**
Archives of Disease in Childhood -lehdessä voimme lukea, että varsin korkeat kalaöljyannokset ovat hyödyllisiä lasten kehitykselle. Ne lapset, jotka olivat äidin raskausaikana nauttineet omega-3-pitoisia kalaöljyvalmisteita, olivat 2,5-vuoden iässä kehittäneet paremman sanavaraston ja osasivat aikaisemmin muodostaa pitempiä lauseita kuin kontrolliryhmässä olleet oliiviöljyä ravintolisänä nauttineet lapset. Heidän koordinaatiokykynsä oli myös kontrolliryhmää parempi.
Tutkimukseen osallistui 98 australialaista naista, jotka 20 viikon raskauden jälkeen saivat nauttia joko kalaöljyä tai oliiviöljyä lapsen syntymään asti.
Lähde: Arch Dis Childhood, 21.12.2006, doi:10.1136/adc.2006.099085
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
perjantaina, joulukuuta 22, 2006
Sydänkohtauksen ennustaminen edelleen vaikeaa
**
Sydän- ja verisuonitautien (SVT) ja erityisesti sydänkohtauksen ennustaminen on edelleen vaikeaa. Kuuluisassa Framinghamin sydäntutkimuksessa (Framingham Heart Study 1948-) on taas ilmestynyt tutkimustulos. Framinghamin perusteellisissa, monia sukupolvia kattavissa, tutkimuksissa on selvinnyt esimerkiksi ravintotekijöiden, liikunnan ja aspiriinin vaikutus SVT:ssä.
Onko verestä löydettävissä jokin merkkiaine, joka ennustaisi sydänkohtauksen riskiä? Tiedämme kaikki miten korkeaa kolesterolia yleisesti pidetään tämän vaaran ennusmerkkinä. Pöydälläni on Uffe Ravnskovin kirja "Kolesterolimyytti", joka osoittaisi kolesterolinmittauksen hyödyttömyyden SVT:n ennustamisessa. Tohtori Ravnskov pitää korkeaa kokonaiskolesterolia jonkinlaisena (tosin huonona) ennusmerkkinä SVT:stä ainoastaan sairaudessa nimeltään Familiaalinen hyperkolesterolemia. Muuten hän ei löydä mitään yhteyttä kolesterolin ja SVT:n välille. Muista lähteistä on löydettävissä samantyyppistä epäilyä, että koko kolesterolikysymys kalliine statiinilääkkeineen on lääketeollisuuden ylläpitämä myytti kalliiden lääkkeiden myynnin edistämiseksi. Tuntuu tosi pahalta ajatella näin, enkä välttämättä itse täysin usko tähän ajatuskuvioon. CBC News, joka kommentoi Framinghamin uusinta tutkimusta, toteaa kuitenkin lakonisesti, että nämä uudet testit ovat yhtä epäluotettavia SVT:n ennustajia kuin kolesteroli.
Framinghamin uusimmassa tutkimuksessa nämä merkkiaineet valitettavasti osoittautuivat epäluotettaviksi SVT:n ennustajiksi (sydänlääkärisi tietää näistä merkkiaineista enemmän): CRP, B-tyypin natriureettinen peptidi, N-terminaalinen pro–atriaalinen natriureettinen peptidi, aldosteroni, reniini, fibrinogeeni, D-dimeeri, tyypin 1 plasminogeeni-aktivaattorin estäjä, homokysteiini ja virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde.
Kommentteja saa tulla.
Lähde: New England Journal of Medicine 355: 2631-2639, 2006 (21.12.2006)
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Sydän- ja verisuonitautien (SVT) ja erityisesti sydänkohtauksen ennustaminen on edelleen vaikeaa. Kuuluisassa Framinghamin sydäntutkimuksessa (Framingham Heart Study 1948-) on taas ilmestynyt tutkimustulos. Framinghamin perusteellisissa, monia sukupolvia kattavissa, tutkimuksissa on selvinnyt esimerkiksi ravintotekijöiden, liikunnan ja aspiriinin vaikutus SVT:ssä.
Onko verestä löydettävissä jokin merkkiaine, joka ennustaisi sydänkohtauksen riskiä? Tiedämme kaikki miten korkeaa kolesterolia yleisesti pidetään tämän vaaran ennusmerkkinä. Pöydälläni on Uffe Ravnskovin kirja "Kolesterolimyytti", joka osoittaisi kolesterolinmittauksen hyödyttömyyden SVT:n ennustamisessa. Tohtori Ravnskov pitää korkeaa kokonaiskolesterolia jonkinlaisena (tosin huonona) ennusmerkkinä SVT:stä ainoastaan sairaudessa nimeltään Familiaalinen hyperkolesterolemia. Muuten hän ei löydä mitään yhteyttä kolesterolin ja SVT:n välille. Muista lähteistä on löydettävissä samantyyppistä epäilyä, että koko kolesterolikysymys kalliine statiinilääkkeineen on lääketeollisuuden ylläpitämä myytti kalliiden lääkkeiden myynnin edistämiseksi. Tuntuu tosi pahalta ajatella näin, enkä välttämättä itse täysin usko tähän ajatuskuvioon. CBC News, joka kommentoi Framinghamin uusinta tutkimusta, toteaa kuitenkin lakonisesti, että nämä uudet testit ovat yhtä epäluotettavia SVT:n ennustajia kuin kolesteroli.
