*
Rasvan tuotekehittely on mennyt liian pitkälle. Selailin äsken Kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaa. Sieltä löytyy margariinia, jota luonnehtisin lähinnä saastuneeksi vedeksi:
Kasvirasvalevite 23% Becel pro-activ extra light (vedellä jatkettua kasvirasvaa)
Tämä oli tarkoitettu huumoriksi. Älkää ottako tätä niin vakavasti! Toisaalta, eihän tuollaista margariinia kukaan järkevä ihminen käytä? Syökää voita ja juokaa vettä juomalasista.
maanantaina, helmikuuta 26, 2007
Skype hypetystä
Ravintoaiheisten kirjoitusten sulattamiseksi saatte nyt vaihteeksi aimo pläjäyksen ravintotoimittajille suunnattua tietoa nettipuheluista. Tämä näyttäisi olevan sellaista Skype-ohjelman hehkutusta, mutta on tässä jutussa ihan hyvää muutakin tietoa.
Ilmaiset Internet-puhelut eivät ole enää asiaan vihkiytyneiden harrastajien yksinoikeus, vaan ne ovat jokaisen tietokoneenkäyttäjän ulottuvilla. Nettipuheluilla voi säästää pitkän pennin niin kaveripiirin yhteydenpidossa kuin ulkomaanpuheluissakin.
Miltä kuulostaisi mahdollisuus puhua tuntikausia ilmaiseksi ystäviesi kanssa toiselle puolelle maailmaa? Entä rajoittamattomat soitot kotimaan lankanumeroihin parin euron kuukausihintaan? Tämä ei ole tulevaisuuden utopiaa, vaan täyttä totta. Internet-puhelut ovat mullistaneet päivittäisen yhteydenpidon teinistä mummoon ja kaveriporukoista yritysmaailmaan.
Internet-puheluiden hyödyntäminen ei enää edellytä syvällistä tietotekniikan asiantuntemusta tai kalliita oheislaitteita. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan vain tietokone, nettiyhteys, kuulokkeet ja mikrofoni, sekä jokin lukuisista maksuttomista puheluohjelmistoista.
Internet-puheluohjelmistoista tunnetuin on Skype, joka on noussut parissa vuodessa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Vuonna 2003 esitelty ohjelmisto on kasvanut nopeasti valtavaan suosioon ja muuttanut pysyvästi puheviestinnän käyttötapoja. Skypellä on jo yli 170 miljoonaa käyttäjää, ja yhtiö arvioi, että jo seitsemän prosenttia kansainvälisistä kaukopuheluista soitetaan Skypellä.
Vireästä kännykkä- ja nettikulttuuristaan tunnettu Suomi kuuluu Skypen käytössä edelläkävijämaihin. "Suomi toimii meille eräänlaisena näyteikkunana siihen, miten Skypeä todennäköisesti käytetään tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat tarttuneet nopeasti Skypen mahdollisuuksiin niin vapaa-ajalla kuin yrityksissäkin. Käyttäjämäärät kasvavat kovaa vauhtia", kertoo Skypen lisäpalveluista vastaava johtaja Jonas Kjellberg.
Skypen maksuttomalla ohjelmistolla voi soittaa ilmaiseksi toisille Skype-käyttäjille kaikkialla maailmassa. Tavallisten puheluiden lisäksi Skype mahdollistaa videoyhteyden keskustelukumppaniin web-kameran avulla. Ohjelmistolla onnistuu lisäksi chat-keskustelu sekä tiedostojen, kuten kuvien lähettäminen. Skype on turvallinen käyttää, sillä kaikki sen liikenne kulkee verkossa vahvasti salattuna.
Euroopan verkkomainontaliiton (EIAA) vuonna 2006 toteuttaman tutkimuksen mukaan jo 45 prosenttia eurooppalaisista käyttää Internetiä päivittäin. Keskimäärin eurooppalaiset Internet-käyttäjät viettävät viikoittain netissä 11 tuntia ja 20 minuuttia. Internet-palveluiden parissa käytetyn ajan lisääntyessä on luontevaa, että myös henkilökohtainen viestintä siirtyy verkkoon. EIAA:n tutkimuksen mukaan viime vuonna jo 15 prosenttia eurooppalaisista nettikäyttäjistä hyödynsi verkkoa myös puheluihin. Määrä kasvoi puolella edellisvuodesta.
Internet-puheyhteyksistä ja chat-palveluista on tullut itsestään selvä osa päivittäistä sosiaalista kanssakäymistä kännykän ja sähköpostin rinnalla. Kaveripiirin pääasialliseksi viestintävälineeksi on nousemassa yhä useammin Skype tai muu Internet-viestintäväline, ja kännykkää käytetään vain silloin, kun toinen osapuoli ei ole tietokoneen äärellä.
Helpotusta koti-ikävään! Skype ja muut pikaviestimet ovat tuoneet helpotusta niin nuorten kuin heidän vanhempiensakin kännykkälaskuihin. Kenties eniten "skypettämisestä" hyötyvät kuitenkin ne, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä ulkomailla asuviin ystäviinsä tai perheenjäseniinsä. Ennen soittelua hillitsivät ulkomaanpuheluiden kalliit hinnat, mutta ilmaisten Internet-puheluiden myötä ei kelloa tarvitse enää vilkuilla.
Kun suomalainen Johanna meni naimisiin australialaisen Glenin kanssa, nettipuheluista löytyi luonteva väline mannertenväliseen yhteydenpitoon. "Kuulin ensi kertaa Skypestä ystäviltäni. Mieheni innostui uudesta mahdollisuudesta jutella säännöllisesti Melbournessa asuvien perheenjäsentensä ja ystäviensä kanssa", Johanna kertoo.
Nyt osat ovat vaihtuneet. Johanna muutti viime syksynä Glenin mukana Australiaan ja hän käyttää Skypeä lähes päivittäin. "Lähettelen pikaviestejä, soitan tietokoneelta toiselle ja hoidan juoksevia asioita SkypeOut-toiminnon avulla. Käytän Skypeä aina ulkomaanpuheluita soittaessani, koska se on yksinkertaisesti edullisin vaihtoehto", Johanna kertoo.
Skypen lisäksi Johanna ja Glen ovat liittäneet tietokoneeseen web-kameran, josta onkin tullut korvaamaton laite. Kun koti-ikävä yllättää, Johanna voi jutella ystävien ja perheen kanssa videokuvan kera. Viime aikoina hän on seurannut tiiviisti hyvän ystävänsä kaksosten kehitystä. "Skype on helpottanut sopeutumistani uuteen kotimaahan merkittävästi. Tiedän, että olen välimatkasta huolimatta aina vain muutaman klikkauksen päässä Suomessa asuvista läheisistäni".
Internet-puhelut ja chat-työkalut ovat löytäneet tiensä kuluttajakäytöstä myös yrityksiin. Skypen kaltaiset ohjelmistot liitetään yhä useammin osaksi yrityksen muuta tietotekniikkaa. "Skype on saavuttanut maailmanlaajuisen suosionsa tarjoamalla helpon ja maksuttoman tavan pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin kaikkialla maailmassa. Yrityskäyttäjien määrä kasvaa kuitenkin todella nopeasti, ja yritykset tuovat jo lähes kolmanneksen Skypen liikevaihdosta", Skypen Jonas Kjellberg sanoo.
Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan 95 prosenttia Skypeä käyttävistä yrityksistä kertoo säästäneensä kustannuksissa ja 80 prosenttia uskoi Skypen myös lisänneen tehokkuutta. Lisäksi 62 prosenttia yrityksistä sanoi asiakasyhteydenpitonsa parantuneen Skypen helppokäyttöisyyden ansiosta. 76 prosenttia vastaajista kertoi yhteistyön kollegojen kanssa lähentyneen. "Internet-tekniikan täysipainoinen hyödyntäminen tuo monille yritykselle selkeän kilpailuedun kustannussäästöjen sekä tehostuneen kommunikaation myötä. Skype onkin löydetty erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä", Kjellberg jatkaa.
Sähköpostiin verrattuna chat on monella tapaa välittömämpi, ja siinä saa heti tiedon viestin perillemenosta. Skype onkin mainio työkalu monelle pienyritykselle, joka haluaa kustannustehokkaan ratkaisun tavallisen puhelimen ja sähköpostin tueksi. Useilla paikkakunnilla toimiva yritys pystyy järjestämään helposti esimerkiksi ilmaisen puhelinneuvottelun viiden henkilön välillä.
Skypen liiketoiminta perustuu maksullisiin lisäpalveluihin, joihin kuuluvat muun muassa puhelut Skypen ja tavallisten puhelinten välillä, vastaajapalvelut ja soitonsiirrot. Skypen uusin versio toi mukanaan myös mahdollisuuden lähettää tekstiviestejä matkapuhelimiin. Viimeisimpänä uutuutena Skype esitteli kiinteähintaisen Skype Pro -palvelun, joka tarjoaa kahden euron kuukausihintaan mm. maksuttomat puhelut kotimaan lankaliittymiin.
Tavallisiin puhelimiin soitettujen SkypeOut-puheluiden hinta riippuu ainoastaan puhelun kohdemaasta, ei siitä mistä soitetaan. Erityisesti suuriin maihin kuten Yhdysvaltoihin soitetut SkypeOut-puhelut ovat merkittävästi edullisempia kuin tavalliset ulkomaanpuhelut.
Skypestä on tullut suosittu työkalu paljon matkustaville, sillä hotellin nettiyhteyden kautta kannettavasta tietokoneesta soitettu SkypeOut-puhelu maksaa useimmiten vain murto-osan oman matkapuhelimen käytöstä ulkomailla. Avointen langattomien verkkojen yleistyessä monet liikematkustajat ovatkin luopuneet lähes kokonaan kännykän käyttämisestä matkoilla.
Skype on saatavilla Windows-, Mac- ja Linux-tietokoneisiin sekä PocketPC-kämmenmikroihin. Ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi Skypen verkkosivuilta, ja sen käyttöön tarvitaan vain tietokone, Internet-yhteys ja mikrofonikuulokkeet. Ohjelmistoa voi myös käyttää tietokoneen tai kannettavan omilla kaiuttimilla ja sisäänrakennetulla mikrofonilla, mutta tällöin puhelun äänenlaatu yleensä kärsii kaikumisen vuoksi.
Skypen käyttöön avautuu lisämahdollisuuksia erilaisten oheislaitteiden ja -palveluiden avulla. Skype tarjoaa mm. yhdessä suomalaisen Lilli Groupin kanssa laite- ja palvelupaketin, joka sisältää Lillille sovitetun Skype-ohjelmiston valmiilla asiakastukikontakteilla, web-kameran, stereokuulokkeet ja 30 minuutin prepaid-setelin Skypen maksullisiin lisäpalveluihin.
Skypen ominaisuuksia ja lisäpalveluita:
Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 26.2.2007
Ilmaiset Internet-puhelut eivät ole enää asiaan vihkiytyneiden harrastajien yksinoikeus, vaan ne ovat jokaisen tietokoneenkäyttäjän ulottuvilla. Nettipuheluilla voi säästää pitkän pennin niin kaveripiirin yhteydenpidossa kuin ulkomaanpuheluissakin.
Miltä kuulostaisi mahdollisuus puhua tuntikausia ilmaiseksi ystäviesi kanssa toiselle puolelle maailmaa? Entä rajoittamattomat soitot kotimaan lankanumeroihin parin euron kuukausihintaan? Tämä ei ole tulevaisuuden utopiaa, vaan täyttä totta. Internet-puhelut ovat mullistaneet päivittäisen yhteydenpidon teinistä mummoon ja kaveriporukoista yritysmaailmaan.
Internet-puheluiden hyödyntäminen ei enää edellytä syvällistä tietotekniikan asiantuntemusta tai kalliita oheislaitteita. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan vain tietokone, nettiyhteys, kuulokkeet ja mikrofoni, sekä jokin lukuisista maksuttomista puheluohjelmistoista.
Internet-puheluohjelmistoista tunnetuin on Skype, joka on noussut parissa vuodessa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Vuonna 2003 esitelty ohjelmisto on kasvanut nopeasti valtavaan suosioon ja muuttanut pysyvästi puheviestinnän käyttötapoja. Skypellä on jo yli 170 miljoonaa käyttäjää, ja yhtiö arvioi, että jo seitsemän prosenttia kansainvälisistä kaukopuheluista soitetaan Skypellä.
Vireästä kännykkä- ja nettikulttuuristaan tunnettu Suomi kuuluu Skypen käytössä edelläkävijämaihin. "Suomi toimii meille eräänlaisena näyteikkunana siihen, miten Skypeä todennäköisesti käytetään tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat tarttuneet nopeasti Skypen mahdollisuuksiin niin vapaa-ajalla kuin yrityksissäkin. Käyttäjämäärät kasvavat kovaa vauhtia", kertoo Skypen lisäpalveluista vastaava johtaja Jonas Kjellberg.
Skypen maksuttomalla ohjelmistolla voi soittaa ilmaiseksi toisille Skype-käyttäjille kaikkialla maailmassa. Tavallisten puheluiden lisäksi Skype mahdollistaa videoyhteyden keskustelukumppaniin web-kameran avulla. Ohjelmistolla onnistuu lisäksi chat-keskustelu sekä tiedostojen, kuten kuvien lähettäminen. Skype on turvallinen käyttää, sillä kaikki sen liikenne kulkee verkossa vahvasti salattuna.
Euroopan verkkomainontaliiton (EIAA) vuonna 2006 toteuttaman tutkimuksen mukaan jo 45 prosenttia eurooppalaisista käyttää Internetiä päivittäin. Keskimäärin eurooppalaiset Internet-käyttäjät viettävät viikoittain netissä 11 tuntia ja 20 minuuttia. Internet-palveluiden parissa käytetyn ajan lisääntyessä on luontevaa, että myös henkilökohtainen viestintä siirtyy verkkoon. EIAA:n tutkimuksen mukaan viime vuonna jo 15 prosenttia eurooppalaisista nettikäyttäjistä hyödynsi verkkoa myös puheluihin. Määrä kasvoi puolella edellisvuodesta.
Internet-puheyhteyksistä ja chat-palveluista on tullut itsestään selvä osa päivittäistä sosiaalista kanssakäymistä kännykän ja sähköpostin rinnalla. Kaveripiirin pääasialliseksi viestintävälineeksi on nousemassa yhä useammin Skype tai muu Internet-viestintäväline, ja kännykkää käytetään vain silloin, kun toinen osapuoli ei ole tietokoneen äärellä.
Helpotusta koti-ikävään! Skype ja muut pikaviestimet ovat tuoneet helpotusta niin nuorten kuin heidän vanhempiensakin kännykkälaskuihin. Kenties eniten "skypettämisestä" hyötyvät kuitenkin ne, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä ulkomailla asuviin ystäviinsä tai perheenjäseniinsä. Ennen soittelua hillitsivät ulkomaanpuheluiden kalliit hinnat, mutta ilmaisten Internet-puheluiden myötä ei kelloa tarvitse enää vilkuilla.
Kun suomalainen Johanna meni naimisiin australialaisen Glenin kanssa, nettipuheluista löytyi luonteva väline mannertenväliseen yhteydenpitoon. "Kuulin ensi kertaa Skypestä ystäviltäni. Mieheni innostui uudesta mahdollisuudesta jutella säännöllisesti Melbournessa asuvien perheenjäsentensä ja ystäviensä kanssa", Johanna kertoo.
Nyt osat ovat vaihtuneet. Johanna muutti viime syksynä Glenin mukana Australiaan ja hän käyttää Skypeä lähes päivittäin. "Lähettelen pikaviestejä, soitan tietokoneelta toiselle ja hoidan juoksevia asioita SkypeOut-toiminnon avulla. Käytän Skypeä aina ulkomaanpuheluita soittaessani, koska se on yksinkertaisesti edullisin vaihtoehto", Johanna kertoo.
Skypen lisäksi Johanna ja Glen ovat liittäneet tietokoneeseen web-kameran, josta onkin tullut korvaamaton laite. Kun koti-ikävä yllättää, Johanna voi jutella ystävien ja perheen kanssa videokuvan kera. Viime aikoina hän on seurannut tiiviisti hyvän ystävänsä kaksosten kehitystä. "Skype on helpottanut sopeutumistani uuteen kotimaahan merkittävästi. Tiedän, että olen välimatkasta huolimatta aina vain muutaman klikkauksen päässä Suomessa asuvista läheisistäni".
Internet-puhelut ja chat-työkalut ovat löytäneet tiensä kuluttajakäytöstä myös yrityksiin. Skypen kaltaiset ohjelmistot liitetään yhä useammin osaksi yrityksen muuta tietotekniikkaa. "Skype on saavuttanut maailmanlaajuisen suosionsa tarjoamalla helpon ja maksuttoman tavan pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin kaikkialla maailmassa. Yrityskäyttäjien määrä kasvaa kuitenkin todella nopeasti, ja yritykset tuovat jo lähes kolmanneksen Skypen liikevaihdosta", Skypen Jonas Kjellberg sanoo.
Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan 95 prosenttia Skypeä käyttävistä yrityksistä kertoo säästäneensä kustannuksissa ja 80 prosenttia uskoi Skypen myös lisänneen tehokkuutta. Lisäksi 62 prosenttia yrityksistä sanoi asiakasyhteydenpitonsa parantuneen Skypen helppokäyttöisyyden ansiosta. 76 prosenttia vastaajista kertoi yhteistyön kollegojen kanssa lähentyneen. "Internet-tekniikan täysipainoinen hyödyntäminen tuo monille yritykselle selkeän kilpailuedun kustannussäästöjen sekä tehostuneen kommunikaation myötä. Skype onkin löydetty erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä", Kjellberg jatkaa.
Sähköpostiin verrattuna chat on monella tapaa välittömämpi, ja siinä saa heti tiedon viestin perillemenosta. Skype onkin mainio työkalu monelle pienyritykselle, joka haluaa kustannustehokkaan ratkaisun tavallisen puhelimen ja sähköpostin tueksi. Useilla paikkakunnilla toimiva yritys pystyy järjestämään helposti esimerkiksi ilmaisen puhelinneuvottelun viiden henkilön välillä.
Skypen liiketoiminta perustuu maksullisiin lisäpalveluihin, joihin kuuluvat muun muassa puhelut Skypen ja tavallisten puhelinten välillä, vastaajapalvelut ja soitonsiirrot. Skypen uusin versio toi mukanaan myös mahdollisuuden lähettää tekstiviestejä matkapuhelimiin. Viimeisimpänä uutuutena Skype esitteli kiinteähintaisen Skype Pro -palvelun, joka tarjoaa kahden euron kuukausihintaan mm. maksuttomat puhelut kotimaan lankaliittymiin.
Tavallisiin puhelimiin soitettujen SkypeOut-puheluiden hinta riippuu ainoastaan puhelun kohdemaasta, ei siitä mistä soitetaan. Erityisesti suuriin maihin kuten Yhdysvaltoihin soitetut SkypeOut-puhelut ovat merkittävästi edullisempia kuin tavalliset ulkomaanpuhelut.
Skypestä on tullut suosittu työkalu paljon matkustaville, sillä hotellin nettiyhteyden kautta kannettavasta tietokoneesta soitettu SkypeOut-puhelu maksaa useimmiten vain murto-osan oman matkapuhelimen käytöstä ulkomailla. Avointen langattomien verkkojen yleistyessä monet liikematkustajat ovatkin luopuneet lähes kokonaan kännykän käyttämisestä matkoilla.
Skype on saatavilla Windows-, Mac- ja Linux-tietokoneisiin sekä PocketPC-kämmenmikroihin. Ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi Skypen verkkosivuilta, ja sen käyttöön tarvitaan vain tietokone, Internet-yhteys ja mikrofonikuulokkeet. Ohjelmistoa voi myös käyttää tietokoneen tai kannettavan omilla kaiuttimilla ja sisäänrakennetulla mikrofonilla, mutta tällöin puhelun äänenlaatu yleensä kärsii kaikumisen vuoksi.
Skypen käyttöön avautuu lisämahdollisuuksia erilaisten oheislaitteiden ja -palveluiden avulla. Skype tarjoaa mm. yhdessä suomalaisen Lilli Groupin kanssa laite- ja palvelupaketin, joka sisältää Lillille sovitetun Skype-ohjelmiston valmiilla asiakastukikontakteilla, web-kameran, stereokuulokkeet ja 30 minuutin prepaid-setelin Skypen maksullisiin lisäpalveluihin.
Skypen ominaisuuksia ja lisäpalveluita:
- Ilmaiset ääni- ja videopuhelut toisille Skypen käyttäjille
- •Skype Pro -palvelu, joka mahdollistaa kahden euron kuukausihinnalla puhelut kotimaan lankaliittymiin ilman minuuttiveloitusta
- •Edulliset SkypeOut-puhelut tavallisiin puhelimiin
- •Puhelinneuvottelut enintään viiden henkilön kesken
- •SkypeIn-numero, jonka avulla Skypeen voi soittaa tavallisista puhelimista
- •Vastaajapalvelu Skype-soitoille ja tavallisille puheluille
- •Tekstiviestit matkapuhelimiin
- •Soitonsiirto toiseen Skype-tunnukseen tai tavalliseen puhelimeen
Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 26.2.2007
sunnuntai, helmikuuta 25, 2007
Transseja nolla - sitten on hyvä olla!
**
Kun muualla maailmassa käynnistetään tempauksia teollisten transrasvojen vähentämisen puolesta, Suomessa viralliset tahot reagoivat tilanteeseen vaikenemalla perisuomalaiseen tapaan asiasta. Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen Fineli-ravintotietokannasta on vähin äänin poistettu tiedot ravintoaineiden transrasvapitoisuuksista! Ainoat tahot, jotka pitävät (teollisten) transrasvojen vaaroista valistamista arvossaan, ovat:
Transseja nolla, nyt on hyvä olla!
Rakkaat suomalaiset! Ottakaa selvää teollisista transrasvoista, painostakaa elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavia viranomaisiamme, ostakaa mahdollisimman vähän jalostettuja elintarvikkeita, huomioikaa teollisten transrasvojen aiheuttama terveysriski, suosikaa puhdasta ja monipuolista kotiruokaa.
Lukekaa lisää transrasvoista esimerkiksi Anja Nysténin erinomaisesta nettikirjoituksesta tai minun omasta nettikirjastani (Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 10 euroa). Vasabladet kirjoittaa tänään (25.2.2007) transrasvoista: Annika Aho. Inga gränser för farliga fetter (Vaarallisille rasvoille ei raja-arvoja)
Aiemmin olen kirjoittanut näin transrasvoista:
Apinakin sen tietää - transrasvat lihottavat
Kellogg vähentää transrasvojen käyttöä
Kentucky Fried Chicken luopuu lähes täysin transrasvoista
Kovaa vääntöä transrasvasta
Transrasvat aiheuttavat hedelmättömyyttä
Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi
Transrasvat kuriin rapakon takana
Transrasvat pois pikaruoasta
Transrasvat puhuttelevat Pohjoismaissa
Kun muualla maailmassa käynnistetään tempauksia teollisten transrasvojen vähentämisen puolesta, Suomessa viralliset tahot reagoivat tilanteeseen vaikenemalla perisuomalaiseen tapaan asiasta. Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen Fineli-ravintotietokannasta on vähin äänin poistettu tiedot ravintoaineiden transrasvapitoisuuksista! Ainoat tahot, jotka pitävät (teollisten) transrasvojen vaaroista valistamista arvossaan, ovat:
- vaihtoehtoisia ruokavalioita suosivat yhteisöt
- eräs eduskuntaan pyrkivä ehdokas
- yksittäiset valveutuneet kansalaiset
Transseja nolla, nyt on hyvä olla!
Rakkaat suomalaiset! Ottakaa selvää teollisista transrasvoista, painostakaa elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavia viranomaisiamme, ostakaa mahdollisimman vähän jalostettuja elintarvikkeita, huomioikaa teollisten transrasvojen aiheuttama terveysriski, suosikaa puhdasta ja monipuolista kotiruokaa.
Lukekaa lisää transrasvoista esimerkiksi Anja Nysténin erinomaisesta nettikirjoituksesta tai minun omasta nettikirjastani (Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 10 euroa). Vasabladet kirjoittaa tänään (25.2.2007) transrasvoista: Annika Aho. Inga gränser för farliga fetter (Vaarallisille rasvoille ei raja-arvoja)
Aiemmin olen kirjoittanut näin transrasvoista:
Apinakin sen tietää - transrasvat lihottavat
Kellogg vähentää transrasvojen käyttöä
Kentucky Fried Chicken luopuu lähes täysin transrasvoista
Kovaa vääntöä transrasvasta
Transrasvat aiheuttavat hedelmättömyyttä
Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi
Transrasvat kuriin rapakon takana
Transrasvat pois pikaruoasta
Transrasvat puhuttelevat Pohjoismaissa
perjantaina, helmikuuta 23, 2007
Ruokavalioiden TOP78
*
Kommentointi on varsin vilkasta!
