perjantaina, helmikuuta 23, 2007

Ruokavalioiden TOP78

*
Kommentointi on varsin vilkasta!

Hämmästellään yhdessä
erilaisten laihdutus-, elämänhallinta ja terveysdieettien lukumäärää. Listasijoitus määräytyy salaisen laskukaavan mukaan, johon sisältyy mm. laskelma tieteellisten tutkimustöiden lukumäärästä, ruokavalion järkevyydestä ja käyttökelpoisuudesta. Mitä korkeammalla listalla ruokavalio esiintyy, sitä todennäköisempää on, että dieettiin kannattaa uhrata aikaa ja rahaa. Dieetti on sitä lähempänä huuhaata, mitä alimpana listalla se esiintyy. Viime aikoina mm. vähähiilihydraattisista dieeteistä on julkaistu varsin runsaasti korkealuokkaisia tutkimustöitä ja näiden dieettien listasijoitus on jonkin verran noussut. Ravitsemus herättää tunteita ja vuorenvarmasti tämä lista myös kuohuttaa monien mieliä. Teidän kannattaa protestoida mikäli havaitsette suosikkidieettinne jääneen epäilyttävän kauas kärjestä. Perehdyn tilanteeseen ja korjaan mahdollisesti sijoituksen seuraavalla päivityskerralla mikäli siihen on aihetta. Suoranaisiin virheisiin puutun välittömästi. Huomioikaa, että tämä on minun henkilökohtainen käsitykseni ruokavalioiden järjestyksestä ja kenenkään ei pidä listan takia menettää yöuniaan!

Suluissa näkyy edellinen listasijoitus.

  1. (1) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset
  2. (3) Glykeeminen indeksi ("verensokeriblues")
  3. (2) Ortoglykeeminen painonhallinta
  4. ( - ) Kiloklubi ohjelma
  5. ( - ) Keventäjät ohjelma
  6. (5) Kasvisruokavalio
  7. (4) ENE-dieetti (VLCD-dieetti, Nutrifast-dieetti)
  8. ( - ) Harvardin dieetti
  9. (11) Zone dieetti (Barry Searsin dieetti)
  10. (9) Atkinsin dieetti (ketogeeninen dieetti)
  11. (7) Omenalla ohuemmaksi dieetti
  12. (6) Painonvartijat
  13. (12) Montignac
  14. ( - ) Nutrilett
  15. (8) Näkkileipädieetti
  16. (10) Pritikinin dieetti
  17. (14) Välimeren dieetti
  18. ( - ) Mercolan dieetti ("Ilman viljaa" -dieetti)
  19. ( - ) Bernsteinin dieetti
  20. (15) Kosher-dieetti
  21. ( - ) Schwarzbeinin menetelmä
  22. (17) Mammadieetti
  23. (18) Elävä ravinto
  24. ( - ) Sugar Busters -dieetti
  25. ( - ) Lutzin dieetti
  26. (16) Body for Life
  27. (19) Fuhrmanin dieetti
  28. (20) Gersonin dieetti
  29. (21) Okinawan dieetti
  30. (22) Total Wellbeing Dieetti
  31. ( - ) Pellinki-dieetti ("Heikkilän" ruokavalio)
  32. ( - ) H-limit-dieetti ("Loikkasen ruokavalio")
  33. (13) Scarsdalen dieetti
  34. (27) Kivikauden dieetti (Paleodieetti)
  35. ( - ) Tohtori Pakarisen dieetti
  36. (24) Gluteeni-kaseiinivapaa dieetti
  37. (26) Perunadieetti
  38. (28) Makrobioottinen dieetti
  39. (29) Evoluutiodieetti
  40. (30) Robbinsin dieetti
  41. (31) Grahamin dieetti
  42. ( - ) Hellerien dieetti ("Hiilihydraattiriippuvaisen dieetti")
  43. (32) Perriconen dieetti
  44. (33) Laihduttaminen kaloreita laskemalla
  45. (25) Fit for Life ("Elämäsi kuntoon")
  46. (34) Riisidieetti (Duke University Diet)
  47. ( - ) Allévo ohjelma
  48. (36) Hunza dieetti
  49. ( - ) Ezrin dieetti ("Rasvasi avulla hoikaksi", Insulin control diet)
  50. (37) Vichyvesi dieetti
  51. (38) Aineenvaihdunta dieetti
  52. (39) Seksidieetti
  53. ( - ) Hamptons dieetti
  54. (52) Herbalife
  55. (40) Hollywood dieetti (South Beach Diet)
  56. (41) Detox dietti
  57. ( - ) Go-dieetti
  58. ( - ) Protein Power -dieetti
  59. (42) Korkeaproteiininen dieetti
  60. (43) Stillmanin dieetti
  61. (44) Hedelmädieetti
  62. (35) Kaalisoppadieetti
  63. ( - ) Easy Body ohjelma
  64. (45) Halleluja dieetti
  65. (46) Best bet dietti
  66. (47) Craigin ohjelma
  67. (48) Mehiläisen dieetti
  68. ( - ) Rasvanhuuhteludieetti ("Fat Flush", Gittlemanin dieetti)
  69. (49) Ananasdieetti
  70. (50) Lentoemäntä dieetti (4 päivän ihmedieetti, uranaisen dieetti)
  71. (51) Israelin armeijadieetti
  72. (53) Yhden päivän juomadieetti
  73. ( - ) Pysy solakkana CD
  74. (54) Veriryhmädieetti (D'Adamon Dieetti)
  75. (55) Roskaruokadieetti
  76. (56) Tietokonehakkerin dieetti (Hacker's diet)
  77. (57) Buddhalaisdieetti
  78. (58) Valoravinto (Breatharian diet)

Kansan terveys vastaan Kansanterveyslaitos

*
Elämme jännittävää
kansalaisvaikuttamisen aikakautta. Terveystietoiset ja asiantuntevat suomalaiset kysyvät ja kommentoivat tässä blogissa, netin keskustelupalstoilla, luennoilla ja puhelimessa yhä hanakammin terveyteen ja ravintoon liittyviä asioita. Tässä muutamia aitoja kannanottoja viime kuukausilta:
  • miten on mahdollista, että lisääntyneestä ravitsemusvalistuksesta huolimatta kansa jatkaa lihomistaan? Eivätkö kansalliset ravitsemussuositukset toimikaan niin kuin luvataan? Miksi ruis ei suojaa suomalaisia? Minun osaltani ruisleivän kritiikki kohdistuu siihen, että eri kuitutyyppejä ei eritellä ja että ruista hypetetään, vaikka siinä niitä geeliytyviä ei kovin paljon olekaan. Rasvat on karsittu minimiin kaupoista, miten voidaan syyttää rasvaa lihomisepidemiasta, ehkä syy onkin sokerissa?
  • voisiko olla niin, että valtimonkovettumatauti johtuisi korkeasta verenpaineesta eikä siitä korkeasta kolesterolista?
  • onko ravintomme viime vuosina köyhtynyt ja sen takia pitää ottaa niitä ravintolisiä?
  • moni asiantuntija valvoo tarkkaan omaa tutkimusaluettaan ja kieltäytyy lausumasta mitään sellaista joka vähäisessäkään määrin osoittaisi, että hän olisi itse tehnyt pienintäkään virhearviointia koskien terveyttä ja ravitsemusta. Eikö tämä ole aika kummallista maailmassa jossa koko ajan tehdään virheitä, pieniä ja suuria?
  • tutkijat ovat riippuvaisia elintarvike- ja lääketeollisuuden sponsoroinnista. Ei kai tutkija omaa oksaansa lähde sahaamaan?
Kritiikin kärki kohdistuu luonnollisesti Kansanterveyslaitokseen, onhan tämän laitoksen käsissä tärkeä mielipideilmaston muokkausmahdollisuus ja -vaatimuskin. Verovarojen voisi ehkä toivoa uppoavan parempaan maaperään. Pidätän oikeuden olla ottamatta kantaa näihin yllä oleviin väitteisiin ja kysymyksiin. Lukekaa väitteet huolella, pitäkää ajatustauko ja kommentoikaa tarvittaessa.

Ribes Nigrum Rules!

Mustaherukka (lat. Ribes nigrum) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toimesta valittu vuoden 2007 rohdoskasviksi. Mustaherukka ansaitsi arvonimensä pitkän käyttöhistoriansa, monipuolisten ominaisuuksiensa sekä terveydellisistä ominaisuuksistaan saadun laajan tutkimustiedon perusteella, sanotaan perusteluissa.

Mustaherukka eli mustaviinimarja on tuttu puutarhamarja, jota hyödynnetään Suomessa monipuolisesti muun muassa vitamiinipitoisena ruokamarjana, mehuna, hilloina, viininä, liköörinä ja teeaineksena. Rohdoskäytössä sitä käytetään ravintolisinä yleisimmin sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mustaherukka on turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin.

Edellisinä vuosina vuoden rohdoskasviksi on valittu seuraavat rohdoskasvit:

2006 Inkivääri
2005 Tyrni

2004

Mustikka

2003

Ruusujuuri

2002

Oliivipuu

2001

Karpalo

2000

Neidonhiuspuu

1999

Rannikkomänty

1998

Mäkikuisma


Lähde: Finfoodin uutiskirje, 23.2.2007

torstaina, helmikuuta 22, 2007

Lihavuus ja moraali

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti!
Lihavuus on minulla kestosuosikkina
. Tällaista olen aiemmin kirjoittanut lihavuudesta:
Löysin työpöydältäni lojumasta lukemattomien kirjoitusten pinosta eripainoksen nimeltään Lihavuus ja moraalinen paniikki. Sen on kirjoittanut tutkija Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopiston projektisuunnittelija. Kirjoitus on haastava lukuisten vierasperäisten sanojen takia, mutta tässä tätä blogia ylläpitävän täystollon täsmäsuomennos muutamasta keskeisestä asiasta.

Lihavuudesta on totuttu keskustelemaan lähinnä lääketieteen ja terveyshaittojen näkökulmasta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että lääketiede on jo pitkään yksin hallinnut sekä tietoa että tulkintoja lihavuudesta. Lihavuuden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia ja merkityksiä on selvästi tutkittu liian vähän. Viime vuosina tilanne on alkanut muuttua ja tällä hetkellä lihavuuden tutkimusta pohditaan yhä laajemmasta näkökulmasta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Tutkimusten ja tieteellisenkin keskustelun kohteiksi ovat nousseet mm. lihavuuden sosiaaliset rakenteet, lihavuuden leima ja kaikki sen erilaiset seuraukset, kuten syrjintä ja keskustelun sivuuttaminen, näkyvyys mediassa sekä ihmisten henkilökohtaiset kokemukset lihavuudesta.

On käynyt yhä selvemmäksi, että lihavuus ei ole pelkkä terveyskysymys, vaan sen merkitys ja seuraukset ovat huomattavasti moninaisemmat. Lihavuudella on niin kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset kuin psykologiset ulottuvuutensa. Vaikka lihavuudesta on keskusteltu paljon, väitän, että julkisen keskustelun perusteella on erittäin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa lihavuudesta ja sen eri merkityksistä. Lihavuusuutisointi on usein varsin asenteellista, sirpaleiseen tietoon perustuvaa ja epäanalyyttistä, joskus myös varsin sensaatiohakuista. Julkisessa lihavuuskeskustelussa näyttää lisäksi usein sekoittuvan yhdeksi sekavaksi vyyhdeksi nämä kaikki asiat:
  • lääketieteelliset tutkimustulokset terveyshaitoista
  • sovelias terveyskäyttäytyminen
  • käsitykset sosiaalisesti hyväksyttävästä ruumiista ja käytöksestä
  • stereotyyppiset moraaliset arviot lihavien ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämäntavoista
Kun kyse on merkittävästä lihavuudesta, painon pudottaminen pienentää terveyshaittojen riskiä, mutta lievän ylipainon terveyshaitat ovat edelleen erittäin kiistanalaiset. Terveellinen paino on ylipäätään erittäin vaikea määrittää, ja terveelliselle ylipainolle ja lihavuudelle asetetut rajat, kuten painoindeksiluokitus, ovat parhaimmillaankin keinotekoisia ja tulkinnanvaraisia. Kuten Marjaana Lahti-Koski toteaa, kansa ei jakaudu suoraviivaisesti kahteen ryhmään, lihaviin ja laihoihin. On jopa esitetty näkemyksiä, joiden mukaan lihavuuden kohdalla hoito voisi toisinaan olla haitallisempaa kuin itse lihavuus. Tässä tarkoitetaan esimerkiksi toistuvien rankkojen laihdutuskuurien elimistölle aiheuttamaa rasitusta, lääkehoidon riskejä, toistuvien epäonnistumisten aiheuttamia itsetunto-ongelmia jne. Jotta saadaan selvitettyä painon merkitys terveydelle luotettavasti, on otettava samanaikaisesti huomioon myös monia muita tekijöitä:
  • perimä
  • ikä
  • sukupuoli
  • etninen tausta
  • koulutus- ja tulotaso
  • laihdutushistoria
  • fyysinen kunto
  • lihavuuden leima
Lihava ihminen ei täytä normiruumiin vaatimuksia: kokoa, painoa, ulkonäköä tai oletettua terveyttä. Lihavuus edustaa kulttuurissamme sairautta, epäviehättävyyttä ja kontrolloimattomuutta. Tutkija Stiina Hänninen on tutkimuksessaan tullut siihen johtopäätökseen, että lihavuus koetaan epäterveelliseksi, itse aiheutetuksi ja rumaksi.

Hoikkuusihanteesta tulee normi, johon kaikkien odotetaan pyrkivän. Kun normaalin terveen ruumiin käsitetään tarkoittavan vain hoikkaa ruumista, mikä tahansa muu ruumiin koko tai paino nähdään poikkeavuutena ja korjattavana vikana. Hoikkuusnormin rikkomisesta seuraava rangaistus, leimautuminen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden väheneminen, on niin ankara, että on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, että lihavuudesta eroon pääsemisestä tulee monelle myös sosiaalinen pakko.

Lihavuuden katsotaan olevan ikään kuin ulkoisena merkkinä henkilön heikosta luonteesta ja huonosti hallituista elämäntavoista. Lihavuutta pidetään yleisesti esimerkiksi merkkinä laiskuudesta, ahneudesta, sairaudesta, itsekontrollin puutteesta ja heikoista älyn lahjoista. Varsin yleisesti oletetaan, että lihavuuden ja mainittujen ominaisuuksien välillä on selvä syyseuraussuhde. Vastuun painonhallinnasta katsotaan olevan henkilökohtainen ja siinä epäonnistuminen nähdään henkilökohtaisena ongelmana. Lihavuudesta syytetään lihavaa itseään, ja näin ollen myös lihavuuden seuraukset jäävät yksilön itsensä kannettaviksi. Ehkä juuri siitä syystä, että lihavuus nähdään itse aiheutettuna tilana, lihavuuden leimaa ja sen seurauksia pidetään usein oikeutettuina. Lihavuudesta on edelleen sallittua esittää mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka jostain muusta ruumiillisesta erosta, puhuttaessa nähtäisiin asenteellisina, syrjivinä, sivuasioina ja tätä ihmisryhmää leimaavina.

Joidenkin tutkimusten mukaan kuviteltu tai todellinen lihavuus on yksi naisten syyllisyyden ja häpeän tunteiden tärkeimpiä lähteitä. Ei ole siten mikään ihme, että niin moni normaalipainoinenkin nainen laihduttaa jatkuvasti. Yksi lihavuuden leiman seurauksia on, että lihavuus nähdään jonkinlaisena välitilana vaikka usein lihavuus on pysyvä ominaisuus. Pysyvästi lihavaa ihmistä ei yksinkertaisesti sallita. Tämä on yksi lihavuudella leimaamisen vakavimpia seurauksia. Jos katsotaan, että ruumis on yksilöllisyyden perusta, jatkuvalla kyseenalaistamisella, on väistämättä seurauksensa. Vaikka lihavuutta ei ole pystytty konkreettisesti hävittämään, lihava ihminen on saatu subjektina katoamaan.

Vakavaksi vetää lihavuuden vertaaminen kulkutautiin. Suomalaisessain keskustelussa lihavuuttaa on kutsuttu epidemiaksi, joka leviää kontrolloimattomasti. Lihavuuden sanotaan uhkaavan kansan- ja eritoten lasten ja nuorten terveyttä sekä johtavan lyhentyneeseen elinaikaennusteeseen. Britannian lehdistössä todettiin tylysti, että nykylapset kuolevat ennen vanhempiaan lihavuuden vuoksi. Odottavien äitien lihavuuden otsikoitiin taas vaarantavan syntymättömän lapsen terveyden. Lyhyessä ajassa media teki lihavuudesta koko kansan olemassaoloa uhkaava ensisijainen tekijä. Keskustelussa olivat vahvasti läsnä ihmisryhmän syyllistäminen ja paheksunta. Lihavien lisäksi samalla syyllistettiin lasten vanhemmat vastuuttomasta lasten kasvattamisesta.

Lihavuudesta tiedottaminen on usein yksipuolista. Mediassa käytetään enimmäkseen lihavuuden haittoja korostavia tutkimuksia. Samaten puhutaan lähes yksinomaan laihduttamisen eduista, mutta sivuutetaan tutkimus, jossa laihduttamisen haitalliset seuraukset ovat tulleet esiin. Erityisesti lääketieteelliseen lihavuustutkimukseen suhtaudutaan mediassa edelleen usein kyseenalaistamatta, aivan kuin tähän tietoon ei liittyisi lainkaan ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaikuttimia. Esimerkiksi turhan harvoin näkee mainittavan elintarviketeollisuuden, lääketeollisuuden tai laihdutusbisneksen roolia lihavuusongelman ylläpitäjinä tai mahdollista eturistiriitaa ja eettistä ongelmaa, joka syntyy, kun lääketehtaiden palkkalistoilla olevat laihdutusvalmisteiden kehittäjät ovat mukana asiantuntijoina kansallisten terveystavoitteiden laadinnassa.

Toisinaan media myös levittää väärää tai värittynyttä tietoa, millä voi olla vakavia seurauksia. Tästä erinomainen esimerkki on Isossa-Britanniassa julkisuuteen päästetty tieto, jonka mukaan lihavuuden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi saa avustusta 899 100 brittiä. Esitetty luku oli päätähuimaava ja lopulta kävikin ilmi, että oikea luku oli 900! Toinen esimerkki: kesän alussa vuonna 2004 Ison-Britannian ja Suomenkin lehdistössä nousi kohu kolmevuotiaasta lapsesta, joka oli lööppien mukaan kuollut lihavuuteen. Otsikot olivat sensaatiohakuisia, kuten "lapsi tukehtui omaan läskiinsä". Lapsen vanhempia syytettiin avoimesti lapsen vastuuttomuudesta ja huonosta kohtelusta ja tapausta käytettiin mediauutisoinnin perusteella myös varoittavana esimerkkinä Ison-Britannian alahuoneen nimeämän terveyskomitean lihavuusraportissa. Kävi kuitenkin pian ilmi, että lapsella oli ollut perinnöllinen sairaus, joka oli kyllä havaittu, mutta liian myöhään, jotta lapsi olisi voitu pelastaa.

Lähde: Hannele Harjunen. Lihavuus ja moraalinen paniikki. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (4): 412-417, 2004

Näin on närhet!

Perinteisesti ihmiselle ominaiseksi on katsottu kaikenlainen älykäs toiminta kuten ennakkosuunnittelu. Nyt tällainen ominaisuus on löytynyt myös eläinkunnan älykkäimmissä edustajissa. Mahdottoman älykkäiksi jo aiemmin havaitut Kalifornian pensasnärhet pystyvät suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin ainakin seuraavaan aamiaiseen asti. Tämä monelle ihmisellekin vaativa toimenpide, havaittiin Cambridgen yliopistossa tehdyssä kokeessa. Närhet asustivat kolmen kookkaan huoneen häkissä.

Kokeen ensimmäisessä vaiheessa niille annettiin ruoaksi jauhettuja männynsiemeniä eli tavaraa, jota ne eivät pysty kätkemään. Näille linnuille on nimittäin tyypillistä ylimäääräisen ruoan piilottaminen. Tämä ruoka tarjoiltiin häkin keskimmäisessä huoneessa. Aamulla linnut suljettiin kahdeksi tunniksi jompaankumpaan jäljellä olevista huoneista, joista toisessa annettiin ruokaa mutta toisessa piti kyhjöttää ilman ruokaa. Kun linnut olivat oppineet tämän menettelyn, laitettiin yhtenä päivänä keskimmäisessä huoneessa tarjolle kokonaisia männynsiemeniä. Näitä närhet pystyvät piilottamaan. Samaan aikaan kaksi muuta huonetta oli auki ja linnut kävivät piilottamassa siemeniä näihin huoneisiin laitettuihin hiekkalaatikoihin. Huoneiden välillä oli kuitenkin ero: ne piilottivat männynsiemeniä kolme kertaa useammin siihen "aamiaishuoneeseen", jossa ei tarjottu ruokaa lainkaan. Linnut tekivät tämän heti ensimmäisellä kerralla, kun kokonaisia männynsiemeniä oli laitettu päivällispöytään. Ne eivät siis odottaneet mitä seuraavana aamuna mahdollisesti olisi tuotu tarjolle.

Toisessa kokeessa linnut opetettiin saamaan aamiaista kummassakin päätyhuoneessa, mutta tarjolla oli eri ruokia. Toisessa huoneessa oli maapähkinöitä, toisessa koirankeksejä. Heti kun tilaisuus avautui, ne piilottivat toiseen huoneeseen sitä mitä siellä ei tarjottu normaalisti: maapähkinähuoneeseen koirankeksejä, koirankeksihuoneeseen pähkinöitä.

Vaistomaiseksi närhien toimintaa ei voi kutsua, koska ne reagoivat heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ovatko ne siis älykkäitä? Simpansseilla on tehty kokeita, joiden perusteella niiden voi arvella pystyvän suunnittelemaan toimintaansa. Närhet ovat kuitenkin - meidän mielestämme - huomattavasti kauempana ihmisen kykytasosta. Silti ne ovat muiden varislintujen tapaan osoittautuneet hyvämuistisiksi, empaattisiksi, sosiaalisesti taitaviksi päättelijöiksi ja jopa kykeneviksi huiputtamaan lajitovereitaan. Ihmisillä tulevaisuuden suunnittelun tiedetään edellyttävän muistin toimintaa; aivovaurion seurauksena muistihäiriöistä kärsivillä ennakkosuunnittelu on osoittautunut vaikeaksi. Varislinnuilla on hyvä muisti ja jonkinlainen kyky suunnitella tulevaisuutta, huolimatta pienestä päästä ja pienistä aivoistaan.

Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.2.2007

keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007

Lähikauppa yhä harvemman ulottuvilla

Kuluttajatutkimuskeskus on julkaissut uusia tutkimuksia siitä miten pitkä matka kansalaisilla on ruokakauppaan.

Ruokakauppa on yhä kauempana erityisesti haja-asutusalueilla. Uusia kauppoja on syntynyt ennen kaikkea suurien ja nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen keskuskuntiin. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Kauas kauppa karkaa - vai karkaako? Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomessa vuosina 2003-2005.

Kauppojen keskittyminen näkyy myös Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla. Yhä harvemmalla asukkaalla on päivittäistavarakauppa kävelymatkan etäisyydellä kodistaan, kertoo tutkimus Onko lähikauppa lähellä? - päivittäistavarakaupan saavutettavuus Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla 1995-2003.

Tutkimukset julkistetaan tiistaina 27.2. klo 13.00 Kuluttajatutkimuskeskuksen MoniTori-salissa, Kaikukatu 3, 5. krs., Helsinki. Tutkimuksia kommentoimassa on Ruokakeskon kehitysjohtaja Pekka Niva.

Lisätietoja antaa erikoistutkija Minna Lammi (puh. 050 469 0321, minna.lammi@kuluttajatutkimuskeskus.fi)

Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 21.2.2007

Tulehdus vie ehkä luutkin mennessään

*
Amerikasta kuu-luu kummia
. Tutkijat luulevat löytäneensä uuden selitysmallin osteoporoosille (luukato). Pitkään kestävä (krooninen) tulehdustila elimistössä haurastuttaa luuta. Ihan tuulesta temmattu tämä tieto ei ole sillä tiedetään, että ikääntyminen ja naisilla vaihdevuodet vaikuttavat immuunipuolustukseen. Heikompi vastustuskyky johtaa siihen, että tavalliset infektiot kehittyvät kroonisiksi tulehduksiksi, sanovat tutkijat.

Tämä tulehdustila voi vaikeuttaa luun uudismuodostusta ja johtaa sitten myöhemmin osteoporoosiin. Sopivia selitysmalleja tälle tulehdushypoteesille tarjoaa nykyään nivelreuma ja diabetes, jossa immuunijärjestelmä menee sekaisin ja käy omien kudosten kimppuun. Osteoporoosille olisi nyt myös löytymässä vihollinen immuunijärjestelmästä. Tulehdus tuottaa vahingollisia ainesosia ja johtaa luukudoksen tuhoutumiseen vähän samalla tavalla kuin nivelruston suhteen käy nivelreumassa.

Tieteelliset löydökset saattavat johtaa uudentyyppiseen ajatteluun osteoporoosin hoidossa. Liikunta-, vitamiini- ja hivenainesuositusten lisäksi voidaan tulevaisuudessa ehkä nähdä lääkäreiden kirjoittavan lääkereseptejä, joilla vähennetään tulehdussytokiinien esiintymistä (esimerkiksi TNF-alfa). Nämä lääkkeet ovat kalliita ja on tietenkin olemassa se vaara, että näille lääkkeille lääketehtaat hakevat uusia potilasryhmiä. Jäitä hattuun siis toistaiseksi!

Tutkimustulokset esitteli kansainvälisessä tapaamisessa italialainen tutkija Lia Ginaldi, joka on julkaissut paljon näkyvyyttä saaneen tieteellisen tutkimuksen Osteoporosis, inflammation and ageing (PDF).

Lähde: Svenska Dagbladet, 21.2.2007

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

Infrapunasaunalla kilojen kimppuun

##
Kun olit kuvitellut
nähneesi ja kokeneesi kaikki huiputukset laihdutusbisneksessä, silmiin osuu eräällä suositulla keskustelupalstalla (Hiilaritietoiset) taas uusi laihduttajien rahastuskeino. Nyt isketään todella syvä viilto suomalaiseen kansanperinteeseen. Jostain kiinalaisesta pelleilysaunasta etsitään keinoa kilojen karistamiseen! Anna minun kaikki kestää!

