perjantaina, joulukuuta 12, 2008

Elintarvikevalvonta toimii

##
Juuso houkuttelee lukemaan
 Suomen tullin raporttia Elintarviketutkimukset vuonna 2007. Se on karmeaa luettavaa. Pipari käy maksan päälle, kirjoitti Talouselämä -lehti 11.12.2008. Syy piparien aiheuttamaan ongelmaan selviää tuonnempana jos jaksat juttujani lukea. 

Tutkituista elintarvikenäytteistä (Lue: ruoka mitä me syömme) peräti 7,4 prosenttia todettiin määräysten vastaisiksi! Lisäksi lievää huijausta tai muuta huomautettavaa oli 11 prosentissa näytteistä. Eniten oli ongelmia makeisissa, vihanneksissa, mehuissa, pähkinöissä ja vihannesvalmisteissa. Ei hyvältä kuulosta!

Ihmisen ahneudella ei ole rajaa. Suomeen yritetään tuoda toistuvasti pilaantuneita tai muuten vaan kummallisia ruokaeriä. Luomu on kärsinyt kovasti näiden ahneiden yrittäjien toimesta. Luomutuotteina Suomen markkinoille tuotuina elintarvikkeina läpäisi Tullin seulan 95 prosenttia. Loput 5 % oli enemmän tai vähemmän huijaamalla tuotettua luomuruokaa. Voi vain arvailla, kuinka luomuja ulkomailta tuodut luomuelintarvikkeet ovat, sillä ei kaikki Tullin haaviin tartu. Paljon jää tarkistamatta. Luomuhuijaajaa kohdellaan lievästi. Tavaraerän saa myydä Suomen markkinoilla, jos muuta huomautettavaa ei löydy. Vain luomumerkinnät on poistettava.

Luomuruuasta löytyvät kasvinsuojeluaineet saattavat olla peräisin samassa laivassa saapuneista muista kasviksista tai hedelmistä. Tahallisuutta on vaikea näyttää todeksi, sanoo Tullin tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen. Tärkeintä kuitenkin on, että kuluttajaa ei tahallaan johdeta harhaan. Siivisen mukaan luomurikkomuksissa ei vielä ole koskaan ollut syytä epäillä kotimaista toimijaa. Kotimaiset yrittäjät ovat tilanteesta syvästi pahoillaan.

Suomeen saapui viime vuonna kymmeniä tuhansia ei-eläinperäisiä elintarvike-eriä. Tullin 40 tarkastajaa ehti tutkia niistä 3 656 erää. Tutkituista eristä joka viidennessä oli jotain vialla. Korkea kiinnijääntiprosentti kertoo kahdesta asiasta:
  1. Tavaraerät ovat heikkolaatuisia
  2. Tullin seurantamenetelmät ovat melko tehokkaita
Suuri osa tuotteista tutkitaan ennakkoepäilyjen ja tehtyjen riskiarvioiden perusteella. Tällöin kiinnijäämisprosentti on korkea. Tarkastuksia tehdään myös valvontasuunnitelman mukaan, Siivinen kertoo. Määräysten vastaisuus johtuu useimmiten liian suurista kasvinsuojeluaineiden jäämistä, heikosta mikrobiologisesta laadusta, virheellisistä tai puutteellisista pakkausmerkinnöistä tai lisäainemääräysten rikkomuksista.

Suomeen on yritetty tuoda geenimanipuloitua riisiä, vaikka se on yksiselitteisesti kielletty. Tänä vuonna voidaan vielä päästää helpotuksen huokauksia, mutta ensi vuonna kaikki voi olla toisin. Euroopan unioni suunnittelee lisäävänsä geenimanipuloitujen tuotteiden menekkiä.

Aika kauheana asiana paljastuu kanelin tuonnissa ilmenevä epäkohta. Aitoa kanelia saadaan Cinnamomum zeylanicum -puun nuorten versojen kuivatusta kuoresta. Suomessa ja muualla Euroopassa myytävä kaneli ei kuitenkaan ole tätä ceyloninkanelia vaan kassiakanelia, jota saadaan Cinnamomum cassia -puusta. Kassiakanelissa on paljon kumariinia. Kumariinikaneli on sallittua, vaikka Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) varoittaa sen liikakäytöstä. Kumariini voimistaa kanelin aromia, ja sen vuoksi kassiakanelilla saadaan tuotteeseen voimakkaampi aromi kuin ceyloninkanelilla. Kumariini on kuitenkin myrkkyä maksalle. Eviran mukaan pienillä lapsilla kumariinin siedettävä päiväsaanti voi ylittyä erittäin helposti. 15 kiloa painavalla eli noin 4-vuotiaalla lapsella hyväksyttävä saantiraja voi ylittyä kanelin kumariinipitoisuudesta riippuen joko 0,5 - 2 korvapuustilla, tai 2-10 joulupiparilla, tai 0,5 - 1 lautasellisella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia. Kassiakaneli on halvempaa kuin aitokaneli ja sitä on helpommin saatavilla. Siksi meille myydään kumariinikanelia eikä aitoa kanelia. Ihmisen ahneudella ei ole rajaa!

Samasta syystä kuin meillä myydään kumariinikanelia, Kiinassa myytiin melamiinimaitoa. Melamiini on halvempaa kuin maito. Ei muuta kuin melamiinia maidon joukkoon ja kauppa käy! Melamiinimaito syntyy, kun ureasta tehtyä melamiinia sekoitetaan maitojauheeseen eli jatketaan maitoa myrkyllä. Melamiini näyttää nostavan maidon proteiinipitoisuutta. Todellisuudessa vain maidon typpipitoisuus nousee ja testissä näyttää siltä, että proteiinia on paljon.

Kun luulet kuulleesi jo kaiken, paljastuu vielä ikävämpi juttu: Muuntajaöljy myrkyttää possun! Irlannin tuore possuja saastuttanut dioksiiniskandaali näyttää sekin kiertyvän ahneuden ympärille. Dioksiini on peräisin rehuraaka-aineen kuivaukseen käytetystä öljystä. Tällä kertaa öljy ei ollutkaan puhdasta, vaan se oli jo kertaalleen käytettyä muuntajaöljyä. Kun muuntajaöljyä poltettiin, kuivauskaasun dioksiini siirtyi rehuun ja saastutti sen. Tehtaan työntekijät väittävät ostaneensa laillista öljyä. Joku on kuitenkin toiminut väärin, jos jäteöljy osoittautuu dioksiinin lähteeksi. On vaikea uskoa, että kyseessä on puhdas vahinko. Eikä tämä suinkaan ole ainut tapaus. Samantyyppinen tapaus sattui Belgiassa vuonna 1999. Siellä ahneet kauppamiehet sekoittivat kasviöljyn joukkoon mineraaliöljyä. Belgialainen rasvayhtiö keräsi ja kierrätti friteerausöljyjä ja ravintoloiden rasvajätteitä ja myi ne eläinrehun aineksia valmistavalle yritykselle edelleen. Sattumalta havaittiin, että kasviöljyissä oli myös muuntajaöljyä. Kanojen muninta heikkeni useissa kanaloissa. Muutama viikko myöhemmin haudonta ei enää onnistunut kunnolla, ja kananpojat alkoivat sairastua ja kuolla.

Vanhan sanonnan mukaan ylpeys käy lankeemuksen edellä. Nyt voi sanoa, että ahneus tekee saman.

6 kommenttia:

  1. Kiitos jälleen mielenkiintoisesta artikkelista. Erityisesti minua kiinnostaa kaneli, sekä Ceyloninkaneli että
    Kassiakaneli. Muutama lainaus
    Eviran kaneli ja kumariini -sivulta:

    "Kumariini on maksatoksinen aine ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on antanut sille siedettävän päiväsaannin rajaksi 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden vuorokaudessa. Tämä arvo on saatu jakamalla sadalla se määrä, jolla ei ole todettu haitallisia vaikutuksia"

    "Kumariinia on yleensä 2-3 grammaa kilossa, mutta pitoisuus voi olla myös korkeampi eli 5-7 grammaa kilossa."

    "Saantia arvioitaessa todettiin, että pienillä lapsilla kumariinin siedettävä päiväsaanti voi ylittyä erittäin helposti. 15 kiloa painavalla eli noin 4-vuotiaalla lapsella hyväksyttävä saantiraja - 1,5 mg päivässä - voi ylittyä kanelin kumariinipitoisuudesta riippuen joko 0,5 – 2 korvapuustilla tai 2-10 joulupiparilla tai 0,5 – 1 lautasellisella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia."

    "Aikuisella 60 kiloa painavalla henkilöllä kumariinin siedettävä päiväsaanti on 6 mg ja tämä määrä voi ylittyä 2-7 korvapuustilla tai 1-5 annoksella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia."

    Kumariinia on siis nimenomaan tuossa kassiakanelissa. Ceyloninkaneli ei sekään liene aivan
    harmitonta, sillä siinä on eugenolia, joka sekin on maksamyrkky. Eräs löytämäni lähde arvioi eugenolin turvalliseksi päivittäiseksi saantimääräksi ihmisillä 0-2.5 mg/kg.

