**
Terveysblogissani on vuosien saatossa halunnut tuottaa arvokasta sisältöä kommenttien ja kirjoitusten muodossa monenlaisia henkilöitä:1) terveyden ammattilaisia, jotka asemansa ja koulutuksensa myötä ovat halunneet tuoda lisäarvoa keskusteluumme terveydestä, liikunnasta ja ravitsemuksesta (esim. pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa, professori Kari Salminen, dosentti Mikael Fogelholm, dosentti Matti Tolonen, dosentti Christel Lamberg-Allardt, tohtori Timo Kuusela, tohtori Juha Hulmi, tohtori Jari Rossi, tohtori Saska Tuomasjukka, lääkäri Antti Heikkilä, lääkäri Pekka Nykänen, elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila, elintarviketieteilijä Juuso Reinikainen, terveystieteiden maisteri Anssi Manninen, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, fysioterapeutti Heikki Laatikainen, fysioterapeutti Johanna Joutsen, kemisti Westie, TtM, Terveyskeskuslääkäri, Butterfly)
2) valistuneita maallikoita, jotka jakavat blogissani elämänkokemustaan samoissa asioissa kuin terveyden ammattilaiset (esim. kirjailija Varpu Tavi, diplomi-insinööri Anja Nystén, myynti-insinööri Sami Uusitalo, tehdaspäällikkö Juha Eriksson, rokotusaktivisti Jyrki Kuoppala, opiskelija Olli Posti, opiskelija Jouni Karhu (Neonomide), opiskelija Jari Ristiranta, yrittäjä Kari Mattila, Matti Narkia, Heikki Rassi, Outi Piisi-Putta, Maalainen, Biponainen, Mökkihöperö, Juppejänis, Kimmo, Kummitus, Janne K, Jyrki, Jakke, Reijo, Hannu, Kake, Kari, Seppo, Ville, Toivo, Hanukka, Valtsu, Sari, Sinikka, Elina, Linda, Hermis, superToivo, Golliwog, Violetta, Aukottaja, Läskikasa, Traanitapiiri, Tonnikeiju, Laiheliini, ErkkiMerkki, ~heidi, TiV, Arjen apulainen, Paulamummu, Tiedemies, PRmies, Unkka T. Kumiankka, mr_Zombie, Dragofix, Pekka Pessi, Aarne Paukku)
Ryhmästä numero 2 on tänään esittelemässä tärkeää asiaansa lasten lihavuudesta myynti-insinööri Sami Uusitalo. Hän sai viime viikolla palstatilaa Kaleva -lehdessä, seuraavalle kirjoitukselle, jonka hän nyt haluaa tuoda keskusteluumme myös tässä terveysblogissani:
LIHAVIA LAPSIA KIDUTETAAN
Eräs tuttavani tokaisi ihmetellen ylipainoisesta kymmenvuotiaasta sukulaispojastaan: ”Ei se saa rasvaa ja se lihoo”. Olisin mieluummin kuullut hänen sanovan vaikkapa: ” Sukulaispoikaa pistellään neuloilla”. Jälkimmäisessä tapauksessa häntä kiusattaisiin vähemmän.
Viimeiset kolmekymmentä vuotta ravitsemusvalistuksen ja lihavuuden hoidon ydinviesti on kuulunut ”vähennä rasvaa”. Koko tuon ajanjakson ovat suomalaiset lihoneet, samoin kuin kaikki muut kansat, joille kyseistä viestiä on tuputettu. Kansa on Suomessa ja kaikkialla muualla vähentänyt rasvan saantiaan. Kevytuotteita on nyt saatavana ja niitä syödään enemmän kuin koskaan. Vielä 80-luvun alussa suomalaiset saivat n. 39 % kokonaisenergiastaan rasvasta, nyt vastaava lukema on 32 %.
Sydänliitto julistaa internetsivujensa artikkelissaan ”kansa lihoo edelleen” ja kertoo kuitenkin hyvänä uutisena, että kansa on muuttanut ruokailutottumuksiaan virallisten suositusten suuntaan erityisesti rasvan käytön osalta. Olen myös törmännyt ravitsemusviranomaisten artikkeleihin joissa todetaan: ”rasvan käyttö on vähentynyt”, ”lihavuus on kasvanut”, ”lihominen johtuu liiasta rasvasta”. Voihan ihminen olla väitteissään epälooginen, mutta luulisi sillä olevan rajansa. Tosin Einsteinin kerrotaan tokaisseen ”Ihmisen järki on rajallinen, mutta tyhmyys rajaton”. Tähän on ravitsemusvalistajia kuunnellessa helppo yhtyä.
Ravitsmusvalistus perustelee rasvan vähentämistä lihavuuden hoidossa sillä, että rasvassa on energiaa 9 kCal/g ja hiilihydraateissa sekä proteiineissa 4 kCal/g. Tässä ohjeessa on jokseenkin yhtä paljon järkeä kuin siinä vanhassa vitsissä ”kumpi painaa enemmän, kilo höyheniä vai kilo rautanauloja?”. Ruisleipää syö helposti yhdelläkin aterialla 100g (n. kolme viipaletta) josta saa 45g imeytyvää hiilihydraattia. Entäpä kuinka helposti söisi saman energiamäärän pelkkää voita? 100g leipää sisältää energiaa yli 200 kCal ja samaan energiamäärään tulisi syödä 30g voita. Kukapa pistelisi kolmea voinappia sellaisenaan. Hiilihydraattipitoisia ruokia syö helposti suuremman massan ja tilavuuden, kuin sellaisia ruokia joiden energia koostuu pääosin proteiinista ja rasvasta.
