Apteekkari Tapio Heilala on nyt kirjoitusvuorossa tässä terveysblogissani. Suosiota saavuttanut vieraskirjoittajien sarja täydentyy nyt Ylipoppamies Heilalan selkeillä ravitsemusohjeilla.
Apteekkari Tapio Heilalan käyntikortissa lukee: Ensimmäinen Wanhempi Ylipoppamies, huumorin, farmasian, atk:n ja shakin asiantuntija.
Luoteisväylä -lehden tuoreessa haastattelussa selviää Ylipoppamies -tittelin syntyhistoria. Tapio Heilala palasi joulukuussa 2003 Norjan keikalta Suomeen. Norjassa hän oli silloin apteekkari. Palatessaan Suomeen hän olisi vain proviisori. Siinä vaiheessa hän kehitti Ylipoppamiehen tittelin.
RAVINNOSTA SE LÄHTEE
Elimistösi on hienosti suunniteltu koneisto, joka tarvitsee paljon erilaisia ravinteita jo elämän ylläpitoon. Auto ei kulje ilman polttoainetta. Väärä polttoaine tekee menosta nykivää ja tehotonta. Syö oikein ja oikea-aikaisesti, silloin jaksat paremmin ja elimistön kaikki hienoudet toimivat. Hyvä ruoka vaikuttaa myös mielenvireyteen ja ulkoiseen olemukseen.
SITÄ OLET MITÄ SYÖT
Aktiivisesti liikkuvan henkilön tulisi syödä 4-5 ateriaa päivässä. Elimistön energiataso pysyy näin tasaisena ja aineenvaihdunta toimii tehokkaasti. Väsymys pysyy pois ja jaksat ajatella sekä tehdä asioita. Jos syöt liian harvoin, elimistö tottuu tulemaan toimeen pienellä energialla ja varastoi osan rasvaksi. Oikea liikunta ja hyvin toteutettu syöminen edistää terveyttä ja pitkää ikää. Ruuasta pitää saada sopivasti energiaa, mutta myös elimistön rakennusaineet ja suojaravinteet.
RAVINNON AINEOSAT:
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat rakennusaineita. Liikunta lisää proteiinitarvetta. Normaali suositeltu päiväannos on suunnilleen sata grammaa / henkilö. Paljon liikkuva tarvitsee kaksinkertaisen annoksen. Isoa lihasmassaa rakentavan henkilön pitää saada luonnollisesti iso päiväannos. Proteiinia tulee nauttia joka aterialla. Hyviä proteiinilähteitä ovat lihaa, kala ja maitotaloustuotteet. Kanamuna, pähkinät, soija ja pavut ovat myös hyödyllisiä. Terve ihmiselimistö pilkkoo proteiinit aminohapoiksi.
Tavallisista ruoka-aineista on löydetty noin kaksikymmentä erilaista aminohappoa, joista kahdeksan on ihmiselle välttämätöntä. Nämä kahdeksan pitää saada ruuasta, koska elimistö ei itse valmista niitä.
Hiilihydraatit ovat aivojen ja lihasten tärkeä energialähde. Hiilihydraattipuutos aiheuttaa päänsärkyä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Voimaharjoittelussa elimistö kuluttaa lihasten hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia. Huippu-urheilijan hiilihydraattitarve on vähintään kaksinkertainen liikuntaa harrastamattomiin verrattuna. Liian pieni hiilihydraattimäärä hidastaa palautumista. Suomalaiset saavat hiilihydraatteja perunasta, viljatuotteista marjoista ja hedelmistä. Täysjyvätuotteet ovat erityisen hyödyllisiä, koska niissä on kuidut ja suojaravinteet tallella. Peruna on nykyisellään huono hiilihydraattilähde, koska siinä on vähän suojaravinteita.
Rasvat ovat polttoainetta. Rasva on lepotilassa elimistön tärkein energianlähde. Hiilihydraattien merkitys energiataloudessa lisääntyy kun henkilö liikkuu paljon ja energiaa tarvitaan heti. Rasvahapot voitelevat verisuonia ja niveliä. Lisäksi ne vaikuttavat ihoon ja limakalvoihin. Osa rasvahapoista on hormonitoiminnalle välttämättömiä. Tunnetut hormonit ovat useimmiten rasvaliukoisia. Erityisen kovan fyysinen rasituksen ja varsinkin painonpudotuksen aikana ei saa unohtaa rasvahappoja. Rasvoja saa kalasta, elainkunnan tuotteista ja marjoista. Rasvahappojen puute voi aiheuttaa hermoston sairaustiloja.
Ravintolisillä voidaan varmistaa, että kaikkia edellä kuvattuja aineita tulee tarpeeksi. Urheilijan energiantarve on suurempi kuin peruskansalaisella ja monesti käy niin, että urheilija ei yksinkertaisesti pysty syömään tarpeeksi. Siinä vaiheessa, kun ryhdyt ravintolisän käyttäjäksi ota selvää siitä mitä suuhusi panet.
TAPIO HEILALA
Boots Apotek Norge
(Facebook ylipoppamies)
Terveysblogissani on aiemmin ilmestynyt nämä vieraskirjoitukset:
1. Dosentti Matti Tolonen, Ravitsemushoito ja ravintolisät valtaavat alaa koululääketieteessä
2. Opiskelija Olli Posti, Ravinnon laadun merkitys
3. Professori Pekka Puska, SUOMEN AJANKOHTAISIA TERVEYSONGELMIA
4. Dosentti Mikael Fogelholm, Hyvä kunto on terveellistä
5. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Missä ravitsemusterapeutit luuraa?
6. Professori Antti Mero, Proteiinin merkitys liikkujalle
7. Professori Kari Salminen, Maitorasvat ja SVT
8. Professori Timo Strandberg, Kolesteroli ja valtimotaudit
9. Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila, Sosiaalinen media terveystiedon välittäjänä
2. Opiskelija Olli Posti, Ravinnon laadun merkitys
3. Professori Pekka Puska, SUOMEN AJANKOHTAISIA TERVEYSONGELMIA
4. Dosentti Mikael Fogelholm, Hyvä kunto on terveellistä
5. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Missä ravitsemusterapeutit luuraa?
6. Professori Antti Mero, Proteiinin merkitys liikkujalle
7. Professori Kari Salminen, Maitorasvat ja SVT
8. Professori Timo Strandberg, Kolesteroli ja valtimotaudit
9. Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila, Sosiaalinen media terveystiedon välittäjänä
10. Toimitusjohtaja Riku Aalto, Tarvitaanko kuntosaleja?
11. Opiskelija Vladimir Heiskanen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio.