tiistaina, helmikuuta 13, 2007

Hyvän luennon aineksia

Mielestäni hyvän luennon ainekset ovat tässä:
  • hyvä valmistautuminen
    • otat tietenkin etukäteen selvää luentopaikan valmiustasosta, ovatko kaikki tarvittavat AV-laitteet kunnossa, onko sinulla viimeisin tieto aiheesta, mitä mediassa on viime aikoina ollut aiheesta, minkä tasoista porukkaa on paikalle tulossa? Älä tipauta noviisia kärryiltä, mutta älä myöskään päästä konkaria tylsistymään!
  • luennoidaan itselleen tutusta aiheesta
    • kunnioita luonnon monimuotoisuutta siinä määrin, että uskallat kieltäytyä luentoaiheista joissa sinulla on vajaavaiset tiedot, siinä missä olet hyvä pitää sinun tulla vielä paremmaksi
  • paikalle raahautuneita kuulijoita arvostetaan
    • kerran aloitin luentoni lukemalla illan televisio-ohjelmat ja mainitsin paikkakunnan muut samanaikaiset tapahtumat, kerroin miten ainutlaatuisen hienoa oli, että juuri näin monta kuulijaa oli kaikesta huolimatta saapunut minuakin kuuntelemaan
    • älä sorru ylimielisyyteen, ole nöyrä!
  • pidä kiinni sinulle varatusta aikataulusta!
    • käsittämättömän paljon tätä sääntöä vastaan rikotaan, älä sinä ylitä puheellesi varattua aikaa, pyri selviytymään jopa lyhyemmässä ajassa. Lähes kaiken merkittävän pystyy sanomaan 10 minuutissa, jos sanottavalle on aikaa montakin tuntia voi olla hyvä toistaa ydinkohdat sopivin välein, ehkä näyttämällä luennon rungon ja kertoa missä nyt mennään, ettei tule yllätyksenä kiireinen loppusähläys ja tyypillinen lausahdus: aika loppui valitettavasti kesken... Ei lopu kesken jos on suunnitellut puheensa hyvin.
  • huomioidaan kuulijoiden vireystaso kaikilla aisteilla (näkö, kuulo, tunto, haju, maku...)
    • otat selvää luennon aikana kuulevatko kaikki äänesi, yllättävän usealle on tärkeää säilyttää minuunkin katsekontakti, puhu jollekin kuulijalle kokonaisia lauseita häntä silmiin katsoen, tunnustele menikö sanoma perille, välillä otan demonstraatioissani kengät pois jaloista tietenkin kaasuvaarasta varoittaen, kerran eräässä nuorisotilaisuudessa popsittiin joukolla miniporkkanoita luennon aikana, maisteltiin vitamiineja
  • sopivasti teatteria, stand-up komiikkaa
    • olen seissyt käsilläni, suorittanut raivohyppelyä, hakenut kesken esityksen autoon mukamas unohtuneet luentokalvot samalla pistäen lyhyen powerpoint esityksen pyörimään ja salin takaosasta sitten hetken kuluttua jatkanut luentoani, olen vienyt haukottelevat kuulijat ulos puistoon kuuntelemaan luennon jatkoa
  • ole oma itsesi
    • älä matki ketään muuta hyvää esiintyjää, kuuntelijat tulevat paikalle juuri sinua kuuntelemaan
    • karismaattisuudesta ja puhujan lahjoista on hyötyä, ilmankin pärjää
    • minulla on tapana korostaa tärkeitä puheen kohtia taktisella tauolla, uskoisin tauoista olevan hyötyä myös tiedon juurruttamisessa kuulijoihin, anna aikaa kuulijoiden omalle ajatustyölle
  • kaikki peliin!
    • jos aiot saada uusia luentokeikkoja täytyy sinun antaa kaikkesi, olla niin tavattoman paljon parempi kuin rakas kilpailijasi, että tilaisuuden järjestäjälle ei jää epäselväksi kuka kannattaa taas ensi kerralla kutsua paikalle puhumaan, valjasta kaikki esiintymistaitosi ja kaikki tietomääräsi kuuntelijoiden ahmittavaksi
  • ensimmäiset 5 min kaikkein tärkeimmät
    • luentosi alussa sinun on saavutettava kuulijoiden luottamus, epävarmat voivat ehkä jopa treenata tuota alkujuontoa ihan erikseen, tottuneemmalta puhujalta se sujuu lähes itsestään. Onnistunut alku on pohjana koko esitelmälle. Joka 10 min on syytä keventää tunnelmaa tai tehdä jotain poikkeuksellista herpaantumattoman huomion varmistamiseksi.
  • ei liikaa tietoa
    • keskity käsittelemään vain muutamaa ydinaihetta persoonallisella tavallasi, aika kuluu luennon aikana niin nopeasti etkä ehdi monia asioita ottaa käsittelyyn
    • korosta kuuntelijoille, että kaikki tieto ei ole saatavilla kirjoista ja luentomonisteista, esiintyjä välittää oman esityksensä kautta paljon sellaista tietoa mitä ei muulla tavalla voi ilmaista, jätä muistoksi luentorunkosi tai joitakin mietteitäsi
    • esityksestä muistiin piirtynyt mielikuva säilyy ja yhdistyy ennemmin tai myöhemmin kuulijan vanhoihin ja uusiin tietoihin ja siitä tulee huomaamatta osa kuulijan omaa osaamista (ylilääkäri Heikki Tikkasen viisautta)
Kommenteissa on esitetty runsaasti arvokkaita ideoita. Lisäsin ne yllä olevaan listaan.

