**
Tätä 13.3.2009 ilmestynyttä juttuani kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Päivitys 15.3.2009. Seppo pyytää nostamaan tämän kirjoituksen uudestaan esille 18.6.2009.
Ensin pieni tietoruutu käyttämistäni lyhenteistä:
PUFA = monityydyttämättömät rasvahapot, "pehmeät rasvat", kasvirasvoja, kalarasvoja
MUFA = kertatyydyttämättömät rasvahapot, "liukoiset rasvat", öljymäiset rasvat
SFA = tyydyttyneet rasvahapot, "kovat rasvat", eläinrasvat
Jos et ymmärrä tästä jutusta juuri mitään, kuulut todennäköisesti enemmistöön. Hyvin harvoilla on tämä rasva-asia selvää kuin pläkki. Niille jotka eivät jaksa tähän asiaan syventyä, tässä selkokielinen lyhennelmä:
Tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää väestötutkimuksilla onko sydämen toiminnalle terveellisempää syödä pehmeitä rasvoja ja vähentää kovien rasvojen syöntiä. Harvardin yliopiston luotettavalta tuntuvan näytön perusteella pehmeät rasvat voittaisivat tämän erän. Asia ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, eli asiaa pitää vielä runsaasti tutkia lisää. Todennäköisesti terveys löytyy sellaisista ravintovalinnoista, joissa lautaselta löytyy kalaa, kasvirasvaa, pähkinöitä ja kananmunia (kananmunan rasva on pääosin pehmeää). Hiilihydraattien kanssa kannattaa myös olla tarkkana, ettei niitä tule nautittua liikaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorit Pirjo Pietinen, Jarmo Virtamo ja Paul Knekt ovat olleet mukana 11.2.2009 julkaisuluvan saaneessa Harvardin yliopiston rasvatutkimuksessa. Harvardin yliopiston ravitsemustutkimuksia pidän itse suuressa arvossa. Nyt tulee vahva tuki ajatukselle käyttää ruokavaliossa pääosin pehmeitä monityydyttämättömiä rasvoja (PUFA) kovien tyydyttyneiden rasvojen (SFA) sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Uskokoon arvon professoreita ken haluaa sen suhteen, että SFA:t mahdollisesti suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja mahdollisesti lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Minä en tuota ajatusta ihan sellaisenaan niele. Uskon monipuoliseen rasvaprofiiliin, mutta toki SFA:n saanti kannattaa pitää maltillisena. Kolesterolista kirjoitetaan niin paljon roskaa ja tieto on hyvin ristiriitaista. Harvardin tutkimuksessa pyritään tuomaan lisävalaistusta siihen, millä energialähteellä SFA:n saanti ruokavaliossa pitäisi korvata.
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Professori Virtamon syövänehkäisytutkimuksissa on ollut paljon epäselvyyksiä, mutta koko tässä aineistossa yksittäiset virheellisyydet mahdollisesti häviävät muun aineiston joukkoon. Tutkimusaineistoihin kuului nimittäin yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa. Kyseessä on siis erittäin suuri tutkimus.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin SFA:n saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä MUFA:aa, PUFA:aa tai hiilihydraatteja. Oletuksena oli siis SFA:n haitallisuus. Tästä SFA:n haitallisuudesta ollaan toki joskus ihan eri mieltä, mutta näyttö SFA:n haitallisuudesta on todennäköisesti kuitenkin olemassa. Yksilöllisiä eroja esiintyy taatusti. Ei halkaista nyt hiuksia ja "karppaajat" voivat hetkeksi niellä kiukkunsa ja miettiä voisiko laajan tutkijayhteisön omaksuma seikka SFA:n haitallisuudesta sittenkin olla ihan totta. Hyödyllisimmäksi osoittautui tutkimuksessa SFA:n korvaaminen PUFA:lla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttia SFA:sta korvattiin PUFA:lla. Sen sijaan MUFA:lla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksessa ei saatu luotettavaa tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska näitä trans-rasvahappojen kielteisiä vaikutuksia ei osattu epäillä ennen vanhaan. Nykyään trans-rasvoja pidetään kaikkein vaarallisimpina rasvalähteinä. Ehkä tässä suojellaan tietoa entisenlaisista paljon trans-rasvoja sisältäneistä margariineista. Nykyään margariineja osataan valmistaa huomattavasti terveellisemmin menetelmin. Missään nimessä en kuitenkaan innosta teitä margariineja syömään kun voitakin on tarjolla.
Huomatkaa hyvät blogini lukijat, että hiilihydraattien lisääntynyt saanti johti siis suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin! Suomen jääräpäisimmät hiilihydraattien tuputtajat lukekoot nämä rivit riittävän useasti: Tyydytettyjen rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia. Paras tapa hoitaa sydänterveyttä on syödä monipuolisesti rasvoja, joista suurin osa on PUFA:aa, eli monityydyttämättömiä (pehmeitä) rasvahappoja. Sydän tykkää kalasta, kasvirasvoista, kananmunista ja pähkinöistä!
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että PUFA:t alentavat veren kolesterolitasoa ja niillä on muitakin terveysvaikutuksia. Suomessa SFA:n saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 energiaprosenttiyksikköä ja PUFA:n noussut noin 3 energiaprosenttiyksikköä. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samalla korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on THL:n tutkimusprofessoreiden mukaan jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.
Vaikea tässä on kovasti pistää hanttiin. Näyttö on kyllä vakuuttava. Syökää kalaa! Käyttäkää voita kohtuullisia määriä ruoanlaitossa ja leivän päällä. Kiristäkää hiilihydraattivyötä!
Lähde: Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Bälter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr, 11.2.2009 [Epub ahead of print]
Mitä mieltä olette?
Muita kirjoituksiani ravintorasvoista: