*
Ainakin osa yleisesti käytetyistä antioksidanttipillereistä kasvattaa kuolemanriskiä, päinvastoin kuin näiden pillereiden markkinoijat väittävät. Tähän tulokseen päätyi tanskalainen tutkijaryhmä tehtyään aiheesta tehdyistä tutkimuksista ns. meta-analyysin. Kuolemanriskiä kasvattavat tanskalaisten mukaan beetakaroteeni sekä A- ja E-vitamiini. En ole lukenut tutkimusta (JAMA) ja olen pelkästään uutistoimistojen välittämän tiedon varassa. Jos kuitenkin on niin, että suurin painoarvo beetakaroteenin kuolemanriskin kohottamisessa, on peräisin Kansanterveyslaitoksen surullisenkuuluisasta SETTI-tutkimuksesta, niin pitäisin kohu-uutista ja tutkimusta varsin harhaanjohtavana. Tuo Syövänehkäisytutkimus (SETTI-tutkimus) on osoittautumassa täydelliseksi flopiksi! Tarkoituksenhakuisella tavalla SETTI-tutkimuksessa etsittiin vitamiineille jotain sellaista roolia mikä niillä ei ole (Beta Carotene "risks" proven false!). Ravitsemus herättää tunteita laidasta laitaan!
Tanskalaistutkijat löysivät aiheesta 68 satunnaistettua koetta, jossa oli mukana valtava määrä ihmisiä, yhteensä 230 000. Yksi näistä on todellakin Suomessa 1990-luvulla tehty SETTI-tutkimus. Tutkimukset jaettiin kahteen joukkoon, tieteellisesti laadukkaampiin ja heikompiin. Kun tarkasteltiin kaikkia kokeita yhdessä, ei antioksidanttien käytön ja kuolemanriskin välillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eli antidoksidanteista ei ollut sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Kun mukaan otettiin vain laadukkaat tutkimukset, oli koehenkilöitä edelleen yli 180 000 ja tutkimuksia 47. Näiden perusteella antioksidanttilisät lisäävät kuolemanriskiä 5%:lla. Beetakaroteenin käyttö lisäsi riskiä 7%:lla, A-vitamiini 16%:lla ja E-vitamiini 4%:lla. C-vitamiinin tai seleenin käyttö ei kasvattanut kuoleman todennäköisyyttä. Seleenillä näytti olevan tilastollisesti kuolemanriskiä pienentävä vaikutus kun mukana olivat kaikki tutkimukset. Kun laadultaan heikommat jätettiin pois, seleenin myönteinen vaikutus hävisi. Seleenilisän vaikutuksia koskevia tutkimuksia on parhaillaan meneillään maailmalla, joten siitä saadaan lisää tietoa lähivuosina.
Antioksidanttien syömistä on pidetty terveydelle edullisena, koska elimistössä muodostuu jatkuvasti ns. vapaita happiradikaaleja. Niillä on laboratoriokokeiden mukaan soluja rappeuttava vaikutus. Teorian mukaan antioksidantit eliminoisivat tämän haitallisen vaikutuksen. Soluviljelmissä antioksidantit vähentävät happiradikaaleja, mutta elimistössä tilanne ei ole ilmeisesti näin yksinkertainen. Tutkijat pohtivat mikä antioksidanteissa vaikuttaa haitallisesti. On mahdollista että elimistössä syntyvien vapaiden happiradikaalien poistamisesta seuraa, että joku korjausmekanismi ei pääse toimimaan kuten pitäisi. Varteenotettava seikka on sekin, että antioksidanttilisät eivät ole yhtä tiukan kontrollin alaisia kuin varsinaiset lääkkeeksi hyväksyttävät valmisteet. Joka tapauksessa, antioksidanttilisiä käytetään hyvin yleisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Arviolta 10-20% aikuisväestöstä eli 80-160 miljoonaa ihmistä näissä maissa käyttää niitä säännöllisesti. Jos ne lisäävät kuolemanriskiä nyt arvioidulla tavalla, niin kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret.
Tavattoman vaikea ottaa kantaa tähän asiaan. Oma mielipiteeni on tällä hetkellä, että antioksidanteista on enemmän hyötyä kuin haittaa ja niitä pitäisi nauttia kohtuullisia määriä luonnon omista antimista, ei pilleripurkista. Odotellaan mitä tuottelias tohtori Matti Tolonen kirjoittaa asiasta.
Goran Bjelakovic, Dimitrinka Nikolova, Lise Lotte Gluud, Rosa G. Simonetti, Christian Gluud. Mortality in Randomized Trials of Antioxidant Supplements for Primary and Secondary Prevention. Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 297: 842-857, 2007
Lähde: Radion tiedeuutiset, 28.2.2007
Erinomainen aihe, Christer!
VastaaPoistaTyypillisesti antioksidatiivisiksi yhdisteiksi miellettyjen(kuten beta-karoteeni, E-vit.) yhdisteiden suppelentaatiot ovat tosiaan usein tutkimusvalossa eponnistuneet, etenkin suurilla annostuksilla. Eräs keskeinen pointti jota tekstissäsi sivusitkin, lienee se, että antioksidanttiyhdisteiden kirjo on mielletty menneinä vuosikymmeninä a) liian kapeaksi b) painottaen tiettyjen yhdisteiden antioksidatiivisuutta liiaksikin.
Eräs keskeinen, vahvasti antioksidatiivisiksi yhdisteiksi todettu ryhmä on nimittäin polyfenolit. Tämän yleisnimikeen alle mahtuu lukuisia yhdisteitä, joilla on ollut laajoissakin väestötutkimuksissa suojavaikutus mm. aikuistyypin diabetestä, sydän- ja verisuonitauteja sekä tiettyjä syöpiä kohtaan.
Yhtä kaikki, nämäkin yhdisteet ovat hyvin herkkiä ja niiden fysiologisten vaikutusten "dynamiikka" lienee kaikkea muuta kuin lineaarinen dose-response-annosvaikutus. Viime aikoina on kuitenkin saatu paljon näyttöä sille, että luonnon omat, vielä osittain selvittämättömät yhdisteet kuten polyfenolit vastaavat antioksidanttivaikutuksesta useassa tapauksessa huomattavasti suuremmin, kuin vaikkapa tuotteen E-vitamiinipitoisuus.
Näistä lyhyesti+kokonaisartsu jos oikeudet löytyy:
Polyphenols: antioxidants and beyond
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/81/1/215S
Hyvä lyhyt yhteenveto
vitamiinisupplementaatioiden tehottomuudesta editoriaalisessa muodossa:
The dubious use of vitamin-mineral supplements in relation to cardiovascular disease
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/84/4/680
On siis jopa melko virheellistä puhua "antioksidanttien vaikutuksesta", tai edes yhdisteen "kokonaisantioksidatiivisuudesta", viitaten tuohon yhdisteiden hyvin moninaiseen kirjoon. Täten esimerkiksi ravinnon antioksidanttien suojavaikutusta ei voida väheksyä "vain" epäonniostuneiden beta-karoteeni-/E-vitamiinisupplementaatiotutkimusten perusteella. Lienee kuitenkin selvää, että näitä luontaisia yhdisteitä on erittäin vaikea eristää pillerimuotoon.
Joka tapauksessa aihe, jossa riittänee vielä vuosikymmeniksi tutkittavaa - myös näissä blogeissa. :)
Odotellessani sekavin tuntemuksin luontaistuotealan ja noiden muiden pillerikauppiaiden vastaiskua (he nimittäin lukevat blogiani ja uutiskirjeitäni suurella mielenkiinnolla!), oli ihan mukava lukea Juuson ansiokas analyysi vallitsevasta tilanteesta.
VastaaPoistaTein yhteistyötä aika pitkään tohtori Matti Tolosen kanssa, opin häneltä paljon asioita, sekä hyvää että pahaa. Hyvää Tolosessa on se, että hän monista pillerikauppiaista poiketen edes yrittää perustella asiansa ja tuoda tieteellisiä tutkimuksia mukaan kirjoituksiinsa. Tosin hän lukee hyvin valikoivasti tieteellistä kirjallisuutta ja raivostuu nähdessään pienintäkään pillerintarjonnan harmonian särkymistä. Tähän ja erääseen toiseen merkittävän huonoon seikkaan yhteistyömme hedelmällisin puoli kariutui. Todella vahinko, sillä Tolosella on valtavasti tietoa näistä antioksidanteista. Jos hän kohtelee kaikkia ystäviään yhtä tympeästi kuin minua, silloin hän lienee aika yksinäinen ja katkeroitunut ihminen. Hän on niin kiinni tuossa pillerinpyörityksessä, että se muodostuu järkevän ajatuksenvaihdon vakavaksi esteeksi. Olen yllättäen sitä mieltä, että Tolonen on jo pitkään ollut täysin oikeassa suurten kansansairauksiemme syntymekanismeista (tulehdushypoteesi!).