5 kommenttia:

  1. Ihan kelpo lista. Mitä olet mieltä puhujan lahjakkuudesta, arvovallasta ja karismasta? Voiko sitä harjoitella, vai onko synnynnäinen lahja?

    Reijo

    VastaaPoista
  2. Listaan voisi lisätä aikataulusta kiinni pitäminen. Monesti "tärkeämmät" puhujat ryöstävät "vähemmän" tärkeiltä puheaikaa ylittämällä oman puheaikansa. Se on röyhkeää. Aikataulu voi heittää välillä pahastikin.
    Lisäksi on hyvä jos luento etenee sopivalla vauhdilla. Jos "tippuu kärryiltä" voi vielä päästä mukaan kun esim. luennoitsija kertaillee siihen astista luennon antia.
    Luennoitsijalta vaaditaan myös nöyryyttä, että ei tulisi ylimieliseksi ja tietäisi "kaiken".
    Hyvässä luennossa vältetään sivistyssanoja, sillä muutamankin vierasperäisen sanan käyttö voi johtaa siihen, että luento ei "aukene" kaikille.

    Sinä olet erittäin hyvä luennoitsija, olen sen niin kokenut.

    VastaaPoista
  3. Olen törmännyt tähän ilmiöön. Itseään korosta esiintyjä on vain puhunut, puhunut, puhunut... vaikka aikataulusta on oltu myöhässä.
    Joudun joskus pitämään koulutustilaisuuksia ym. Esitystä kasatessani pidän mielessä kolme asiaa.
    Mitä haluan sanoa?
    Paljonko aikaa on käytettävissä?
    Millainen kuulijakunta on?

    Vaikeiden termien viljelijä ei ole huomioinut viimeistä kohtaa. Toisaalta olen ollut sellaisessakin tilanteessa, jossa osa tiesi entuudestaan asiasta paljon, osa ei mitään. Konkareilta tuli palautetta hitaudesta, noviiseilta siitä, että kerrankin ei menty liian nopeasti. Ei ole helppoa...

    VastaaPoista
  4. Paljon puhutaan siitä miten tärkeää on puhua oikein. Uskaltaisin väittää että on erittäin tärkeää myös kuunnella oikein. Oikeaan kuuntelemiseen virittää osaava ja taitava puhuja. Olen itse kerran ollut luentotilaisuudessa missä Christer todella upeasti otti alusta saakka ohjakset haltuunsa. Eturivissä höpöttäviä mukamas tärkeitä ihmisiä hän katseli aikansa, piti tauon. Meni sitten ihan höpöttäjien viereen ja pyysi heitä tulemaan eteen kertomaan mikä on niin tärkeätä, että se pitää välttämättä sanoa silloin kun hänellä sattui olemaan puheenvuoro. Höpötys loppui siihen paikkaan. Christer sai aplodit tuon tempauksen jälkeen, sillä noilla eturivin höpöttäjillä oli ollut tuo sama ikävä tapa jo pitkään.

    Seppo

    VastaaPoista
  5. Tavattoman hienoa palautetta olen saanut päivän mittaan! Otan palautteenne huomioon luentojuttuni laatua nostaessani.

    KIITOS!

    VastaaPoista