*
Jos noudatat vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH), sinun olisi ehkä hyvä tietää, että tällainen ruokavalio lisää verisuonten tukkeutumista - hiirillä. Niin valtavan selviä olivat tutkimusnäytöt, että kerrotaan tutkimukseen osallistuneen professori Anthony Rosenzweigin luopuneen vähähiilihydraattisesta dieetistään. Oli sentään uskaltanut kokeilla! Lisäys: Sain kirjeen Tonylta ja siinä kirjeessä hän ilmaisee halukkuutensa keskustella lisää tutkimuksesta. Ajattelin, että te voisitte antaa vinkkejä mitä minun kannattaa professori Rosenzweigilta kysyä. Kysymysehdotukset sähköpostilla tai tämän kirjoituksen kommenttina.
En tiedä miten sinä aiot toimia, mutta minä suhtautuisin rennosti näihin hiirillä saavutettuihin tutkimustuloksiin. Hiiri on hiiri. Ihminen on ihminen. Täytyy kaivaa alkuperäistutkimus esille. Siihen asti on luotettava Yleisradion tiedetoimituksen laatimaan juttuun.
Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.
Harvardin yliopistossa testattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta verisuoniin hiirillä. Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä, joita käytetään valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin mallina. Rasvaisella länsimaisella ruokavaliolla niiden verisuonet alkavat tukkeutua, vaikka terveellisemmällä ruokavaliolla ne pysyvät auki.
Koe kesti 12 viikkoa ja koe-eläimet jaettiin kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä ruuan kokonaisenergiamäärä oli sama. Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.
Toinen ryhmä söi "tyypillistä länsimaista" ruokavaliota vastaavaa ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus oli 43%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 15%. Näissä kahdessa ruokavaliossa rasvan osuus oli sama 43% ja molemmissa kolesterolia oli 0,15%. Kolmas oli vertailuryhmänä, jolle tarjottiin hiirten normaalia laboratorioruokaa. Siinä hiilihydraattien osuus oli 65%, rasvan osuus 15% ja proteiinien osuus 20%.
Koe-eläinten valtimoiden tila tutkittiin kuuden ja 12 viikon kuluttua. Vähähiilihydraattinen ravinto nosti hiirten painoa vähemmän kuin länsimainen ruokavalio; paino nousi 28% vähemmän. Silti vähähiilihydraattisella ravinnolla olleiden hiirten verisuoniin oli kertynyt selvästi enemmän ns. plakkia kuin länsimaisella ruokavaliolla olleilla. Valtimoiden kovettumista oli näkyvissä 15 prosentissa tutkitun alueen verisuonista kun länsimaisen dieetillä olleista sitä oli 8 prosenttia. Vertailuryhmän laboratoriodieetillä olevilla verisuonten tukkeutumista oli 1,5 prosentissa tutkituista suonista.
Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon.
Selitystä haettiin seuraavaksi verisuonten uusiutumiskyvystä. Sitä arvioitiin verisuonten seinämien ns. esisolujen eli EPC-solujen määrää tutkimalla. EPC-solut syntyvät luuytimessä ja ne ovat tärkeitä verisuonten korjaamiselle ja uusien kasvulle. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla hiirillä EPC-solujen määrä laski 40 prosenttia kahdessa viikossa Toistaiseksi ei tiedetä mikä näiden solujen merkitys verisuonten tukkeutumiselle on. Tutkimus julkaistiin lehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.
Lähde: Yle tiede, 25.8.2009
Harvardin yliopistossa testattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta verisuoniin hiirillä. Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä, joita käytetään valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin mallina. Rasvaisella länsimaisella ruokavaliolla niiden verisuonet alkavat tukkeutua, vaikka terveellisemmällä ruokavaliolla ne pysyvät auki.
Koe kesti 12 viikkoa ja koe-eläimet jaettiin kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä ruuan kokonaisenergiamäärä oli sama. Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.
Toinen ryhmä söi "tyypillistä länsimaista" ruokavaliota vastaavaa ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus oli 43%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 15%. Näissä kahdessa ruokavaliossa rasvan osuus oli sama 43% ja molemmissa kolesterolia oli 0,15%. Kolmas oli vertailuryhmänä, jolle tarjottiin hiirten normaalia laboratorioruokaa. Siinä hiilihydraattien osuus oli 65%, rasvan osuus 15% ja proteiinien osuus 20%.
Koe-eläinten valtimoiden tila tutkittiin kuuden ja 12 viikon kuluttua. Vähähiilihydraattinen ravinto nosti hiirten painoa vähemmän kuin länsimainen ruokavalio; paino nousi 28% vähemmän. Silti vähähiilihydraattisella ravinnolla olleiden hiirten verisuoniin oli kertynyt selvästi enemmän ns. plakkia kuin länsimaisella ruokavaliolla olleilla. Valtimoiden kovettumista oli näkyvissä 15 prosentissa tutkitun alueen verisuonista kun länsimaisen dieetillä olleista sitä oli 8 prosenttia. Vertailuryhmän laboratoriodieetillä olevilla verisuonten tukkeutumista oli 1,5 prosentissa tutkituista suonista.
Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon.
Selitystä haettiin seuraavaksi verisuonten uusiutumiskyvystä. Sitä arvioitiin verisuonten seinämien ns. esisolujen eli EPC-solujen määrää tutkimalla. EPC-solut syntyvät luuytimessä ja ne ovat tärkeitä verisuonten korjaamiselle ja uusien kasvulle. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla hiirillä EPC-solujen määrä laski 40 prosenttia kahdessa viikossa Toistaiseksi ei tiedetä mikä näiden solujen merkitys verisuonten tukkeutumiselle on. Tutkimus julkaistiin lehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.
Lähde: Yle tiede, 25.8.2009
Kohta se alkaa muuten - luentorumbani. Puhutaanko vaikka tästä ajankohtaisesta aiheesta?
Muita kirjoituksiani VHH:sta:
Onkohan vähähiilihydraattinen dietti niin vaarallinen, että sitä koetta ei voi tehdä ihmisillä :-)
VastaaPoistaJuha E.
Minulle tulee tästä mieleen, että tämä on tilaustutkimus. WHO, EFSA, USDA ja mitä niitä nyt onkaan virallisia suosituksia rustaavia organisaatioita, ovat tilanneet tällaisen tutkimuksen antamaan tukea virallisille ravintosuosituksille. Nuo valitut ruokavaliot ovat aika hassuja. Siinä on kyllä tyypillinen, epäterveellinen roskaruokavalio missä on runsaasti rasvaa ja hiilihydraattia. Tämän erinomaisen terveysblogin pitäjä on sanonut moneen kertaan, että siinä on varsinainen ongelma, eli ruoassa jossa on paljon rasvaa ja hiilihydraatteja syntyy terveysongelmia, varsinkin jos rasva on vielä huonolaatuista. Sitten tässä hiirirutkimuksessa oli ruokavalio, jota väitettiin tyypilliseksi VHH-ruokavalioksi. Ei pidä paikkaansa! Ei alkuunkaan. VHH sitten kun se toteutetaan oikein sisältää: 15 % HH, 65 % RSV ja 20 % PROT. Ei niinkuin tässä tutkimuksessa: 15 % HH, 43 % RSV ja 45 % PROT.
VastaaPoistaJa Juhalle terveisiä, ihmiskokeet taitavat olla liian vaarallisia. Onhan siinä se vaara, että viimeiset 40 vuotta noudatettu elintarvikepolitiikka joutuu uuteen tarkasteluun.
Sanokaa te muutkin mielipiteenne.
Hiirethän syövät luonnossa varsin kasvisvoittoista ruokaa. Minkälaista ruokaa kokeessa syötettiin? Oliko rasva kasviperäistä?
VastaaPoistaKiitos kommenteista!
VastaaPoistaYmmärtääkseni rotat, hiiret, kovakuoriaiset ja muut tuholaiset ovat suuri ongelma sisätiloissa USA:ssa.
Ehkä tässä kehitetään uutta ekologista tuholaismyrkkyä hiirten torjumiseksi? Rotanmyrkkyä?
Minä en jaksa näitä tiedeuutisia aina lukea tarvittavalla pieteetillä ja tarmolla. Koettakaa te kommentoida tätä uutista parhaan kykynne mukaan ihan asiallisesti. Minä juon nyt kahvia!
Vielä tällainen asia: Muissa uutistoimistoissa puhutaan mahdollisesti haitallisesta ruokavaliosta, jossa on vähän hiilihydraatteja ja paljon proteiinia. YLEn tiedetoimitus luokittelee vaaralliseksi vähän hiilihydraattia ja paljon *RASVAA* sisältävän ruokavalion. Rasva tunkee esiin täällä Suomessa erityisen epäterveellisenä !! Voi tätä yhden totuuden Suomea!!!
VastaaPoistaÄsken tuli sähköpostia täältä: Anthony Rosenzweig, M.D.
VastaaPoistaProfessor of Medicine
Director of Research and Associate Chief, Cardiovascular Division
Beth Israel Deaconess Medical Center
Harvard Medical School
Täytyy tutustua.
Periamerikkalaiseen tapaan Tony Rosenzweig kiittää mielenkiinnosta työtä kohtaan ja antaa mahdollisuuden kysyä tutkimuksesta.
VastaaPoistaMitä haluaisit kysyä professori Rosenzweigilta?
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAsiallisia kysymyksiä professori Anthony Rosenzweigille. KIITOS!
VastaaPoistaTämä hiirulainen painoi juuri 96,5 kg ja aikoo pistellä kohta paistettua lohta napaansa.
VastaaPoistaKävin tänään lääkärissä ja kaikki veren rasva-arvoni olivat parantuneet reilun 2v vhh:n aikana. No tietty mulle suositeltiin palaamista aikaan jolloin painoin yli 20 kg enemmän ja veren rasva-arvot olivat heikommat.
Tätähän tämä.
"Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä" -Eli kyseessä oli siirtogeenisiä hiiriä. Tuomalla hiireen ihmisen metaboliaa jäljittelevä mekanismi, ottamatta kuitenkaan huomioon ihmisen ja hiiren lähtökohtaisestikkin erilainen ruokavalio, elintavat jne saadaan aika sillisalaatti tutkittavaksi...
VastaaPoistaToinen asia on että miksei tutkimuksessa ollut 4. ruokavalio; esim hiilihydraatteja 45 %, rasvaa 15 %, proteiinia 45 %. Hiirien kasvattajat tietävät että hiiri saa liiasta proteiinista iho-ongelmia, miksei liiallisen proteiinin vaikutusta pyritty poissulkemaan ?
Kolmantena olisi hyvä saada hieman tarkempaa tietoa mitä rasvaa, hiilihydraatteja, proteiinia hiirille tarjottiin. Keijua vai silavaa ?
Nämä tulivat nyt ensiksi tämän epätieteellisen ihmisen mieleen
Tällainen on varmaan siitä hyvä tutkimus, että se antaa lisää intoa tehdä samantapainen, mutta kalliimpi, tutkimus ihmisillä.
VastaaPoistaOlen Kaken kanssa samaa mieltä siitä, että ihmisten ja hiirten elintavat ovat jokseenkin erilaiset. Jos hiirulaiset ovat lihoneet viimeksi kuluneiden 30v aikana, niin johtuisikohan se kenties arkiliikunnan vähenemisestä?
VastaaPoistaIhmisillä vastaava ApoE2-homotsygotiasta aiheutuva rasva-aineenvaihdunnan häiriön yleisyys on 1:5000. Huono tsägä tällä Rosenzweigillä, ja ymmärrän kyllä miksi hän on kiinnostunut nimenomaan vähärasvaisista LCHP-karppidieeteistä.
VastaaPoistaMutta niistä kysymyksistä. Olisin kiinnostunut, miten hiirten ravinnon koostumus erosi tässä tutkimuksessa vanhasta:
http://circ.ahajournals.org/cgi/content/meeting_abstract/116/16_MeetingAbstracts/II_77-b
Tutkimusrtyhmä on ilmeisesti tehnyt paljon pienimuotoisempia kokeita eri ruokavalioilla, joilla proteiini-, rasva- ja kivennäismäärät ovat vaihdelleet. Olisi kiva tietää, miten nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet EPC:iden määrään ja aktiivisuuteen.
Captcha näkyisi olevan nabla. Voi onnen päivää ;)
Tekladin veppisaitilta pystyy päättelemään, että kivennäispitoisuudet ovat todennäköisesti samoja kaikilla dieeteillä (erikseen lisätyn kalsiumin ja fosforin määrää pienennetään Tekladin rehuissa samalla kun kaseiinin määrää lisätään).
VastaaPoistaNo, mutta ehkä Rosenzweigilta voisi kysyä, miten hiiret ovat reagoineet rehuihin, joissa proteiinin osuus on liki 80 %?