Viisi minuuttia migreenistä

**
Tässä teille viiden minuutin ajaksi uutta luettavaa migreenistä.

Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.

Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.

Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:

• "alkunäytös" (esiintyy 60 % ihmisistä) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
  - keskittymisvaikeudet, voimakas haukottelu, uupumus, valo- ja ääniherkkyys
• aura (30 %) kesto 20-60 min
  - näkyy kipinöitä ja voimakkaita valoilmiöitä, usein näkökentässä on myös tummia kohteita
• päänsärky (100 %) kesto 4-72 tuntia
  - sietämätön päänsärky, voimakas valonarkuus, äänet voivat olla kiduttavia, pahoinvointi ja oksentelu, joskus kipu on toispuolista
• "jälkinäytös" (70 %) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
  - valonarkuus säilyy, liikkuminen vaikeaa, veltto olo, uupumus, katseen kohdistaminen vaikeaa, jotkut potilaat pitävät itseään "zombeina"

Migreenikohtauksen alku on löytymässä aivorungon toiminnasta. Jostain syystä verenvirtaus aivorungossa lisääntyy äkisti. Tämä johtaa siihen, että aivorunko turpoaa ja se aistitaan epämiellyttävänä kiputilana. Itse kohtauksen ajaksi verenvirtaus rauhoittuu ja saattaa laskea huomattavankin alas. Aivorungossa on kohtauksen aikana erittäin vilkasta toimintaa ja monet potilaat näkevät tässä vaiheessa epilepsiassa tyypillisä näkyjä (aura). Aivorungossa on myrsky meneillään! Auravaiheen jälkeen ilmaantuva voimakas päänsärky aistitaan aivojen kolmoishermossa. Tämä hermo kerää kipuaistimuksia aivoissa olevasta kohdasta trigeminal nucleus, mistä kiputuntemukset säteilevät moniin paikkoihin aivorungossa.

Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.

On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.

Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63

Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:

Viisi minuuttia -sarja (20)

• ...aikuisten aivovammoista
• ...avokadosta
• ...korkeasta verenpaineesta
  
• ...laihdutusvalmisteista
  
• ...lantusta
  
• ...liikkujan ravinnosta
• ...metabolisesta oireyhtymästä
  
• ...nauriista
  
• ...parsasta
• ...piilorasvasta
  
• ...rasvamaksasta
• ...ravintorasvoista
  
• ...ravintovalistuksesta
• ...ruokavaliosta
  
• ...syömisen säätelystä
  
• ...terveellisistä rasvoista
• ...urheilijan lihaksista
  
• ...virvoitusjuomista
  
• ...voista
  
• ...väsymyksestä

Pohjois-Karjalassa terveysprojekteille ei näy loppua

**
Karjalainen -lehti kirjoittaa tänään (5.9.2008):

Diabeteksesta uusi suuri kansantauti
Diabetes yleistyy Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeammin. Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksesta on tullut uusi kansantauti, joka uhkaa sekä kansanterveyttä että kuntien taloutta. Diabetesta sairastavia on Pohjois-Karjalassa noin 30 prosenttia enemmän kuin muualla maassa keskimäärin ja diabetes yleistyy muuta Suomea nopeammin.

Pohjois-Karjalassa diabeetikkojen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Joensuussa ja lähiseudulla sairastavuus on Enoa lukuunottamatta lähellä maan keskiarvoja, mutta maakunnan reuna-alueilla tilanne huononee. Juuassa diabeetikkoja on liki kaksinkertainen määrä Kontiolahteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan käynnissä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen diabeteksen ehkäisyn starttihanke. Varsinaisen hankkeen rahoitushakemus on jätetty.

Keväällä käynnistyneet terveydenhuollon henkilöstön ja kuntapäättäjien koulutustapahtumat jatkuvat parhaillaan Joensuun seudulla. Keski-Karjalan alueen koulutukset pidetään lokakuussa Kiteellä. Perusteilla ovat myös diabeteksen ehkäisyn kuntakohtaiset työryhmät.

Tähänkö tämä johtaa?
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 1, 1972-1997. Sydäntautikuolleisuus alas.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 2, 2008- . Diabetes kuriin.

Matti ja Pekka vastaan Mikael ja Saska

*
Tänään saamme lukea mielenkiintoisen jutun Mediuutisten -nettisivuilla. Lukekaa koko juttu. Rasvasta ja hiilihydraateista pyydetään kommenttia neljältä keskeiseltä vaikuttajalta meidän nykyisessä ravitsemuskeskustelussa. Matti Uusitupa ja Pekka Puska näyttäisivät muodostavan "ykkösleirin" ja Mikael Fogelholm ja Saska Tuomasjukka lähestyvät koko ajan "kakkosleiriä". Poimin tähän vain yhden ihanan kohdan:

Jos hiilihydraattien saantisuositus muuttuisi vaikka 45-50 prosenttiin, en kutsuisi sitä alakarppaajien voitoksi. Se on tieteen tulosten ymmärtämistä. (Mikael Fogelholm)

Lähde: Mari Heikkilä. Paha rasva, paha sokeri. Mediuutiset, 5.9.2008

Aikuistyypin diabetes - ehkäisy ja hoito Suomessa

**
Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Yleisradio on koonnut Elävään Arkistoon suomalaista diabetestutkimusta vuosituhannen alusta lähtien. Vaikka kaikista hoitokäytännöistä ei olisikaan ihan samaa mieltä, on tämä kokonaisuus kuitenkin yksi YLE:n arkiston helmiä. Katsokaa ja nauttikaa tiedosta!

Lähde: YLE:n Elävä Arkisto, 2001-2006

Diabetesjohtajan menestystarina

*
Kansainvälisen Diabetesfederaation (International Diabetes Federation) varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton pää-äänenkannattajassa Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä menestyksellisesti hoitanut.

Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan kurissa lääkityksen avulla.

Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa ruokavalioonsa.

Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti. Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.

Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli hiilihydraatteja.

Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.

Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008

Mahalaukun ohitusleikkaus ja diabetes

**
Mahalaukun ohitusleikkauksessa (gastric bypass) mahalaukku tehdään hyvin pieneksi ja ohitetaan ohutsuolen ylin osa kokonaan. Tämä hyvin radikaali leikkaus on ehkä se viimeinen oljenkorsi johon sairaalloisen lihavat henkilöt voivat turvautua kokeiltuaan ensin joka ainutta muuta keinoa (myös hiilihydraattitietoista ruokavaliota!).

Lääketieteellisissä julkaisuissa on viime aikoina ahkerasti kerrottu mahalaukun ohitusleikkauksen tuomasta lisähyödystä diabeetikoille. Tänään (3.9.2008) maailmalla leviää selitysmalli siihen miksi ohitusleikkaus parantaa diabeteksen hoitoa. Ruoansulatuskanavan alemmat osat aikaansaavat tavallisesti hyvin vähäisen glukoosin imeytymisen ruoasta, mutta nyt kun ruoansulatuskanavan ylemmät osat ovat tehottomammat ja suoraan yhdistetty ohutsuolen alempaan osaan, tässä alemmassa osassa tehostuu glukoosin imeytyminen. Tämän seikan maksa havaitsee ja alentaa omaa glukoosin tuotantoaan. Koska maksan oma tuotanto on niin paljon huomattavampi kuin ohutsuolen osuus glukoosikuormasta, tämä näkyy parantuneena verensokerin hallintana. Erityisesti jos potilaalla on insuliiniresistenssi (tyypin 2 diabetes) tai insuliinia ei ollenkaan muodostu haimassa (tyypin 1 diabetes) tästä seikasta voi olla hyötyä etsittäessä parempaa hoitotasoa. Tohtori Gilles Mithieux Lyonin yliopistosta Ranskassa, on tämän selitysmallin isä.

Mielenkiintoisena seikkana on ilmennyt myös, että mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen maksa herkistyy havainnoimaan hiilihydraattipitoisen ruoan vereensokeria nostavan vaikutuksen ja tämä näkyy parempana kylläisyyden hallintana ja tehostaa ennestään painonhallintaa. Tiedot on julkaistu Cell Metabolism tiedelehdessä juuri tänään.

Selvyyden vuoksi vielä: Minä en itse kannata minkäänlaisia laihdutusleikkauksia.

Lähde: Reuters Health, 2.9.2008

Laihduta kananmunilla

**
Kirjoitettu 2.9.2008 ja täydennetty 3.9.2008 (tein täydennyksen käyttäen äskettäin ilmestynyttä nopeaa selainta Google Chrome! Tekstin muokkaamisessa esiintyi häiriöitä, mutta muuten selain osoittautui aivan kelvolliseksi.)

Kananmunien syönti aamulla edistää painonhallintaa. Tämän tietää lähes jokainen, mutta ei ehkä uskalla sitä kokeilla niiden sisältämien pelottavien kolesterolien ja rasvojen takia. Asiaa on tutkittu. Lue tämä juttu!

Amerikkalaiset tutkijat pistivät kahdeksan viikon ajaksi 160 naista ja miestä syömään joko kananmunia tai vesirinkeleitä (bageleita) aamupalaksi. Kahdeksan koehenkilöä vetäytyi eri syistä kokeesta, mutta kaikki muut 25-60 -vuotiaat ylipainoiset (painoindeksi keskimäärin 35; normaali painoindeksi on 20-25) jatkoivat sinnikkäästi joko munien popsimista tai rinkeleiden ahmimista. Munia ja rinkeleitä syöneet jaettiin neljään yhtä suureen ryhmään virallisen ravitsemusterapeutin toimesta:

• Ryhmä KN (kananmuna, normaali) söi aamiaiseksi kaksi kananmunaa ja kaksi palaa paahtoleipää marmeladilla (340 kcal). He jatkoivat päiväänsä ihan normaalisti.
• Ryhmä KL (kananmuna, laihduttajat) söi saman aamiaisen kuin KN-ryhmä, mutta he pyrkivät tämän lisäksi rajoittamaan muuta ruokailuansa niin, että laihdutus lähtisi käyntiin (1200-1800 kcal/pv)
• Ryhmä VN (vesirinkeli, normaali) söi aamiaiseksi yhden vesirinkelin kermajuustolla ja vähän jugurttia (339 kcal). He jatkoivat päiväänsä ihan normaalisti.
• Ryhmä VL (vesirinkeli, laihduttajat) söi saman aamiaisen kuin VN-ryhmä, mutta he pyrkivät tämän lisäksi rajoittamaan muuta ruokailuansa niin, että laihdutus lähtisi käyntiin (1200-1800 kcal/pv)

Miten sujui laihdutus?
Ryhmä KL, eli kananmunalla laihduttaneet, laihtui huomattavasti enemmän (61 %) kuin vertailuryhmä VL (vesirinkelillä laihduttaneet). Ryhmien KN ja VN välille ei saatu merkittävää eroa. Tutkijat toteavat, että laihdutusruokavaliona kananmunat ovat aivan ylivertaisia verrattuna vesirinkeliin. 

Miksi kananmunaa syöneet laihtuivat?

Tutkijat pitävät kananmunien antamaa kylläisyyttä ylivertaisena verrattuna vesirinkeliin. Aiemmin tutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että aamulla syöty muna-ateria todellakin vähentää lounaalla syödyn ruoka-annoksen kokoa. Erilaisten laihdutusvalmisteiden antama anorektinen vaikutus on vaarallisempi tapa laihduttaa kuin terveellisten kananmunien syönti. Tutkijat huomauttavat, että kananmunien laihdutusvaikutus oli pieni tai aivan olematon kun laihduttaja ei yrittänyt rajoittaa syömäänsä annoskokoa muina ruokailuhetkinä. Kananmuna ei siis ole mikään ihmelääke laihdutukseen, minkä seikan valistunut lukijakuntani toki on huomioinut. Matti Narkia pohtii ansiokkaasti omassa kirjoituksessaan kananmunien laihdutusvaikutusta. Hänkin pitää todennäköisenä, että kananmunat pitivät näläntunteen paremmin loitolla. Kananmunia nauttineet söivät mahdollisesti vähemmän ruokaa seuraavilla aterioilla, vaikka kummatkin ryhmät pysyivät samojen kalorirajojen sisällä. Toinen selitys voisi ehkä olla se, että kananmunia syöneet tunsivat olonsa energisemmiksi kuin vesirinkeleitä syöneet. Tämän seurauksena he kuluttivat enemmän energiaa päivittäisissä puuhissaan.Tämä on mielenkiintoinen seikka! Tälle seikalle löytyy tukea havainnoista, että koko elämänsä hoikkina pysyttelevät ihmiset liikkuvat pontevammin, jalka vipattaa vähän joka tilanteessa ja heillä on tarvetta kuluttaa nauttimansa energian. Mahdollisesti näiden ikuisesti hoikkina pysyvien ruokavaliota tarkkailemalla voidaan saada lisätietoa. Toki perintönä saatu vilkkaampi aineenvaihdunta on tässä suhteessa myös merkittävä seikka. Kolmannenkin mahdollisen selitysmallin Narkia antaa. Laihdutusvaikutus perustuisi siihen, että kananmunissa ei ole juuri lainkaan imeytyviä hiilihydraatteja (vain 0,3 % painosta), kun taas vesirinkeleiden painosta suurin osa on imeytyviä hiilihydraatteja (peräti 85 % painosta). Hiilihydraattitietoisten ruokavalioiden kannattajat ovat esittäneet hypoteesin jonka mukaan liiallisen hiilihydraattien saannin lihottava vaikutus perustuisi siihen, että hiilihydraatit lisäävät insuliinin eritystä ja insuliini aiheuttaisi rasvan varastoitumista. Tätä asiaa kannattaisi  perinjuurin tutkia.

Entä sitten se kolesteroli?
Suomessa Sydänliitto jatkaa itsepintaisesti kananmunien vastaista kampanjaansa, eli suosituksena on enintään 2 kananmunaa viikossa (!). Perusteluna on, että kananmunat kohottavat veren kolesterolia riskiryhmissä. Tässä ajankohtaisessa tutkimuksessa todettiin jälleen kerran, että 2 kananmunaa päivässä (!) ei vaikuta millään tavalla veren kolesteroliarvoihin. Tutkijat eivät havainneet mitään eroa kokonaiskolesterolissa, LDL-kolesterolissa tai triglyserideissä näiden neljän ryhmän välillä.

Syökää kananmunia!
Tutkijat suosittelevat päivittäisiä kananmuna-aamiaisia ja mikäli haluaa laihtua, voi vielä pyrkiä vähentämään päivittäistä energiansaantiaan. Sanomattakin on selvää, että kananmuna-aamiainen on ravintoarvoltaan huomattavasti parempi kuin vesirinkeliaamiainen.

Lähde: International Journal of Obesity (mennyt painoon 5.8.2008)

Uusia menestystarinoita

*
Tänään (2.9.2008) on tullut kaksi merkittävää kommenttia, jotka haluan nostaa erikseen esille. Kommentit ovat osoituksena, että tämäkään blogisivusto ei ole täysin pystynyt pilaamaan ihmisten terveyttä. Päinvastoin, vaikuttaa siltä, että näiltä sivuilta löytää eväitä terveellisempään elämään. En halua millään tavalla korostaa omaa vähäistä osuuttani näissä menestystarinoissa. Sankareita olette te, jotka lähdette soveltamaan sivustoillani olevia ohjeita:

• vaihtakaa margariini voihin
• syökää leipää vähemmän kuin virallisissa suosituksissa neuvotaan
  
• pitäkää edes joskus peruna-, riisi- ja pastavapaita päiviä
• oppikaa rakastamaan vihanneksia tuoreina ja keitettyinä
  
• älkää pelätkö eläinrasvaa, suosikaa korkealuokkaisia kasvirasvoja
  
• vähentäkää hiilihydraattien saantia jos liikutte tosi vähän
• kananmunan kolesteroli ei kohota veren kolesteroliarvoja
• proteiini ja rasva pitää nälän poissa
• moni ravitsemusterapeutti on uudelleenkoulutuksen tarpeessa
• varokaa kaikkia virvoitusjuomia, juokaa sen sijaan vettä
• jne...

Tässä nämä kommentit (erittäin pienet tekstin hienosäädöt ovat minulta peräisin):

Tapsa on kirjoittanut:

Lueskelin sellaisten ihmisten kirjoittamia juttuja Stephen Byrnesista, joilla ei ollut mitään erityisempää syytä kantaa kaunaa häntä vastaan. Kävi ilmi, että Stephen Byrnes sairasti AIDSia. Monet pitävät juuri tuota seikkaa tärkeimpänä syynä Byrnesin aivoveritulppaan joka sitten johti hänen kuolemaansa. Haluan itsekin uskoa tähän ja pahoittelen suuresti, jos joku sai kirjoituksestani vääriä käsityksiä vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteesta terveyteen!

Korostan edelleen, että olen keltanokka vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen ja kaikkiin tänne nimimerkilläni jätettyihin kirjoituksiin täytyy suhtautua suurella varauksella. Itse olen saanut näiltä veteraaniurheilijan sivuilta merkittäviä vaikutuksia ja ruokavaliossani on tapahtunut suuria muutoksia menneiden viikkojen aikana. Esimerkkinä voin mainita että kun vielä alkukesästä söin kaksikin leipää viikossa, nyt leivän kulutus on enää puoli leipää. Rasvaisia juustoja syön lähes puoli kiloa kun moneen vuoteen en ollut koskenutkaan juustoihin. Samaten maustamatonta luonnonjogurttia nautin kolme litraa ja viilejä ja raejuustoja useita desilitroja viikossa. Marjat ja vihannekset ovat säilyneet ravinnossa ja aamu-mysli on korvautunut munakkaalla ja vihanneksilla. Mehut olen korvannut raikkaalla vedellä. Painoni ei ole ollut koskaan ongelma eikä puntarin mukaan muuttunut ruokavalio ole ainakaan lisännyt kiloja.

Kiitos tästä kaikesta kuuluu paljolti tämän blokin pitäjälle ja olen itsekin yrittänyt aktiivisesti hakea lisätietoja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.

Olen syvästi pahoillani jos pahoitin turhaan jonkun mielen. Oma esimerkkini olkoon kuitenkin osoitus siitä, että uskoani vähähiilihydraattisen ruokavalion etuihin ei moiset jutut horjuta. Tahdon vielä korostaa, että asun seudulla, missä ihmiset vielä parikymmentä vuotta sitten kuolivat sydän- ja verisuonitauteihin oikein urakalla ja rasvaiset ruuat olivat eri muodoissaan osa jokaista pääateriaa yhdessä perunoiden, piirakoiden ja munavoin kanssa. Luulen, että kun tuosta ”perinneruuasta” karsii hiilihydraatit ja pullat ja leivän pois, niin jäljelle jäävän voi kuka tahansa vähähiilihydraattisen, jopa alakarpin ystävä, hyväksyä täysin. Lihaa en ole oksentamatta voinut syödä koskaan, mutta kalaa kylläkin. Nystenin kirjasta ”Laihdu ilman nälkää” sain oivan vinkin suosia naurista ja lanttua perunan sijasta - nehän todellakin olivat täälläpäin vanhastaan arvostettua syötävää.


Reijo on kirjoittanut:

Näinhän se on minullakin toiminut, eli olen laihtunut kananmunia syömällä. Ravintovalmentajani Christer Sundqvist suositteli minulle aikoinaan aamuksi pari kananmunaa ja täysrasvaista luonnonjogurttia. Rasva ja proteiini pitää nälän hyvin poissa ja pärjään aamiaisella lounaaseen saakka. Syön kunnon päivällisen ja vielä ennen nukkumaan menoa juon runsaasti punaista maitoa ja syön pari kananmunaa sen lisäksi. Olen huomannut miten hyvältä olo tuntuu ja saan paremmin unta. Minulla on erinomaisen hyvät kolesteroliarvot. Homma toimii! Uskokaa Christeriä. Uskokaa tutkimuksia. Sydänliitto valehtelee. Miten ihmeessä tehdään helposta hommasta niin vaikeaa?

Suomalainen juo suodatinkahvia joko maidolla tai mustana

***
Kyselyni kahvinjuontitavoista oli auki vähän yli kuukauden tässä blogissani. Sinä aikana jätettiin 895 vastausta. Oli hienoa huomata, että tämän blogin lukijat ovat terveystietoista porukkaa. Automaateista kahvia otetaan hyvin harvoin ja silloinkin kahvin sekaan ei lorauteta mitään kauheaa pesuaineeksi luokiteltavaa kermankorviketta. Kiitos kun osallistuitte kyselyyn!