Kansalaisaloite

tiistaina, helmikuuta 27, 2007

Antibiootit ja lihavuus

*
Alexander Fleming kääntyy haudassa?
Hänen "keksimänsä" antibiootit yhdistetään lihavuuteen. Suomen Akatemian rahoittama MICMAN eli Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelman yhdessä tutkimushankkeessa selvitettiin antibioottien vaikutusta ja tehoa ihmiskehon normaaliin bakteerikantaan ja sitä kautta myös yllättäen ihmisen painoon.

Antibioottien arvioidaan pidentäneen ihmisen elinikää noin kymmenellä vuodella. Ihmisessä on keskimäärin puolitoista kiloa bakteereja, joista suurin osa on hyödyllisiä. Suomen Akatemian tutkimuksissa ilmeni, että viikon kestävällä antibioottikuurilla muutetaan koko ihmisen normaalia bakteerikantaa pitkäksi aikaa. Monet elimistössä olevat bakteerit kehittyivät vastustuskykyisiksi antibiooteille. Vastustuskykyiset kannat säilyivät suolistossa keskimäärin yhden vuoden. "Jotkut jäävät sinne pysyvästi", kertoo Kansanterveyslaitoksen professori ja kansanedustajaehdokas Pentti Huovinen. Tämän vuoksi turhia antibioottikuureja tulisikin välttää, koska ne lisäävät myös taudinaiheuttajabakteerien vastustuskykyä antibiooteille.

Antibiootit ovat elintärkeitä lääkkeitä ja parantavat monia tulehduksellisia sairauksia. Antibiootit eivät tunnetusti tehoa virusten aiheuttamiin tulehduksiin, kuten esimerkiksi flunssaan. Tämä onkin lääkäreiden suurena haasteena, sillä toistaiseksi ei ole objektiivista keinoa arvioida vastaanotolla sitä, johtuuko sairastuminen bakteeri- vai virusperäisestä infektiosta. Tämä johtaa liian usein siihen, että antibioottiresepti kirjoitetaan potilaille turhaan. Professori Huovisen mukaan lääkäreiden tulisikin saada tarkemmat kriteerit sille, miten ihmisiä tulisi hoitaa antibiooteilla. –Monesti potilaille annetaan antibiootti varmuuden vuoksi ja tästä ajattelusta pitäisi pyrkiä eroon.

Hyvin mielenkiintoista tietoa on saatu suolistobakteerien vaikutuksesta lihavuuteen. Ihmisen normaali bakteerikanta muodostuu syntymän yhteydessä ja säilyy läpi elämän. Lapsi onkin täysin steriili äidin kohdussa ennen syntymää. Hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan ihmisen bakteeristolla arvioidaan olevan vaikutusta ravinnon imeytymiseen. "Esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä on erilainen bakteeristo kuin normaalipainoisilla. Se merkitsee sitä, että bakteerit säätelevät rasva-ainevaihduntaa", toteaa Huovinen. "On ajateltu, että tietty bakteeristo käyttää paremmin ravintoa hyväksi ja kuluttaa energiaa tehokkaammin. Sen vuoksi paino joillakin ihmisillä nousee. Toisen teorian mukaan bakteerit juottavat sellaisia entsyymejä tai molekyylejä, jotka lisäävät rasvakudoksen määrää. Nämä ovat tällä hetkellä tosin vasta olettamuksia", korostaa Huovinen.

Lue myös ELVIRA -hankkeesta!

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti