*
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ja vähän liiankin hyvin, minun mielestäni. Ajattelen nyt leipomoiden viimeisintä gallupkyselyä, missä ollaan huolissaan lasten liian vähäisestä leivän syönnistä. Lasten kuuluu juoda rasvaista maitoa, syödä paljon vihanneksia ja nauttia kananmunien terveellisyydestä. Leipää voi lapsi nauttia kohtuullisesti (allaolevan artikkelin suosittelemaa leipämäärää pidän ylimitoitettuna) ja mieluusti aamulla niitten maissimurojen sijaan. Varsinkin jos kaurapuuro ei maistu.Suomalaiset lapset oppivat tekemään voileivän itse keskimäärin neljän vuoden iässä. Hajonta on suurta: nuorimmat selviytyvät päällystyksestä jo parivuotiaina ja viimeistään taito on hankittu seitsemään ikävuoteen mennessä.
Voileivän teko on usein lapsen ensimmäinen kokemus ruuanlaitosta. Itsenäiseen leivän syöntiin Suomessa ryhdytään jo reilun vuoden ikään mennessä, jolloin leipä pysyy hyvin lapsen omassa kädessä. Aikaisimmat jyystävät leipää ikenillään jo kuuden kuukauden iässä.
Neljä palaa päivässä on tavoitteena (!). Fazer Leipomoiden TNS Gallupilla kesäkuussa teettämästä tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka yhdeksän kymmenestä leikki-ikäisestä lapsesta pitää leivästä, vain viidennes heistä syö leipää ravitsemussuosituksen mukaiset neljä palaa päivässä. Leipää suositellaan kuidun, kivennäisaineiden ja vitamiinien lähteenä.
Suomalaiset 2 - 6 -vuotiaat syövät keskimäärin 1 - 2 palaa leipää päivässä.
Suomalaiset 2 - 6 -vuotiaat syövät keskimäärin 1 - 2 palaa leipää päivässä.
Ravitsemusterapeutti ja Fazer Leipomoiden ravitsemusasiantuntija Sanna-Maria Hongisto uumoilee, että taustalla vaikuttaa asenne leivästä vähempiarvoisena mahan täytteenä. Lapsille opetetaan usein niin kodeissa kuin päiväkodeissakin, että leipää saa vasta kun ruoka on syöty.
- Jos ei syö leipää, on todella vaikea saada riittävästi kuitua. Kun kuidunsaanti ei ole kohdallaan, potalle ei tule asiaa, Hongisto huomauttaa.
Ummetus onkin pikkulapsilla yleistä, kertoo päiväkodinjohtaja Johanna Hellevuo Vantaalla sijaitsevasta Fazerilan päiväkodista. Hän ihmettelee terveydenhuollon lääkepainotteisuutta jo leikki-ikäisten ummetuksen hoidossa.
- Päiväkodeissa on huomattu, että aiempaa useamman lapsen vatsa toimii lääkkeillä, kuin vanhustenosastolla. Lapsiperheiden neuvonnassa ei lähdetä ravitsemuksen perusasioista, kuten riittävästä nesteen ja kuidun saannista. Päiväkodissa kiinnitämme ravitsemukseen huomiota, mutta arasta aiheesta on haastavaa puhua vanhempien kanssa, Hellevuo sanoo.
Enemmän kuitua, vähemmän suolaa - tavoitteena myös lapsille. Hongisto tiivistää leipätutkimuksen tuloksia toteamalla, että lapset tarvitsevat enemmän kuitua, mutta vähemmän suolaa. Kuitua parivuotiaat lapset saavat noin 9 grammaa ja 6-vuotiaat 11 grammaa päivässä, osoitti laaja suomalainen vuonna 2008 julkaistu Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -tutkimus. Lapsille riittäävä kuidun määrä päivässä olisi noin 16 grammaa. Suolaa lapset saavat jo 4 - 5-vuotiaina yli aikuisten suosituksen, joka on viisi grammaa päivässä. Monet leivät ovat varsin reilusti suolattuja, mutta vähäsuolaisempien, esimerkiksi Sydänmerkin saaneiden leipien määrä on kasvamaan päin. Sydänmerkin saadakseen leivässä saa olla suolaa enintään 0,7 grammaa, kuitua taas täytyy olla vähintään 6 grammaa sadassa grammassa.
- Lapsen oma mieltymys vaikuttaa varsin paljon siihen, millaista leipää valitaan ja valitaanko ollenkaan. Hyvä työnjako valinnoissa on, että vanhemmat päättävät mitä ja milloin syödään ja lapsi päättää kuinka paljon hän syö, Hongisto sanoo.
Puntarissa on terveellisyys ja maittavuus. Pienten lasten vanhemmat kaipaavat leipomotuotteilta terveellisyyden lisäksi erityisesti helppoutta. Fazerin teettämässä tutkimuksessa vanhemmat kertoivat valitsevansa leipää ennen kaikkea terveellisyyden perusteella, tuoreuden ja maun tullessa seuraavina.
Terveellistä leipää valitessaan vanhemmat kiinnittävät huomiota erityisesti viljanlajiin, kuitumäärään ja täysjyväpitoisuuteen. Suolan määrää tarkkailee vain neljännes vanhemmista.
Markkinointijohtaja Ismo Nikkolan mukaan kaupassa leipävalinnat eivät vanhemmilta yleensä mene aivan vastausten mukaan, koska leivän halutaan myös maistuvan lapsille.
- Aikuiset ovat valmiit kompromissiin, jotta kotirauha säilyisi. En kuitenkaan usko, että enää tarvitsee valita terveellisen ja hyvän välillä, Nikkola pohtii.
TNS Gallupin tekemään kyselytutkimukseen Lapset ja leipä vastasi 562 henkilöä.
Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 20.8.2009
Ei sinun ole pakko uskoa tähän uutiseen, lue myös nämä juttuni:
Fazer Leipomoiden työntekijän mielestä siis suomalaiset lapset syövät liian vähän leipää. Mitenkäs se sanonta menikään - kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
VastaaPoistaItseäni ei ummetus vaivaa, vaikken käytä leipää ollenkaan.