehkäisemään insuliiniresistenssi vähenee sydänkohtauksen riski 42 prosenttia. Seuraavaksi pahin sydänkohtausten aiheuttaja on korkea verenpaine (36 %). Lisääntynyt hyvä HDL-kolesteroli vähentää sydänkohtauksen riskiä 31 prosentilla. Painoindeksi (BMI) osallistuu tähän sydänkohtausten riskiin 21 prosentin osuudella. Vasta listan loppupäästä löytyy näyttöä pahan LDL-kolesterolin roolista sydänkohtauksissa (16%) ja triglyseridien määrä (10%). Korkea paastoverensokeri ja tupakointi lisää riskiä 9 prosentin verran. Sukurasite selittää näistä kohonneista sydänkohtausriskeistä noin 4 prosentin verran.

Ei ole mitään syytä olettaa, että tässä Diabetes Care -lehden helmikuun numerossa puhuttaisiin palturia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että diabeetikolle ylivoimaiseti tärkeintä on välttää insuliiniresistenssin kehittyminen ja korkea verenpaine. Muilla terveysseikoilla on vähäisempi merkitys. Minä en ymmärrä miksi annamme julkisuudessa niin paljon tilaa tälle kolesteroliteorialle, kun ratkaisu ongelmaan löytyy ihan muualta.

Välttääksemme sydänkohtauksen meidän pitäisi unohtaa puheet pahasta LDL-kolesterolista. Meidän pitäisi sen sijaan lisätä liikuntaa ja syödä maltillisemmin hiilihydraatteja, jotta paha lihomiskierre saataisiin katkaistua. Vyötärörasva on yksi suurimpia insuliiniresistenssin aiheuttajia. Tuntuu aika hassulta, ehkä jopa edesvastuuttomalta, jos diabeetikon hoidosta vastuulliset henkilöt ovat syöttämässä statiineja ja diabeteslääkkeitä potilailleen. Ratkaisu löytyy laihdutusruokavaliosta, joka mieluusti voi olla vähähiilihydraattinen ratkaisu, tuntuvasta liikuntapanoksesta, terveistä elämäntavoista ja tarkoin harkitusta lääkityksestä. 

Diabetes Care -lehden artikkeli paljastaa kaikessa raadollisuudessaan erään yllättävän seikan. Asia ilmaistaan Lontoon murteella seuraavasti: Ideally, to determine the effects of any particular variable on CAD, one would conduct a clinical trial in which the variable was controlled to its normal level. No such trials exist or are possible until treatments are developed that specifically and only target the variable in question. In the absence of such trials, insights can be gained from combining the results of the research that already exists. This can be done mathematically; mathematical models are the only method available for integrating the results of the research conducted to date to help further our understanding of the biological pathways and the relative causes of adverse outcomes. (Sepelvaltimotaudin aiheuttajia ei ole tarkistettu yksitellen kliinisin kokein ja verrattu tilannetta terveisiin ihmisiin. Sellaisia kokeita ei ole tehty! Koska näitä kokeita ei ole tehty, jää ainoaksi tiedonkeruumenetelmäksi matemaattinen malli, jossa selviää näiden yksittäisten biologisten seikkojen vaikutus taudin syntyyn.)

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?

Lähde: David Eddy, Len Schlessinger, Richard Kahn, Barbara Peskin, Rick Schiebinger. Relationship of Insulin Resistance and Related Metabolic Variables to Coronary Artery Disease: A Mathematical Analysis. Diabetes Care 32:361–366, 2009

Metsän maku - uusi Nokia?

**

Tulevaisuudentutkija, tohtori Sam Inkinen toteaa, että tarvitsemme tilaa onnellisille sattumuksille ja yllättäville kohtaamisille. Inkinen puhui perjantaina suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia pohtivan raportin julkistustilaisuudessa.

- Teemme itse tulevaisuutemme ja ruokakulttuurimme. Kannattaa luoda olosuhteet, joissa voi tapahtua hedelmällisiä törmäämisiä. Sattumukset ovat parhaita tapoja olla luova , Inkinen innosti. Lisäksi ruokakulttuurimme kaipaa moniäänisyyttä, Inkinen totesi.

Suomalaisen ruokakulttuurin keskeiset haasteet liittyvät toisaalta ruokakulttuurin perinteen ja omaleimaisuuden ymmärtämiseen, toisaalta aktiiviseen kanssakäymiseen muiden maiden ruokakulttuurien kanssa.

Avoin innovaatio on hyvä näkökulma kehittämistyöhön: haetaan tarttumapintaa jopa kilpailijoiden kanssa. Avoimuus perustuu siihen, että kun antaa itse tietämystä, saa myös muilta jotain.

Metsän mausta uusi Nokia! Suomessa on mielenkiintoinen ruokaperinne ja laadukkaat raaka-aineet. Potentiaalin hyödyntämisessä pitäisi saada turbovaihde päälle, Inkinen peräänkuulutti.

Lähde: Ruokatiedon uutiset, 2.3.3009