perjantaina, heinäkuuta 24, 2009

Sami Uusitalo Kaleva -lehdessä

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! 16.7.2009 kirjoitettuun juttuun on 24.7.2009 iltapäivään mennessä ilmestynyt jo 164 kommenttia.

Ystäväni diplomi-insinööri Sami Uusitalo on julkaissut ajatuksia herättävän mielipidekirjoituksen Kaleva -lehdessä maanantaina 6.7.2009. Lukekaa kirjoitus huolella ja kommentoikaa kirjoitusta joko Kaleva -lehteen tai vaikkapa tähän vaatimattomaan terveysblogiini.

Tässä yhteenveto keskustelusta tähän mennessä (24.7.2009):
Ajattelin vetää yhteen keskustelun (merkitty punaisella fontilla blogikirjoitukseen). Siitä on helppo sitten seurata mielipiteiden vaihtoa. Tästä keskustelusta on mahdollista löytää mm. nämä tärkeät asiat, jotka omassa arkielämässä kohottavat sitä omaa elämänlaatua:

a) Pysyttele kaukana valkoisen miehen lahjoista (kirkas viinaa, keinotekoisesti lisätty tärkkelys ja vaaleat jauhot)

b) Hyväksy se, että lihavuuden kehittyminen on valtavan monimutkainen asia ja sille on vaikea löytää selitystä

c) tutkimuksissa ei löydy tukea Samin (ja joidenkin muiden) ajatukselle, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen johtaisi lihomiseen väestötasolla. Ruotsissa on näyttöä päinvastaisesta trendistä: rasvan kulutus on viime vuosina noussut ja kuulemma ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ruotsalaisten lihominen on pysähtynyt! Revi nyt sitten tuosta jotakin tolkkua!

d) Katse hiilihydraattien laatuun ja määrään. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla painonpudotus onnistuu, koska tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää (aivan kuten nimimerkki TtM asian sanoo). Rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaa ylipaino-ongelmaa. Tämä on syy miksi minä olen suositellut siirtymistä Valtion sapuskalinjauksesta suoraan VHH:lle. Hiilihydraattivyön kiristäminen vähitellen noin 5 prosentin vuosivauhtia ja vastaavasti rasvan lisäämistä saman verran, ei tule toimimaan. Tarvitaan radikaalimpi hiilihydraattien määrällinen karsinta ja laadun huomattava parantaminen (niille joille VHH sopii). Valtion sapuskalinjauksessa on ehdottomasti korostettava selkeämmin hiilihydraattien laatua. Me syömme aivan liian paljon puhdasta sokeria ja tärkkelystä. Sillä seikalla voi olla merkitystä turhana energialisänä ja nälänhallinnan hankaloittamisessa. Painonhallinta on nälänhallintaa!

e) FT Saska Tuomasjukka lienee oikeassa kun hän huomauttaa, että VHH voisi olla osana lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. En itse näe mitään estettä sille, etteikö VHH voisi olla ratkaisu joidenkin sairaalloisesti lihavien hoidossa. Ääriesimerkkinä on Manuel Uribe, maailman lihavin mies, joka kieltäytyy laihdutusleikkauksesta ja siirtyy noudattamaan VHH:ta (Zone dieetti) erittäin hyvällä menestyksellä.

f) Liikunta tuo nälän ja mahdollisesti myös stressin. Janne Huovila muistuttaa, että liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestään odotettua huonompia tuloksia. Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkelissa annettiin seuraavanlaisia syitä. Syyt voivat liittyä: (1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. (2) elimistön toimintaan. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan.

g) VHH on oikein toteutettuna terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Tämän seikan suhteen on ravitsemuksen ja terveyden asiantuntijoilla vielä paljon opittavaa. Keskusteluissani pääjohtaja Pekka Puskan kanssa on käynyt ilmi, että terveyden ammattilaiset eivät välttämättä näe silmiensä edessä vähähiilihydraattista ruokavaliota sellaisena kuin tämän ruokavalion toteuttaja sen näkee. Toisin sanoen, stereotypiat valtavista läski- ja voimääristä elävät liian vahvasti. VHH:lla syödään paljon vihanneksia. Se pitäisi tajuta. Liian moni terveyden ammattilainen muistaa Atkinsista mahdollisesti ainoastaan sen induktiovaiheen ja senkin väärin. Olen itse puolustanut Eko-Atkinsia (kasvisvoittoista rasvaruokavaliota) siitä syystä, että se voi olla väylä parempaan ymmärrykseen VHH:n mahdollisuuksista terveydenhoidossa.

h) Muistakaa FT Saska Tuomasjukan tärkeä viesti: "Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille."

Reijo pitää Samin kirjoittelusta! Tällaiset ajatukset mieluusti vaietaan kuoliaaksi tässä yhden totuuden maassa nimeltä Suomi. Mökkihöperön mielestä keskustelu on jatkunut mielenkiintoisena.