Hämmästellään yhdessä erilaisten laihdutus-, elämänhallinta ja terveysdieettien lukumäärää. Listasijoitus määräytyy salaisen laskukaavan mukaan, johon sisältyy mm. laskelma tieteellisten tutkimustöiden lukumäärästä, ruokavalion järkevyydestä ja käyttökelpoisuudesta. Mitä korkeammalla listalla ruokavalio esiintyy, sitä todennäköisempää on, että dieettiin kannattaa uhrata aikaa ja rahaa. Dieetti on sitä lähempänä huuhaata, mitä alimpana listalla se esiintyy. Viime aikoina mm. vähähiilihydraattisista dieeteistä on julkaistu varsin runsaasti korkealuokkaisia tutkimustöitä ja näiden dieettien listasijoitus on jonkin verran noussut. Ravitsemus herättää tunteita ja vuorenvarmasti tämä lista myös kuohuttaa monien mieliä. Teidän kannattaa protestoida mikäli havaitsette suosikkidieettinne jääneen epäilyttävän kauas kärjestä. Perehdyn tilanteeseen ja korjaan mahdollisesti sijoituksen seuraavalla päivityskerralla mikäli siihen on aihetta. Suoranaisiin virheisiin puutun välittömästi. Huomioikaa, että tämä on minun henkilökohtainen käsitykseni ruokavalioiden järjestyksestä ja kenenkään ei pidä listan takia menettää yöuniaan!
Suluissa näkyy edellinen listasijoitus.
Kommentointi on varsin vilkasta!
Hämmästellään yhdessä erilaisten laihdutus-, elämänhallinta ja terveysdieettien lukumäärää. Listasijoitus määräytyy salaisen laskukaavan mukaan, johon sisältyy mm. laskelma tieteellisten tutkimustöiden lukumäärästä, ruokavalion järkevyydestä ja käyttökelpoisuudesta. Mitä korkeammalla listalla ruokavalio esiintyy, sitä todennäköisempää on, että dieettiin kannattaa uhrata aikaa ja rahaa. Dieetti on sitä lähempänä huuhaata, mitä alimpana listalla se esiintyy. Viime aikoina mm. vähähiilihydraattisista dieeteistä on julkaistu varsin runsaasti korkealuokkaisia tutkimustöitä ja näiden dieettien listasijoitus on jonkin verran noussut. Ravitsemus herättää tunteita ja vuorenvarmasti tämä lista myös kuohuttaa monien mieliä. Teidän kannattaa protestoida mikäli havaitsette suosikkidieettinne jääneen epäilyttävän kauas kärjestä. Perehdyn tilanteeseen ja korjaan mahdollisesti sijoituksen seuraavalla päivityskerralla mikäli siihen on aihetta. Suoranaisiin virheisiin puutun välittömästi. Huomioikaa, että tämä on minun henkilökohtainen käsitykseni ruokavalioiden järjestyksestä ja kenenkään ei pidä listan takia menettää yöuniaan!
Suluissa näkyy edellinen listasijoitus.
- (1) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset
- (3) Glykeeminen indeksi ("verensokeriblues")
- (2) Ortoglykeeminen painonhallinta
- ( - ) Kiloklubi ohjelma
- ( - ) Keventäjät ohjelma
- (5) Kasvisruokavalio
- (4) ENE-dieetti (VLCD-dieetti, Nutrifast-dieetti)
- ( - ) Harvardin dieetti
- (11) Zone dieetti (Barry Searsin dieetti)
- (9) Atkinsin dieetti (ketogeeninen dieetti)
- (7) Omenalla ohuemmaksi dieetti
- (6) Painonvartijat
- (12) Montignac
- ( - ) Nutrilett
- (8) Näkkileipädieetti
- (10) Pritikinin dieetti
- (14) Välimeren dieetti
- ( - ) Mercolan dieetti ("Ilman viljaa" -dieetti)
- ( - ) Bernsteinin dieetti
- (15) Kosher-dieetti
- ( - ) Schwarzbeinin menetelmä
- (17) Mammadieetti
- (18) Elävä ravinto
- ( - ) Sugar Busters -dieetti
- ( - ) Lutzin dieetti
- (16) Body for Life
- (19) Fuhrmanin dieetti
- (20) Gersonin dieetti
- (21) Okinawan dieetti
- (22) Total Wellbeing Dieetti
- ( - ) Pellinki-dieetti ("Heikkilän" ruokavalio)
- ( - ) H-limit-dieetti ("Loikkasen ruokavalio")
- (13) Scarsdalen dieetti
- (27) Kivikauden dieetti (Paleodieetti)
- ( - ) Tohtori Pakarisen dieetti
- (24) Gluteeni-kaseiinivapaa dieetti
- (26) Perunadieetti
- (28) Makrobioottinen dieetti
- (29) Evoluutiodieetti
- (30) Robbinsin dieetti
- (31) Grahamin dieetti
- ( - ) Hellerien dieetti ("Hiilihydraattiriippuvaisen dieetti")
- (32) Perriconen dieetti
- (33) Laihduttaminen kaloreita laskemalla
- (25) Fit for Life ("Elämäsi kuntoon")
- (34) Riisidieetti (Duke University Diet)
- ( - ) Allévo ohjelma
- (36) Hunza dieetti
- ( - ) Ezrin dieetti ("Rasvasi avulla hoikaksi", Insulin control diet)
- (37) Vichyvesi dieetti
- (38) Aineenvaihdunta dieetti
- (39) Seksidieetti
- ( - ) Hamptons dieetti
- (52) Herbalife
- (40) Hollywood dieetti (South Beach Diet)
- (41) Detox dietti
- ( - ) Go-dieetti
- ( - ) Protein Power -dieetti
- (42) Korkeaproteiininen dieetti
- (43) Stillmanin dieetti
- (44) Hedelmädieetti
- (35) Kaalisoppadieetti
- ( - ) Easy Body ohjelma
- (45) Halleluja dieetti
- (46) Best bet dietti
- (47) Craigin ohjelma
- (48) Mehiläisen dieetti
- ( - ) Rasvanhuuhteludieetti ("Fat Flush", Gittlemanin dieetti)
- (49) Ananasdieetti
- (50) Lentoemäntä dieetti (4 päivän ihmedieetti, uranaisen dieetti)
- (51) Israelin armeijadieetti
- (53) Yhden päivän juomadieetti
- ( - ) Pysy solakkana CD
- (54) Veriryhmädieetti (D'Adamon Dieetti)
- (55) Roskaruokadieetti
- (56) Tietokonehakkerin dieetti (Hacker's diet)
- (57) Buddhalaisdieetti
- (58) Valoravinto (Breatharian diet)
Kansan terveys vastaan Kansanterveyslaitos
*
Elämme jännittävää kansalaisvaikuttamisen aikakautta. Terveystietoiset ja asiantuntevat suomalaiset kysyvät ja kommentoivat tässä blogissa, netin keskustelupalstoilla, luennoilla ja puhelimessa yhä hanakammin terveyteen ja ravintoon liittyviä asioita. Tässä muutamia aitoja kannanottoja viime kuukausilta:
Elämme jännittävää kansalaisvaikuttamisen aikakautta. Terveystietoiset ja asiantuntevat suomalaiset kysyvät ja kommentoivat tässä blogissa, netin keskustelupalstoilla, luennoilla ja puhelimessa yhä hanakammin terveyteen ja ravintoon liittyviä asioita. Tässä muutamia aitoja kannanottoja viime kuukausilta:
- miten on mahdollista, että lisääntyneestä ravitsemusvalistuksesta huolimatta kansa jatkaa lihomistaan? Eivätkö kansalliset ravitsemussuositukset toimikaan niin kuin luvataan? Miksi ruis ei suojaa suomalaisia? Minun osaltani ruisleivän kritiikki kohdistuu siihen, että eri kuitutyyppejä ei eritellä ja että ruista hypetetään, vaikka siinä niitä geeliytyviä ei kovin paljon olekaan. Rasvat on karsittu minimiin kaupoista, miten voidaan syyttää rasvaa lihomisepidemiasta, ehkä syy onkin sokerissa?
- voisiko olla niin, että valtimonkovettumatauti johtuisi korkeasta verenpaineesta eikä siitä korkeasta kolesterolista?
- onko ravintomme viime vuosina köyhtynyt ja sen takia pitää ottaa niitä ravintolisiä?
- moni asiantuntija valvoo tarkkaan omaa tutkimusaluettaan ja kieltäytyy lausumasta mitään sellaista joka vähäisessäkään määrin osoittaisi, että hän olisi itse tehnyt pienintäkään virhearviointia koskien terveyttä ja ravitsemusta. Eikö tämä ole aika kummallista maailmassa jossa koko ajan tehdään virheitä, pieniä ja suuria?
- tutkijat ovat riippuvaisia elintarvike- ja lääketeollisuuden sponsoroinnista. Ei kai tutkija omaa oksaansa lähde sahaamaan?
Ribes Nigrum Rules!
Mustaherukka (lat. Ribes nigrum) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toimesta valittu vuoden 2007 rohdoskasviksi. Mustaherukka ansaitsi arvonimensä pitkän käyttöhistoriansa, monipuolisten ominaisuuksiensa sekä terveydellisistä ominaisuuksistaan saadun laajan tutkimustiedon perusteella, sanotaan perusteluissa.
Mustaherukka eli mustaviinimarja on tuttu puutarhamarja, jota hyödynnetään Suomessa monipuolisesti muun muassa vitamiinipitoisena ruokamarjana, mehuna, hilloina, viininä, liköörinä ja teeaineksena. Rohdoskäytössä sitä käytetään ravintolisinä yleisimmin sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mustaherukka on turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin.
Edellisinä vuosina vuoden rohdoskasviksi on valittu seuraavat rohdoskasvit:
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 23.2.2007
Mustaherukka eli mustaviinimarja on tuttu puutarhamarja, jota hyödynnetään Suomessa monipuolisesti muun muassa vitamiinipitoisena ruokamarjana, mehuna, hilloina, viininä, liköörinä ja teeaineksena. Rohdoskäytössä sitä käytetään ravintolisinä yleisimmin sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mustaherukka on turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin.
Edellisinä vuosina vuoden rohdoskasviksi on valittu seuraavat rohdoskasvit:
| 2006 | Inkivääri |
| 2005 | Tyrni |
| 2004 | Mustikka |
| 2003 | Ruusujuuri |
| 2002 | Oliivipuu |
| 2001 | Karpalo |
| 2000 | Neidonhiuspuu |
| 1999 | Rannikkomänty |
| 1998 | Mäkikuisma |
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 23.2.2007
torstaina, helmikuuta 22, 2007
Lihavuus ja moraali
**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti!
Lihavuus on minulla kestosuosikkina. Tällaista olen aiemmin kirjoittanut lihavuudesta:
Lihavuudesta on totuttu keskustelemaan lähinnä lääketieteen ja terveyshaittojen näkökulmasta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että lääketiede on jo pitkään yksin hallinnut sekä tietoa että tulkintoja lihavuudesta. Lihavuuden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia ja merkityksiä on selvästi tutkittu liian vähän. Viime vuosina tilanne on alkanut muuttua ja tällä hetkellä lihavuuden tutkimusta pohditaan yhä laajemmasta näkökulmasta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Tutkimusten ja tieteellisenkin keskustelun kohteiksi ovat nousseet mm. lihavuuden sosiaaliset rakenteet, lihavuuden leima ja kaikki sen erilaiset seuraukset, kuten syrjintä ja keskustelun sivuuttaminen, näkyvyys mediassa sekä ihmisten henkilökohtaiset kokemukset lihavuudesta.
On käynyt yhä selvemmäksi, että lihavuus ei ole pelkkä terveyskysymys, vaan sen merkitys ja seuraukset ovat huomattavasti moninaisemmat. Lihavuudella on niin kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset kuin psykologiset ulottuvuutensa. Vaikka lihavuudesta on keskusteltu paljon, väitän, että julkisen keskustelun perusteella on erittäin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa lihavuudesta ja sen eri merkityksistä. Lihavuusuutisointi on usein varsin asenteellista, sirpaleiseen tietoon perustuvaa ja epäanalyyttistä, joskus myös varsin sensaatiohakuista. Julkisessa lihavuuskeskustelussa näyttää lisäksi usein sekoittuvan yhdeksi sekavaksi vyyhdeksi nämä kaikki asiat:
Hoikkuusihanteesta tulee normi, johon kaikkien odotetaan pyrkivän. Kun normaalin terveen ruumiin käsitetään tarkoittavan vain hoikkaa ruumista, mikä tahansa muu ruumiin koko tai paino nähdään poikkeavuutena ja korjattavana vikana. Hoikkuusnormin rikkomisesta seuraava rangaistus, leimautuminen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden väheneminen, on niin ankara, että on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, että lihavuudesta eroon pääsemisestä tulee monelle myös sosiaalinen pakko.
Lihavuuden katsotaan olevan ikään kuin ulkoisena merkkinä henkilön heikosta luonteesta ja huonosti hallituista elämäntavoista. Lihavuutta pidetään yleisesti esimerkiksi merkkinä laiskuudesta, ahneudesta, sairaudesta, itsekontrollin puutteesta ja heikoista älyn lahjoista. Varsin yleisesti oletetaan, että lihavuuden ja mainittujen ominaisuuksien välillä on selvä syyseuraussuhde. Vastuun painonhallinnasta katsotaan olevan henkilökohtainen ja siinä epäonnistuminen nähdään henkilökohtaisena ongelmana. Lihavuudesta syytetään lihavaa itseään, ja näin ollen myös lihavuuden seuraukset jäävät yksilön itsensä kannettaviksi. Ehkä juuri siitä syystä, että lihavuus nähdään itse aiheutettuna tilana, lihavuuden leimaa ja sen seurauksia pidetään usein oikeutettuina. Lihavuudesta on edelleen sallittua esittää mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka jostain muusta ruumiillisesta erosta, puhuttaessa nähtäisiin asenteellisina, syrjivinä, sivuasioina ja tätä ihmisryhmää leimaavina.
Joidenkin tutkimusten mukaan kuviteltu tai todellinen lihavuus on yksi naisten syyllisyyden ja häpeän tunteiden tärkeimpiä lähteitä. Ei ole siten mikään ihme, että niin moni normaalipainoinenkin nainen laihduttaa jatkuvasti. Yksi lihavuuden leiman seurauksia on, että lihavuus nähdään jonkinlaisena välitilana vaikka usein lihavuus on pysyvä ominaisuus. Pysyvästi lihavaa ihmistä ei yksinkertaisesti sallita. Tämä on yksi lihavuudella leimaamisen vakavimpia seurauksia. Jos katsotaan, että ruumis on yksilöllisyyden perusta, jatkuvalla kyseenalaistamisella, on väistämättä seurauksensa. Vaikka lihavuutta ei ole pystytty konkreettisesti hävittämään, lihava ihminen on saatu subjektina katoamaan.
Vakavaksi vetää lihavuuden vertaaminen kulkutautiin. Suomalaisessain keskustelussa lihavuuttaa on kutsuttu epidemiaksi, joka leviää kontrolloimattomasti. Lihavuuden sanotaan uhkaavan kansan- ja eritoten lasten ja nuorten terveyttä sekä johtavan lyhentyneeseen elinaikaennusteeseen. Britannian lehdistössä todettiin tylysti, että nykylapset kuolevat ennen vanhempiaan lihavuuden vuoksi. Odottavien äitien lihavuuden otsikoitiin taas vaarantavan syntymättömän lapsen terveyden. Lyhyessä ajassa media teki lihavuudesta koko kansan olemassaoloa uhkaava ensisijainen tekijä. Keskustelussa olivat vahvasti läsnä ihmisryhmän syyllistäminen ja paheksunta. Lihavien lisäksi samalla syyllistettiin lasten vanhemmat vastuuttomasta lasten kasvattamisesta.
Lihavuudesta tiedottaminen on usein yksipuolista. Mediassa käytetään enimmäkseen lihavuuden haittoja korostavia tutkimuksia. Samaten puhutaan lähes yksinomaan laihduttamisen eduista, mutta sivuutetaan tutkimus, jossa laihduttamisen haitalliset seuraukset ovat tulleet esiin. Erityisesti lääketieteelliseen lihavuustutkimukseen suhtaudutaan mediassa edelleen usein kyseenalaistamatta, aivan kuin tähän tietoon ei liittyisi lainkaan ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaikuttimia. Esimerkiksi turhan harvoin näkee mainittavan elintarviketeollisuuden, lääketeollisuuden tai laihdutusbisneksen roolia lihavuusongelman ylläpitäjinä tai mahdollista eturistiriitaa ja eettistä ongelmaa, joka syntyy, kun lääketehtaiden palkkalistoilla olevat laihdutusvalmisteiden kehittäjät ovat mukana asiantuntijoina kansallisten terveystavoitteiden laadinnassa.
Toisinaan media myös levittää väärää tai värittynyttä tietoa, millä voi olla vakavia seurauksia. Tästä erinomainen esimerkki on Isossa-Britanniassa julkisuuteen päästetty tieto, jonka mukaan lihavuuden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi saa avustusta 899 100 brittiä. Esitetty luku oli päätähuimaava ja lopulta kävikin ilmi, että oikea luku oli 900! Toinen esimerkki: kesän alussa vuonna 2004 Ison-Britannian ja Suomenkin lehdistössä nousi kohu kolmevuotiaasta lapsesta, joka oli lööppien mukaan kuollut lihavuuteen. Otsikot olivat sensaatiohakuisia, kuten "lapsi tukehtui omaan läskiinsä". Lapsen vanhempia syytettiin avoimesti lapsen vastuuttomuudesta ja huonosta kohtelusta ja tapausta käytettiin mediauutisoinnin perusteella myös varoittavana esimerkkinä Ison-Britannian alahuoneen nimeämän terveyskomitean lihavuusraportissa. Kävi kuitenkin pian ilmi, että lapsella oli ollut perinnöllinen sairaus, joka oli kyllä havaittu, mutta liian myöhään, jotta lapsi olisi voitu pelastaa.
Lähde: Hannele Harjunen. Lihavuus ja moraalinen paniikki. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (4): 412-417, 2004
Tätä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti!
Lihavuus on minulla kestosuosikkina. Tällaista olen aiemmin kirjoittanut lihavuudesta:
- Itsetunto ja laihdutus
- Laiha läski voi olla sydäntautiriskissä
- Laihdutus ei takaa onnellisuutta
- Laila Snellman tosi-TV:n uhri
- Makean ja serotoniinin välinen yhteys löytynyt
- Miehet syövät herkemmin liikaa ruokaa kuin naiset
- Naisten masennus voi johtua yksipuolisesta ravitsemuksesta
- Puolet naisen elämästä kuluu laihduttamiseen!
- Ruoka on naisille herkkä asia
- Ylipaino ahdistaa
- Ylipainoiset eivät oikeasti haluakaan laihtua
- Aikuistuminen on terveydelle vaarallista
- Amerikkalaisten lihomiselle ei näy loppua
- Elääkö sinussa pieni Firmicutes?
- Et ole yksin - maailmassa on miljardi ylipainoista
- Jo nelivuotiaat lapset liian lihavia Ruotsissa!
- Joka viides poika ylipainoinen
- Keski-iässä riittää vaaroja
- Laihduttaminen on vaikeaa
- Laihduttaminen saattaa pienentää rintasyövän vaaraa
- Laihtunut taiteilija - Raimo Auvinen
- Lasten painonhallinta aloitettava nyt eikä 15. päivä!
- Lievä lihavuus ei ole niin vaarallista sydäntautia sairastavalle
- Lihava vauvana - lihava aikuisena
- Lihavat hoikkia useammin naimisissa
- Lihavilla kohonnut rintasyöpäriski
- Lihavuuden hoito tulee kalliiksi
- Lihavuudesta suuremmat kulut kuin tupakoinnista
- Lihavuus aiheuttaa munuaishäiriöitä
- Lihavuus maksaa
- Lihavuus on haudanvakava asia
- Lihavuus on saavuttanut epidemian mittasuhteet
- Lihavuus on tulehdustauti
- Lihavuus on tulehdustauti - mikä sytyttää tulen?
- Lihavuusepidemian torjuntaa yhteistyöllä
- Lihavuuslääkkeen laiton nettimyynti
- Lihavuuteen liittyvät sairausriskit
- Liikapaino ja tupakka ovat huono yhdistelmä
- Lukiotytöt laihduttavat Amerikassa
- Lähes jokainen amerikkalainen kohta liian lihava
- Lähes jokainen helsinkiläinen lihava
- Mikä meitä suomalaisia lihottaa?
- Miten kertoa lihavalle että olisi syytä laihduttaa?
- Nestle mukaan laihdutusbisnekseen
- Onko olemassa lihottavia viruksia?
- Raimo Auvinen - hiihtosankari!
- Raisiolainen rekkakuski laihdutti vuodessa 99 kg!
- Ravintokurssi käyntiin Keltaisessa Talossa
- Ruoka maistuu välillä liaankin hyvältä
- Ruoka on lihavan lapsen ainoa lohtu
- Ruokahalu suurimmillaan syksyllä
- Suomalaiset lihovat
- Suomessa pelataan vyötärölihavuuden suhteen venäläistä rulettia
- Suurin osa maailman lihavista ovat kiinalaisia!
- Television katselu lisää lasten ylipainoa
- Tätä minä en ymmärrä
- Vahvaa näyttöä sen puolesta, että lihavuus on tulehdustila
- Varo internetin kautta myytäviä laihdutusvalmisteita!
- Vatsan alueen rasvakudosta on syytä pelätä
- Vyötärölihavuus ei ehkä olekaan niin vaarallista?
- Ylipaino on krooninen tulehdustila
- Äidin asenne vaikuttaa nuoren laihduttamiseen
- Älä päästä lastasi lihomaan!
- 12 000 askelta päivässä pitää kilot kurissa
- Bioaktiiviset aineet painonhallinnassa
- Christerin toimiva laihdutusohjelma
- Det dagliga brödet
- Eksyneet solut löydetty lihavuuden syyksi!
- Hiljaa hyvä tulee
- Iltasyöminen ei olekaan haitallista painonhallinnassa
- Jättäkää sokeriset virvoitusjuomat ostamatta!
- Kaikki dieetit toimivat - periaatteessa
- Kaikki puhuvat nyt rokotteesta lihomiseen
- Laihdu ilman nälkää
- Laihdutuksen lyhyt oppimäärä
- Laihdutusdietti 80 vuoden takaa
- Laihtuakseen ihmisen pitää liikkua
- Liikaa ruokaa kasataan lautaselle
- Liikkukaa - se on terveellistä!
- Liikuntadieetti toimii
- Liikuntadieetti toimii - kokeile sinäkin!
- Liikuttavaa terveystietoa
- Makeat virvokejuomat lihottavat
- Ole johdonmukainen laihdutuksessa
- Onnellisen elämän salaisuuksia
- Painon pudottaminen helpompaa kuin sen säilyttäminen
- Painonhallinnassa tärkeintä elämäntapojen muutos
- Painonhallinnasta a la Forsius
- Puoli tuntia liikuntaa päivässä pitää lääkärin ja lääkkeet loitolla
- Rasvan vähentämisestä harvinaisen vähän hyötyä
- Rokote lihomiseen
- Sokerittomat limsat taitavat lihottaa
- Takaisin luolaanko?
- Tshekkiläinen tapa laihtua
- Työikäiset makaavat
- Uusiin ravitsemussuosituksiin kirjattu nyt myös liikuntasuositukset
- Vahva näyttö liikunnan merkityksestä painonhallinnassa
- Viisas laihduttaja syö pienemmästä kulhosta
- Välipalaton laihdutuskuuri
- Atomoksetiiniä painonhallintaan
- Hälytyskellot soimaan - laihdutusvalmisteet ovat vaarallisia
- Ihmedieeteistä liikuntadieetin pariin
- Kaloreista menee minun pääni sekaisin
- Kromipikolinaatti saattaa auttaa sokerinhimoon
- Laihdutusleikkaukset toimivat
- Laihdutusmarkkinoiden viimeisimmät villitykset: phaseoliini ja hoodia
- Miten laihdutus onnistuu?
- Mitä mieltä olen Painonvartijoista?
- Oksintomoduliini ehkäisee mahdollisesti ylensyömistä
- Painonhallinnan kimppuun lääkkeillä
- Tequilaa sen olla pitää!
- Viisaita sanoja syömisestä ja laihduttamisesta
Lihavuudesta on totuttu keskustelemaan lähinnä lääketieteen ja terveyshaittojen näkökulmasta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että lääketiede on jo pitkään yksin hallinnut sekä tietoa että tulkintoja lihavuudesta. Lihavuuden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia ja merkityksiä on selvästi tutkittu liian vähän. Viime vuosina tilanne on alkanut muuttua ja tällä hetkellä lihavuuden tutkimusta pohditaan yhä laajemmasta näkökulmasta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Tutkimusten ja tieteellisenkin keskustelun kohteiksi ovat nousseet mm. lihavuuden sosiaaliset rakenteet, lihavuuden leima ja kaikki sen erilaiset seuraukset, kuten syrjintä ja keskustelun sivuuttaminen, näkyvyys mediassa sekä ihmisten henkilökohtaiset kokemukset lihavuudesta.
On käynyt yhä selvemmäksi, että lihavuus ei ole pelkkä terveyskysymys, vaan sen merkitys ja seuraukset ovat huomattavasti moninaisemmat. Lihavuudella on niin kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset kuin psykologiset ulottuvuutensa. Vaikka lihavuudesta on keskusteltu paljon, väitän, että julkisen keskustelun perusteella on erittäin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa lihavuudesta ja sen eri merkityksistä. Lihavuusuutisointi on usein varsin asenteellista, sirpaleiseen tietoon perustuvaa ja epäanalyyttistä, joskus myös varsin sensaatiohakuista. Julkisessa lihavuuskeskustelussa näyttää lisäksi usein sekoittuvan yhdeksi sekavaksi vyyhdeksi nämä kaikki asiat:
- lääketieteelliset tutkimustulokset terveyshaitoista
- sovelias terveyskäyttäytyminen
- käsitykset sosiaalisesti hyväksyttävästä ruumiista ja käytöksestä
- stereotyyppiset moraaliset arviot lihavien ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämäntavoista
- perimä
- ikä
- sukupuoli
- etninen tausta
- koulutus- ja tulotaso
- laihdutushistoria
- fyysinen kunto
- lihavuuden leima
Hoikkuusihanteesta tulee normi, johon kaikkien odotetaan pyrkivän. Kun normaalin terveen ruumiin käsitetään tarkoittavan vain hoikkaa ruumista, mikä tahansa muu ruumiin koko tai paino nähdään poikkeavuutena ja korjattavana vikana. Hoikkuusnormin rikkomisesta seuraava rangaistus, leimautuminen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden väheneminen, on niin ankara, että on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, että lihavuudesta eroon pääsemisestä tulee monelle myös sosiaalinen pakko.
Lihavuuden katsotaan olevan ikään kuin ulkoisena merkkinä henkilön heikosta luonteesta ja huonosti hallituista elämäntavoista. Lihavuutta pidetään yleisesti esimerkiksi merkkinä laiskuudesta, ahneudesta, sairaudesta, itsekontrollin puutteesta ja heikoista älyn lahjoista. Varsin yleisesti oletetaan, että lihavuuden ja mainittujen ominaisuuksien välillä on selvä syyseuraussuhde. Vastuun painonhallinnasta katsotaan olevan henkilökohtainen ja siinä epäonnistuminen nähdään henkilökohtaisena ongelmana. Lihavuudesta syytetään lihavaa itseään, ja näin ollen myös lihavuuden seuraukset jäävät yksilön itsensä kannettaviksi. Ehkä juuri siitä syystä, että lihavuus nähdään itse aiheutettuna tilana, lihavuuden leimaa ja sen seurauksia pidetään usein oikeutettuina. Lihavuudesta on edelleen sallittua esittää mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka jostain muusta ruumiillisesta erosta, puhuttaessa nähtäisiin asenteellisina, syrjivinä, sivuasioina ja tätä ihmisryhmää leimaavina.
Joidenkin tutkimusten mukaan kuviteltu tai todellinen lihavuus on yksi naisten syyllisyyden ja häpeän tunteiden tärkeimpiä lähteitä. Ei ole siten mikään ihme, että niin moni normaalipainoinenkin nainen laihduttaa jatkuvasti. Yksi lihavuuden leiman seurauksia on, että lihavuus nähdään jonkinlaisena välitilana vaikka usein lihavuus on pysyvä ominaisuus. Pysyvästi lihavaa ihmistä ei yksinkertaisesti sallita. Tämä on yksi lihavuudella leimaamisen vakavimpia seurauksia. Jos katsotaan, että ruumis on yksilöllisyyden perusta, jatkuvalla kyseenalaistamisella, on väistämättä seurauksensa. Vaikka lihavuutta ei ole pystytty konkreettisesti hävittämään, lihava ihminen on saatu subjektina katoamaan.
Vakavaksi vetää lihavuuden vertaaminen kulkutautiin. Suomalaisessain keskustelussa lihavuuttaa on kutsuttu epidemiaksi, joka leviää kontrolloimattomasti. Lihavuuden sanotaan uhkaavan kansan- ja eritoten lasten ja nuorten terveyttä sekä johtavan lyhentyneeseen elinaikaennusteeseen. Britannian lehdistössä todettiin tylysti, että nykylapset kuolevat ennen vanhempiaan lihavuuden vuoksi. Odottavien äitien lihavuuden otsikoitiin taas vaarantavan syntymättömän lapsen terveyden. Lyhyessä ajassa media teki lihavuudesta koko kansan olemassaoloa uhkaava ensisijainen tekijä. Keskustelussa olivat vahvasti läsnä ihmisryhmän syyllistäminen ja paheksunta. Lihavien lisäksi samalla syyllistettiin lasten vanhemmat vastuuttomasta lasten kasvattamisesta.
Lihavuudesta tiedottaminen on usein yksipuolista. Mediassa käytetään enimmäkseen lihavuuden haittoja korostavia tutkimuksia. Samaten puhutaan lähes yksinomaan laihduttamisen eduista, mutta sivuutetaan tutkimus, jossa laihduttamisen haitalliset seuraukset ovat tulleet esiin. Erityisesti lääketieteelliseen lihavuustutkimukseen suhtaudutaan mediassa edelleen usein kyseenalaistamatta, aivan kuin tähän tietoon ei liittyisi lainkaan ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaikuttimia. Esimerkiksi turhan harvoin näkee mainittavan elintarviketeollisuuden, lääketeollisuuden tai laihdutusbisneksen roolia lihavuusongelman ylläpitäjinä tai mahdollista eturistiriitaa ja eettistä ongelmaa, joka syntyy, kun lääketehtaiden palkkalistoilla olevat laihdutusvalmisteiden kehittäjät ovat mukana asiantuntijoina kansallisten terveystavoitteiden laadinnassa.
Toisinaan media myös levittää väärää tai värittynyttä tietoa, millä voi olla vakavia seurauksia. Tästä erinomainen esimerkki on Isossa-Britanniassa julkisuuteen päästetty tieto, jonka mukaan lihavuuden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi saa avustusta 899 100 brittiä. Esitetty luku oli päätähuimaava ja lopulta kävikin ilmi, että oikea luku oli 900! Toinen esimerkki: kesän alussa vuonna 2004 Ison-Britannian ja Suomenkin lehdistössä nousi kohu kolmevuotiaasta lapsesta, joka oli lööppien mukaan kuollut lihavuuteen. Otsikot olivat sensaatiohakuisia, kuten "lapsi tukehtui omaan läskiinsä". Lapsen vanhempia syytettiin avoimesti lapsen vastuuttomuudesta ja huonosta kohtelusta ja tapausta käytettiin mediauutisoinnin perusteella myös varoittavana esimerkkinä Ison-Britannian alahuoneen nimeämän terveyskomitean lihavuusraportissa. Kävi kuitenkin pian ilmi, että lapsella oli ollut perinnöllinen sairaus, joka oli kyllä havaittu, mutta liian myöhään, jotta lapsi olisi voitu pelastaa.
Lähde: Hannele Harjunen. Lihavuus ja moraalinen paniikki. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (4): 412-417, 2004
Näin on närhet!
Perinteisesti ihmiselle ominaiseksi on katsottu kaikenlainen älykäs toiminta kuten ennakkosuunnittelu. Nyt tällainen ominaisuus on löytynyt myös eläinkunnan älykkäimmissä edustajissa. Mahdottoman älykkäiksi jo aiemmin havaitut Kalifornian pensasnärhet pystyvät suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin ainakin seuraavaan aamiaiseen asti. Tämä monelle ihmisellekin vaativa toimenpide, havaittiin Cambridgen yliopistossa tehdyssä kokeessa. Närhet asustivat kolmen kookkaan huoneen häkissä.
Kokeen ensimmäisessä vaiheessa niille annettiin ruoaksi jauhettuja männynsiemeniä eli tavaraa, jota ne eivät pysty kätkemään. Näille linnuille on nimittäin tyypillistä ylimäääräisen ruoan piilottaminen. Tämä ruoka tarjoiltiin häkin keskimmäisessä huoneessa. Aamulla linnut suljettiin kahdeksi tunniksi jompaankumpaan jäljellä olevista huoneista, joista toisessa annettiin ruokaa mutta toisessa piti kyhjöttää ilman ruokaa. Kun linnut olivat oppineet tämän menettelyn, laitettiin yhtenä päivänä keskimmäisessä huoneessa tarjolle kokonaisia männynsiemeniä. Näitä närhet pystyvät piilottamaan. Samaan aikaan kaksi muuta huonetta oli auki ja linnut kävivät piilottamassa siemeniä näihin huoneisiin laitettuihin hiekkalaatikoihin. Huoneiden välillä oli kuitenkin ero: ne piilottivat männynsiemeniä kolme kertaa useammin siihen "aamiaishuoneeseen", jossa ei tarjottu ruokaa lainkaan. Linnut tekivät tämän heti ensimmäisellä kerralla, kun kokonaisia männynsiemeniä oli laitettu päivällispöytään. Ne eivät siis odottaneet mitä seuraavana aamuna mahdollisesti olisi tuotu tarjolle.
Toisessa kokeessa linnut opetettiin saamaan aamiaista kummassakin päätyhuoneessa, mutta tarjolla oli eri ruokia. Toisessa huoneessa oli maapähkinöitä, toisessa koirankeksejä. Heti kun tilaisuus avautui, ne piilottivat toiseen huoneeseen sitä mitä siellä ei tarjottu normaalisti: maapähkinähuoneeseen koirankeksejä, koirankeksihuoneeseen pähkinöitä.
Vaistomaiseksi närhien toimintaa ei voi kutsua, koska ne reagoivat heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ovatko ne siis älykkäitä? Simpansseilla on tehty kokeita, joiden perusteella niiden voi arvella pystyvän suunnittelemaan toimintaansa. Närhet ovat kuitenkin - meidän mielestämme - huomattavasti kauempana ihmisen kykytasosta. Silti ne ovat muiden varislintujen tapaan osoittautuneet hyvämuistisiksi, empaattisiksi, sosiaalisesti taitaviksi päättelijöiksi ja jopa kykeneviksi huiputtamaan lajitovereitaan. Ihmisillä tulevaisuuden suunnittelun tiedetään edellyttävän muistin toimintaa; aivovaurion seurauksena muistihäiriöistä kärsivillä ennakkosuunnittelu on osoittautunut vaikeaksi. Varislinnuilla on hyvä muisti ja jonkinlainen kyky suunnitella tulevaisuutta, huolimatta pienestä päästä ja pienistä aivoistaan.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.2.2007
Kokeen ensimmäisessä vaiheessa niille annettiin ruoaksi jauhettuja männynsiemeniä eli tavaraa, jota ne eivät pysty kätkemään. Näille linnuille on nimittäin tyypillistä ylimäääräisen ruoan piilottaminen. Tämä ruoka tarjoiltiin häkin keskimmäisessä huoneessa. Aamulla linnut suljettiin kahdeksi tunniksi jompaankumpaan jäljellä olevista huoneista, joista toisessa annettiin ruokaa mutta toisessa piti kyhjöttää ilman ruokaa. Kun linnut olivat oppineet tämän menettelyn, laitettiin yhtenä päivänä keskimmäisessä huoneessa tarjolle kokonaisia männynsiemeniä. Näitä närhet pystyvät piilottamaan. Samaan aikaan kaksi muuta huonetta oli auki ja linnut kävivät piilottamassa siemeniä näihin huoneisiin laitettuihin hiekkalaatikoihin. Huoneiden välillä oli kuitenkin ero: ne piilottivat männynsiemeniä kolme kertaa useammin siihen "aamiaishuoneeseen", jossa ei tarjottu ruokaa lainkaan. Linnut tekivät tämän heti ensimmäisellä kerralla, kun kokonaisia männynsiemeniä oli laitettu päivällispöytään. Ne eivät siis odottaneet mitä seuraavana aamuna mahdollisesti olisi tuotu tarjolle.
Toisessa kokeessa linnut opetettiin saamaan aamiaista kummassakin päätyhuoneessa, mutta tarjolla oli eri ruokia. Toisessa huoneessa oli maapähkinöitä, toisessa koirankeksejä. Heti kun tilaisuus avautui, ne piilottivat toiseen huoneeseen sitä mitä siellä ei tarjottu normaalisti: maapähkinähuoneeseen koirankeksejä, koirankeksihuoneeseen pähkinöitä.
Vaistomaiseksi närhien toimintaa ei voi kutsua, koska ne reagoivat heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ovatko ne siis älykkäitä? Simpansseilla on tehty kokeita, joiden perusteella niiden voi arvella pystyvän suunnittelemaan toimintaansa. Närhet ovat kuitenkin - meidän mielestämme - huomattavasti kauempana ihmisen kykytasosta. Silti ne ovat muiden varislintujen tapaan osoittautuneet hyvämuistisiksi, empaattisiksi, sosiaalisesti taitaviksi päättelijöiksi ja jopa kykeneviksi huiputtamaan lajitovereitaan. Ihmisillä tulevaisuuden suunnittelun tiedetään edellyttävän muistin toimintaa; aivovaurion seurauksena muistihäiriöistä kärsivillä ennakkosuunnittelu on osoittautunut vaikeaksi. Varislinnuilla on hyvä muisti ja jonkinlainen kyky suunnitella tulevaisuutta, huolimatta pienestä päästä ja pienistä aivoistaan.
Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.2.2007
keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007
Lähikauppa yhä harvemman ulottuvilla
Kuluttajatutkimuskeskus on julkaissut uusia tutkimuksia siitä miten pitkä matka kansalaisilla on ruokakauppaan.
Ruokakauppa on yhä kauempana erityisesti haja-asutusalueilla. Uusia kauppoja on syntynyt ennen kaikkea suurien ja nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen keskuskuntiin. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Kauas kauppa karkaa - vai karkaako? Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomessa vuosina 2003-2005.
Kauppojen keskittyminen näkyy myös Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla. Yhä harvemmalla asukkaalla on päivittäistavarakauppa kävelymatkan etäisyydellä kodistaan, kertoo tutkimus Onko lähikauppa lähellä? - päivittäistavarakaupan saavutettavuus Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla 1995-2003.
Tutkimukset julkistetaan tiistaina 27.2. klo 13.00 Kuluttajatutkimuskeskuksen MoniTori-salissa, Kaikukatu 3, 5. krs., Helsinki. Tutkimuksia kommentoimassa on Ruokakeskon kehitysjohtaja Pekka Niva.
Lisätietoja antaa erikoistutkija Minna Lammi (puh. 050 469 0321, minna.lammi@kuluttajatutkimuskeskus.fi)
Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 21.2.2007
Ruokakauppa on yhä kauempana erityisesti haja-asutusalueilla. Uusia kauppoja on syntynyt ennen kaikkea suurien ja nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen keskuskuntiin. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Kauas kauppa karkaa - vai karkaako? Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomessa vuosina 2003-2005.
Kauppojen keskittyminen näkyy myös Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla. Yhä harvemmalla asukkaalla on päivittäistavarakauppa kävelymatkan etäisyydellä kodistaan, kertoo tutkimus Onko lähikauppa lähellä? - päivittäistavarakaupan saavutettavuus Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla 1995-2003.
Tutkimukset julkistetaan tiistaina 27.2. klo 13.00 Kuluttajatutkimuskeskuksen MoniTori-salissa, Kaikukatu 3, 5. krs., Helsinki. Tutkimuksia kommentoimassa on Ruokakeskon kehitysjohtaja Pekka Niva.
Lisätietoja antaa erikoistutkija Minna Lammi (puh. 050 469 0321, minna.lammi@kuluttajatutkimuskeskus.fi)
Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 21.2.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)