*
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.
Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!
Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?
Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)
Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].
Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.
ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].
Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].
Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].
Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...
EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].
Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].
Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.
On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].
Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.
Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)
He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.
Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.
Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)
Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.
Lähdeluettelo
1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.
2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.
3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.
4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.
5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.
6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.
7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.
8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.
9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.
10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.
11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19
12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.
13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.
14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.
15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.
16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.
17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.
18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.
19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.
20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.
keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008
tiistaina, syyskuuta 09, 2008
Martta-aatteen lumoissa
**
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.
Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.
Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.
Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.
Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.
Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.
Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008
Keskustelutilaisuus
*
Tiistaina 9.9.2008 on Turussa taas keskustelutilaisuus esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja/tai terveydestä! TULE SINÄKIN! Lopetan nämä keskustelutilaisuudet jos porukkaa ei tule 5 tunnin aikana enemmän kuin 5 kpl. Tämä tilaisuus on maksuton! Ruokaa saa itse ostaa kassalla. Ei ole pakko syödä. Ei ole edes pakko keskustella, voi vain istua ja kuunnella. En myy mitään! En pidä mitään esitelmää! Kukaan ei tätä tilaisuutta sponsoroi.
Osoite: Lounasravintola Stockmann Turku, Kristiinankatu 11, Turku
Aika: 12.00 - 17.00
Olen yleisön pyynnöstä pitänyt näitä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa Turussa ja Helsingissä. Hämmästelen vähäistä kiinnostusta. Keskustelut ovat olleet erittäin korkeatasoisia, mutta aika yksinäistä istuskelua se on enimmäkseen ollut. Viiden tunnin aikana on pistäytynyt 1-3 henkilöä juttusilla. Luulisi asian kiinnostavan enemmän. Ei ravitsemuskeskusteluun Suomessa niin kauhean paljon tilaisuuksia ole. Älkää sitten ruinatko miksi kukaan ei käy ravitsemuskeskustelua Suomessa! Tämä voi olla yksi syy: Ihmiset eivät tule järjestettyihin tilaisuuksiin. Nimeä ei tietenkään tarvitse paljastaa ja minä en muista ketään pahalla/hyvällä. Keskustelutilaisuuksissa käyneet kehuvat keskusteluilmapiiriä. Minähän en itse ole mikään nero, mutta tiedän aika paljon asioita kuitenkin.
Tervetuloa mukaan keskusteluihin!
Jos sattuisi käymään sellainen flaksi, että 5 keskustelijan raja ylittyy, missä keskustellaan seuraavaksi?
Terveisin,
Christer Sundqvist
kansakoulun käynyt ravintovalmentaja
Tiistaina 9.9.2008 on Turussa taas keskustelutilaisuus esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja/tai terveydestä! TULE SINÄKIN! Lopetan nämä keskustelutilaisuudet jos porukkaa ei tule 5 tunnin aikana enemmän kuin 5 kpl. Tämä tilaisuus on maksuton! Ruokaa saa itse ostaa kassalla. Ei ole pakko syödä. Ei ole edes pakko keskustella, voi vain istua ja kuunnella. En myy mitään! En pidä mitään esitelmää! Kukaan ei tätä tilaisuutta sponsoroi.
Osoite: Lounasravintola Stockmann Turku, Kristiinankatu 11, Turku
Aika: 12.00 - 17.00
Olen yleisön pyynnöstä pitänyt näitä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa Turussa ja Helsingissä. Hämmästelen vähäistä kiinnostusta. Keskustelut ovat olleet erittäin korkeatasoisia, mutta aika yksinäistä istuskelua se on enimmäkseen ollut. Viiden tunnin aikana on pistäytynyt 1-3 henkilöä juttusilla. Luulisi asian kiinnostavan enemmän. Ei ravitsemuskeskusteluun Suomessa niin kauhean paljon tilaisuuksia ole. Älkää sitten ruinatko miksi kukaan ei käy ravitsemuskeskustelua Suomessa! Tämä voi olla yksi syy: Ihmiset eivät tule järjestettyihin tilaisuuksiin. Nimeä ei tietenkään tarvitse paljastaa ja minä en muista ketään pahalla/hyvällä. Keskustelutilaisuuksissa käyneet kehuvat keskusteluilmapiiriä. Minähän en itse ole mikään nero, mutta tiedän aika paljon asioita kuitenkin.
Tervetuloa mukaan keskusteluihin!
Jos sattuisi käymään sellainen flaksi, että 5 keskustelijan raja ylittyy, missä keskustellaan seuraavaksi?
Terveisin,
Christer Sundqvist
kansakoulun käynyt ravintovalmentaja
maanantaina, syyskuuta 08, 2008
Iäkkäiden lenkkeily on hyödyllistä
**
Stanfordin yliopistossa on selvitetty onko mitään järkeä lenkkeillä iäkkäänä. Alkaen vuodesta 1984 lähetettiin vuosittain kyselylomakkeet yhteensä yli viidelle sadalle juoksijalle eräässä kansallista toimintaa ylläpitävässä juoksukerhossa. Vertailuryhmässä oli yli nejä sataa perustervettä ihmistä, joilla ei ollut yhteyksiä mihinkään juoksukerhoon. Molemmissa ryhmissä oli yli viisikymppisiä henkilöitä ja ikäjakauma oli lähes täsmällen sama. Aavistuksen verran nuorempia oli juoksijoiden ryhmässä.
Liikunta-aktiviteettia verrattiin molemmissa ryhmissä kuolleisuusrekistereihin. Vuoteen 2005 mennessä oli kaiken kaikkiaan 284 juoksijaa ja 156 verrokkia käynyt läpi jokavuotisen liikunta- ja terveysseurannan. Juoksijat olivat pääsääntöisesti hoikempia kuin verrokit. Juoksijat myös tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Kuolleisuus oli korkeampaa verrokeissa. Kun seuranta oli jatkunut 19 vuotta, 15 prosenttia juoksijoista oli kuollut, mutta verrokeista oli samaan aikaan kuollut peräti 34 prosenttia. Tuloksista ilmeni myös, että juoksijoilla oli paremmat selviytymismahdollisuudet vakavista sairauksista, seikka joka tuli entistä ilmeisemmäksi mitä lähempänä 80 vuoden ikää osallistujat olivat. Tutkijat päättelevät, että iäkkäät ihmiset hyötyvät vilkkaana jatkuvasta juoksuharjoittelusta.
Lähde: Chakravarty EF, Hubert HB, Lingala VB, Fries JF. Reduced disability and mortality among aging runners: a 21-year longitudinal study. Arch Intern Med 168 (15): 1638-1646, 2008
Stanfordin yliopistossa on selvitetty onko mitään järkeä lenkkeillä iäkkäänä. Alkaen vuodesta 1984 lähetettiin vuosittain kyselylomakkeet yhteensä yli viidelle sadalle juoksijalle eräässä kansallista toimintaa ylläpitävässä juoksukerhossa. Vertailuryhmässä oli yli nejä sataa perustervettä ihmistä, joilla ei ollut yhteyksiä mihinkään juoksukerhoon. Molemmissa ryhmissä oli yli viisikymppisiä henkilöitä ja ikäjakauma oli lähes täsmällen sama. Aavistuksen verran nuorempia oli juoksijoiden ryhmässä.
Liikunta-aktiviteettia verrattiin molemmissa ryhmissä kuolleisuusrekistereihin. Vuoteen 2005 mennessä oli kaiken kaikkiaan 284 juoksijaa ja 156 verrokkia käynyt läpi jokavuotisen liikunta- ja terveysseurannan. Juoksijat olivat pääsääntöisesti hoikempia kuin verrokit. Juoksijat myös tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Kuolleisuus oli korkeampaa verrokeissa. Kun seuranta oli jatkunut 19 vuotta, 15 prosenttia juoksijoista oli kuollut, mutta verrokeista oli samaan aikaan kuollut peräti 34 prosenttia. Tuloksista ilmeni myös, että juoksijoilla oli paremmat selviytymismahdollisuudet vakavista sairauksista, seikka joka tuli entistä ilmeisemmäksi mitä lähempänä 80 vuoden ikää osallistujat olivat. Tutkijat päättelevät, että iäkkäät ihmiset hyötyvät vilkkaana jatkuvasta juoksuharjoittelusta.
Lähde: Chakravarty EF, Hubert HB, Lingala VB, Fries JF. Reduced disability and mortality among aging runners: a 21-year longitudinal study. Arch Intern Med 168 (15): 1638-1646, 2008
Viisi minuuttia migreenistä
**
Tässä teille viiden minuutin ajaksi uutta luettavaa migreenistä.
Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.
Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.
Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.
On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.
Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63
Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:
Tässä teille viiden minuutin ajaksi uutta luettavaa migreenistä.
Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.
Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.
Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
- "alkunäytös" (esiintyy 60 % ihmisistä) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
- keskittymisvaikeudet, voimakas haukottelu, uupumus, valo- ja ääniherkkyys - aura (30 %) kesto 20-60 min
- näkyy kipinöitä ja voimakkaita valoilmiöitä, usein näkökentässä on myös tummia kohteita - päänsärky (100 %) kesto 4-72 tuntia
- sietämätön päänsärky, voimakas valonarkuus, äänet voivat olla kiduttavia, pahoinvointi ja oksentelu, joskus kipu on toispuolista - "jälkinäytös" (70 %) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
- valonarkuus säilyy, liikkuminen vaikeaa, veltto olo, uupumus, katseen kohdistaminen vaikeaa, jotkut potilaat pitävät itseään "zombeina"
Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.
On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.
Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63
Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...metabolisesta oireyhtymästä
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...piilorasvasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...ruokavaliosta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
- ...voista
- ...väsymyksestä
perjantaina, syyskuuta 05, 2008
Pohjois-Karjalassa terveysprojekteille ei näy loppua
**
Karjalainen -lehti kirjoittaa tänään (5.9.2008):
Diabeteksesta uusi suuri kansantauti
Diabetes yleistyy Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeammin. Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksesta on tullut uusi kansantauti, joka uhkaa sekä kansanterveyttä että kuntien taloutta. Diabetesta sairastavia on Pohjois-Karjalassa noin 30 prosenttia enemmän kuin muualla maassa keskimäärin ja diabetes yleistyy muuta Suomea nopeammin.
Pohjois-Karjalassa diabeetikkojen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Joensuussa ja lähiseudulla sairastavuus on Enoa lukuunottamatta lähellä maan keskiarvoja, mutta maakunnan reuna-alueilla tilanne huononee. Juuassa diabeetikkoja on liki kaksinkertainen määrä Kontiolahteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan käynnissä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen diabeteksen ehkäisyn starttihanke. Varsinaisen hankkeen rahoitushakemus on jätetty.
Keväällä käynnistyneet terveydenhuollon henkilöstön ja kuntapäättäjien koulutustapahtumat jatkuvat parhaillaan Joensuun seudulla. Keski-Karjalan alueen koulutukset pidetään lokakuussa Kiteellä. Perusteilla ovat myös diabeteksen ehkäisyn kuntakohtaiset työryhmät.
Tähänkö tämä johtaa?
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 1, 1972-1997. Sydäntautikuolleisuus alas.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 2, 2008- . Diabetes kuriin.
Karjalainen -lehti kirjoittaa tänään (5.9.2008):
Diabeteksesta uusi suuri kansantauti
Diabetes yleistyy Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeammin. Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksesta on tullut uusi kansantauti, joka uhkaa sekä kansanterveyttä että kuntien taloutta. Diabetesta sairastavia on Pohjois-Karjalassa noin 30 prosenttia enemmän kuin muualla maassa keskimäärin ja diabetes yleistyy muuta Suomea nopeammin.
Pohjois-Karjalassa diabeetikkojen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Joensuussa ja lähiseudulla sairastavuus on Enoa lukuunottamatta lähellä maan keskiarvoja, mutta maakunnan reuna-alueilla tilanne huononee. Juuassa diabeetikkoja on liki kaksinkertainen määrä Kontiolahteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan käynnissä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen diabeteksen ehkäisyn starttihanke. Varsinaisen hankkeen rahoitushakemus on jätetty.