Osku on sitä mieltä, että liikuntaharrastus on polarisoitunut viime vuosina. Täysin liikkumattomia ja himoliikkujia on vuosi vuodelta enemmän. Sami Uusitalo pitää tätä epämääräisenä tietona, sillä Kihu:n tietopankin mukaan täysin liikkumattomia on vuosi vuodelta vähemmän. Kirjoituksen kokonaisviestistä Osku kuitenkin on samoilla linjoilla sikäli, että luulee hiilihydraatteja syötävän nykyään ihan liikaa ja proteiineja, kasviksia sekä mahdollisesti rasvoja liian vähän. Hän suosittelee luettavaksi New Scientist -lehden artikkelia: The calorie delusion: Why food labels are wrong. Karhutar kiittää Oskua loistavasta linkistä New Scientistiin. Tässä ollaan perusasioiden äärellä, eli miten ihmiset toimivat, kun lukevat pakkausten kalorimerkintöjä ja mitä tekemistä sillä on todellisuuden kanssa?

Kehitys kehittyy... ja totta kai virallisterveellinenkin kanta on koko ajan painottanut täysjyvää valkoisen tilalle, enemmän kasviksia, marjoja, parempia rasvoja jne. Ei ole järkevää pitää jotain Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL; entinen KTL) pahimpana vihollispesäkkeenä. Sami on oikealla asialla, sanoo Karhutar. Monen meikäläisen aineenvaihdunta on sellainen, että ei ole kestänyt valkoisen miehen lahjoja: kirkasta viinaa ja valkoisia jauhoja. Milloin asia virallisesti tajutaan? Karhutar kuuluu itsekin "menetettyyn sukupolveen" - eikä voi kuin päätä seinään lyödä, niin paljon suututtaa älyttömän valistuksen uhriksi joutuminen. Karde -nimimerkki on samaa mieltä: "Oma johtopäätökseni tästä debatista on se, että ns. viralliset suositukset voitaisiin - itse asiassa tulisi - laittaa nyt kokonaan jäihin. Yksilölliset erot ovat niin isoja, ettei noissa suosituksissa ole oikein mitään mieltä. Miksi ylimalkaan pitää olla viralliset ravintosuositukset? En ymmärrä. Voisihan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vain laatia julkaisun/raportin (u name it) eri vaihtoehdoista ja kehottaa/pyytää jokaista kansalaista ottamaan itse selvää, mikä ravinto hänelle sopii parhaiten. Viralliset ravitsemussuositukset lentäkööt puolestani romukoppaan."

Sami Uusitalo vastaa anonyymin kommenttiin (blogin pitäjän toivomus: käyttäkää omaa nimeä tai tunnistettavaa nimimerkkiä) siitä miten nopeasti Samin käyttämä ruokavalio vaikuttaa laihduttavasti: "Kyllä se yleensä varsin nopeasti vaikuttaa. Peruna, riisi, pasta, jauhoiset tuotteet ja hiilarijuomat vähemmälle. Munia, kalaa, lihaa, rasvaa sen verran että nälkä lähtee ja vihenneksia mukaan. Leipänä mieluiten näkkäri/hapankorppu jos ylipäätään sitä syö. Ei muuta kuin kokeilemaan."

Ravitsemustieteen opiskelija Janne Huovila ei ole Sami Uusitalon kanssa alussa olleenkaan samaa mieltä. Mitä pitemmälle keskustelu etenee, sitä enemmän löytyy yhteisymmärrystäkin (kiitos Janne!). Janne yrittää ymmärtää. Ei hän muuten kommenttipalstalla kirjoittaisi. Hän ei kommentoi täällä sen takia, että olisi Samin kanssa kaikesta eri mieltä tai ettei näkisi sitä, että VHH on ollut moneksi avuksi. Jannen mielestä monet hiilihydraattia sisältävät ruoka-aineet ovat myös väestötasolla ongelma. Jannen mielestä keskustelua on tärkeä käydä ja sen pitäisi perustua monipuoliseen näyttöön, eikä yksittäisiin heittoihin ja asiayhteydestä irrotettuihin asiantuntijakommentteihin. Lihavuuden kehittyminen on valtavan monimutkainen asia ja Janne pyytää lukemaan tuorehkoa katsausartikkelia, mihin on koottu laajasti aiheesta tehtyä tutkimusta, eikä siinä argumentointi perustu tilastoihin autojen myynnistä. Jannen suosittelema artikkeli on tämä: Rosenkranz, Dzewaltowski. Model of the home food environment pertaining to childhood obesity. Janne on pikaisesti suomentanut meille tämän artikkelin pääasiallisen sisällön (KIITOS!):