Framinghamin uusimmassa tutkimuksessa nämä merkkiaineet valitettavasti osoittautuivat epäluotettaviksi SVT:n ennustajiksi (sydänlääkärisi tietää näistä merkkiaineista enemmän): CRP, B-tyypin natriureettinen peptidi, N-terminaalinen pro–atriaalinen natriureettinen peptidi, aldosteroni, reniini, fibrinogeeni, D-dimeeri, tyypin 1 plasminogeeni-aktivaattorin estäjä, homokysteiini ja virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde.
Kommentteja saa tulla.
Lähde: New England Journal of Medicine 355: 2631-2639, 2006 (21.12.2006)
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
torstaina, joulukuuta 21, 2006
Elääkö sinussa pieni Firmicutes?
*
Lihavien ja laihojen ihmisten vatsoihin on kurkattu. Jeffrey Gordonin tutkimusryhmä Yhdysvalloissa totesi, että lihavilla ihmisillä oli suhteellisesti enemmän Firmicutes-ryhmän bakteereita kuin laihoilla ihmisillä, vaikka Bacteroidetes-ryhmän bakteereita oli kummassakin ryhmässä eniten. Lihavien ihmisten paino putosi vuoden aikana ja sen jälkeen tehdyssä mittauksessa todettiin Firmicutes-bakteerien osuuden laskeneen. Niiden osuus oli laihtumisen jälkeen samaa luokkaa kuin alun perin tutkituilla laihoilla ihmisillä.
Tulos on kiinnostava, mutta herättää paljon uusia kysymyksiä, toteavat tutkimuksia Nature-lehdessä kommentoivat amerikkalaistutkijat Matej Bajzer ja Randy Seeley. Syömisen säätely perustuu nimittäin aivojen kykyyn seurata veressä olevien eri hormonien määrää. Se on erittäin tarkkaa puuhaa ja suurimmalla osalla ihmisistä, ylipainoiset mukaan lukien ero energian sisäänoton ja kulutuksen välillä on alle yhden prosentin. Yksi tärkeimmistä syömistä säätelevistä hormoneista on leptiini, jota vapautuu rasvakudoksesta. Leptiinituotantoa vailla olevat koe-eläimet syövät rajattomasti ja lihovat myös nopeasti. Vastaavasti leptiinimäärä laskee laihdutettaessa jolloin aivojen säätelykeskus alkaa vaatia lisää ruokaa. Tämä tekee pysyvästä laihduttamisesta vaikeaa, ainakin lyhyellä aikavälillä.
Voisivatko suoliston bakteerit jotenkin tunnistaa leptiinin määrän? Mutta jos näin on, niin miksi lihavilla on tehokkaampia bakteereita suolistossaan kuin laihoilla. Evolutiivisesti tulos ei vaikuta järkevältä, koska ruoan hankinta on vaivalloista ja energiaa kuluttavaa puuhaa. Laihoilla pitäisi siksi olla tehokkaammat bakteerit, lihavat eivät niitä tarvitse.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Lihavien ja laihojen ihmisten vatsoihin on kurkattu. Jeffrey Gordonin tutkimusryhmä Yhdysvalloissa totesi, että lihavilla ihmisillä oli suhteellisesti enemmän Firmicutes-ryhmän bakteereita kuin laihoilla ihmisillä, vaikka Bacteroidetes-ryhmän bakteereita oli kummassakin ryhmässä eniten. Lihavien ihmisten paino putosi vuoden aikana ja sen jälkeen tehdyssä mittauksessa todettiin Firmicutes-bakteerien osuuden laskeneen. Niiden osuus oli laihtumisen jälkeen samaa luokkaa kuin alun perin tutkituilla laihoilla ihmisillä.
Tulos on kiinnostava, mutta herättää paljon uusia kysymyksiä, toteavat tutkimuksia Nature-lehdessä kommentoivat amerikkalaistutkijat Matej Bajzer ja Randy Seeley. Syömisen säätely perustuu nimittäin aivojen kykyyn seurata veressä olevien eri hormonien määrää. Se on erittäin tarkkaa puuhaa ja suurimmalla osalla ihmisistä, ylipainoiset mukaan lukien ero energian sisäänoton ja kulutuksen välillä on alle yhden prosentin. Yksi tärkeimmistä syömistä säätelevistä hormoneista on leptiini, jota vapautuu rasvakudoksesta. Leptiinituotantoa vailla olevat koe-eläimet syövät rajattomasti ja lihovat myös nopeasti. Vastaavasti leptiinimäärä laskee laihdutettaessa jolloin aivojen säätelykeskus alkaa vaatia lisää ruokaa. Tämä tekee pysyvästä laihduttamisesta vaikeaa, ainakin lyhyellä aikavälillä.
Voisivatko suoliston bakteerit jotenkin tunnistaa leptiinin määrän? Mutta jos näin on, niin miksi lihavilla on tehokkaampia bakteereita suolistossaan kuin laihoilla. Evolutiivisesti tulos ei vaikuta järkevältä, koska ruoan hankinta on vaivalloista ja energiaa kuluttavaa puuhaa. Laihoilla pitäisi siksi olla tehokkaammat bakteerit, lihavat eivät niitä tarvitse.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006
Suomalaista lenkkeilyä
Suomalaiset ovat kovia "lenkkeilemään". Lenkkimakkara on vuosien saatossa säilynyt suomalaisten kestosuosikkina. Missään muualla ei syödä niin paljon lenkkimakkaraa kuin Suomessa. Meillä lenkkimakkaraa kuluu käsittämättömiä määriä. Atrian mukaan me syömme tätä lenkkiä yli 15 miljoonaa kiloa vuodessa, eli yli 3 kg/henkilö. Joku syö minunkin lenkkimakkarani. Mikään vitamiinipommi lenkkimakkara ei ole.
