tiistaina, helmikuuta 03, 2009

Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?

*

LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa: 3.2.2009

PITÄISIKÖ HIILIHYDRAATTEJA SYÖDÄ NYKYISTÄ VÄHEMMÄN?

Suomen Akatemian juhlasalissa osoitteessa Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen, järjestetään maanantaina 9.2. klo 14.00-16.00 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaa. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisäksi kuullaan vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.

Keskustelutilaisuudessa on jaossa runsain määrin materiaalia. Materiaalin avulla ja seuraamalla keskustelua saatte varsin hyvän kuvan siitä mitä mieltä Suomessa ollaan hiilihydraattien mahdollisesta rajoittamistarpeesta ruokavaliossamme. Olemme varanneet medialle tilaisuuden haastatella panelisteja erikseen keskustelutilaisuuden jälkeen klo 16.00-17.00.

Olemme varanneet rajallisen määrän paikkoja mediaa varten. Mikäli ette vielä ole varanneet paikka tilaisuuteen lähettäkää tieto kiinnostuksestanne tilaisuuden puheenjohtajalle Christer Sundqvistille (yhteystiedot alla).

TERVETULOA!

Lisätietoja:

Mikael Fogelholm, p. 050 526 1844, mikael.fogelholm(at)aka.fi.

Christer Sundqvist, p. 040 752 9276, christer.sundqvist(at)ravintokirja.fi


Alustajien esitysten tiivistelmät

Yksikön johtaja Mikael Fogelholmin mielestä hiilihydraattien saantisuosituksia voitaisiin ehkä hieman pienentää, mikäli vähennykset koskevat nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraatteja. Samalla voidaan ehkä hieman lisätä tyydyttymättömän rasvan saantisuosituksia. Nykyisin hiilihydraattien osuudeksi energiansaannista suositellaan 50—60 %. Fogelholm veikkaa, että uudet suositukset ovat 45—55 % eli ”hiilihydraattivyötä” vähän kiristetään. Jos ja kun tämä tehdään vähentämällä sokerin ja vaalean viljan käyttöä, mitään olennaista terveellistä ei jää pois. Lisäksi näyttöä nopeasti imeytyvien, vähäkuituisten hiilihydraattien runsaan käytön terveyshaitoista on tullut lisää. Hiilihydraattien vähentäminen vaikuttaa rasva- tai proteiinisuosituksiin tai molempiin. Fogelholm arvelee, että jompikumpi suositus nousee viisi prosenttiyksikköä. Ehkä ennemmin rasvan saanniksi suositellaan 30—40 % energiasta kuin proteiinien 15—25 %, mutta hän ei usko, että tyydyttyneen rasvan saantia suositeltaisiin lisättäväksi. Väitteet nykyisten ravitsemussuositusten epäterveellisyydestä ovat kuitenkin vailla pohjaa.

Biologi Christer Sundqvistin mielestä VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta. Sundqvist pitää väestötasolla toteutettavissa suosituksissa lähestulkoon mahdottomana sellaista ajatusta, että siirryttäisiin vähitellen runsashiilihydraattisesta ruokavaliosuosituksesta vähähiilihydraattiseen suuntaan. Tässä ei-toivotussa siirtymävaiheessa kuljetaan taatusti ”epäterveellisen vaiheen” läpi, jossa ruokavaliossa on energiaravintoaineina runsaasti sekä hiilihydraatteja että rasvaa. Kompromissina esitetään tieteellisen ja kokemusperäisen näytön myötä nykyisten ravitsemussuositusten rinnalle selkeätä VHH –vaihtoehtoa.

Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan ravitsemussuositukset perustuvat laajoihin asiantuntijayhteenvetoihin koko tähänastisesta tutkimuskokonaisuudesta. Tiedossa ei ole mitään merkittäviä muutostarpeita. Yksityiskohdat ja painotukset muuttuvat vuosien kuluessa mm. ruokakulttuurin muuttuessa. Rasvan kohdalla tulee vähentää tyydyttyneen (kovan) rasvan saantia ja turvata riittävä tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan saanti. Hiilihydraattien kohdalla ns. hitaasti imeytyvät tai kompleksit hiilihydraatit (kokojyväviljatuotteet ym.) ovat hyödyllisiä, kun taas sokerien saantia pitäisi rajoittaa. Väestö lihoo, kun liikutaan liian vähän suhteessa ruuan energiamäärään (kalorit), ja muutenkin ravitsemussuosituksia noudatetaan kovin puutteellisesti.

Tutkija FT Saska Tuomasjukan mukaan niukasti rasvaa ja runsaasti nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio johtaa veren rasvapitoisuuden kasvuun ja epäedulliseen kolesterolijakaumaan. Runsas hiilihydraattien syöminen yhdistyykin tuoreissa epidemiologisissa tutkimuksissa kohonneeseen sepelvaltimotaudin riskiin. Yhteys on voimakkain ylipainoisilla, joiden kohdalla ruokavaliosuosituksia pitäisi Tuomasjukan mielestä tarkastella kriittisesti. Erityisesti nopeasti imeytyvät hiilihydraatit on pyrittävä minimoimaan. Toisaalta rasvoissa laadulla on merkitystä; tasapainoinen valikoima juoksevia kasvirasvoja edistää selkeästi kansanterveyttä. Tuomasjukka muistuttaa, että personoidun ravitsemusohjauksen siintäessä jo horisontissa on pidettävä mielessä, että ravitsemusterveys on oikeus, ei valinta: suositukset eivät ole ohjeistus vain yksilölle, vaan koko yhteiskunnalle teollisuus ja kauppa mukaan lukien.

Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen pitää hiilihydraattien rajoittamista hyödyllisenä erityisesti ylipainoisille, diabeetikoille ja metabolista syndroomaa sairastaville. Itse asiassa hiilihydraattien rajoittamisen voidaan katsoa tuoreen tutkimustiedon valossa olevan "täsmähoitoa" edellä mainituille potilasryhmille; hiilihydraattien rajoittaminen edistää kehon rasvamäärän vähentymistä, parantaa verensokerin kontrollia, laskee triglyseridejä ja nostaa ns. "hyvää kolesterolia" (HDL). Hiilihydraattien vähentämisestä ei ole osoitettu olevan mitään haittaa kunhan kasvisten saanti on runsasta.

Kemisti Pasi Saario tuo keskusteluun maksan toimintahäiriöt ja ravintoaineen, jonka käyttö elintarvikkeissa on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut hurjasti, eli fruktoosin. Fruktoosi on monessa mielessä hyvin mielenkiintoinen sokeri, sillä elimistö ei pysty käyttämään sitä sellaisenaan, vaan se käsitellään maksassa. Voisiko kasvaneella fruktoosin käytöllä olla suora yhteys lisääntyneeseen ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen (T2D)? Maksan toimintahäiriöt ovat metabolisen oireyhtymän keskipisteessä. Jotta T2D -epidemia talttuu on tunnistettava ravitsemuksella ohjattavat mekanismit, joiden avulla yksilötason kehitys voidaan kääntää toiseen suuntaan. Näin ollen VHH pitäisi saada viralliseksi vaihtoehtoehdoksi metabolisten sairauksien hoitoruokavaliona.

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo ymmärsi muutamalla laskuesimerkillä mistä lihavuuden kasvu oli omalla kohdalla johtunut. Hän oli syönyt aivan liikaa hiilihydraatteja leivän, perunan, pastan, myslien jne. muodossa. Nykyään hän syö usein esim. vihanneksia, pekonia ja kananmunia. Hän on lisännyt tyydyttyneen rasvan sekä kolesterolin osuutta ruokavaliossaan. Muutos entisen nähden on erittäin selkeä ja merkittävä. Paino on laskenut, terveys kohentunut ja kaikki veren rasva-arvot parantuneet ruokavaliomuutoksen jälkeen. Olisiko näissä rasvateorioissa kyseenalaistamisen ja uudelleen arvioinnin paikka?

Kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén ryhtyi vuonna 2006 käyttämään selvästi vähemmän leipää, perunaa ja pastaa. Hän havaitsi saaneensa ravinnosta liikaa hiilihydraatteja. Hän ymmärtää, että verensokerin ja insuliinin hallinta ovat onnistuneen painonhallinnan edellytys. Kun Tevrén syö tasapainoisesti kolmea energiaravintoainetta, hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa, silloin insuliinitaso pysyy oikealla tasolla. Hän pitää tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaansa. Virkeämpänä on paljon helpompi ohjata syömisiään ja jaksaa paremmin liikkua.

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ei usko, että terveen väestön ruokavaliosuosituksia voidaan juuri muuttaa nykytiedon valossa. Rasvan laatuun on edelleen kiinnitettävä huomiota, samoin korostettava ”hyvien” hiilihydraattilähteiden merkitystä, joita ovat hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset ja kokojyväviljatuotteet. Peruna on suomalaista perusruokaa, jonka käyttö tulisi rajoittua pääosin pääaterioille. Hiilihydraattien osalta kannattaa suosia niitä hiilihydraattilähteitä, joilla on pieni glykeeminen indeksi. Myös annoskokoon on kiinnitettävä huomiota, jotta vältetään suuret aterianjälkeiset insuliinitasojen nousut, jotka voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä. Nutrigenetiikka ja –genomiikka tuovat uutta tietoa ravinnon ja terveyden välisiin yhteyksiin.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka pitää diabetesta syntytavaltaan vaihtelevana, monimuotoisena ja yksilöllisesti käyttäytyvänä aineenvaihduntasairautena, joka diagnosoidaan kohonneen verensokerin perusteella. Riippumatta siitä tuleeko liika energia hiilihydraateista vai rasvasta, elimistö varastoi ylimäärän rasvana. Liiallinen rasvan varastointi on tyypillistä osalle diabeetikoista. Tämä heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa ja insuliinin eritystä haimasta, aikaansaa tulehdusreaktioita ja muutoksia hiilihydraattien sekä rasvan aineenvaihduntaan. Valtakunnalliset hoitosuositukset luovat yleiset linjat hoidolle ja ohjaukselle. Tavoitteena on räätälöidä hoito potilaslähtöisesti ja yksilöllisesti niin ruokavalion, liikunnan kuin lääkehoitojen suhteen.

12 kommenttia:

  1. Tiivistelmien perusteella näyttäisi siltä, että Fogelholm, Puska, Uusitupa ja Ilanne-Parikka ovat epäonnistuneet räikeästi aiheen objektiivisessa tarkastelussa. Sääli. :(

    VastaaPoista
  2. Mattilan kommentti tänään:

    Tuskin menen
    Kirjoittanut: kj.mattila 3.2.2009 klo 12.27

    tuohon tilaisuuteen. Ymmärsin Christerin tekstistä että sinne täytyy kysymyksetkin tehdä etukäteen ja lähettää hänelle hyväksyttäväksi.


    Pitääkö tämä paikkansa?

    Eikä Mattilalle kyllä kelpaa keskustelijatkaan ko. tilaisuudessa:

    Omituinen tiedote
    Kirjoittanut: kj.mattila 3.2.2009 klo 07.17

    Lehdistötiedotteen alkuosassa on mainittu vain muutama keskusteluun osallistuva henkilö. Miksi ei kaikkia voi mainita nimeltä jos niitä keskusteluun osallistuu. Mikä tekee nyt mainituista henkilöistä sellaisia tärkeitä että mm. he osallistuvat.

    Harmi kun tuollainen henkilö pilaa monet hyvät keskustelut ja "vastustajat" saavat siitä vain lisää vettä myllyynsä.

