Kansalaisaloite

torstaina, helmikuuta 08, 2007

Suomalaiset lihovat

**
Ystäväni Mikael Fogelholm
kysyy vaaliblogissaan: Miksi suomalaiset lihovat?

Tohtori Fogelholm tarjoaa selitykseksi:
  • väestötasolla tupakoinnin lopettamisen, työn ja arkisten askareiden keventymisen sekä lisääntyneen alkoholin ja tiettyjen makeiden ja/tai rasvaisten ”viihderuokien” käytön
  • yksilötasolla tärkeitä lihavuuden selittäjiä löytynee liiallisen rasvan tai pitkälle puhdistettujen, vähäkuituisten hiilihydraattien saannista
Hyviä selityksiä! Juuri tästä on kyse. Itse painottaisin tuossa listassa vielä selvemmin liikkumattomuusongelmaa. Me liikumme nykyään aivan liian vähän. Tavallisesti tässä vaiheessa liikuntaa vierastavat raivostuvat minulle ja pyytävät minua lopettamaan liikunnan ylistykseni ja painottamaan noita ravintovalintoja. En minä sitä kuitenkaan voi tehdä. Kyllä tämä liikunnallisuuden ylistykseni on parantumatonta laatua. Liikunnan ja järkevän ravitsemuksen puutteessa kansakuntamme "painoarvo" lisääntyy pelottavalla vauhdilla.

7 kommenttia:

  1. Olen antanut itseni ymmärtää, että ihmiset itse asiassa saivat ennen (esim. sata vuotta sitten) ruoasta enemmän energiaa kuin nykyään, mutta kulutuskin oli toista luokkaa.

    koska harva meistä enää lypsää lehmiä käsin ja luo lantaa aamuin illoin, on siihen ruoan energiamääräänkin pakko kiinittää huomiota.

    Sitä vain ihmettelen, miksi joku mieluummin syö tosi vähän kun voisi syödä enemmän ja liikkua? Minusta jokaisen suupalan vahtaaminen olisi kohtuullisen ankeaa.

    *P*

    VastaaPoista
  2. "Sitä vain ihmettelen, miksi joku mieluummin syö tosi vähän kun voisi syödä enemmän ja liikkua?" Näin ihmettelee *p* ja niin teen minäkin. Minusta on ihanaa liikuntapanoksella suoda itselleni mahdollisuuksia sellaiseen ruokailuun jossa ei ihan joka suupalaa punnita kilokaloreina tai grammoina.

    VastaaPoista
  3. Finfoodin sivuilla on kirjoitus kansan lihomisesta. Pistän sen tähän:

    Ruokatottumukset paranevat - silti kansa lihoo

    Suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet monilta osin, selviää Kansanterveyslaitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006 -julkaisusta. Myönteistä kehitystä on esimerkiksi siinä, että rasvaton maito ja ykkösmaito ovat kasvattaneet suosiotaan, ja nyt myös miesten yleisin maitovalinta on rasvaton maito. Enää kolme prosenttia suomalaisista käyttää leivän päällä voita ja jo puolet käyttää kasviöljyä ruuanvalmistuksessa.

    Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja PEKKA PUSKAN mukaan myös kasvisten kulutuksessa on havaittavissa vuosien mittaan valtava muutos parempaan suuntaan. Toki kasvisten popsimisessa on edelleen parantamisen varaa. Myönteistä on hänen mukaansa myös se, että suomalaiset näyttävät olevan kiinnostuneita terveydestään ja elintapoja ainakin yritetään muuttaa. Lisäksi erityisesti tyttöjen ja poikien tupakointi näyttää olevan laskussa.

    - Ylipaino ja alkoholin kulutus ovat kuitenkin edelleen liian korkealla tasolla, Puska kommentoi. Vuonna 2006 miehistä 55 prosenttia ja naisista 41 prosenttia oli ylipainoisia.

    Miksi kansa silti lihoo?

    Vaikka ruokatottumuksissa ollaan menossa jatkuvasti parempaan suuntaan, kansa vaan jatkaa lihomistaan. Missä vika piilee? Puskan mukaan liikunnan väheneminen on yksi suurimpia syitä väestön lihomiseen. Vaikka vapaa-ajan liikunta on erityisesti naisilla lisääntynyt, työmatkaliikunta ja työn fyysinen rasittavuus ovat vähentyneet.

    Lisäksi napostelukulttuuri ja annoskokojen suureneminen selittävät suuntausta. Lihavuus näyttää Puskan mukaan kasaantuvan yhä nuorempiin ikäryhmiin, mikä johtuu muun muassa sokerin kulutuksen lisääntymisestä nuorimpien keskuudessa.

    Sosioekonomiset erot elintavoissa kasvaneet

    Elintapojen alueelliset ja sukupuolten väliset erot ovat Suomessa kaventuneet. Uudellamaalla ollaan kuitenkin edelleen muuta maata hoikempia ja syödään terveellisemmin kuin muualla. Toisaalta Uudellamaalla alkoholinkäyttö on runsainta. Sosioekonomisesta asemasta on tullut yhä vahvempi elintapoja määrittävä tekijä ja esimerkiksi eri kaupunginosien välillä on nähtävissä suuria eroja.

    Puskan mukaan valistuksen on havaittu tavoittavan lähinnä ylempiä sosiaaliryhmiä eikä valitettavasti niitä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. - Alempien ryhmien tavoittaminen vaatii yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä, Puska totesi.

    Tutkimus tehtiin jo 29. kerran

    Suomalaisten elintapoja mitattiin kyseisellä postikyselyllä nyt 29. kerran. Kysely lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle 15-64-vuotiaalle suomalaiselle. Vuonna 2006 kyselyyn vastasi 74 prosenttia valituista eli 3 255 henkilöä. Puskan mukaan tutkimus on helppo ja nopea tapa mitata elintapoja, joista saadaan tutkimuksen avulla karkea kuva. Tarkempaa tietoa on odotettavissa ensi syksynä, jolloin saadaan kerran viidessä vuodessa tehtävän Finriski-tutkimuksen tulokset. (Finfood)

    Mielestäni varsin oikeaan osunut luonnehdinta kansakunnan lihomisesta. Enemmän liikuntaa, lisääntynyt napostelukulttuuri, annoskokojen suurentuminen ja nuorison lisääntynyt sokerin syönti ovat johtaja Pekka Puskan teesit. Tuo meijerivoin pienen pieni kulutus, pitäisi voida tulkita ehkä niin, että voita ei voida syyttää kansakunnan lihomisesta.

    VastaaPoista
  4. Luen tässä kirjaa nimeltä "Itsensä parantava ihminen". Paikoin varsin epätieteellistä huttua, mutta kirjassa väitettiin, että ruoka on nykyään merkittävästi ravintoaineköyhempää kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Tästä saamme kiittää tehomaataloutta.

    Mitä mieltä olet tästä, Christer? Minun on kyllä helppo uskoa, että ennen sain yhdestä tomaatista ne hivenaineet, joiden saamiseen nykyään täytyy syödä kolme. Luulenpa, että ellen olisi niin nuuka, siirtyisin luomoruokaan. Olen niin kyllästynyt isoihin ja täydellisen muotoisiin vihanneksiin jotka eivät maistu miltään.

    *P*

    VastaaPoista
  5. Et varmaankaan saa käsiisi aamulehteä (www.aamulehti.fi), mutta tämän aamun lehdessä oli juttu suomalaisten lihomisesta. Siinä ylistettiin kevyttuotteita ja ihmeteltiin, miksi ihmiset niiden käytön lisääntymisestä huolimatta lihovat. (Erityisesti siinä muuten kiiteltiin sitä, etteivät suomalaiset enää syö voita.)

    Suosittelenkin kirjoittamaan Aamulehden yleisönosastolle vastineen. Olet sen verran innostunut asiastasi ja hyvä kirjoittaja. Minulla on sikäli oma lehmä ojassa, että luen lehden joka aamu ja sen yleisönosastokirjoitusten taso on kovin huono. Lähtisi päiväkin paremmin käyntiin, jos saisin jonakin aamuna lukea sinun kirjoituksesi lehdestä!

    VastaaPoista
  6. Minäkin olen lukenut tuon Susanna Ehdinin varsin mainion kirjan "på svenska". Kirja on mielestäni aika epätasapainoinen. Paljon sellaista mikä taatusti pitää paikkaansa kuten esim. ruokamme köyhtyminen (elintarviketeollisuus, tehotuotanto) ja sitten siinä kirjassa on hyvin kyseenalaista hehkutusta tyyliin: roskaruoka aktivioi "roskageenejämme".

    Mielestäni kirja kannattaa ehdottomasti lukea.

    VastaaPoista
  7. Huomenta Tiedemies ja kiitos vinkistä lukea Aamulehti. Kyseessä lienee Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymisen ja terveyden vast'ikään ilmestyneestä julkaisusta. Sinänsä ansiokkaat havainnot saatetaan tehdä lähes lukukelvottomiksi margariinipropagandalla.

    Minulla on työn alla muutama terveyskirjoitus. Ehkä yritän kiusata niillä Tampereen seudun toimittajia.

    VastaaPoista