    Tuo kassiakaneli kiinnostaa siitä syystä, että sillä on havaittu mielenkiintoisia terveysvaikutuksia. Veteraaniurheilijakin totesi blogiartikkelissaan 27.11.2005 näin: "Kaneli ja kirsikka alentavat verensokeria? (Medical News Today, 21.11.2005) Nyt on syytä pitää jäitä tiukasti hatussa. Kanelin verensokeria alentavat ominaisuudet löydettiin tutkimalla jyrsijöiden rasvasoluja koeputkessa. Toisessa tutkimuksessa lupaavia tuloksia on saavutettu ihmisillä (tohtori Richard A. Andersonin työryhmä), jossa aikuistyypin diabetesta sairastaville annettiin 40 päivän ajan puoli lusikallista kanelia. Seurataan tilanteen kehittymistä!"
    Blogiartikkelista löytyy myös tämä linkki tuohon ihmisillä tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuksen tekstistä käy ilmi, että kyseessä oli nimenomaan kassiakaneli. Verensokerin 18–29% alennuksen lisäksi kassiakaneli alensi LDL-kolesterolia 7–27% ja triglyseridejä 23–30%. Samasta tutkimuksesta kertoo myös tohtori.fi uutisartikkeleissa Kaneli, kirsikat ja tattari alentavat verensokeria ja Kaneli parantaa sokeri- ja rasvatasapainoa.

    Tässä tutkimuksessa kokeiltiin kolmea eri annosta: 1, 3 tai 6 g kassiakanelia päivässä. Kaikilla annoksilla saavutettiin suunnilleen samansuuruinen tulos, mutta 6 g annos tehosi nopeimmin. Pienempien annoksien vaikutukset tuntuivat kuitenkin säilyvän kauemmin käytön lopettamisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan 1 g ja ehkä pienemmästäkin päiväannoksesta on hyötyä. 1 g päiväannoksesta kassiakanelia saa Eviran sivun mukaan käsittääkseni 2-7 mg kumariinia, ellen tehnyt pilkkuvirhettä päässälaskussa, joten se ehkä nippa nappa mahtuisi aikuisten saantirajoitusten puitteisiin vähintään 70 kg painavilla henkilöillä, ellei kassiakanelia saa muista lähteistä. Kevyempien henkilöiden pitänee tyytyä hieman pienempään annokseen. En kyllä tiedä onko monessakaan kodissa sellaista tarkkuusvakaa, jolla näin pieniä määriä mittaisi. Löytyykö tähän joku peukalosääntä, esim. 1/4 teelusikallista tms?

    Ajatuksia?

    VastaaPoista
  2. Uutisartikkelin Cinnamon Helps Type 2 Diabetes mukaan 1 g kassiakanelia on noin 1/4 teeluskallista, 3 g on hieman vajaa teelusikallinen ja 6 g on noin 1 ja 3/4 teelusikallista.

    Kassiakaneli-diabetes-tutkimusten päätutkija Richard A. Anderson kertoo kassiakanelin vaikuttavista aineosista artikkelissa Cinnamon, Glucose Tolerance and Diabetes,
    jossa hän myös antaa linkkejä tutkimuksiinsa. Hän myös mainitsee, että vaikuttavat aineosat ovat vesiliuokoisia.
    Tämä on hyvä uutinen, sillä tietääkseni kumariini on rasvaliuokoinen, joten jos kassiakanelista tehdään teetä, siihen ei käsittääkseni juuri kumariinia liukene. Veteraaniurheilija ehkä osaisi tästä kertoa paremmin?

    Löysin myös Medscapen sivuilta artikkelin Cinnamon Supplementation in Patients with Type 2 Diabetes Mellitus (vaatinee ilmaisen rekisteröitymisen), johon voi olla hyvä tutustua, jos asia kiinnostaa.

    VastaaPoista
  3. Tuon Medscapen artikkelin Cinnamon Supplementation in Patients with Type 2 Diabetes Mellitus mukaan kanelin mahdollisesta vaikutuksesta tyypin 2 diabeteksessa on tehty ihmisillä kaksi muutakin kliinistä koetta.

    V. 2006 julkaistiin saksalainen satunnaistettu lumelääkekontrolloitu kaksoissokkokoe Mang B. et al. Effects of a cinnamon extract on plasma glucose, HbA, and serum lipids in diabetes mellitus type 2. Tässä kokeessa ei käytetty kanelijauhetta vaan kaneliuutelisäravinnetta ja siinäkin verensokeri aleni.

    Kolmas koe, myös v. 2006 julkaistu Vanschoonbeek K. et al. Cinnamon supplementation does not improve glycemic control in postmenopausal type 2 diabetes patients tehtiin Hollannissa.
    Siinä oli mukana vain vaihdevuodet ohittaneita naispuolisia tyypin 2 diabeetikkoja. Se oli pienempi kuin kaksi muuta tutkimusta, se oli myös lumelääkekontrolloitu, mutta se ei ollut satunnaistettu eikä se ollut kaksoissokkokoe. Käytetty kanelivalmiste oli tavallinen kassiakaneli kuten ensimmäisessä kokeessa. Tämän kokeen tulos oli negatiivinen.

    Medscapen artikkeli toteaa johtopäätöksessään, että kanelilla ehkä sattaa olla lievä verensokeria alentava vaikutus niillä tyypin 2 diabeetikoilla, joiden tauti on huonosti kontrolloitu (lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla), mutta toteaa lisäksi, että tutkimukset ovat olleet pieniä eikä kaneli välttämättä tehoa kaikissa populaatioissa. Lisäksi se varoittaa, että vaikka kokeissa ei havaittu haittavaikutuksia, mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Matti Narkia kommentistasi koskien kanelia. Minua kiinnostaa tämä kaneliasia todella paljon. Ehdin ehkä huomenna paneutua tähän hieman paremmin. Nyt on ollut vähän kiire.

    VastaaPoista
  5. Lääketieteellisestä PubMed Medline tietokannasta löytynee nyt jo pari muutakin kanelilla ihmisille tehtyä kliinistä koetta sekä joitakin katsausartikkeleita. Katselin Thaimaassa tyypin 2 diabeetikoilla tehdyn kokeen yhteenvetoa ja tuiokset näyttivät negatiivisilta. Sensijaan Englannissa keskimäärin 26-vuotiailla terveillä nuorilla miehillä tehty v. 2006 julkaistu koe Solomon T. P. J. et al. Effects of short-term cinnamon ingestion on in vivo glucose tolerance oli mielenkiintoinen. Siinä 5 g kerta-annos kanelia paransi glukoositoleranssia ja insuliiniherkkyyttä 12 tuntia kanelin ottamisen jälkeen näillä nuorilla terveillä henkilöillä. Koe oli hyvin pieni, vain seitsemän henkilöä.

    Herää kysymys voisivatko terveetkin ehkä käyttää kanelia ennaltahkäisyyn ja terveyden ylläpitoon? Tosin jatkuvassa käytössä pitäisi varmaan turvautua kaneliteehen (onko mielestäsi turvallista, veteraaniurheilija?) tai kanelin vesiuutteesta valmistettuihin tuotteisiin, joissa ei liiemmälti rasva-liukoista kumariinia pitäisi olla (?).

    VastaaPoista
  6. Matti Narkia kysyi ja kommentoi paljon kanelista. Minua kiinnostaa kaneli tosi paljon. Olen muutaman diabeetikon (T2DM) kanssa jutellut kanelista ja he uskoivat vahvasti siihen, että kaneli (erittelemättä mikä kanelilaji, kassia vai ceylon) pitää verensokerin tasaisempana. Helppo heidän oli se todeta verensokerinsa mittaamalla. Ei minulla ole aihetta epäillä asiaa ollenkaan. Ikävänä asiana on tämä kanelin (kumariinin) maksatoksisuus. Minulla on käytössä erittäin perusteellinen tietoteos kasvisten lääkkeellisestä käytöstä: CRC Handbook of medicinal spices (2003). Poimin siitä kirjasta (lähinnä Narkiaa varten) muutaman tiedonjyväsen kanelin väitetyistä terveysvaikutuksista:

    Cinnamomum verum, Cinnamomum zeylanicum.
    Cinnamon and cassia are often combined in the spice trade, so who knows which has been studied when it is reduced to powdered bark.

    Medicinal Uses (Cinnamon)
    Libster (2002) suggests that cinnamon tea might be useful for elderly bedridden patients with cold extremities, or in preparing such a patient for a recuperative walk, or cast removal from a fractured extremity. Regarded as antipyretic, antiseptic, astringent, balsamic, carminative, diaphoretic, fungicide, stimulant, and stomachic, it is a fragrant cordial, useful for weakness of stomach and diarrhea, checking nausea and vomiting, and used in other medicinal mixtures. Powdered bark in water (or EO, or tiger balm containing many of the same chemicals) is applied to the temple in headaches and neuralgia. Cinnamon bark prevents platelet agglutination and shows antithrombic and antitumor activity. Lebanese use cinnamon as a stimulant, for colds, rheumatism, halitosis, and to check slobbering in young and elderly people. It is also used to loosen coughs. Ayurvedics consider the bark aphrodisiac and tonic, using it for biliousness, bronchitis, diarrhea, itch, parched mouth, worms, and cardiac, rectal, and urinary diseases. They use the oil for “eructations,” gas, loss of appetite, nausea, and toothache. Unani consider the oil carminative, emmenagogue, and tonic to the liver, using it for abdominal pains, bronchitis, head colds, and inflammation. They consider the bark alexeteric, aphrodisiac, carminative, expectorant, sialagogue, and tonic, using it for gas, headache, hiccup, hydrocele, liver ailments, piles, and scorpion stings.

    Cinnamon contains the antitumor agent benzaldehyde. Cinnamon invigorates the blood, helps regulate the menstrual cycle, and checks flooding (Weed, 2002). The usual dose is a cup of cinnamon tea, 5–10 drops of tincture once or twice a day. Cautioning her readers not to use straight cinnamon oil internally, she suggests a strong cinnamon tea or using 5–10 drops of tincture every 15 min or so to slow flooding and relieve uterine cramping. But you can chew on a cinnamon stick or sprinkle powdered cinnamon on toast or tea or what-have-you. Mothers are given hot cinnamon tea, with ginger and caraway, to prevent blood clotting. Cinnamon is used as a stimulant of the uterine muscular fiber in menorrhagia and in tedious labor due to defective uterine contractions. It is also used for chills and menstrual cramps. Ayurvedics consider the bark aphrodisiac.

    Cinnamon oil is antifungal, antiviral, antibacterial, and larvicidal. The cinnamon leaf oil, distilled from dried green leaves, is a powerful antiseptic and is also used in perfumes, spices, and in the synthesis of vanillin. The EOs are antiseptic, the ether-soluble fraction antioxidant. Libster (2002) also suggests experimentation with topical and internal cinnamon tea for patients with candida. Cinnamon killed Bacillus subtilis, Escherichia coli, and Saccharomyces cerevisiae, confirming traditional uses of spices as food preservatives, disinfectants, and antiseptics (De et al., 1999). Vapors of several EOs are active against dermatophytes, like Tinea and Trichophyton. Of those seven studied by Inouye et al. (2001), cinnamon was most potent, followed by lemongrass, thyme, and perilla (chiso) oils, which killed the conidia and inhibited germination and hyphal elongation at 1–4 μg/ml air.

    Eugenol is antiseptic. At a 0.1% concentration, a liquid CO2 extraction of cinnamon bark completely suppressed growth of candida, escherichia, and staphylococcus. Libster (2002) reviews Chinese studies in the last decade where three of five patients with oral HIV and candida significantly improved with commercial cinnamon lozenges. The scientists speculated that it is improbable that systemic candida can be challenged, but therapeutic levels can be obtained in oropharynx (Libster, 2002).

    USDA studies show that cinnamon (ca. 1/8 tsp) can treble insulin efficiency and may be useful in adult onset diabetes (Khan et al., 1990). But recall that Hikino (1985) ascribes hyperglycemic activity to the labile and volatile cinnamaldehyde, main ingredient of the cinnamon.

    Arndt (1999) laments that aggregating the two in the U.S. spice trade (and many other places) denies us a useful refinement in flavoring our foods; some dishes are better with cassia, others with cinnamon.

    Arndt tells us how to distinguish cassia and cinnamon. Ground cassia bark is darker and redder brown than the medium tan ground cinnamon. The bark in cassia sticks is thicker than that in cinnamon sticks. Cassia sticks usually consist of a single piece rolled inward from both ends; cinnamon sticks may be multiple layers rolled around each other in “quills.” If your sample is not too old, chewed cassia does not give you a gelatinous or slippery feel in the mouth; cinnamon does (AAR).

    Recently, it has been shown that compounds from cinnamon prevent stored potatoes from sprouting, probably due to aromatic aldehydes, like cinnamaldehyde, destroying the potato eye. “These natural sprouting inhibitors also kill a fungus that causes dry rot in potatoes… including a strain that has become resistant to fungicides” (BIB, DAD).

    Chemistry (Cinnamon) — Orally, cinnamaldehyde stimulates the CNS at low doses and inhibits it at high doses. It accelerates release of catecholamines (mainly adrenaline) from the adrenal glands into the blood. According to Sambaiah and Srinivasan (1989), cinnamon stimulated liver microsomal cytochrome p450 dependent aryl hydroxylase. Of the various types of cinnamon bark oils, that of C. verum may have the largest amount of eugenol. Eugenol is reportedly absent in cassia bark oil.

    VastaaPoista