    VastaaPoista
  3. Jari, eikö sinua edes ilahduta se seikka, että istuvat samassa pöydässä VHH-kannattajien kanssa?

    Anonyymi, olisit pistänyt vaan nimesi reilusti näkyviin! Kari J Mattila kirjoittaa niin paljon roskaa, että häntä ei kannata ottaa vakavasti. Mikään noista Mattilan väitteistä ei tietenkään pidä paikkaansa.

    VastaaPoista
  4. Toki tilaisuuden järjestäminen on hieno asia ja arvostan sinun ja muiden puuhamiehien näkemää vaivaa, ideointia ja hyvää tahtoa sen suhteen.

    Kkeskustelun anti uhkaa jäädä vajaaksi, jos "tähtivieraat" eivät ole avoimin mielin mukana vaan pitävät kynsin hampain kiinni vanhoista opeista, jotka perustuvat hataraan tieteeseen ja politikointiin. Samat vanhat mantrat on kuultu jo kyllästymiseen asti.

    VastaaPoista
  5. Minusta tällainen tilaisuus on todella merkittävä asia suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa. Pääasia että Jarin mainitsevat "tähtivieraat" ovat lupautuneet paikalle koska se lisää median kiinnostusta tähän.

    Vhh:n hyödyt tietyille väestöryhmille näyttävät vakuuttavilta. Tunnen ihmisiä jotka miettivät hiilihydraattien tuntuvaa vähentämistä mutta empivät sitä terveytensä menettämistä peläten. Syynä tähän on eräiden julkisuudessa esiintyneiden ravitsemusterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden mielipiteet vhh:n vaarallisuudesta.

    Christer, toivon että olet tulevassa keskustelussa tässä asiassa tiukkana: jos joku keskustelijoista on sitä mieltä että rasvan välttelyn lopettaminen ja hiilihydraattien vähentäminen en epäterveellistä, heiltä tulisi VAATIA kantaansa tukevia tutkimuksia. Faktat pöydälle tai pulinat pois!

    Olen Christerin kanssa samaa mieltä että vhh:sta tulisi saada yleisesti hyväksytty ja terveellisiin valintoihin ohjaava vaihtoehto viralliselle lautasmallille. Yksi malli ei riitä kattamaan kaikkien erityisryhmien tarpeita. Pelkästään mututuntumalla heitettyjen ajatusten vhh:n vaarallisuudesta soisi kuitenkin jäävän pois asiantuntijalausunnoista, jotta ne jotka hyötyvät hiilihydraattien rajoittamisesta uskaltaisivat niitä myös vähentää.

    VHH-tietämys versus perinteinen ravitsemusnäkemys etenee klassisesti Planckin periaatteen mukaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_periaate

    jjd

    VastaaPoista
  6. JJD:ltä harvinaisen fiksu kannanotto. Planck näytti olevan etevä muutoinkin kuin kvanttimekaniikassa.

    Minuakin sapettaa suunnattomasti asiantuntijoiden Aro, Pietinen, Hakala jne. kommentit, jotka pelottelevat ihmisiä hiilareiden rajoittamisesta.

    On todellakin lukuisia ihmisiä, jotka vuodesta toiseen hakkaavat päätään seinään vähentämällä rasvaa. He lihovat, heidän lapsensa lihovat jne. Tähän kehitykseen ovat syyllisiä juuri em. tahot.

    VastaaPoista
  7. Christer! Olisi todella hienoa jos jaksat raportoida myös paikan päältä tunnelmia. Voi siten vertailla tekstejäsi muiden kirjoituksiin. Onko tulossa mitenkä suuri mediaryntäys paikalle?

    Reijo

    VastaaPoista
  8. Reijo varmaan tarkoittaa ihan hyvää, mutta voin toimittajana sanoa, että olisi ehkä eduksi jos Chrisu EI KIRJOITTAISI tuosta keskustelutilaisuudesta. On vaarana, että Chrisun erinomaisiin juttuihin totutaan liiaksi luottamaan. Chrisun kirjoitukset ovat niin komeaa ja erilaista luettavaa, että niitä kultajyväsiä pitää vähän säästellä yksittäisiin lehtijuttuihin. Turha niitä on paljastaa blogissa.

    En halua millään tavalla ohjata Chrisun kirjoittelua, mutta tuon erinomaisen kiinnostavan hiilihydraatti keskustelun jättäisin meille muille toimittajille. Minäkin olen tulossa tilaisuuteen ja keskusteluista raportoimaan. Me toimittajat olemme ylpeää sakkia. Me haluamme itse osoittaa pätevyytemme ilman liian rankkaa ohjailua. Christerin kirjoittelu voitaisiin kokea ohjailuksi. Tähän mennessä toimitettu lehdistötiedote palvelee hyvänä ohjeistuksena tilaisuuteen. Kiitos aivan erinomaisesta lehdistötiedotteesta. Harvemmin näitä tehdään näin taidokkaasti ja informaatiota on harvoin näin paljon jaossa jo etukäteen. Todella mielenkiintoinen asetelma syntymässä. Ja lisää tietoa on vielä meille luvassa!

    En voi olla ainoa toimittaja, joka ottaa ilolla vastaan nämä vaihtoehtoiset selitysmallit esimerkiksi diabetekseen ja lihavuuteen. Uskottavuutta tilaisuudelle antaa niin monen asiantuntijan läsnäolo.

    Terveystoimittaja

    VastaaPoista
  9. Vaikea uskoa tuon fruktoosin aiheuttavan maksaongelmia? Mitä mieltä muut ovat, millaista näyttöä löytyy? Ja missä määrin se sitten olisi vaarallista jos on?

    Juha Eriksson

    VastaaPoista
  10. En oikein tajunut mitä Terveystoimittaja tarkoitti. Pitäisin tärkeänä että Chrisu kirjoittaa sen mikä parhaaksi näkee. Ei meillä ole oikeutta määritellä mitä hän tässä omasa blogissaan kirjottaa. Tämän blogin suosio on niin suuri että paljon siitä mitä Chrisu kirjoittaa vaikuttaa jo jo merkittävällä tavalla ihmisten tapaan hoitaa terveyttään, ravintoasioita ja liikuntaa. Kerta kaikkiaan upeita kirjoituksia! Innostan Chrisua jatkamaan samaan tyyliin. En tosin tajua mistä hän kaiken ajan ottaa tähän kirjoiteluun ja luentoihin ja keskustelutilasuuksien järjestelyihin. En tajua.

    VastaaPoista
  11. Kiitos teille kaikille tänne kirjoittaneille. En ole paljon itse ehtinyt kommentoida. Tämä keskustelutilaisuus ja sen järjestelytouhut ovat kyllä vieneet tosi paljon aikaa minulta. Järjestelykuvioihin on osunut tosi hauskoja kommelluksia ja sitten karmeita episodeja. Niistä hauskoista kommelluksista kirjoitan joskus teille. Karmeimmat episodit pyrin äkisti unohtamaan. Episodien aiheuttajat voivat suksia kuuseen.

    Pitäkää peukkuja maanantaina, että keskustelijat ovat hyvällä tuulella ja puheenjohtaja pysyy neutraalina sekä ennen kaikkea ajan tasalla siitä missä keskusteluissa mennään. Kohta nähdään Mikael, Pekka, Matti, Saska, Anssi, Pirjo, Juhani, Sami ja Pasi! Kiitos hyvästä yhteistyöstä!

    VastaaPoista
  12. Suurkiitokset Krisulle tilaisuuden eteen tekemästä työstä. Oulunsalossa vanhempien luona kohta parkissa, kun he asuvat lentokentän vieressä. Illalla vielä puvut, kengät, krakat sun muut ojennukseen :-). Mukavaa vaihtelua käydä väilläjossain.. Tapaamisiin!

    Anssi M.

    VastaaPoista