Hiilihydraatteja suosiva ravitsemusvalistus ohjaa näin sellaisiin valintoihin, jotka ovat omiaan venyttämään vatsalaukkua. Näin vatsalaukku tottuu kokoajan suurempiin ruoka-annoksiin, jota sitten kalliilla laihdutusleikkauksella pienennetään. Hiilihydraattipitoinen ruoka myös sulaa nopeammin kuin proteiini- ja rasvapitoinen. Tämä on omiaan kiihdyttämään näläntunnetta.
Lihavat lapset eivät koskaan saa miellyttävää lihapulla-annosta kermakastikkeella. Heillä on kokoajan nälkä, kun rasvat on poistettu. Olen nähnyt lukuisia lapsia, jotka ovat täysin luonnottoman näköisiä. Aivankuin vyörärön seudulle ja rintoihin olisi pumpattu vettä. Olen täysin varma, että tämä johtuu neuroottisesta rasvan karttelusta sekä tärkkelyspitoisten ruokien tuputtamisesta.
Sami Uusitalo 38v.
Dipl. Ins. Vantaa
Viimeiset kolmekymmentä vuotta ravitsemusvalistuksen ja lihavuuden hoidon ydinviesti on kuulunut ”vähennä rasvaa”. Koko tuon ajanjakson ovat suomalaiset lihoneet, samoin kuin kaikki muut kansat, joille kyseistä viestiä on tuputettu. Kansa on Suomessa ja kaikkialla muualla vähentänyt rasvan saantiaan. Kevytuotteita on nyt saatavana ja niitä syödään enemmän kuin koskaan. Vielä 80-luvun alussa suomalaiset saivat n. 39 % kokonaisenergiastaan rasvasta, nyt vastaava lukema on 32 %.
Sydänliitto julistaa internetsivujensa artikkelissaan ”kansa lihoo edelleen” ja kertoo kuitenkin hyvänä uutisena, että kansa on muuttanut ruokailutottumuksiaan virallisten suositusten suuntaan erityisesti rasvan käytön osalta. Olen myös törmännyt ravitsemusviranomaisten artikkeleihin joissa todetaan: ”rasvan käyttö on vähentynyt”, ”lihavuus on kasvanut”, ”lihominen johtuu liiasta rasvasta”. Voihan ihminen olla väitteissään epälooginen, mutta luulisi sillä olevan rajansa. Tosin Einsteinin kerrotaan tokaisseen ”Ihmisen järki on rajallinen, mutta tyhmyys rajaton”. Tähän on ravitsemusvalistajia kuunnellessa helppo yhtyä.
Ravitsmusvalistus perustelee rasvan vähentämistä lihavuuden hoidossa sillä, että rasvassa on energiaa 9 kCal/g ja hiilihydraateissa sekä proteiineissa 4 kCal/g. Tässä ohjeessa on jokseenkin yhtä paljon järkeä kuin siinä vanhassa vitsissä ”kumpi painaa enemmän, kilo höyheniä vai kilo rautanauloja?”. Ruisleipää syö helposti yhdelläkin aterialla 100g (n. kolme viipaletta) josta saa 45g imeytyvää hiilihydraattia. Entäpä kuinka helposti söisi saman energiamäärän pelkkää voita? 100g leipää sisältää energiaa yli 200 kCal ja samaan energiamäärään tulisi syödä 30g voita. Kukapa pistelisi kolmea voinappia sellaisenaan. Hiilihydraattipitoisia ruokia syö helposti suuremman massan ja tilavuuden, kuin sellaisia ruokia joiden energia koostuu pääosin proteiinista ja rasvasta.
Hiilihydraatteja suosiva ravitsemusvalistus ohjaa näin sellaisiin valintoihin, jotka ovat omiaan venyttämään vatsalaukkua. Näin vatsalaukku tottuu kokoajan suurempiin ruoka-annoksiin, jota sitten kalliilla laihdutusleikkauksella pienennetään. Hiilihydraattipitoinen ruoka myös sulaa nopeammin kuin proteiini- ja rasvapitoinen. Tämä on omiaan kiihdyttämään näläntunnetta.
Lihavat lapset eivät koskaan saa miellyttävää lihapulla-annosta kermakastikkeella. Heillä on kokoajan nälkä, kun rasvat on poistettu. Olen nähnyt lukuisia lapsia, jotka ovat täysin luonnottoman näköisiä. Aivankuin vyörärön seudulle ja rintoihin olisi pumpattu vettä. Olen täysin varma, että tämä johtuu neuroottisesta rasvan karttelusta sekä tärkkelyspitoisten ruokien tuputtamisesta.
Sami Uusitalo 38v.
Dipl. Ins. Vantaa
Muita Sami Uusitalon kirjoituksia terveysblogissani:
Ehdin ensimmäisenä kommentoimaan tätä Uusitalon erinomaista kirjoitusta.
VastaaPoistaYmmärrän täysin mistä Uusitalo kirjoittaa. Minäkin olen läskejäni kasvattanut liian paljon tärkkelystä syömällä. Tähän minut on kehotettu osallistumaan ihan ammattilaisten toimesta. Minua on syyllistetty siitä kun syön liikaa rasvaa. Vaikka yhteen aikaan kerroin diabeteshoitajalle että en syö rasvaa hän kuitenkin syyllisti minua rasvan syönnistä. Hänen mielestään kaikkea rasvaa ei voi nähdä. Sillä rasvalla on ihan oma nimikin: piilorasva. En minä tajua??? Siellä tärkkelyksen, perunan, makaronin, leivän ja riisin seassako se rasva on piilossa???
Uusitalo tietää mistä puhuu. Nyt olen pari vuotta välttänyt piilorasvoja (niitä mitä ilmeisesti on piilossa siellä tärkkelyksen seassa!!) ja syönyt enimmäkseen näkyväärasvaa. Voita, juustoa, siankyljyksiä, rasvaisia kaloja, kananmunia, maitoa, oliiviöljyä, kookosrasvaa. Tämä on johtanut viimeisen vuoden aikana oman näkyvän rasvani piiloutumiseen. Sanoisin jopa että ne rasvat ovat kokonaan kehostani hävinneet.
Nyt minulla on piilorasvaa kehossani mutta diabeteshoitajalla näkyväärasvaa oikein paljon omassaan. Jos hän elää kuin hän opettaa, niin miksi hän on niin lihava itse?? Hän kuitenkin jaksaa syyllistää minua rasvan syönnistä. Taidan pitää linjaukseni ja pitää rasvat piilossa omasta kehostani, mutta tosi hyvin näkyvissä lautasella ja juomalasissa!!!
Terveysblogin pitäjälle suuri kiitos monista hienoista kirjoituksista.
Läskikasa
Anonyymi
VastaaPoistaEhkä ymmärrät paremmin, kun ajattelet, että maksasi muuttaa ylimääräisen hiilihydraatin rasvaksi ja elimistö sen varastoi.
Rasvavarastot ovat tiukan lukon takana niin kauan, kun syöt insuliinireaktion nostattavaa hiilihydraattia lisää jatkuvaan nälkääsi.
Tällä reseptillä rasvavarastosi vain lisääntyvät.
Sitten tulee se tulehdus (steriili, inflammaatio). Nyt ollaankin jo lähellä insuliiniresistenssiä. Koko ajan elimistösi on jo muodostanut runsaasti niitä pieniä hapettumisherkkiä LDL-lipoproteiineja. Olet etenemässä paitsi kohden 2-diabetesta myös sepelvaltimotautia.
Ymmärrän Sami huolesi. Et ole yksin. En osaa kuitnkaan neuvoa tarpeeksi hurjanluontoista pediatria, joka nostaisi metakan tästä lasten lihomisesta.
Amerikkalaiset ilmaisevat asian jo näin: Tämä sukupolvi hautaa omat lapsensa.
Kukaan ei tee mitään tämän estämiseksi. Onko tämä tosiaan eläkeläisen/maallikon hommaa?
Näin vaikeaa se on.
Sami Uusitalo -ystäväni saa tuoreeltaan kaksi (kolme, jos minunkin tukeni lasketaan) voimakasta tukea ilmaisevaa kommenttia.
VastaaPoistaMinulla on konkreettinen ehdotus.
Timo Kuusela, ei jätetä käyttämättä keskustelumahdollisuutta lasten lihavuudesta.
Olen käytettävissänne mikäli halutaan nostaa lasten lihavuus tieteellisen teemakeskustelun aiheeksi. Yritin jo tämän vuoden alussa saada kokoon tiedekeskustelua lihavuudesta Suomen Akatemiassa, mutta jostain syystä jäin ihan yksin järjestelyinnossani. Menemättä asian yksityiskohtiin, sanon vain olevani pettynyt asian saamiin tyrmääviin käänteisiin. Hyvä malli löytyy taannoisesta Suomen Akatemian hiilihydraattikeskustelusta 9.2.2009.
Tämä lasten lihavuus on asia, josta pitäisi järjestää laajapohjainen tiedekeskustelu. Jossakin muualla kuin Suomen Akatemiassa ilmeisesti. Rahaa ei tarvita juuri lainkaan laihdutuskeskusteluiden järjestelyihin, sillä Hiilihydraattikeskustelun mallin mukaisesti keskusteluihin osallistutaan oman toimen ohella. En minäkään saanut yhtä ainutta euroa korvausta järjestelyistä ja maksoin kaikki tarvittavat kulut ja matkat itse. Ennakkoluulotonta asennetta tarvitaan siis osallistujilta. Olen erittäin kiinnostunut puheenjohtajan (voin puheenjohtajuuden luovuttaa mikäli se muodostuu kynnyskysymykseksi) ja pääjärjestäjän tehtävistä tässä mahdollisesti toteutuvassa lasten lihavuutta käsittelevässä tiedekeskustelussa.
Tarvitsen ehdotuksia sopivista tiloista (Suomen Akatemiasta voidaan edelleen olla kuulolla!) keskustelulle. Erinomaisen kontaktiverkostoni avulla kerään helposti yhteen keskusteluun osallistuvat asiantuntijat ja maallikkojäsenet sekä käytän 9.2.2009 -tilaisuudesta tallessa olevaa medialistaa täydennyksineen.
Tilaisuuden järjestelyiden suhteen, ilmoittakaa siis minulle sopivista tiloista ja saleista missä voisimme kokoontua esimerkiksi syksyllä 2010 suureen lasten lihavuuskeskusteluun.
Jollekkin kiitos siitä että meillä on nykyään mahdollisuus "toiseen totuuteen" internetin myötä. Ilman tätä joidenkin ihmisten mielestä kirottuakin välinettä velloisimme edelleen epätietoisuudessa oikean ravintomme suhteen...
VastaaPoistaKiitos kaikille kivoista kommenteista.
VastaaPoista"rasvalla on ihan oma nimikin: piilorasva."
Tämä koko "piilorasva" termi on mielestäni kuvottava. Kuvaa hyvin "vähän rasvaa" -fundamentalismin luonnetta.
Jep, on se vaan niin kumma että ottamalla rehellisesti sen näkyvän rasvan mitä ruuassa luonnostaan on menevät omat ihrat mystisesti piiloon.
Tai sitten se ei ole alkuunkaan ihmeellistä kun on, Matti Uusitupa, ihan oikeasti hahmottanut termodynamiikan ensimmäisen peruslain.
kuinka osuva kirjoitus.. perhepäivähoitajana sain juuri kunnan uudet ruokasuositukset.. ja mitäpäs siellä sanotaankaan..
VastaaPoistahttp://www.kouvola.fi/palvelut/ruokapalvelut/ravitsemuskasikirjat_21.html
pdf löytyy tuolta linkistä..
"-ruokajuomana rasvaton maito ja piimä
-jogurteista ja viileistä rasvattomat tai vähärasvaisen tuotteet (rasvaa £ 1 %), hiilihydraattia enintään 12 g/100 g, ruokalistan mukaisesti
- juustoissa rasvaa enintään 17 %"
näin meillä.. hankalassa välimaastossa kun oma järki sanoo samaa, että kunnon ruoka alapsille.. ja työnantajan ohjeistus sitten ihan päinvastaista. No perhepäivähoitajana ei onneksi kukana kokoajan seläntakana vahdi mitä me syödään, etenkin jos lapset voi hyvin ja kasvaa sopivaa vauhtia
Otsikko oli aika outo, mutta sisältö oli parasta mahdollista! Rasvaa lapsille! Sitä toivon minäkin, mutta mitä minun toiveestani on hyötyä kun kouluruokailu on kevyttäkin kevyempää ja lihavien lasten syyllistäminen jatkuu viranomaistemme toimesta. Pidän rehellistä lihavuuskeskustelua erittäin tärkeänä. Tohtori Sundqvist olisi hyvä tilaisuuden järjestäjä. Toivottavasti se toteutuu.
VastaaPoistaMökkihöperö
Ystäväni "mökkihöperö"
VastaaPoista"Otsikko oli aika outo,"
Kuvittele tilanne, että lapsille juotetaan joka päivä pari litraa vettä ja heidät päästetään vessaan vain kerran päivässä.
Tässä paras assosiaatio, mitä minä pystyn keksimään lihavien lasten ravitsemusta ja jokapäiväistä olotilaa valaistakseni.
Itse yritin 12v ajan laihduttaa viranomaisten suosimalla "paljon tärkkelystä" "vähän rasvaa" linjalla. Painoa tuli lisää lähes 30 kg ja koko ajan oli nälkä. Heikotti ja muutoinkin kurja olo.
Mulla oli sikäli parempi tilanne, että pystyin katkaisemaan sen kurjan olon kun "retkahdin" johonkin rasvaisempaan.
Lapsiparoille tuota "retkahdusta" ei sallita. Ravitsemuksesta kun päättävät ravitsemusneuvonnalle kuuliaiset vanhemmat. Lapsia pidetään vuodesta toiseen kiduttavassa näläntunteessa ja keho kerää nestettä ja rasvaa, tehden siitä hirvittävän näköisen. - Pekka Puska ja Matti Uusitupa, se on teidän syytänne.
"lihavien lasten syyllistäminen jatkuu viranomaistemme toimesta."
Jep, se ei ole lasten syytä. Syylliset olen esittänyt edellä.
"Pidän rehellistä lihavuuskeskustelua erittäin tärkeänä."
Jep, Krisu vetämään juttua. Toivottavasti tilat järjestyvät.
Sen mitä olen ollut havainnoivinani, lasten ja nuorten kehon koostumus on muuttunut, sanoisinko pehmeämmäksi, vaikkei isompaa lihavuutta olisikaan havaittavissa.
VastaaPoistaUrheilevat nuoret kuluttavat energiansa, mutta millä hinnalla? Hormonitoiminta ja solut, aivot tarvitsee rasvaa, sitä kovaakin, ja hyvälaatuista proteiinia. Ehkä enemmän kuin sitä on nykyisessä ravintokoostumuksessa?
Läski ei maistu, sokeri vie ruokahalun? Ennenhän kiellettin syömästä karkkia ennen ruokailua, ei maistu kunnon ruoka:) Keppiä vai porkkanaa? Poisoppiminen on mahdollista vapaaehtoisestikin, tarjoamalla hyvänmakuista ei-einestä. Riittävästi, rohkeasti.
Ostin kokeeksi paketin grillinakkeja, syömättä jäi. Camembert upposi ettei mittään, ja tomaatti! Siis itselleni.
Kiitos!
VastaaPoistaJuu, rasvan tyyppi vaikuttaa kehonkoostumukseen.
VastaaPoistaRajuimmin asia näkyi viimevuotisessa ACJN:n tutkimuksessa, jossa verrattiin kookosöljydieettiä ja oliiviöljydieettiä toisiinsa.
Tyydyttyneillä rasvoilla saa paremman näköisen kropan - jos standardeina on wanhempi mallisto.
Jos haluaa miestissit niin avainratkaisu on syödä lisää vehnää ja välttää tyydyttyneitä rasvoja.
Ylipaino-ongelma syntyy siitä yksinkertaisesta syystä, että syöminen vain sattuu olemaan niin kivaa ja itsekurin käyttö taas ei. Kolmen leivän leivän syöminen on minustakin paljon mukavampaa kuin 100g voin popsiminen. Asteittaisella määrän vähentämisella se vatsalaukku palautuu normaaliksi ilman leikkaustakin, mutta se vaatii juuri sitä itsekuria.
VastaaPoistaVertailin tilastoista (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö) miten margariinin käyttö per henkilö on muuttunut verrattuna vuoteen 1980, se on pysynyt melko lailla samana. Voin käyttö on pienentynyt reippaasti.
Rasvaton maito vahvassa nousussa, piimä ja täysmaito laskussa, jälkimmimmäinen suurestikin. Täysmehut yllättäen aika samoissa, olut ja viini vähemmän yllättäen nousseet reippaasti. Virvoitusjuomissa kasvua 80-lukuun verrattuna.
Kananmunien käyttö on melko lailla samassa. Kala hitusen laskenut, 50-lukuun nähden käyttö vähentynyt romahdusmaisesti. Lihan syönti lisääntynyt reippaasti sitten vuoden 1980.
Kasvisten käyttö on lisääntynyt reippaasti. Viljojen käyttö noussut vähän, samoin hedelmien ja marjojen syönti. Perunan käyttö laskenut hitusen, vaan 50-lukuun verrattuna perunan syönti hiipunut romahdusmaisesti.
Jos siis oltaisiin yhtä johdonmukaisia ravintosuosituksissa, lihaa ja kasviksia pitäisi vähentää reippaasti? Tilalle voinappeja?
Perunaa ja kalaa ravinnoksi pitäisi reilusti lisätä, ainakin jos oletetaan ettei 50-luvulla ollut ylipaino-ongelmaa tässä määrin.
TV:stä tuli muuten viime viikolla ohjelma ylipainoisesta jenkkiperheestä ja sen jälkikasvusta. Aamupalanaan söivät pekonia (katsokaapa muuten huviksenne E-koodien määrä, enemmän kuin monessa eineksessä...) sekä kananmunia. Lieneekö ollut osa syyllinen lihomiseensa.
Kimmo on tyypillinen "vähän rasvaa" -uskonnon puolestapuhuja. Ei ole ollut päivääkään lihava ja tietää kaiken siitä, kuinka lihoo ja laihtuu.
VastaaPoista"Ylipaino-ongelma syntyy siitä yksinkertaisesta syystä, että syöminen vain sattuu olemaan niin kivaa ja itsekurin käyttö taas ei."
Minulla ei ole yhtään sen enempää itsekuria kuin silloin kun painoin 20 kg enemmän. Eikä liioin silloin kun olin 90 kg ja ryhdyin väärillä ohjeilla lihomaan.
"Perunan käyttö laskenut hitusen, vaan 50-lukuun verrattuna perunan syönti hiipunut romahdusmaisesti."
Perunaa ja leipää syötiin 50-luvulla enemmän kuin nykyisin. Näiden ruoka-aineiden käyttö väheni tultaessa 50-luvulta 80-luvulle. Lihavuus ei kuitenkaan kasvanut. Sen kasvu alkaa vasta 80-luvulta. Tämä siitä huolimatta, että yhteiskunta meni jättiharppauksin eteenpäin tuona ajanjaksona. Koulukuljetukset, autojen määrän räjähdysmäinen kasvu, automatisoidut teollisuuslinjat, trukit jne.
Kun rasvaakaan ei 50-luvulla vältelty söivät ihmiset sen mitä kuluttivat. Tämä on hyvin linjassa sen käsitykseni kanssa, että liikunta on hyvin pitkälle nollasummapeliä. Kun kulutetaan enemmän, myös syödään enemmän.
80-luvun alun jälkeen lukuisien ihmisten kohdalla tasapaino on siirtynyt liikaa hiilihydraattien puolelle ja sen vuoksi energiantarve ylittyy. Tämän kohtalokkaan virheen suurimpina kärsijöinä ovat lapset.
Kaikkea tuskin tiedän, kyseenalaistan vain vahvasti sen näkemyksen, jonka ymmärryksen tekstistä sai eli leipää syömällä ei voi pysyä normaalipainoisena.
VastaaPoistaMikä muuten on "vähän rasvaa" määritelmä? Alle 10%, 25% vai alle 50% päivittäisestä energiasta? Eipä ole ennen tuon alan uskovaiseksi kutsuttu, hienoa tietysti jos paino pysyy pelkästään uskomalla kurissa...
Taidan jättää sen väitteen kommentoimatta, että liikunnasta ei olisi ihmiselle mitään hyötyä ("nollasummapeliä"), jokainen uskoo mihin haluaa...
Kun nyt Sami omasta painostasi puhuit, niin miten se on muuttunut _viimeisen vuoden_ aikana runsaan rasvan ruokavaliollasi?
Mutta että 80-luvun alkuun nähden elintasossa ei ole Suomessa nähtävissä nousua? Entä ihmisten arkiaktiivisuudessa, olen siinä käsityksessä etteivät ns. kakkosautot olleet perheissä silloin läheskään yhtä yleisiä kuin nykyään. Kukapa nyt ruokakauppaan enää kävelisi, kun ne ovat "jumboina" joissain ohikulkuteiden varsilla... ja sitten ostetaan sieltä liikaa ruokaa. Taitavat työkiireetkin ajaa syömään epäterveellisemmin eineksiä ja pikaruokaa.
"ymmärryksen tekstistä sai eli leipää syömällä ei voi pysyä normaalipainoisena."
VastaaPoistaYmmärsit väärin. Painopiste on vain monella siirtynyt liiaksi tärkkelyksen puolelle.
"Mikä muuten on "vähän rasvaa" määritelmä? Alle 10%, 25% vai alle 50% päivittäisestä energiasta?"
Vähän rasvaa tarkoittaa minulle sitä, että rasvaa tietoisesti karttelee, ostaa vähän rasvaa tuotteita jne.
Itse syön sen rasvan jonka elimistö pyytää ja hyvältä maistuu. Koen sen tavattoman luonnolliseksi.
"Eipä ole ennen tuon alan uskovaiseksi kutsuttu, "
Ympäristösi koostuu saman veljeskunnan jäsenistä ja olette kaikki yhtä sokeita uskollenne.
"Kun nyt Sami omasta painostasi puhuit, niin miten se on muuttunut _viimeisen vuoden_ aikana runsaan rasvan ruokavaliollasi? "
Ihan samanlailla kuin sinulla, eli pysynyt samana. Painoni on vaihdellut 95 kg:n ja 100 kg:n välillä jo parin vuoden ajan. Pahimmillaan oli se 117 kg. Pertti Mustajoki ja muut lihavuuden kasvun syylliset maassamme väittävät, että vhh:lla paino tulee takaisin 6kk:n jälkeen. Pertti on väärässä.
"Mutta että 80-luvun alkuun nähden elintasossa ei ole Suomessa nähtävissä nousua?"
Edelleen luet väärin. Elintason kasvu oli hitaampaa 80-luvun alussa kuin 50-70 -luvuilla keskimäärin. 90-luvun alussa elintaso romahti, mutta lihavuus jatkoi kasvuaan.
"Entä ihmisten arkiaktiivisuudessa, olen siinä käsityksessä etteivät ns. kakkosautot olleet perheissä silloin läheskään yhtä yleisiä kuin nykyään."
Edelleen, siinä työ-, arki-, yms. aktiivisuudessa tapahtui 50-, 60-, ja 70-luvuilla paljon suuremmat muutokset kuin 80-luvulla ja lihavuus se alkoi kasvunsa vasta 80-luvulla.
Elintason kasvu ja helpottunut elämä ei näin ollen ole merkittävin lihavuuden kasvua selittävä tekijä.
Olen syntynyt 1975 maalaistalon tytöksi. Meillä juotiin tilan maitoa, tehtiin leipomukset useimmiten ternimaitoon. Läskisoosi ym. vanhanajan ruoka oli perusruokaa. Suvun miehet kalastivat paljon, kun kerran Savossa oltiin. Leipää ja perunaa syötiin myös. Leipä oli oman talon ohrajauhoista useimmiten, vähemmän kaupan jauhoista tehtyä ruisleipää. Napostelu ei ollut tapana. Ruokaa syötiin ruoka-aikaan sen mitä tarvitsi. Kasvikset rajoittuivat porkkanaraasteeseen, kaskinaurispaloihin, pakastettuihin marjoihin. Syksyllä syötiin omenia, talvella tais olla appelsiineja. Ei ollut kukaan lihavia. Myöhemmin ruokavalio muuttui keskiverrommaksi, tosin ei missään muotoa kaupunkilaiseksi. Margariinit eivät tulleet, voimariini oli se voita kevyempi vaihtoehto. Kasviksia alettiin käyttämään enemmän. Sokerin kulutus varmaan nousi ja keksien ym.
VastaaPoistaOlen itse nyt muutaman kuukauden olllut pääasiassa tiukalla VHH:lla (kokeilua ja muutaman kilon laihdutusta), mutta tuosta lapsuuden kokemuksesta johtuen en voi täysin uskoa asialle fanaattisimpia, että leipä on pahasta yms. Perustaltaan nykyajan ihmisten metabolia on vaan rikki liian vähästä rasvasta ja siitä liika suuresta hiilihydraattimäärästä. Paras mitä olen lukenut, on, että hiilihydraatit muuttuvat rasvaksi, käsittääkseni palmitiinirasvaksi. No, sehän on vaan VHH mielessäkin vähintään kohtuu hyvä, kunhan varastointi on itse kohtuudessa. Tämä tietenkin, jos se metabolia ei ole jo rikki. Itse näen hiilihydraatit sellaisina evolutiivisina tärkeinä rasvanvarastoijina, tietenkin sopivassa suhteessa muihin ruoka-aineisiin. Sokeri ja helposti sulavat hh:t varmaankin turhia, myönnän. Taubesillakin oli usein esimerkkinä Tokelau. Kirjassaan sanoo, että söivät yli 50 energia% rasvasta. No se kertoo minulle, että ehkäpä 25-30 oli hiilihydraateista, vai mitä arvelette? Se on hurjasti vähemmän kuin mitä virallisesti nykyään opetetaan, mutta aika paljon kuitenkin. Mitähän Lähi-Idän ihmiset ovat syöneet vuosi tuhansien aikana? Siellähän viljat on keksitty. Oliko heillä suuria terveysvaivoja. Onko evoluutio tehnyt tehtävänsä. Niihin asioihin en ole Taubesilta tai näiltä sivuilta nähnyt mitään. Gluteenimäärän lisäys viljoihin jalostuksen myötä on varmaan aika myöhäisempää asiaa ja siksi huonompi. Taubesiltakin kuitenkin sain käsityksen, että käsittelemättömiä viljojakin ois ne 'sivilisaation sairauksista' vapaat kansat käyttäneet. Harmi tosiaan, kun noista eri kansoista ei paljoa ollut.
Yksi asia vielä, haluan tuoda esille. Olen maidontuottaja itsekin. Kolmen lapsen kotiäitinä olen imettänyt heitä pitkään. Kaksi vuotta kutakin ja nuorin pari vuotias imee edelleen. Viimeinen kun on, saa olla rinnalla vielä vuoden ainakin. Olen käsittänyt, että kansat ilman lehmiä ym. imettävät lapsiaan ehkä nelivuotiaiksi. No, sitä en tiedä tarkkaan, mutta äidinvaisto kertoo, että jos ei oo muuta maitoa ja itsellä tulis, kait sitä antaisi pitkään. Niin, tämä maito mitä minulta tulee, on rasvaista, mutta hurjan imelää. VHH ihmistenkin (suuren osan) ruokapäiväkirjoissa ym. näkyy halu makeaan. Se on biologista. Sokeri on demonista, mutta makeanhalu ei. Uskon, että jos makrosuhteet ovat oikein. Tyydyttynyttä rasvaa käytetään. Ei liikaa jalostettuja hiilihydraatteja. Lasten tärkkelyksen sieto säilyisi hyvänä pidempään aikuisuuteen. Siis, että lasten hiilihydraattien sieto on oltava suht hyvä, koska äidinmaitokin on aika sokerista (sitä laktoosia). Kiitos kun sain tänne laittaa näitä huomioitani. Ehkä epärelevantteja, mutta oma näkökantani. Olen siis tässä lukenut useammankin kirjan tästä VHH:sta muutaman kuukauden aikana ja netistä yrittänyt tutkia tuota tiedepuolta.
Niin, olen edelleenkin sitä mieltä, että nykyään syödään enemmän kulutukseen nähden. Myös enemmän kuin 80-luvun alussa, joten en pidä ihmeenä, että kansakunta on lihonnut. 50-70 luvuilla tämä on ollut paremmassa balanssissa.
VastaaPoistaMietitään nyt vaikka lihansyönnin kasvua. 50-luvulla sitä syötiin per nenä noin 30kg/vuosi. Vuonna 1980 lihaa syötiin Suomessa noin 65kg vuodessa. Vuonna 2008 lihaa syötiin vuodessa jo 76,7kg per henkilö! Mihin tuo määrä sitten on päätynyt, jos ei vatsan seutuville ja reisiin?!
80-luvulta alkaen lapset ovat päässeet tutustumaan videoihin (montako TV-kanavaa oli tuota ennen, kokonaiset kaksi...?) sekä 90-luvulla yhä enemmän ja nuorempana tietokoneisiin sekä videoiden (VHS/DVD) katseluun ulkoleikkien kustannuksella. Osaavatko lapset edes hiihtää nykyään? Ehkä tämän vuoden osalta murtomaahiihto on syönyt suosiota laskettelulta.
Mutta eikö vhh:lla voi päästä takaisin normaalipainoon? Painoindeksisi Sami viittaa lievään ylipainoon.
"Mutta eikö vhh:lla voi päästä takaisin normaalipainoon? Painoindeksisi Sami viittaa lievään ylipainoon."
VastaaPoistaEn ole täysin onnistunut korjaamaan "vähän rasvaa" -linjan väärien ohjeiden aiheuttamaa vaaraa terveydelleni. Lihoin rikollisilla ohjeilla lähes 30 kg ja nyt olen siis n. 20 kg keveyempi kuin pahimmillani.
Onko sinulla kenties vinkkejä kuinka pääsisin vielä tästä alaspäin.
Niistä kanavien määrästä. Kieltäydytte, fundamentalistit, kyseenalaistamasta näkemyksiänne.
"Onko sinulla kenties vinkkejä kuinka pääsisin vielä tästä alaspäin."
VastaaPoistaJos tohdit vielä kerran epäillä, että liikunta ei olisikaan nollasummapeliä, niin ehkä siitä ratkaisu? Vaikka se kerettiläiseltä voi sinusta kuullostaakin, niin aika piankin säännöllisen liikkumisen aloituksen jälkeen elimistö sopeuttaa aineenvaihduntansa uuteen tilaan, jolloin hiilihydraattien ja rasvojen käyttö energianlähteenä tehostuu. Aineenvaihduntaprosessithan vievät suurimman osan energiasta.
Ja kun lihakset väistämättä kasvavat liikkuessa, sekin kiinteyttää. Lihassoluhan tarvitsee 40 kertaa enemmän energiaa kuin rasvasolu.
Onhan sitä sanottu ja välillä siltä tuntuukin, että liikunnan jälkeen näläntunne olisi suurempi. Ei se kuitenkaan ole normaalia suurempi, koska elimistöön erittyy tällöin enemmän kolekystokiniiniä, joka lähettää aivoille viestin kylläisyydestä.
Muista liikunnan hyvistä puolista en kerro, et uskoisi ja pitäisit niitä vain propagandana. Ei liikunnalla kuitenkaan yksistään voi laihduttaa, ruokavalio eniten määrää.
"Jos tohdit vielä kerran epäillä, että liikunta ei olisikaan nollasummapeliä, niin ehkä siitä ratkaisu? Vaikka se kerettiläiseltä voi sinusta kuullostaakin, niin aika piankin säännöllisen liikkumisen aloituksen jälkeen elimistö sopeuttaa aineenvaihduntansa uuteen tilaan, jolloin hiilihydraattien ja rasvojen käyttö energianlähteenä tehostuu. Aineenvaihduntaprosessithan vievät suurimman osan energiasta.
VastaaPoistaJa kun lihakset väistämättä kasvavat liikkuessa, sekin kiinteyttää. Lihassoluhan tarvitsee 40 kertaa enemmän energiaa kuin rasvasolu."
Monen muun ikuisen laiheliinin tavoin pidätät itselläsi oikeuden pitää meitä laiskoina ja vähän liikkuvina. Olen lahjaton kaveri, mutta kuitenkin 183cm/97kg/38v
Juoksen 18 km. maastossa alle kahteen tuntiin, vedän yli kymmenen leukaa, vedän taljasta 150 kg.
Eli me ei liikuta, eikä olla koskaan liikuttu.
Kuis, olen tainnut ennenkin haastaa. Juostaanko maastojuoksukisa, sitten taljavetokisa ja sitten paini.
Kuinkas monessa "urheilijapoika" pärjäisit. Vai onko tilanne sama kuin monella muullakin näsällä, eli et pärjää urheilussa edes liikunnallisesti lahjattomalle läskille.
Kun kerran itse sanoit, että ettet näe liikunnassa mitään hyötyä, niin helposti siitä vetää sen johtopäätöksen että mitä ilmeisimmin sitä ei myöskään tapahdu. Näyttäisi argumentit laihdutuksesta loppuvan tällä erää Samilta.
VastaaPoistaJos juokset sen vajaan kahden tunnin lenkin jo nyt noin kerran viikkoon, niin sitten en osaa neuvoa miten laihduttaa paremmin. Vai oliko niin, että olet juossut sen kerran vuodessa?
Leuanvedon ja taljan laihdutusvaikutus lienee aika marginaalista.
oma kokemus asiasta.
VastaaPoistaVuosikaudet elin sitä rasvatonta light elämää ja paino vaan nousi vaikka kuinka vahtasi.
noin 20 kiloa sitä "rasvatonta" hyytelöä tuli vyötärölle ja ahteriin kerättyä, kunnes lopulta riitti.
Laiskana ihmisenä päätin että ruokavaliolla se on läskin lähdettävä, liikkumaan musta ei ollut. Olisinhan ollut salilla tai lenkkipolulla lähinnä epätoivoinen näky hyllyvine olemuksineni. Aikani ihmeteltyäni päädyin tähän sopivasti rasvaa, vaaleat jauhomössöt kokonaan pois lautaselta, ja perunatkin vaan keväällä uutena sillin kera ja riisit jätetään kiinalaisille..
Ja kas kummaa ne 20 kiloa katosi noin 8kuukauden aikana matkan varrelle ihan kuin itsestään.
Aikaa tästä on nyt noin 4 vuotta. 2 vuotta sitten alkoi liikkuminenkin innostamaan kun ei ollut sitä vararengasta vyötäröllä tutisemassa, ja sain itseni liikkeelle. Sohvaperuna joka ekalla lenkillä ei jaksanut juosta edes 5 minuuttia putkeen, juoksee nyt 5-10 kilometriä 3-6 kertaa viikossa (mielialasta riippuen) ihan vaan huvikseen..
painossa tämä ei kyllä näy.. lenkin jälkeen vaan on niin järetön nälkä että kaipa sitä syö sitten enenpi jolloin kulutus on sama kuin energiansaanti.
Yleensä lenkkeilen 2-4 kertaa viikossa. Valtaosa kävellen, jonkin verran juoksua. Joskus kesällä kovempia anaerobisia vetoja esim. 10x300m.
VastaaPoistaKerran vuodessa olen juossut eCross maastojuoksun.
Hyvä artikkeli. Lisää tallasia!
VastaaPoistaOlisi mukavampaa lukea näitä kommentteja, jos Sami Uusitalo pidättäytyisi tavakseen tulleesta henkilöön käyvästä kritiikistä. Vaikka hän onkin ravitsemus- ja liikunta-asioissa maallikko, ei se estä noudattamasta hyvää tapaa kirjoittaa terävästi asiasta, ei henkilöstä. Kiitos.
VastaaPoistaNiin ikään kommentteja olisi kivempi lukea mikäli jengillä olisi selkärankaa esiintyä omalla nimellään.
VastaaPoistaTekstien julkaisukelpoisuudesta päättää blokin ylläpitäjä.
Sami:
VastaaPoista"Yleensä lenkkeilen 2-4 kertaa viikossa. Valtaosa kävellen, jonkin verran juoksua. Joskus kesällä kovempia anaerobisia vetoja esim. 10x300m."
Kyllä tuo 4 kertaa viikossa kuullostaa ihan hyvältä.
Päivittäiseet valinnat vielä sellaisiksi, että arkiliikkumista tulisi enemmän (autoa, hissiä, rullaportaita jne. vähemmän).
Näyttäisi sitten loogisesti siltä, että energiaa tulisi ravinnosta saada vähemmän.