TUTKIMUSTEN MUKAAN LASTEN KOTIYMPÄRISTÖSSÄ OLEVAT TEKIJÄT, JOTKA VAIKUTTAVAT SYÖMISEEN

1 POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
1.1 MAKROTASO
Ruoan hinta
Viranomais- ja kauppapolitiikka
Kansalliset ja yhteisöjen ruokaohjelmat
Kansallisen tason ja yhteisöjen taloudellinen tilanne
1.2 MIKROTASO
Perheen sosioekonominen status
Perheen mahdollisuus ja kyky tarjota turvallista ruokaa
Ruokaohjelmiin osallistuminen
2 SOSIOKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ
2.1 MAKROTASO
Rotu, etnisyys ja kulttuurinen identiteetti
Mediamainonta ja markkinoinnille altistuminen
Ruoankäyttötrendit
2.2 MIKROTASO
Tottumukset ja traditiot
Perheen rakenne, stressi ja aikataulut
Vanhemmuus: käytännöt, kasvatustavat ja säännöt
Vanhempien syöminen
Perheen ruokatottumukset ja ruokavalio
Perheen koulutus ja ravitsemustietoisuus
Ruoanvalmistustaidot
3 FYYSINEN YMPÄRISTÖ (RAKENNETTU JA LUONNOLLINEN)
3.1 MAKROTASO
Ruokamaisema – institutionalisoitunut ruoan tuotanto, saatavuus ja käyttö
Viestintäinfrastruktuurit
3.2 MIKROTASO
Ruoan saatavuus ja käyttö kotona
Audiovisuaalisen median käyttölaitteet
Keittiömaisema, ruokapöytämaisema, lautasmaisema, ruokamaisema
Keittiön laitteisto ja ruoanvalmistustarvikkeet
Kodin ja lähiyhteisöjen kasvimaat/puutarhat

Janne Huovila ajattelee oikein hyvin sanoessaan, että tutkimusten mukaan 1970-luvulla lisääntynyt miesten lihavuus ehkä johtui autojen määrän lisääntymisestä, ehkä ei. Ehkä se johtui siitä, että silloin miehet käyttivät enemmän autoja ja siksi naisten lihominen alkoi vasta myöhemmin: silloin kun naistenkin oli sosiaalisesti hyväksyttävää käyttää autoa. Mutta se näistä autoista, ei tehdä kärpäsestä härkästä. 1970-luvulla miesten lihominen lisääntyi kun rasvansaanti oli lähes 40 E%. Vuosina 1982-1992 miesten lihominen pysähtyi ja tällä on ajallinen yhteys sille että rasvan osuus tippui 38,5 prosentista 34,4 prosenttiin. Tämän jälkeen rasvan osuus ei ole voimakkasti laskenut (vuonna 2007 33 E%), mutta lihominen on jatkunut. Siis ainoa ajanjakso viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kun miesten lihominen ei kasvanut on ajanjakso jolloin rasvan osuus putosi voimakkaimmin. Naisilla on nähtävissä samanlainen trendi. 1980-luvun alussa kun rasvan osuus oli suuri, alkoi naisten lihominen. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa lihominen pysähtyi samaan aikaan kuin rasvan osuus väheni voimakkaimmin. Vuoden 1992 jälkeen rasvan osuus ei ole juurikaan laskenut mutta lihominen on jatkunut. Summa summarum: tutkimukset rasvankäytön ja painon kehityksistä eivät tue käsitystä, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen selittäisi lihomista väestötasolla. Itse asiassa sekä miehillä viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana että naisilla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana näyttäisi epäsuotuisa painokehitys pysähtyneen juuri niinä vuosina kun rasvan osuus energiasta on pudonnut kaikkein voimakkaimmin. Vuoteen 1992 asti on nähtävissä trendi jonka mukaan vähentynyt rasvankäyttö on yhteydessä väestön lihomisen pysähtymiseen. Tämän jälkeen energiaravintoaineiden suhde ei ole juurikaan muuttunut, joten lihomista ei voida selittää energiaravintoaineiden suhteiden muutoksilla. Turun yliopiston elintarviketutkija FT Saska Tuomasjukka kiittää Janne erinomaisesta kirjoituksesta. Janne on tuonut hyvin esille lihavuuden monimutkaiset taustat. Saskan mukaan tässä keskusteluketjussa haetaan (yleensä) vain yhtä syytä, syypäätä tai pelastajaa. Se näkyy siinäkin, että kun Samin omat paino-ongelmat ovat VHH:lla helpottaneet, hän näkee sen lähes ainoaksi ratkaisuksi muillekin. Sami Uusitalo korjaa Saskan väitteen: "En minä ole koskaan sanonut että kaikkien pitäisi olla VHH:lla. Haluan vain tuoda esiin vaihtoehdon joka on auttanut minua (ja ainakin 100 000 muuta henkilöä Suomessa)." Jari (Ristiranta) kertoo TNS Gallupin 23.8.2007 julkaisemasta RISC Monitor -tutkimuksesta, jonka mukaan 4 % yli 15-vuotiaista suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Blogissani usein kommentoiva nimimerkki TtM ei usko, että rasvan määrän lisääminen ruokavalioon toisi helpotusta ylipaino-ongelmaan. Pikemminkin päinvastoin. TtM on ravintopäiväkirjoja analysoidessa huomannut, että runsaasti ylipainoisilla henkilöillä myös rasvan absoluuttinen määrä on hyvin suuri. Jos Samin väite rasvan kylläisyyttä lisäävästä ja lihomista estävästä vaikutuksesta olisi totta, niin näiden henkilöiden ei olisi pitänyt olla lihavia. Tästä Aukottaja -nimimerkki innostuu: "No joo mutta mistä niiden rasva tuli? Veikkaan että mm. rypsiöljystä, margariinista ja tehobroilereiden marinaadeista. Liiallinen määrä kasvirasvaa aiheuttaa tulehdusta elimistössä. Monityydyttymätöntä rasvaa tulee liikaa insinööriruokien mukana. Usein kanoja ja jopa lehmiäkin syötetään laskelmoidusti rehulla, joka muuttaa niiden rasvan koostumusta vähentäen tyydyttyneen osuutta." Aukottajan mielestä nimenomaan hysteria kovia rasvoja kohtaan on aiheuttanut tämän katastrofin. Teollisuus tuottaa ja kuluttajat syövät mielellään mitä tahansa saastaa, jossa tyydyttyneen rasvan määrä grammoissa per sata grammaa tuotetta on mahdollisimman alas painettu. Ilman hysteriaa eläinrasva olisi luonnollinen osa elämää.

Aukottajan mielestä syyt lihavuuteen, tärkeimmästä alkaen, ovat seuraavat (kommentoikaa!):

1) Pakkomielle pehmeisiin rasvoihin
2) Tehotuotetut eläimet antibiootin jäämineen
3) Mielenterveydelliset ongelmat
4) Täysikasvuisten ihmisten liiallinen istuminen sisätiloissa, eli vähäinen liikunta

VHH:lla painonpudotus kuitenkin onnistuu, mutta tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää. TtM on sitä mieltä, että rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaisi ylipaino-ongelmaa.

Nimimerkki TtM tuo keskusteluun jännän yksityiskohdan kysymällä: "Mikäli niukkarasvainen ruokavalio olisi syynä ylipaino-ongelmaan, niin tällöinhän lihavuuden lisääntymisen pitäisi olla jotakuinkin yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä?" On kuitenkin havaittu, että lihavuus ei ole ongelma vielä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lihavuuden lisääntyminen näyttää alkavan merkittävästi vasta kouluiässä. Tämä tukee vähentyneen fyysisen aktiivisuuden merkitystä ylipainon kehittymisessä. Päiväkoti-ikäiset lapsethan ovat fyysisesti hyvin aktiivisia. Näin pienet lapset eivät myöskään ole vielä kiinnostuneita tietokonepeleistä tms. ja heidän sisäleikit sisältävät paljon liikkumista. Voidaan siis olettaa, että päiväkoti-ikäisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien/vuosikymmenten aikana. Sen sijaan kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti laskenut aiemmasta. Itsekin TtM on tämän havainnon tehnyt. Noh, on joka tapauksessa järjetöntä lähteä syyttämään yhtä yksittäistä tekijää lihavuusongelman syyksi. Tutkijat monesti tarkastelevat asioita tilastotieteeseen perustuen, ja tällöin asioita on tapana yksinkertaistaa liikaa ja toisinaan tehdään myös vääriä johtopäätöksiä. Varmasti autojen määrän lisääntymisellä on oma merkityksensä ylipainon lisääntymiseen, mutta ylipainon todelliset syyt ovat varmasti paljon monimutkaisemmat.

TtM jatkaa laihdutuspohdiskeluaan. Isoilla henkilömäärillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että laihtuminen on vaikeaa riippumatta laihdutusmenetelmästä. Erilaisilla ruokavalioilla (VHH ja VRN ruokavalio mukaan lukien) sekä liikunnan lisäämisellä on pitkällä aikavälillä onnistuttu pudottamaan vain pari kiloa, jos sitäkään. Tämä siis silloin kun asioita tarkastellaan tilastotieteen avulla. Erot yksittäisen ihmisten kesken ovat kuitenkin olleet suuria. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että ihmiset ovat yksilöitä ja yhdelle jokin tietty laihdutusmenetelmä sopii paremmin kuin toiselle. Valitettavasti tätä ei ole otettu nykyisissä ohjeissa/suosituksissa riittävän hyvin huomioon, vaan ihmiset yritetään valaa samaan muottiin. Myös Sami syyllistyy tähän samaan yliprovosoivissa kirjoituksissaan, TtM ajattelee. "Tiedän kyllä mitä ajat takaa, mutta sanoma meinaa välillä kadota turhan uhoamisen joukkoon", sanoo TtM. Sami vastaa TtM:lle: "Taisit ymmärtää tekstistäni hieman väärin läski-Samin kunto-ohjelman. Ehkä kirjoitin hieman epäselvästi. Suoraan sanoen, tämä ottaa vähän pannuun. Sanotko sinä tosiaan että viikonloppu ohjelmani ei ollut riittävä?" TtM myöntää: "Olet oikeassa, Sami. Ymmärsin, että tuossa olisi ollut koko viikon liikunta-annos. Ja kuten sanoin, niin jo tuolla viikonlopun liikuntamäärällä saavutat normaalipainoisille aikuisille asetetun fyysisen aktiivisuuden viikkotavoitemäärän (minitavoitehan on kestävyysliikunnan osalta 30 min kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa). Tosin jos tuota kävelyn tehoa tarkastellaan sykkeen perusteella, ja oletetaan, että sinun kohdallasi syke käyttäytyy kuten ”keskivertomiehellä”, niin nuo kävelylenkit voi juuri ja juuri laskea kohtuukuormitteiseksi liikunnaksi. On kuitenkin huomattava, että monilla runsaasti ylipainoisilla rasituksensietokyky on sen verran heikko, että syke ei nouse ihan samaan tapaan kuin normaalipainoisella. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa sinun kohdallasi. Painonpudotukseen ja painonpudotuksen säilyttämiseksi liikuntasuositus on hieman enemmän kuin tuo 30 min päivässä: ACSM:n mukaan 60-90 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa. Tämä on jo aika kova tavoite suurimmalle osalle ylipainoisista. Tutkimusten mukaan tätä pienemmillä määrillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta painonpudotuksen kannalta. Tämä siis silloin, kun ei kiinnitettä merkittävästi huomiota ruokavalioon ja asioita tarkastellaan tilastotieteen näkökulmasta." Sami saa tukea nimimerkki jt:ltä: "Omalla kohdallani pysyvä laihtuminen edellytti melko totaalista elämäntavan muutosta. Ruokatottumukset menivät uusiksi ja päivittäinen liikunta tuli rutiiniksi. Niin ja se alkoholi jäi pois. Ei tuosta nyt voi mitään yksittäistä asiaa oikein irrottaa ja pysyvät tulokset rupesivat näkymään vasta parin vuoden jälkeen. Tylsää ja hidasta, mutta ei tässä varmaan oikotietä ole. Ellei sitten se VHH ole sellainen?"

FT Saska Tuomasjukan anti keskusteluun on väkevä. Mietipä sitä naapurin Mattia, joka eli hektistä elämää perheen ja terveyden kustannuksella ja söi aivan kuin Sami Uusitalo. Kaksi vuotta sitten hän aloitti liikunnan ja ryhtyi syömään suositusten mukaan. Tulos: paino putosi. Päätelmä: liikunta ja suositusten parempi noudattaminen parantaisivat ne samat kaksi miljoonaa. Saska ei vaadi, että VHH pitäisi lailla kieltää. Päinvastoin hän uskoo sen tulevan osaksi lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. Liikunta ei kuitenkaan kenelläkään ole pahitteeksi. Tähän Sami Uusitalo huomauttaa, että on äärimmäisen loukkaavaa syyttää kaikkia lihavia laiskoiksi. Samilla ei ole liikunnallisia lahjoja ja vaatimaton junioriurheilu-ura jäi kehnoilla tuloksilla pariin piirinmestaruuteen heittolajeissa. Hän on kuitenkin urheillut paljon enemmän kuin moni laiheliini. Ei se välttämättä onnistu liikunnan avulla tuo painonpudotus jos syö tarpeeksi väärin. Erityisesti Samia ärsyttää lapsien syyllistäminen. He yrittävät! 10v lapset yrittävät sinnikkäästi pudottaa painoaan esim. uimahalleissa, mutta se ei onnistu kun he tuputtavat ohjeiden mukaan paljon leipää, perunaa, pastaa ja riisiä. Saska sanoo tähän, että Sami missaa pointin. Saska tarkoitti vain, että jos Suomessa on kaksi miljoonaa ihmistä, jotka syövät huonoja hiilareita (ja myös huonoja rasvoja) ja ovat ylipainoisia, niin heillä on muitakin vaihtoehtoja kuin VHH. Vaihtoehtoja on. Jos pitää VRN:n ohjeita itselleen huonoina, ei Saskan mielestä pitäisi kuitenkaan antaa vaikutelmaa, että ne eivät muilla voisi toimia. Ongelma ei siis ole VRN:n ohjeissa vaan siinä, että ihmiset eivät ylipäänsä syö kohtuullisesti ja liiku tarpeeksi. Liikkuminenkin käsitetään nykyisin aina suorittamiseksi. Jos aloitettaisiin niistä portaista. Invalukot hisseihin? Ylipaino ei ole ongelma jos fyysinen kunto on hyvä!

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen huomauttaa: Laitetaan päättäjät asialle, ja pystyyn ranskalaisen EPODE -ohjelman kaltainen projekti. Kyllä onnistuu lasten lihomisen ehkäisy. Saska Tuomasjukka on samalla kannalla. Ei se tosiaan lopulta niin vaikeaa olisi. Lihavuus puolittui EPODE -ohjelmassa, kun terveyden edistäminen otettiin mukaan kaikkeen päätöksentekoon, kaikkeen toimintaan. Mutta miten päättäjät saadaan asialle? Niin kuin Fogelholm (kampanjassaan) totesi aikanaan, terveys jotenkin unohtuu päätöksenteossa. Ja miten asialle saadaan myös esimerkiksi kaupat ja ravitsemusliikkeet, sillä ihan kaikkeen ei kunnan tai valtion säätelyllä pysty vaikuttamaan.

Saska Tuomasjukan mielestä kylläisyyden merkitys ruokien valinnassa on korostunut juuri sen vuoksi, että nykymaailmassa on helppoa syödä liikaa. Siihen ongelmaan tarvitaan sitten valitettavasti laihdutusleikkauksia, VHH:ta, kiloklubia, Painonvartijoita ynnä muuta. Nämä ovat lääkkeitä ongelmaan, mutta itse ongelma pitää pidemmällä tähtäimellä saada korjattua muilla keinoin. Vähemmän amerikkalaista autokaupunkia, enemmän arkihikoilua. Vähemmän huomiota ruoan koostumukseen, enemmän siitä saatavaan nautintoon.

Saska Tuomasjukan mukaan arkiliikuntaa ei ole seurattu johdonmukaisesti. Kaikkea ei tässä maailmassa ole tilastoitu. Sen vuoksi täytyy turvautua indikaattoreihin. Saskan mielestä varusmiesten kunnon romahtaminen on hyvä indikaattori. Varusmieskoulutus alkaa nykyään sauvakävelyllä, koska juoksu- tai marssiharjoitukset ovat liian rasittavia (lehdestä luettua). Jonkun toisen mielestä varusmiesten heikko kunto taas johtuu siitä väärästä ravitsemuksesta. Muna vai kana? On asioita, joita ei voi tilastoilla todistaa, jos tilastoja ei ole. Saska väittää silti, että arkirasitus on romahtanut. Kun ajatellaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta 60-luvulta eteenpäin on selvää, että konttorihommat ja palvelutyöt ovat lisääntyneet teollisuus- ja maataloustöiden kustannuksella. Konkreettinen esimerkki: metsureita oli vielä 80-luvun alussa 10 000 asukkaan Sodankylässä noin 50. Heidän työnsä oli fyysisesti erittäin raskasta, eikä sieltä työstä jääty juurikaan eläkkeelle, vaan sairaseläkkeelle. Nyt metsureita ei ole lainkaan, paitsi mitä nyt puisto-osastolla yksi joka kiipeää puihin sahaamaan oksia. Muuten sama työ hoituu moton hytistä. Näiden ihmisten kohdalla työ on muuttunut siis nollarasitteiseksi koneen ohjaamiseksi. Jos ajatellaan 80-luvun metsurin lasta nyt 2000-luvulla, hänkään ei edes isänsä jalanjäljille halutessaan pysty löytämään työtä, joka olisi yhtä raskas. Koneistuminen on tapahtunut työelämässä huomattavasti tehokkaammin kuin arjessa (vaikka voihan sitä joskus miettiä sitäkin, että jospa vaivaisi pullataikinan itse eikä Kenwoodilla). Sama kehitys on tapahtunut joka sektorilla yhteiskunnassa. Terästehtaalla fyysiset työt ovat siirtyneet koneille, paperitehtaalla samoin. Maataloudessa lypsynkin tekee jo robotti puhumattakaan heinänteosta tai viljankorjuusta. Se, että ihmiset tekivät töitä protestanttisella innolla - jopa terveytensä kustannuksella - piti heidät joka tapauksessa normaalipainoisina. Se mitä syötiin myös poltettiin. Myös ostovoima oli jotain aivan muuta kuin nyt. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt ihan samalla tavalla ruokaan kuin nykyään. Toki köyhä itsensä lihavaksi sai jo 70-luvulla, jos tahtoi, mutta verrattuna nykyaikaan ruoka oli kalliimpaa.

Sami Uusitalo peräänkuulutti dataa, joka vertailisi lihavuuden yleisyyttä ja töiden vaativaa keskimääräistä energiankulutusta maassamme esim. seuravien ammattiryhmien välillä:

Naiset:

Talouspäälliköt
vs.
Siivoojat

Miehet:
Talouspäälliköt
vs.
Kirvesmiehet

Samilla on sellainen ihmeellinen kutina, että noissa helppoa toimistotyötä tekevissä rikkaissa on vähemmän lihavia kuin arjessaan huomattavasti enemmän liikkuvilla duunareilla. FT Saska Tuomasjukka ei tästä innostu ja sättii Samia siitä, että hän erottaa yhden merkitsevän tekijän muista, ja katsoo sitä irrallisena. Samalla tavalla kuin hän katsoi autojen kilometrejä ja odotti niiden korreloivan yksi yhteen ylipainon kanssa. Varallisuus ja erityisesti koulutus ovat hyvä suoja ylipainoa vastaan. Sen vuoksi fyysisen aktiivisuuden vaikutusta ei voi mitenkään katsoa pelkästään vertaamalla siivoojan ja naispuolisen myyntipäällikön painoindeksejä. Väittelyyn Saska ei aio tästä ryhtyä, sillä Sami on omalle linjalleen johdonmukainen. Sami toteaa tähän, että hän toki ymmärtää, että lihavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö voisi olla yhtä merkittävintä tekijää joka selittää lihavuuden kasvun. Sami pyytää Saskaa ajattelemaan neljänsadan metrin juoksijaa. Varsin nopeasti voidaan löytää sata tekijää, jotka vaikuttavat loppuaikaan. On kuitenkin täysin mahdollista, että yksi hermo alaselässä muuttaa tilanteen sellaiseksi, että aika on jotain muuta kuin se ilman tätä "yksittäistä tekijää" olisi. Sami ihmettelee: "Miksi te alan ihmiset syyttelette lihavuuden kasvusta arkiliikuntaa, jos se kerran ei ole selittävä tekijä ammattiryhmien välillä, niin kuinka se sitten on selittävä tekijä vuosien -85 ja -95 välillä, esim. lasten kohdalla. Ja en edelleenkään ole saanut todisteita, että se lasten arkiliikunta olisi ylipäätään muuttunut em. ajanjaksona." Saska Tuomasjukka innostuu kuin innostuukin väittelemään Samin kanssa. Näin hän sanoo Samille: "Sami, et pysty erottamaan toisistaan työn rasittavuutta ja työn vaatimaa koulutusta tilastoja katsomalla. Siihen tarvitaan tutkimus, jossa painotetaan eri kertoimilla eri töiden sosioekonomista vaikutusta (siis sitä, että kuinka koulutetttu ko. työtä tekevä on ja kuinka paljon hän saa palkkaa), ja sitten katsotaan että onko tämän jälkeen työn rasittavuudella merkitystä. Tällaista tutkimusta en tunne. Arkiliikunta-termi tarkoittaa kyllä työn ulkopuolista liikkumista, mutta oletan, että puhumme tässä työn rasittavuudesta. Työn rasittavuus voi selittää ammattiryhmien välisiä eroja, mutta epäilen, että se nykymaailmassa jää juuri koulutuksen varjoon. Toisaalta nykyään ei suurin osa vähäistä koulutusta vaativistakaan töistä ole fyysisesti rasittavia (poikkeuksia toki on). Juuri tätä tarkoitin, kun totesin yhteiskunnan muuttuneen. Työssä kuluva kalorimäärä on pudonnut erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien töissä, mikä tietysti voi selittää juuri näiden ryhmien taipumusta lihomiseen." Mitä Sami vastaa?

Saska kertoo suhtautuneensa jossain määrin huvittuneesti UKK-instituutin liikuntapiirakka-ajatukseen. Aluksi hän nauroi ääneen, mutta nyt hän on tajunnut, että se on syntynyt epätoivosta. Ihmisten fyysinen rasitus on nykyään niin naurettavan pientä, että pienikin liikunta auttaisi. Esimerkiksi portaiden kävely tai bussista nouseminen yhtä pysäkkiä aikaisemmin. Tai sen oman auton jättäminen talliin ja bussin ottaminen. Kun liikkuminen tapahtuu yksinomaan silloin kun sitä tietoisesti tehdään, on viikon kokonaisrasitus pientä verrattuna ihan lähimenneisyyteen (60-70-luvut), vaikka liikkuisi ahkerastikin. Se ei kuitenkaan tee sitä vähää liikuntaa merkityksettömäksi. Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua. Samin koirakävelyt nostivat kuntoa, mutta eivät riittäneet pitämään Samia terveen kirjoissa. Aukottaja tuo keskusteluun ajatuksen siitä, että pitäisikö keskustelussa erottaa lasten ja aikuisten liikunta. Lapset liikkuvat luonnostaan. Katsomalla ympärille tämän voi nähdä. Lapsukaiset vaan ovat vähän väliä liikkeessä, mukaanlukien paksukaiset. Sekä huonosti että hyvin ravitut lapset hengailevat, kiipeilevät puissa, tutkimusmatkailevat lähiluonnossa ja painivat. Jossain vaiheessa tuo liikeikä ja leikki-ikä sitten loppuu.

Janne Huovila muistuttaa, että liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestään odotettua huonompia tuloksia. Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkelissa annettiin seuraavanlaisia syitä. Syyt voivat liittyä:

(1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. Myös arkiliikunta voi vähentyä harrasteliikunnan lisääntymisen myötä, jolloin kokonaisenergiankulutus ei välttämättä kasva.

(2) elimistön toimintaan. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan: kortisolin eritys lisääntyy, insuliinin eritys lisääntyy, elimistön tulehdukset lisääntyvät sekä unen laatu ja määrä heikkenevät, joiden seurauksena rasvakudosta käytetään vähemmän energianlähteenä.

Janne Huovilan mukaan nykyään yleisesti suositellaan, ettei liikuntaa kannata harrastaa ensijaisesti laihduttamisen takia. Liikuntaa kannattaa harrastaa koska se ehkäisee merkittävästi kroonisia tauteja. Ja liikuntaa kannattaa harrastaa sen takia, että siitä pitää - vain silloin siitä tulee jatkuva tapa. Tätä Janne oli lukenut: Boutcher, Dunn. Factors that may impede the weight loss response to exercise-based interventions. Obesity reviews, 16 Jun 2009.