Lenkkimakkara on maistunut suomalaisille jo yli 50 vuoden ajan. Lenkkimakkara -sana esiintyi ensimmäisen kerran painetussa muodossa 1950-luvun puolivälissä. Lenkki -sana vakiintui käyttöön, kun makkaran palvelumyynnistä siirryttiin ympyränmuotoisiin kuluttajapakkauksiin. Lenkkimakkarasta on aikojen saatossa tullut koko perheen suosikki, sillä kuluttajista 43 prosenttia on lapsiperheitä.
Aiemmin kaikki makkarat tehtiin luonnonkuoreen, mutta sittemmin on siirrytty käyttämään myös keinokuorta, joka täytyy poistaa ennen käyttöä. Kuluttajatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nykypäivän arkiruuanlaitosta pyritään selviytymään yhä nopeammin ja vaivattomammin. Siis miksi lenkki pitää kuoria, jos sen voi saada jo valmiiksi kuorittuna?
Tammikuussa 2007 Atria tuo markkinoille uutuustuotteen jota ei enää tarvitse kuoria. Atria Kuoreton Punainen lenkkimakkara (380 g) tuo mukanaan helppoutta ja nopeutta arjen ruuanlaittoon. Makkaranystävien suupielistä valuu jo kuola! Onko näin?
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 20.12.2006
Lenkkimakkara on maistunut suomalaisille jo yli 50 vuoden ajan. Lenkkimakkara -sana esiintyi ensimmäisen kerran painetussa muodossa 1950-luvun puolivälissä. Lenkki -sana vakiintui käyttöön, kun makkaran palvelumyynnistä siirryttiin ympyränmuotoisiin kuluttajapakkauksiin. Lenkkimakkarasta on aikojen saatossa tullut koko perheen suosikki, sillä kuluttajista 43 prosenttia on lapsiperheitä.
Aiemmin kaikki makkarat tehtiin luonnonkuoreen, mutta sittemmin on siirrytty käyttämään myös keinokuorta, joka täytyy poistaa ennen käyttöä. Kuluttajatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nykypäivän arkiruuanlaitosta pyritään selviytymään yhä nopeammin ja vaivattomammin. Siis miksi lenkki pitää kuoria, jos sen voi saada jo valmiiksi kuorittuna?
Tammikuussa 2007 Atria tuo markkinoille uutuustuotteen jota ei enää tarvitse kuoria. Atria Kuoreton Punainen lenkkimakkara (380 g) tuo mukanaan helppoutta ja nopeutta arjen ruuanlaittoon. Makkaranystävien suupielistä valuu jo kuola! Onko näin?
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 20.12.2006
tiistaina, joulukuuta 19, 2006
Mustaherukkaa kannattaa syödä sellaisenaan tai kuivattuna
***
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on mitannut mustaherukan terveellisyyttä kun siitä valmistetaan mehua ja marjatuotteita eri menetelmin. Parhaimmin vitamiinit ja antioksidantit ovat tallessa tuoreessa marjassa. Jotenkuten ravintoaineet säilyvät kuivatuissa marjoissa. Mutta puriste- ja höyrymehu tekevät tuhoa ravintoaineille.
C-vitamiinia on tuoreessa marjassa lähes 100 milligrammaa ja kuivatussa mustaherukkajauheessa 77 milligrammaa sadassa grammassa. Puristemehussa sitä on jäljellä enää noin 18 milligrammaa ja höyrymehussa vaivaiset 10 milligrammaa sadassa grammassa.
Mustaherukkamehu kannattaa valmistaa mieluiten puristamalla, sillä höyrymehun C-vitamiinipitoisuus kärsii todella paljon kuumennuksesta ja mehun laimenemisesta. Myös antioksidantteihin kuuluvat antosyaanit säilyivät puristemehussa höyrymehua paremmin. Herukkaviinikin sisälsi C-vitamiinia enemmän kuin höyrymehu.
Kuivatussa mustaherukkajauheessa oli tutkituista tuotteista eniten antosyaaneja, noin 5 milligrammaa sataa grammaa kohden. Antosyaanit ovat väriaineita, jotka muun muassa suojaavat tuotetta hapettumiselta. Kuivatussa mustaherukkajauheessa on myös runsaasti terveellistä siemenöljyä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 19.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on mitannut mustaherukan terveellisyyttä kun siitä valmistetaan mehua ja marjatuotteita eri menetelmin. Parhaimmin vitamiinit ja antioksidantit ovat tallessa tuoreessa marjassa. Jotenkuten ravintoaineet säilyvät kuivatuissa marjoissa. Mutta puriste- ja höyrymehu tekevät tuhoa ravintoaineille.
C-vitamiinia on tuoreessa marjassa lähes 100 milligrammaa ja kuivatussa mustaherukkajauheessa 77 milligrammaa sadassa grammassa. Puristemehussa sitä on jäljellä enää noin 18 milligrammaa ja höyrymehussa vaivaiset 10 milligrammaa sadassa grammassa.
Mustaherukkamehu kannattaa valmistaa mieluiten puristamalla, sillä höyrymehun C-vitamiinipitoisuus kärsii todella paljon kuumennuksesta ja mehun laimenemisesta. Myös antioksidantteihin kuuluvat antosyaanit säilyivät puristemehussa höyrymehua paremmin. Herukkaviinikin sisälsi C-vitamiinia enemmän kuin höyrymehu.
Kuivatussa mustaherukkajauheessa oli tutkituista tuotteista eniten antosyaaneja, noin 5 milligrammaa sataa grammaa kohden. Antosyaanit ovat väriaineita, jotka muun muassa suojaavat tuotetta hapettumiselta. Kuivatussa mustaherukkajauheessa on myös runsaasti terveellistä siemenöljyä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 19.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Orionin liikesalaisuus
Orion ei "liikesalaisuussyistä" kerro, missä maassa yhtiön lääkkeet valmistetaan. Lääkepakkauksessa ilmoitetaan ainoastaan myyntiluvan haltija ja lääkevalmisteesta EU:ssa vastaava valmistaja. Lääkelaitoksen valvontaosaston päällikön, professori Jussi Holmalahden mielestä ainakin valmistusmaa tulisi kertoa potilaalle. Hän kertoo, että Lääkelaitoksella on tarkka tieto lääkkeiden raaka-aineiden ja lopullisen lääkkeen todellisesta valmistajasta.
Paljon puhutaan Intian edullisista lääkemarkkinoista. Ei kai Orion valmista lääkkeitään Intiassa? Tältä vaikuttaa! Kotimaisuudellaan ratsastava Orion on aloittanut lääkkeiden valmistuksen alihankintana Intiassa tänä vuonna. Intiasta hankitaan myös mm. raaka-aineita, tutkitaan ja kehitetään uusia lääkkeitä. Mumbaissa työskentelee Orionille 12 tutkijaa. Orionin toimitusjohtaja Jukka Viinanen kertoo, että tutkimusta johdetaan Suomesta. "Intian osuus Orionin toiminnassa on joka tapauksessa kasvussa", hän sanoo. Suomalaisia kemistejä on ollut jopa vaikea löytää töihin, ja heidän palkkansa on 3-4 kertaa intialaisten palkkaa suuremmat. "Laadun tulee olla täysin sama kuin se on Orionin omassakin tuotannossa", Orionin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Riitta Vartiainen sanoo.
Intian kanssa EU:lla ei ole sopimusta keskinäisestä tarkastustoiminnasta, joten taannoisella käynnillään Lääkelaitoksen edustajat tarkastivat jokaisen valmistajan erikseen. Lääkelaitoksen myyntiluparekisterin mukaan Intiassa valmistetaan kaikkiaan 382 valmistetta, joilla on myyntilupa Suomessa. Holmalahti arvioi määrän kasvavan
Turkista tuodaan Suomeen 158 lääkevalmistetta. Suurin osa Suomessa myytävistä intialaislääkkeistä on peräisin kopiolääkkeisiin erikoistuneista ja niitä maahan tuovista yrityksistä, mm. Ratiopharmista ja Hexalista. Orion myöntää, että se myy Suomessa "muutamaa" tällaista lääkettä. Yritys mainostaa omia lääkkeitään niiden kotimaisuudella. Orion kiistää johtavansa harhaan Suomen lippu-mainoksillaan. "Toki valtaosa meidän lääkkeistämme on suomalaisia. Ei me johdeta lääkäreitä tässä harhaan, sillä he valitsevat lääkkeet Pharmaca Fennicasta eivätkä minkään mainoksen perusteella", Orionin toimitusjohtaja Jukka Viinanen sanoo.
Lähde: Helsingin Sanomat, 18.12.2006
Kommentoikaa!maanantaina, joulukuuta 18, 2006
Sinä olet vuoden henkilö 2006!
Time-lehti valitsee vuosittain vuoden henkilön. Tänä vuonna valinta osui sinuun! Kyllä, olet vuoden henkilö. Sami Köykkäkin on vuoden henkilö. "Timen vuoden henkilö ei ole henkilö vaan joukko: netin käyttäjät", kertoo Mediablogin ylläpitäjä Matti Lintulahti. Informaatioteknologian aikakaudella huomataan, että sinä muutat yhteiskuntaa.
Minäkin olen vaatimattomalla sarallani vuoden henkilö. Olen näitä ravinto-, terveys- ja liikuntakirjoituksiani väsännyt varsin ahkerasti myös tänne nettiin. Netti ei ole mikään väheksyttävä media. Ainakin hetkeksi on tapahtunut esimerkiksi se suuri ihme, että Kansanterveyslaitos katsoo voivansa uudelleenarvioida asennettaan ravintorasvoihin netissä käydyn keskustelun perusteella!
Kirjoitettuani meijerivoita puolustavan neutraalin jutun erääsen urheilulehteen sain yhteydenottoja Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta ja Suomen Sydänliitosta kirjoitettiin asian johdosta lehden päätoimittajalle vastine, jossa syvästi paheksuttiin meijerivoista annettua myönteistä informaatiota. Puhelin on soinut, sähköpostia on lähetelty puolin ja toisin sekä keskustelua käyty asian tiimoilta. Kiitän myös tässä vaiheessa kaikista myönteisistä viesteistä joita olen saanut. En tiennytkään, että voinsyöjiä on niin paljon Suomessa. Luulin olevani aika yksinäinen kummajainen.
Näin asia on edennyt toistaiseksi (ihan kaikkia yksityiskohtia en suostu kertomaan ja omaa rooliani en aio tässä korostaa enemmän kuin on asian tiimoilta tarpeen):
1) Kirjoitan erääseen urheilulehteen neutraalin jutun meijerivoista.
2) Minuun ottaa yhteyttä muutama henkilö Kansanterveyslaitokselta ja ihmettelee olenko siirtynyt kannattamaan vaihtoehtoisia ruokavalioita. Ihmetellään miten olen voinut kirjoittaa myönteiseen sävyyn meijerivoista.
3) Vastaan esitettyyn kritiikkiin sekä sähköpostilla että juttelemalla eräälle tärkeälle henkilölle suoraan tästä asiasta.
4) Todetaan, että olen yhä "järjissäni" ja seuraan tiedekirjoittelua yhä terveen kriittisesti pitäen ohjenuorana edelleenkin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia hiilihydraateista ja proteiinista. Ilmaisen kuitenkin olevani jo monien vuosien takaa eri mieltä suositeltavista rasvoista. Pidän synteettistä rasvavalmistetta nimeltään margariini epäterveellisenä ihmiselle ja luonnon omaa tuotetta nimeltään meijerivoi terveellisenä.
5) Urheilulehden päätoimittajaan otetaan yhteyttä Suomen Sydänliiton toimesta. Tulossa on kuulemma kriittinen vastine siihen voijuttuuni. Vastine saapuu ja saan sen luettavakseni. Hermostun vastineen sävystä, vaikka se onkin yritetty kirjoittaa asialliseen muotoon. Selvästi minua pidetään vähäjärkisenä kun kirjoitan noin meijerivoista.
6) Urheilulehteen ei mahdu minun kirjoittamiani ravintojuttuja. Asialle voi olla ihan luonnollinen selitys, juttuni ovat olleet sellaisia pieniä täytejuttuja ja nyt on lehdessä todellakin ollut niin tavattoman vähän tilaa jäljellä. Toinen mahdollisuus on, että tämän voijuttuni johdosta minua ei enää "päästetä pilaamaan lehden mainetta".
7) Hermostun tilanteesta siinä määrin, että kirjoitan eräälle keskustelufoorumille jo pitkään minussa muhineen idean, että meijerivoi syrjäytettiin ravitsemussuosituksista taitavan mielikuvamainonnan keinoin. Väitän, että voi tehtiin epäterveelliseksi ravintoaineeksi mielikuvamainonnan avulla. Ei tieteellisin argumentein. Voita ei saa syödä koska sitä ei saa sopimaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan linjauksiin ja se ei laisinkaan sovi Pohjois-Karjala tutkimuksen terveysväitteisiin.
8) Saan tälle kirjoitukselleni runsaasti lukijoita (tällä hetkellä 1657 henkilöä on lukenut kirjoitukseni) ja kirjoitustani kommentoidaan vilkkaasti (60 kommenttia tähän mennessä). Ajatuksena muhii päässäni ja olen sen kaikille rehdisti ilmaissut, että kirjoitan tästä episodista jutun johonkin laajalevikkeiseen suomalaiseen lehteen ja pyydän kommenteissa tukea ajatuskuvioilleni.
9) Parin viikon aikana luen mielenkiinnolla kommentteja ja ostan mm. erään kommentoijan suositteleman kirjan, jossa ollaan selkeästi kanssani samoilla linjoilla. Saan ajatuksen, että lehtiartikkeli kirjoitetaan yhteisin ponnistuksin valmiiksi.
10) Aiheeni innostamana eräs kommentoija aktivoituu ja kysyy suoraan mm. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskalta miten tyydyttyneisiin rasvoihin (esimerkiksi voihin) pitäisi suhtautua ja saa tähän vastauksen.
11) UKK-instituutin johtajalta Mikael Fogelholmilta kysytään suoria kysymyksiä asiasta hänen omassa vaaliblogissaan. Kannattaa lukea tohtori Fogelholmin vastaukset tarkkaan mm. osioissa "Julkinen haaste Fogelholmille" ja "Ei margariinia leivän päälle". En tiedä meneekö vaalikampanjan piikkiin, mutta tohtori Fogelholm lupaa selvittää perin pohjin miten on mahdollista, että Suomessa esimerkiksi transrasvoista on erilainen näkemys kuin muissa Pohjoismaissa. Fogelholm loihtii ilmoille ajatuksen: Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia (jotka toimivat suomalaisten suositusten lähtökohtana) aletaan todennäköisesti laatia n. vuonna 2008. Siihen mennessä on varmaan tehty niin paljon uusia tutkimuksia, että vaihtoehtoja aletaan ihan tosissaan pohtia. Mutta siihen asti suositukset ovat ne, mitkä ovat. Tämä on minun mielestäni tosi hienosti sanottu ja täysin linjassa oman näkemykseni mukaan! Ehkä olen yhä täysjärkinen?
12) Ei tässä vielä kaikki. Fogelholm sanoo: Olet (ja kaikki muutkin näillä sivuilla transrasvoista kirjoittaneet) oikeassa. Vertasin vielä NNR2004 ja VRN2005 suosituksia ja tottavieköön ne ovat erilaisia. Voin vain puolustautua huonosti sillä, että minua pyydettiin erityisesti tarkastamaan energiaa, lihavuutta, fyysistä aktiivisuutta ja C-vitamiinia koskevat tiedot (nämä olivat minun valmisteluvastuulla NNR prosessin aikana). Ryhdyn nyt hommiin ja selvitän tätä asiaa. Joten palaan näihin keskusteluruutuihin. Tämä on suuren luokan myönnytys sen suhteen, että suomalaisessa rasvakeskustelussa ei ole kaikki kohdallaan! Moni lukija ei tajua asian syvimpiä vivahteita. Tärkeintä on tietää, että ravitsemuskeskustelu ja ravitsemussuositusten laadinta on ollut ongelmallista Suomessa. Miettikää mistä syystä oli niin tärkeää saada margariinia pöytään?
13) Meijerivoista on siis lähiaikoina syntymässä kirjoitus suureen valtakunnalliseen lehteen. Kirjoitus johon vuoden henkilö, eli sinä, voit vaikuttaa! Vaikuta kirjoituksen syntyyn! Ole mukana tekemässä vuoden henkilön arvoista toimintaa kansanterveytemme puolesta.
Terveisin, christer sundqvist
Minäkin olen vaatimattomalla sarallani vuoden henkilö. Olen näitä ravinto-, terveys- ja liikuntakirjoituksiani väsännyt varsin ahkerasti myös tänne nettiin. Netti ei ole mikään väheksyttävä media. Ainakin hetkeksi on tapahtunut esimerkiksi se suuri ihme, että Kansanterveyslaitos katsoo voivansa uudelleenarvioida asennettaan ravintorasvoihin netissä käydyn keskustelun perusteella!
Kirjoitettuani meijerivoita puolustavan neutraalin jutun erääsen urheilulehteen sain yhteydenottoja Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta ja Suomen Sydänliitosta kirjoitettiin asian johdosta lehden päätoimittajalle vastine, jossa syvästi paheksuttiin meijerivoista annettua myönteistä informaatiota. Puhelin on soinut, sähköpostia on lähetelty puolin ja toisin sekä keskustelua käyty asian tiimoilta. Kiitän myös tässä vaiheessa kaikista myönteisistä viesteistä joita olen saanut. En tiennytkään, että voinsyöjiä on niin paljon Suomessa. Luulin olevani aika yksinäinen kummajainen.
Näin asia on edennyt toistaiseksi (ihan kaikkia yksityiskohtia en suostu kertomaan ja omaa rooliani en aio tässä korostaa enemmän kuin on asian tiimoilta tarpeen):
1) Kirjoitan erääseen urheilulehteen neutraalin jutun meijerivoista.
2) Minuun ottaa yhteyttä muutama henkilö Kansanterveyslaitokselta ja ihmettelee olenko siirtynyt kannattamaan vaihtoehtoisia ruokavalioita. Ihmetellään miten olen voinut kirjoittaa myönteiseen sävyyn meijerivoista.
3) Vastaan esitettyyn kritiikkiin sekä sähköpostilla että juttelemalla eräälle tärkeälle henkilölle suoraan tästä asiasta.
4) Todetaan, että olen yhä "järjissäni" ja seuraan tiedekirjoittelua yhä terveen kriittisesti pitäen ohjenuorana edelleenkin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia hiilihydraateista ja proteiinista. Ilmaisen kuitenkin olevani jo monien vuosien takaa eri mieltä suositeltavista rasvoista. Pidän synteettistä rasvavalmistetta nimeltään margariini epäterveellisenä ihmiselle ja luonnon omaa tuotetta nimeltään meijerivoi terveellisenä.
5) Urheilulehden päätoimittajaan otetaan yhteyttä Suomen Sydänliiton toimesta. Tulossa on kuulemma kriittinen vastine siihen voijuttuuni. Vastine saapuu ja saan sen luettavakseni. Hermostun vastineen sävystä, vaikka se onkin yritetty kirjoittaa asialliseen muotoon. Selvästi minua pidetään vähäjärkisenä kun kirjoitan noin meijerivoista.
6) Urheilulehteen ei mahdu minun kirjoittamiani ravintojuttuja. Asialle voi olla ihan luonnollinen selitys, juttuni ovat olleet sellaisia pieniä täytejuttuja ja nyt on lehdessä todellakin ollut niin tavattoman vähän tilaa jäljellä. Toinen mahdollisuus on, että tämän voijuttuni johdosta minua ei enää "päästetä pilaamaan lehden mainetta".
7) Hermostun tilanteesta siinä määrin, että kirjoitan eräälle keskustelufoorumille jo pitkään minussa muhineen idean, että meijerivoi syrjäytettiin ravitsemussuosituksista taitavan mielikuvamainonnan keinoin. Väitän, että voi tehtiin epäterveelliseksi ravintoaineeksi mielikuvamainonnan avulla. Ei tieteellisin argumentein. Voita ei saa syödä koska sitä ei saa sopimaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan linjauksiin ja se ei laisinkaan sovi Pohjois-Karjala tutkimuksen terveysväitteisiin.
8) Saan tälle kirjoitukselleni runsaasti lukijoita (tällä hetkellä 1657 henkilöä on lukenut kirjoitukseni) ja kirjoitustani kommentoidaan vilkkaasti (60 kommenttia tähän mennessä). Ajatuksena muhii päässäni ja olen sen kaikille rehdisti ilmaissut, että kirjoitan tästä episodista jutun johonkin laajalevikkeiseen suomalaiseen lehteen ja pyydän kommenteissa tukea ajatuskuvioilleni.
9) Parin viikon aikana luen mielenkiinnolla kommentteja ja ostan mm. erään kommentoijan suositteleman kirjan, jossa ollaan selkeästi kanssani samoilla linjoilla. Saan ajatuksen, että lehtiartikkeli kirjoitetaan yhteisin ponnistuksin valmiiksi.
10) Aiheeni innostamana eräs kommentoija aktivoituu ja kysyy suoraan mm. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskalta miten tyydyttyneisiin rasvoihin (esimerkiksi voihin) pitäisi suhtautua ja saa tähän vastauksen.
11) UKK-instituutin johtajalta Mikael Fogelholmilta kysytään suoria kysymyksiä asiasta hänen omassa vaaliblogissaan. Kannattaa lukea tohtori Fogelholmin vastaukset tarkkaan mm. osioissa "Julkinen haaste Fogelholmille" ja "Ei margariinia leivän päälle". En tiedä meneekö vaalikampanjan piikkiin, mutta tohtori Fogelholm lupaa selvittää perin pohjin miten on mahdollista, että Suomessa esimerkiksi transrasvoista on erilainen näkemys kuin muissa Pohjoismaissa. Fogelholm loihtii ilmoille ajatuksen: Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia (jotka toimivat suomalaisten suositusten lähtökohtana) aletaan todennäköisesti laatia n. vuonna 2008. Siihen mennessä on varmaan tehty niin paljon uusia tutkimuksia, että vaihtoehtoja aletaan ihan tosissaan pohtia. Mutta siihen asti suositukset ovat ne, mitkä ovat. Tämä on minun mielestäni tosi hienosti sanottu ja täysin linjassa oman näkemykseni mukaan! Ehkä olen yhä täysjärkinen?
12) Ei tässä vielä kaikki. Fogelholm sanoo: Olet (ja kaikki muutkin näillä sivuilla transrasvoista kirjoittaneet) oikeassa. Vertasin vielä NNR2004 ja VRN2005 suosituksia ja tottavieköön ne ovat erilaisia. Voin vain puolustautua huonosti sillä, että minua pyydettiin erityisesti tarkastamaan energiaa, lihavuutta, fyysistä aktiivisuutta ja C-vitamiinia koskevat tiedot (nämä olivat minun valmisteluvastuulla NNR prosessin aikana). Ryhdyn nyt hommiin ja selvitän tätä asiaa. Joten palaan näihin keskusteluruutuihin. Tämä on suuren luokan myönnytys sen suhteen, että suomalaisessa rasvakeskustelussa ei ole kaikki kohdallaan! Moni lukija ei tajua asian syvimpiä vivahteita. Tärkeintä on tietää, että ravitsemuskeskustelu ja ravitsemussuositusten laadinta on ollut ongelmallista Suomessa. Miettikää mistä syystä oli niin tärkeää saada margariinia pöytään?
13) Meijerivoista on siis lähiaikoina syntymässä kirjoitus suureen valtakunnalliseen lehteen. Kirjoitus johon vuoden henkilö, eli sinä, voit vaikuttaa! Vaikuta kirjoituksen syntyyn! Ole mukana tekemässä vuoden henkilön arvoista toimintaa kansanterveytemme puolesta.
Terveisin, christer sundqvist
perjantaina, joulukuuta 15, 2006
Voiko täydennetyistä elintarvikkeista saada liikaa ravintoaineita?
**
Vastaus otsikon kysymykseen lienee sellainen, että täydennettyjä elintarvikkeita ei todennäköisesti nautita liikaa. Valppauteen on kuitenkin syytä.
Ylitarkastaja Annika Nurttila Elintarvikevirastosta kertoo, että vitamiineja ja kivennäisaineita lisätään nykyisin yhä useampiin elintarvikkeisiin ja on mahdollista, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät saavat tiettyjä ravintoaineita liikaa. "Samaa ravintoainetta, esimerkiksi foolihappoa, saatetaan saada vaikkapa täydennetyistä mehuista, ravintolisistä ja vieläpä monivitamiinipillereistä", listaa Nurttila. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaannilla arvellaan olevan monia, osin tuntemattomia biologisia ja fysiologisia vaikutuksia.
Liikasaannin vaara koskee erityisesti ravintoaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Tällaisia ravintoaineita ovat A- ja D-vitamiinit, foolihappo, niasiini ja kaikki kivennäisaineet. Jos Suomen markkinoille tulee runsaasti esimerkiksi raudalla täydennettyjä elintarvikkeita, voi Nurttilan mukaan raudan haittavaikutusten riski kasvaa.
Elintarvikkeiden täydentämistä koskevan asetuksen odotetaan tulevan voimaan EU:ssa tammikuun loppuun mennessä vuonna 2007. Lupamenettelystä ollaan siirtymässä ilmoitusmenettelyyn, jonka seurauksena täydennettyjen elintarvikkeiden tarjonta tulee todennäköisesti kasvamaan markkinoilla.
Nurttila patistaa kuluttajaa tarkkaavaisuuteen. Kannattaa lukea elintarvikkeiden ja ravintolisien pakkausmerkinnät huolellisesti ja miettiä kriittisesti sitä, onko valmiste tai kyseinen elintarvike juuri itselle tarpeen.
Kansanterveyslaitos on Suomessa tutkinut elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia. Tutkimusten mukaan mitään akuuttia vaaraa ei täydentämisestä näytä tällä hetkellä olevan. Kuitenkin esimerkiksi lapset ja raskaana olevat ovat ryhmä, joilla saattaa olla muita suurempi liikasaannin vaara. Toistaiseksi Suomessa ei ole voitu tutkia elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia lapsilla, mutta aiheen tutkiminen on parhaillaan työn alla.
Tämänhetkisen tiedon perusteella näyttää siltä, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät eniten ne, jotka eivät niitä oikeastaan tarvitsisi. Täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät myös usein ne, jotka käyttävät useita muita ravintolisiä.
Eri maissa on kehitetty malleja, joiden avulla voidaan arvioida vitamiinien ja kivennäisaineiden kokonaissaantia ruokavaliosta. Suomessa mallia on kehittänyt Kansanterveyslaitos. Tanskassa kehitetyn mallin avulla voidaan myös selvittää, miten paljon eri ravintoaineita voidaan turvallisesti käyttää elintarvikkeiden täydentämiseen. Malli ottaa huomioon myös eri ikäryhmien, kuten lasten, ravintoaineiden saannin sekä herkkyyden tiettyjen ravintoaineiden haittavaikutuksille.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Vastaus otsikon kysymykseen lienee sellainen, että täydennettyjä elintarvikkeita ei todennäköisesti nautita liikaa. Valppauteen on kuitenkin syytä.