Keväällä käynnistyneet terveydenhuollon henkilöstön ja kuntapäättäjien koulutustapahtumat jatkuvat parhaillaan Joensuun seudulla. Keski-Karjalan alueen koulutukset pidetään lokakuussa Kiteellä. Perusteilla ovat myös diabeteksen ehkäisyn kuntakohtaiset työryhmät.
Tähänkö tämä johtaa?
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 1, 1972-1997. Sydäntautikuolleisuus alas.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 2, 2008- . Diabetes kuriin.
Matti ja Pekka vastaan Mikael ja Saska
*
Tänään saamme lukea mielenkiintoisen jutun Mediuutisten -nettisivuilla. Lukekaa koko juttu. Rasvasta ja hiilihydraateista pyydetään kommenttia neljältä keskeiseltä vaikuttajalta meidän nykyisessä ravitsemuskeskustelussa. Matti Uusitupa ja Pekka Puska näyttäisivät muodostavan "ykkösleirin" ja Mikael Fogelholm ja Saska Tuomasjukka lähestyvät koko ajan "kakkosleiriä". Poimin tähän vain yhden ihanan kohdan:
Jos hiilihydraattien saantisuositus muuttuisi vaikka 45-50 prosenttiin, en kutsuisi sitä alakarppaajien voitoksi. Se on tieteen tulosten ymmärtämistä. (Mikael Fogelholm)
Lähde: Mari Heikkilä. Paha rasva, paha sokeri. Mediuutiset, 5.9.2008
Tänään saamme lukea mielenkiintoisen jutun Mediuutisten -nettisivuilla. Lukekaa koko juttu. Rasvasta ja hiilihydraateista pyydetään kommenttia neljältä keskeiseltä vaikuttajalta meidän nykyisessä ravitsemuskeskustelussa. Matti Uusitupa ja Pekka Puska näyttäisivät muodostavan "ykkösleirin" ja Mikael Fogelholm ja Saska Tuomasjukka lähestyvät koko ajan "kakkosleiriä". Poimin tähän vain yhden ihanan kohdan:
Jos hiilihydraattien saantisuositus muuttuisi vaikka 45-50 prosenttiin, en kutsuisi sitä alakarppaajien voitoksi. Se on tieteen tulosten ymmärtämistä. (Mikael Fogelholm)
Lähde: Mari Heikkilä. Paha rasva, paha sokeri. Mediuutiset, 5.9.2008
Aikuistyypin diabetes - ehkäisy ja hoito Suomessa
**
Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Yleisradio on koonnut Elävään Arkistoon suomalaista diabetestutkimusta vuosituhannen alusta lähtien. Vaikka kaikista hoitokäytännöistä ei olisikaan ihan samaa mieltä, on tämä kokonaisuus kuitenkin yksi YLE:n arkiston helmiä. Katsokaa ja nauttikaa tiedosta!
Lähde: YLE:n Elävä Arkisto, 2001-2006
Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Yleisradio on koonnut Elävään Arkistoon suomalaista diabetestutkimusta vuosituhannen alusta lähtien. Vaikka kaikista hoitokäytännöistä ei olisikaan ihan samaa mieltä, on tämä kokonaisuus kuitenkin yksi YLE:n arkiston helmiä. Katsokaa ja nauttikaa tiedosta!
Lähde: YLE:n Elävä Arkisto, 2001-2006
keskiviikkona, syyskuuta 03, 2008
Diabetesjohtajan menestystarina
*
Kansainvälisen Diabetesfederaation (International Diabetes Federation) varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton pää-äänenkannattajassa Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä menestyksellisesti hoitanut.
Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan kurissa lääkityksen avulla.
Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa ruokavalioonsa.
Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti. Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.
Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli hiilihydraatteja.
Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.
Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008
Kansainvälisen Diabetesfederaation (International Diabetes Federation) varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton pää-äänenkannattajassa Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä menestyksellisesti hoitanut.
Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan kurissa lääkityksen avulla.
Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa ruokavalioonsa.
Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti. Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.
Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli hiilihydraatteja.
Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.
Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)