SETTI-tutkimus on katastrofi (sisäpiiritietoa tästä on, paljastan yksityiskohtia vasta sitten eläkeläispäivinäni, jos silloinkaan) ja KTL on tehnyt tavattoman paljon vahinkoa sinivalkoiselle tieteelliselle tutkimustyölle ja suotta antanut luontaistuotealalle loistavan vastaiskuun oikeuttavan aseen: pilleritutkimusten tuloksia on KTL:ssä tulkittu tarkoitushakuisesti vääristellen, jotta luontaistuoteala pilleripurkkeineen joutuisi huonoon valoon. Itse asiassa tilanne on kääntynyt juuri päinvastaiseksi teholtaan. KTL:n sähläilyn takia arvokkaimmastakin suomalaisesta tutkimustyöstä ravitsemuksen saralla uhkaa mennä uskottavuus. Tämä on vakava asia.
Palatakseni kommenttiisi vielä, haluan sanoa iloitsevani tosi paljon ajatuksestasi: Lienee kuitenkin selvää, että näitä luontaisia yhdisteitä on erittäin vaikea eristää pillerimuotoon. KIITOS!
Ainakin A-vitamiini on käsittämättömän myrkyllistä, tappava annos on hyvin pieni. Määrä tekee myrkyn, tätä eivät kaikki muista.
VastaaPoistaHyvä huomio Tiedemies. Ruoasta on käsittääkseni kuitenkin vaikea saada sellaista A-vitamiinimäärää, että se tuottaisi myrkkyvaikutuksen.
VastaaPoistaLue huviksesi miten ystävääsi tohtori tolosta irvaillaan täällä:
VastaaPoistahttp://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15098
Sinä kun tunnet tuon Tolosen paremmin: Voiko todella olla niin että hän todellakin itse kirjoittaa nuo juttunsa tuonne keskusteluun? Voihan se olla niin että joku esiintyy hänen nimellään. Noiden tekstien taso ei nimittäin ihan ole tohtorin tasoista.
Anonymous, en voi tuota kommentoida.
VastaaPoistaJääkarhun maksassa on käsittääkseni niin paljon a- vitamiinia, että sitä kun syö pienenkin määrän, kuolee. Erinäiset retkikunnat tekivät tuon mokan ennen kuin asia tajuttiin, muistelisin jostain valituista paloista lukeneeni...
VastaaPoista*P*
Koiran maksassa ainakin on niin paljon A-vitamiinia, että sitä syömällä saa hengen pois. (Jos valittujen palojen juttu, josta puhut, on sama kuin minkä minä olen lukenut, niin retkikunta nimenomaan söi koiransa, ja se kaveri, joka söi maksaa, kuoli.)
VastaaPoistaYlipäätään eläinten maksassa on paljon A-vitamiinia ja siksi maksaa ei pitäisi paljoa syödä. Raskaana olevien naisten kehotetaan käsittääkseni välttämään maksaa kokonaan juuri A-vitamiinin vuoksi.
D-vitamiini on myös hyvin myrkyllistä isoissa määrissä, mutten ole mistään kuullut, että sitä voisi saada ruoasta sellaisia määriä.
Vesiliukoisista vitamiineista B6 eli pyridoksiini ainakin voi aiheuttaa vaurioita proprioseptiselle aistille (ns. lihasaisti). Yleensä häiriöt poistuvat, kun ylimääräinen vitamiini poistuu elimistöstä, mutta joskus vaurio on pysyvä.
Toisaalta, tässä jutussa puhuttiin pidemmistä aikaväleistä ja pienemmistä annoksista kuin varsinaisista yliannostuksista.
Uskoakseni vitamiinilisät, joissa annostus on korkeintaan suositellun päiväannoksen suuruinen, ovat täysin turvallisia säännöllisestikin käytettynä. Iso osa voi olla täysin turhaa, mutta on muutamia ravinteita, joiden riittävä saanti ruoasta on hankalaa, vaikka söisi kuinka monipuolisesti ja terveellisesti.
Ainakin D-vitamiini on tällainen suomalaisille, koska talvisin ei ole auringonvaloa riittävästi. Useimpien ruokien D-vitamiinipitoisuus on niin alhainen, että ilman todella spesifistä suunnittelua voi hyvinkin jäädä saanti liian pieneksi, varsinkin lapsilla.
Ja vaikka Christer onkin kasvissyöntiä (ja erityisesti veganismia) vastaan paljon puhunut, niin kuitenkin monet sen tien valitsevat. Heille B12-vitamiinin lisät ovat välttämättömiä. Tosin hekin saavat sen syömällä vain noin 10 grammaa Marmite-tahnaa. (Rehellisyyden nimessä, Marmitenkin B12 vitamiini on lisättyä; hiivassa ei, vastoin yleisiä luuloja, ole lainkaan B12 vitamiinia. B12 vitamiinia tuottavat tietyt bakteerit.)
Erinomaisen hyvää keskustelua vitamiinien ja antioksidanttien kääntöpuolesta. Liika on todellakin liikaa. Kiitos Tiedemies ja *p*!
VastaaPoistaTanskalaiset meta-analyysin tekijät ottivat noin vuosi sitten yhteyttä minuunkin ja tekivät lisäkysymyksiä kansainvälisen työryhmäni Lahden kaupungin Tapanilan vanhainkodissa tekemästä antioksidanttitutkimuksesta (kaksoissokkoe). He kysyivät, moniko kuoli seurannan aikana. Kun kerroin, ettei kukaan kuollut, vaan vanhainkodin asukkaiden kunto koheni ja veritutkimusten (TBA Reactants in Serum) mukaan hapetusstressi väheni, tutkijoiden kiinnostus lopahti. Ilmeisesti vastaus ei ollutkaan toivomusten mukainen.
VastaaPoistaTolonen M, Sarna S, Halme M, Tuominen SEJ, Westermarck T, Nordberg U-R, Keinonen M, Schrijver J. Anti-oxidant supplementation decreases TBA reactants in serum of elderly. Biol Trace Elem. Res. 17: 221-228, 1988
http://tinyurl.com/yv3deq
Meta-analyysia näkee käytettävän hyvin eri tarkoituksiin, kuten tilastoja yleensäkin. Sitä voidaan käyttää tiettyyn tarkoitukseen valitsemalla mukaan sellaisia erillistutkimuksia, jotka tukevat haluttua lopputulosta.
Tukiasemalla käydään kyseisestä analyysistä (vaihteeksi) asiallista ja asiantuntevaa keskustelua
http://tinyurl.com/2yj9pw
Christerkin yritti taannoin valistaa ravitsemuskysymyksissä tukiasemalaisia, mutta hänen psyykensä ei kestänyt persoonallisuushäiriöisten asiattomia henkilökohtaisuuksiin menneitä hyökkäyksiä. Se oli vahinko, sillä hänellä olisi olut paljon annettavaa mielenterveysongelmista kärsiville.
Meta-analyyseissa on useimmiten pahoja virheitä, joista pahimpia on se, etteivät niiden tekijät ole aiheen asiantuntijoita (vaan "Omniscent Meta-analysts") eikä heillä ole mitään käytännön kosketuspintaa aiheeseen.
Tässä linkin kautta lukemista tästä aiheesta . Asiantuntija kommentoi tuota meta-analyysia .
VastaaPoistaTuosta meta-analyysista jätettiin tarkoituksella pois 405 kappaletta vitamiinitutkimuksia , joissa ei ollut kuollut ketään ja syy oli juuri tuo ; ketään ei ollut kuollut ja ilmeisesti noiden 405tutkimusten tulokset muutenkin olivat positiivisia, eli vitamiinit "toimivat" . Mukaan meta-analyysiin kerättiin ilmeisen tarkoituksenhakuisesti nuo 68 tutkimusta.
Jos nuo 405 tutkimusta olisi otettu mukaan , niin meta-analyysin tulos olisi ollut dramaattisesti toinen .
Näin kirjoittaa siis asiantuntija antamani linkin sivulla.
Mutta mistäs minä mitään tiedän , tavallinen hölkkääjäpoika. Oudoksi tekee vain tuollainen meta-analyysien teko , ei kovin herätä luottamusta kun lukee tuollaista tekstiä .
terveisin ,
hölkkääjäpoika (susi)
Linkki :
http://honestnutrition.blogspot.com/2007/03/antioxidant-confusion.html