Ylitarkastaja Annika Nurttila Elintarvikevirastosta kertoo, että vitamiineja ja kivennäisaineita lisätään nykyisin yhä useampiin elintarvikkeisiin ja on mahdollista, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät saavat tiettyjä ravintoaineita liikaa. "Samaa ravintoainetta, esimerkiksi foolihappoa, saatetaan saada vaikkapa täydennetyistä mehuista, ravintolisistä ja vieläpä monivitamiinipillereistä", listaa Nurttila. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaannilla arvellaan olevan monia, osin tuntemattomia biologisia ja fysiologisia vaikutuksia.
Liikasaannin vaara koskee erityisesti ravintoaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Tällaisia ravintoaineita ovat A- ja D-vitamiinit, foolihappo, niasiini ja kaikki kivennäisaineet. Jos Suomen markkinoille tulee runsaasti esimerkiksi raudalla täydennettyjä elintarvikkeita, voi Nurttilan mukaan raudan haittavaikutusten riski kasvaa.
Elintarvikkeiden täydentämistä koskevan asetuksen odotetaan tulevan voimaan EU:ssa tammikuun loppuun mennessä vuonna 2007. Lupamenettelystä ollaan siirtymässä ilmoitusmenettelyyn, jonka seurauksena täydennettyjen elintarvikkeiden tarjonta tulee todennäköisesti kasvamaan markkinoilla.
Nurttila patistaa kuluttajaa tarkkaavaisuuteen. Kannattaa lukea elintarvikkeiden ja ravintolisien pakkausmerkinnät huolellisesti ja miettiä kriittisesti sitä, onko valmiste tai kyseinen elintarvike juuri itselle tarpeen.
Kansanterveyslaitos on Suomessa tutkinut elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia. Tutkimusten mukaan mitään akuuttia vaaraa ei täydentämisestä näytä tällä hetkellä olevan. Kuitenkin esimerkiksi lapset ja raskaana olevat ovat ryhmä, joilla saattaa olla muita suurempi liikasaannin vaara. Toistaiseksi Suomessa ei ole voitu tutkia elintarvikkeiden täydentämisen vaikutuksia lapsilla, mutta aiheen tutkiminen on parhaillaan työn alla.
Tämänhetkisen tiedon perusteella näyttää siltä, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät eniten ne, jotka eivät niitä oikeastaan tarvitsisi. Täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät myös usein ne, jotka käyttävät useita muita ravintolisiä.
Eri maissa on kehitetty malleja, joiden avulla voidaan arvioida vitamiinien ja kivennäisaineiden kokonaissaantia ruokavaliosta. Suomessa mallia on kehittänyt Kansanterveyslaitos. Tanskassa kehitetyn mallin avulla voidaan myös selvittää, miten paljon eri ravintoaineita voidaan turvallisesti käyttää elintarvikkeiden täydentämiseen. Malli ottaa huomioon myös eri ikäryhmien, kuten lasten, ravintoaineiden saannin sekä herkkyyden tiettyjen ravintoaineiden haittavaikutuksille.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.12.2006
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Kaninruokaa älykkäille
#
Valhe, emävale ja tilasto on taas synnyttänyt uskomatonta luettavaa. Southamptonin yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden kasvisruokailun ja älykkyyden välille. Tutkimuksen mukaan älykkäistä brittilapsista tulee useammin vegaaneja.
Tutkimuksessa on selvitetty 8 179 lapsen älykkyys ja hämmästyttävät tulokset tarjottu koko tiedeväen hämmästeltäväksi British Medical Journal -lääkärilehdessä. Kasviksiin ihastuneet ruokailijat olivat viisaampia. Kasviksia syövillä miehillä oli älykkyysosamäärä (ÄO) 106 ja ei-kasvissyöjillä 101. Vastaavat lukemat olivat naisilla 104 ja 99. Sen lisäksi, että tutkimuksen mukaan miehet ovat naisia viisaampia näyttäisi siis kasvisten syönti ennakoivan entistä vankempaa viisautta. En jaksa uskoa tätä.
Tutkijat myöntävätkin, että tilannetta mutkistaa useampi seikka. Saattaa olla, että vihannesten syöntiä enemmän älykkyys ohjaa esimerkiksi laadukkaampien lukuelämysten pariin. Ihan oman terveyden kannalta tosin vihannekset ovat mitä älykkäin valinta.
Ihmetelkää lisää BBC:n artikkelissa 15.12.2006.
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Valhe, emävale ja tilasto on taas synnyttänyt uskomatonta luettavaa. Southamptonin yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden kasvisruokailun ja älykkyyden välille. Tutkimuksen mukaan älykkäistä brittilapsista tulee useammin vegaaneja.
Tutkimuksessa on selvitetty 8 179 lapsen älykkyys ja hämmästyttävät tulokset tarjottu koko tiedeväen hämmästeltäväksi British Medical Journal -lääkärilehdessä. Kasviksiin ihastuneet ruokailijat olivat viisaampia. Kasviksia syövillä miehillä oli älykkyysosamäärä (ÄO) 106 ja ei-kasvissyöjillä 101. Vastaavat lukemat olivat naisilla 104 ja 99. Sen lisäksi, että tutkimuksen mukaan miehet ovat naisia viisaampia näyttäisi siis kasvisten syönti ennakoivan entistä vankempaa viisautta. En jaksa uskoa tätä.
Tutkijat myöntävätkin, että tilannetta mutkistaa useampi seikka. Saattaa olla, että vihannesten syöntiä enemmän älykkyys ohjaa esimerkiksi laadukkaampien lukuelämysten pariin. Ihan oman terveyden kannalta tosin vihannekset ovat mitä älykkäin valinta.
Ihmetelkää lisää BBC:n artikkelissa 15.12.2006.
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)