Kansalaisaloite

perjantaina, helmikuuta 16, 2007

Taas mennään munalla töihin

**
Alunperin kirjoitettu 15.2.2007, täydennetty 16.2.2007

Usein toistuva kysymys
ravintoilloissani on: Saako kananmunia syödä?

Monella on muistissa tutkimustiedot kananmunan kolesterolia kohottavasta vaikutuksesta. Pyydettiin aikanaan rajoittamaan kananmunien syöntiä, sitä ennen oli kehotettu kansalaisia tarmokkaasti menemään munalla töihin (1970-luvulla). Mikä on tilanne tänään?

Totuus on olemassa ennestään - vain valhe keksitään. Hieman liian yltiöpäinen yksittäisten tutkimustulosten tulkinta johti harhaan. Kananmuna on tuttua ja terveellistä syötävää! Kananmuna on aina ollut turvallista ruokaa, jota turhaan on kartettu sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Pitkäkestoisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että kananmunan käytöllä ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Ainut ryhmä joiden tulee välttää kananmunaa ovat allergiset, laillistettu ravitsemusterapeutti Pia Nikander kertoo kananmunaa ja lihaa koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Nikanderin mukaan kananmuna on erityisen hyödyllinen raskaana oleville, imettäville ja vanhuksille. Lisäisin itse listaan vielä urheilijat. Raskaana olevilla ja imettävillä useiden ravintoaineiden tarve on suurentunut ja vanhukset hyötyvät erityisesti kananmunan proteiinista. Kananmuna tarjoaa myös mahdollisia terveysvaikutuksia sen sisältämän koliinin sekä silmiä suojaavien antioksidanttien luteiinin ja zeaksantiinin ansiosta.

Mielenkiintoista uutta tietoa kananmunasta tarjoaa sen sisältämä koliini, joka on monille ehkä aika uusi tuttavuus. Missään muussa elintarvikkeessa ei ole yhtä paljon koliinia kuin kananmunassa, erityisesti keltuaisessa. Koliinin merkitys ravitsemuksessa on ollut epäselvä, minkä vuoksi sen saannille ei ole Suomessa suosituksia. Koliinin välttämättömyyden puolesta puhuu se, että kun koliini poistetaan ruokavaliosta, useille koehenkilöille on ilmennyt puutosoireina rasvamaksaa sekä lihas- ja kudosvaurioita. Kun koliini lisätään takaisin ruokavalioon, oireet häviävät.

Koliinia tarvitaan muun muassa solukalvojen muodostumiseen ja useisiin tärkeisiin aineenvaihdunnan toimintoihin. Sitä on runsaasti myös äidinmaidossa, sillä koliinin runsas saanti on erityisen tärkeää vastasyntyneille vauvoille. Koliinin puutteella arvellaan olevan aikuisiällä merkitystä myös syövän kehittymisessä. Joissain tutkimuksissa koliini paransi muistia ja koliinilla epäilläänkin olevan yhteys myös Alzheimerin tautiin.

Ainoastaan Sydäntautien vastustamisyhdistyksessä, nykyään paremmin tunnettu nimellä Suomen Sydänliitto, jaksetaan puhua pahaa kananmunasta. Sain Tuija Pusalta ystävällisen, tosin hyvinkin hämmentävän kirjeen:

Sydänliiton suositukset kananmunan suhteen eivät ole muuttuneet. Suosituksemme "Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä" sisältö ravinnon kolesterolin suhteen on seuraava: "Kolesterolia enintään 300 mg päivässä. Kolesterolia on kaikissa eläinkunnan tuotteissa. Se ei häviä ruoan käsittelyn yhteydessä. Runsaasti kolesterolia on kananmunissa, yksi munan keltuainen sisältää kolesterolia noin 230 mg. Runsaskolesterolisia ovat myös sisäelimet, kuten maksa, sekä mäti ja jotkut äyriäiset, kuten katkaravut. Sekä kalassa että lihassa on jonkin verran kolesterolia. Sydänystävälliseen ruokaan sopii kuitenkin lihaa ja kalaa päivittäin. Maitovalmisteissa kolesteroli on liitoksissa rasvan määrään. Mitä enemmän tuotteessa on maitorasvaa, sitä enemmän siinä on myös kolesterolia. Rasvaiset juustot ja kermat sekä voi ovat siis runsaskolesterolisia. Kun kovan rasvan saanti maitovalmisteista vähenee, myös kolesterolin saanti vähenee. Jos veren kolesterolipitoisuus on suuri tai on todettu diabetes tai sepelvaltimotauti, on syytä rajoittaa ruoasta tulevaa kolesterolia. Tarkimmin kannattaa suhtautua kananmuniin, joita suositellaan enintään kaksi munaa viikossa sekä rasvaisiin maitovalmisteisiin, jotka on syytä aina vaihtaa rasvattomiin (nestemäiset maitovalmisteet), vähärasvaisiin tai pehmeää kasvirasvaa sisältäviin (esimerkiksi juustot)."

Seuraamme toki kaiken aikaa tutkimustuloksia. Tällä hetkellä väestötasolla keskimäärin kananmunan käyttömäärät eivät ole liian suuria kolesterolin saannin suhteen, mutta ei ole suositeltavaa sitä nostaakaan.

Ystävällisin terveisin, tuija pusa

Tuija Pusa projektipäällikkö laillistettu ravitsemusterapeutti, THM
Suomen Sydänliitto ry
PL 50, Oltermannintie 8
00621 Helsinki

Kananmunasta on tehty tuhansia tutkimuksia kaikenkaikkiaan, sanoo Pia Nikander sähköpostissaan minulle. Vuonna 2005 päivitetyt valtakunnalliset ravitsemussuositukset eivät ota lainkaan kantaa kananmunan käyttöön, eikä ruokavalion kolesterolimäärälle anneta suosituksia (aiemmin oli). Dyslipidemiapotilaille suositellaan "kananmunan keltuaisen käytön rajoittamista", mutta kantaa ei oteta käyttömääriin (Käypä hoito -suositus). Ja tämä siis potilasryhmälle. Väestötasolla ei rajoituksia siis ole, Nikander mukaan.

Sydänliiton sooloilu tässä(kin) asiassa nakertaa ravitsemusvalistuksen uskottavuutta. Australian Sydänliitto on kananmunan osalta vahvasti eri linjoilla kuin Suomen vastaava. Myös Kanadassa (ja ilmeisesti useissa muissa maissa) ymmärretään suositella kananmunien syömistä osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota.

Tässä muutamia kananmunia koskevia tutkimustöitä:
Dawber TR, Nickerson RJ, Brand FN, Pool J. Eggs, serum cholesterol, and coronary heart disease. Am J Clin Nutr 36 (4): 617-625, 1982

Hu FB, Stampfer MJ, Rimm EB, Manson JE, Ascherio A, Colditz GA, Rosner BA, Spiegelman D, Speizer FE, Sacks FM, Hennekens CH, Willett WC. A prospective study of egg consumption and risk of cardiovascular disease in men and women. JAMA 281 (15): 1387-1394, 1999

Kritchevsky SB, Kritchevsky D. Egg Consumption and Coronary Heart Disease: An Epidemiologic Overview. J Am Coll Nutr 19 (5): 549S–555S, 2000

Kritchevsky SB. A review of scientific research and recommendations regarding eggs. J Am Coll Nutr 23 (6 Suppl): 596S-600S, 2004

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.2.2007

14 kommenttia:

  1. Olen sitä ikäluokkaa, joka kävi keskikoulua, kun kolesterolihysteria oli alkamassa. Koulun kotitaloustunneilla puhuttiin myös kananmunan kolesterolista. Mieleeni jäi jossakin oppikirjassa oleva piirros huolestuneen näköisestä kananmunasta, jota toinen tyynnytteli:"Rauhoitu, tutkimukset ovat vielä kesken." Muutama vuosikymmen sitä asiaa on nyt sitten tutkittu ja päädytty samaan lopputulokseen kuin ennen tutkimusta. Kananmuna on hyvää ja ravinteikasta ruokaa. Kananmunan kolesterolia ei tarvitse pohdiskella.
    Kananmunan kohtalo on yksi niitä järjettömyyksistä, mitä ravitsemussuosituksissa on tehty. Kuinka monta älyttömyyttä on vielä jäljellä?

    VastaaPoista
  2. Australian Sydänliitto on kananmunan osalta vahvasti eri linjoilla kuin Suomen vastaava. He ovat antaneet kananmunalle sydänmerkin osoituksena hyvästä ja terveellisestä ravintosisällöstä.

    Eggs, The Heart Foundation And The Tick

    VastaaPoista
  3. Myös Kanadassa ollaan samoilla linjoilla kuin Australiassa.

    VastaaPoista
  4. Pyysin Suomen Sydänliittoa kommentoimaan tätä asiaa:

    Mikä on Sydänliiton suositus kananmunien syönnistä? Mennäänkö taas kananmunalla töihin? Miten monta kananmunaa päivää kohti neuvotte, että suomalaiset nauttisivat?

    Julkaisen vastauksenne terveyssivustoillani. Mikäli vastausta ei kuulu, ilmoitan sivuillani, että Sydänliitto kieltäytyy ottamasta kantaa asiaan.
    Terveisin,

    Christer Sundqvist
    ravintovalmentaja, FT
    http://sundqvist.blogspot.com/

    VastaaPoista
  5. Sydänliiton vastaus on odotusten mukainen.

    Emeritusprofessori Antti Aro on kirjoittanut kananmunista ja kolesterolista seuraavasti:
    "Yhdysvalloissa ravinnon kolesterolista on kuitenkin tehty suuri numero ja sen saannille on esitetty tiukka rajoitus alle 300 mg päivässä. Tämä ohje on Suomessakin omaksuttu sydänpotilaiden ruokavaliosuosituksiin. Kananmunien osuus suomalaisten kolesterolin saannista on noin kolmannes, mutta niiden osuus kovan rasvan saannista on vain vähemmän kuin 1 %. Niinpä kananmunien käytön rajoittamisella ei ole sepelvaltimotaudin ehkäisyn kannalta suurtakaan merkitystä."
    Aro kuitenkin pitäytyy 2 munan viikkorajoituksessa, jos LDL on korkea, mikä on mielestäni ristiriidassa sepelvaltimotaudin ehkäisystä kertovan lauseen kanssa.

    Lähde: Duodecim Terveyskirjasto
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00412

    VastaaPoista
  6. Laitetaanpa samasta Antti Aron jutusta vielä tämä:
    "Koska solujen rakentama kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen enemmän kuin ravinnosta saatu, ei kolesterolin saanti ruoasta vaikuta mainittavasti veren kolesteroliin suurimmalla osalla ihmisistä."

    Mutta kananmunia pitää edelleenkin varoa, koska niin on joskus sanottu.

    VastaaPoista
  7. Tuo Anjan viimeisin professori Aron lainaus on aika paljastava. Tärkeää on todellakin muistaa erottaa toisistaan ruoan sisältämä kolesteroli ja seerumin kolesterolipitoisuus - ne eivät nykytiedon mukaan ole kovinkaan paljon sidoksissa toisiinsa. Ymmärtääkseni munan sisältämä kolesteroli kohottaa veren seerumin kolesterolia hyvin vähän.

    VastaaPoista
  8. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa Sydänliiton budjetista tulee oikeilta sydänpotilailta ja kuinka suuri osa puolestaan tulee elinkeinoelämältä.

    VastaaPoista
  9. toi 300 mg ruoan kolesterolirajoitus on ihan hatusta vedetty "suositus".

    VastaaPoista
  10. Sydänliitto on "vetäissyt hatusta" vielä tiukemmat rajoitukset:
    Majoneesit, hampurilais- ja
    voileipäkastikkeet Kolesterolia ≤ 20 mg/100 g
    Leikkele- ja ruokamakkarat Kolesterolia ≤ 100 mg/100 g
    Valmisruoat Kolesterolia ≤ 40...100 mg/100 g tuotteesta riippuen

    http://www.sydanmerkki.fi/tietoa/perusteet/fi_FI/tuotekohtaiset/

    VastaaPoista
  11. Miten muna olisi terveellisintä syödä? Keitettynä, paistettuna vai raakana? Onko näillä valmistustavoilla jotain vaikutusta esim. koliinin tai kolesterolin määrään?

    VastaaPoista
  12. Munan valmistustapa tuskin vaikuttaa koliinin ja kolesterolin määrään.

    VastaaPoista
  13. tottakai vaikuttaa!!!! älä ole typerä! ...raaka muna sisältää eniten ravinteita(täysin ylivoimaisesti) ja muna allergiaa ei ole olemassakaan jos kananmunaa ei keitetä!

    VastaaPoista
  14. Tuo ylläoleva on nyt aivan silkkaa scheissea. Keitetyt kananmunat ovat hyödynnettävissä paljon paremmin

    http://jn.nutrition.org/content/128/10/1716.full

    eikä muna-allergiassa ole kyse valmistustavasta, vaan valkuaisen tai keltuaisen proteiineista - tai molemmista (allergiaa on eri tyyppejä).

    VastaaPoista