Toimittaja Tapio Lehtinen kirjoittaa Keskipohjanmaa -lehdessä 15.2.2007:

Puoli tuntia infrapunasaunassa polttaa puolessa tunnissa yhtä paljon kaloreita kuin saman pituinen juoksulenkki: 300–600 kilokaloria.

Voiko tämä olla totta? (veteraaniurheilijan kommentti: ei ole totta! Jos edes teoriassa olisi totta, juoksuun liittyy keskeisesti lihasten käyttö, joka jää toteutumatta "saunassa" istuen)

Pietarsaarelaiset Kurt ja Ann-Kristin Högholm ovat aloittaneet kiinalaisten infrapunasaunojen maahantuonnin. Heidän mukaansa infrapunasaunan laihduttava vaikutus on pystytty kiistattomasti todistamaan. Vaikka kadonnut paino tulisi takaisin juomaveden muodossa, kalorit eivät palaa.

"Infrapunasaunassa saunomista ei pidä kuitenkaan ottaa laihdutuskuurina. Pääasiallinen syy sen hankkimiseen ovat sen lukuisat muut terveysvaikutukset", toteaa Högholm. Kurt Högholm kärsii neurologisesta MS-taudista, minkä vuoksi tavallinen sauna ei sovi hänelle, mutta infrapunasauna on hyväksi hänen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelleen. Optimaalinen hikoileminen saavutetaan 25 minuutissa 45 asteessa. Lämpö tunkeutuu 4–5 senttiä ihon alle ja elimiimme, mikä nostaa lämpötilan kehon soluissa 38,5 asteeseen, Högholm esittelee.

Saunamoduulien hinnat vaihtelevat 2290–3820 euron välillä koosta riippuen. Saunamoduuli on mahdollista asentaa myös kuivaan tilaan, koska se ei tuota kosteutta. Högholmit asuvat Skatan kaupunginosassa. He ovat asentaneet piharakennukseensa infrapunasaunan. Kurt Högholm virittää saunan 55 asteeseen ja kytkee vakiovarustukseen kuuluvan soittimen päälle. Koesaunomisen perusteella infrapunasaunasta ei jää mitään pahaa sanottavaa. Löylyä, vettä ja kiuasta jäi kuitenkin jotenkin kaipaamaan.

Olo oli saunomisen jäljiltä hyvä ja ilmeisesti 600 kilokaloria paloi. Vaakaa ei ollut käytettävissä, mutta siinä uskossa on mukava elää.

Kommentteja saa tulla!

Pois telkkarin äärestä!

*
Brittiläiset lapset
katsovat aivan liian paljon televisiota. Nyt tutkijaryhmä on sitä mieltä, että lapset pitäisi komentaa pois television äärestä. Keskiverto brittilapsi on kuuden vuoden ikään mennessä ehtinyt viettää yhden kokonaisen vuoden television ääressä. Tutkimusten mukaan näin runsas televisionkatselu aiheuttaa oletettua useammin heikentynyttä näköä, lihavuutta, varhaisempaa sukukypsyyttä ja autismia.

Tutkijat menevät niin pitkälle, että pitävät tätä television katselua ehkä pahempana lasten terveyttä nakertavana seikkana kuin heikkolaatuista ravintoa.

Teitä saattaa kiinnostaa miten television katselu vaikuttaa sukukypsyyteen? Psykologi Aric Sigmanin mukaan television katselu estää melatoniini-hormonin tuotantoa ja vaikuttaa tällä tavalla unirytmiin, immuunijärjestelmään ja varsinkin tytöt saavuttavat murrosiän aikaisempaa varhemmin. Tilannetta on verrattu aikaan jolloin televisiota ei vielä ollut.

Television katselu ei taida olla kovin älykästä puuhaa! Television katselu saattaa huomattavasti lisätä autismin riskiä. Psykologi Sigman pitää tilannetta hälyttävänä ja pyytää terveysviranomaisia puuttumaan lasten television katseluun.

Eiköhän mennä lenkille?

Lähde: Uutistoimisto AFP (Lontoo), 19.2.2007