Saskan mielestä jos Sami olisi lisäksi syönyt vähemmän, hän olisi pudottanut painoa. VRN:n ohjeiden mukainen ruoka ei Samin mielestä tehnyt häntä kylläiseksi. Taas kasvissyönti teki Samin nälkäiseksi (mikä lihavuuden kannalta pitäisi tietty olla hyvä), mutta eihän kukaan voi syödä sellaista josta ei pidä. Sami kokeili sitten vielä VHH:ta, ja se toimii. Saskan mielestä se oli hyvä ratkaisu. Mutta Sami ei voi millään oman todistuksensa pohjalta väittää, että muille VRN ei toimisi. Valstan artikkelista voi esimerkiksi lukea, että keskimäärin suomalaiset miehet syövät liian vähän hiilareita. Hiilarien lisäämisen ei Saska itse usko tekevän autuaaksi, mutta lajin parantaminen auttaisi. Kuidun saanti on edelleen auttamatta liian vähäistä ja sokerin saanti liian korkeata (suosituksia pitäisi kiristää). Nämä yhdessä liittyvät kylläisyyteen enemmän kuin hiilarien määrä. Kuitenkin: ei pidä häivyttää kokonaisuutta katsomalla pelkkiä yksityiskohtia. Lihavuus on yhteiskunnan muutosten tulos. Aukottaja -nimimerkin mielestä viljat ovat ihan ok, mutta tuo kuitujen ylikorostus on typerää. Samoin viljan ravintoaineiden ainutlaatuisuus. Aukottaja kysyy "Eikö voi myöntää että maanviljelyksen tarkoitus on ruokkia massat tuottamalla helposti tärkkelystä?"

Janne Huovilan mukaan on välttämätöntä tarkastella viime vuosikymmenien kehitystä kriittisesti. Hän ei ole yhtään vakuuttunut, että ravitsemusvalistuksessa kannattaisi siirtyä rasvafobiasta hiilihydraattifobiaan. Itse asiassa tämänpäivän tyypillinen ravitsemusasiantuntija ei ole rasvafoobikko ja hiilihydraattien kannattaja, kuten Sami antaa ymmärtää. Tyypillinen tämän päivän ravitsemusasiantuntija yrittää keksiä ratkaisuja, miten lähestyä syömistä jostain muusta lähtökohdasta käsin kuin ahdistavista fobioista. Voisiko syömistä lähestyä jostain muista lähtökohdista kuin fobioista käsin? Emme kai halua siirtää lapsillemme fobioiden täytteistä maailmaa. Tähän Sami vastaa: "Ai, olen ymmärtänyt väärin? Kyllä nämä KTL:n asiantuntijat kuitenkin yhä edelleen peräänkuuluttavat rasvan vähentämistä ja täysjyvän (=tärkkelys) tuputtamista. Vai eivätkö nämä henkilöt sitten ole asiantuntijoita?

Myös Suomessa tehdään tällä hetkellä väitöskirjoja, jotka yrittävät kartoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, kertoo Janne Huovila. Ja tällaiseen tutkimukseen olisi vielä paljon enemmän haluja, mutta suomalainen ravitsemustutkimus pelaa kovin pienillä resursseilla. Ei nämä Jannen esittämät tutkimustulokset ratkaise sitä että rasvat tai hiilihydraatit selittäisivät lihavuuden yleistymisen - osittain siksi että jo kysymyksen asettelu on väärää - sillä ne kertovat sen tylsän ja vaikeasti hyväksyttävän tosiasian, että syyt ovat mahdottoman moninaiset. Yksinkertaisesti yhteys energiaravintoaineiden suhteiden muutosten ja lihomisen välillä on niin heikko, että edes sen suuntaa on vaikea arvioida – tätä mieltä ovat mm. Harvardin ravitsemusepidemiologit. Tähän kun vielä liittää geneettiset tekijät ja valtavan määrän ympäristötekijöitä, niin hiljaiseksi vetää (Hieno kommentti Jannelta!).

"Kumpi vie nälän hiilarituputus vai hiilarirajoitus", kysyy Sami Uusitalo ja saa vastauksen Jarilta: "Hiilarirajoitus. Tätä ei onneksi tarvitse arvailla, sillä tutkittukin on." Sami Uusitalo sanoo: "Jos kerran VHH:ta ei voida ottaa terveydenhuollon ohjelmaan sillä perusteella ettei se toimi kaikilla, niin samalla logiikalla voidaan kaikki lääketieteelliset hoidot lopettaa samantien. Nimittäin ei ole sellaista hoitoa yhteenkään terveysongelmaan, joka pystyisi kaikki parantamaan. Aivan erityisesti tätä ei ole vähärasvainen ruokavalio lihaville."

Muutamat anonyymit kommentit käsittelevät lihansyönnin eettisyyttä ja ympäristötekijöitä. Jari (Ristiranta) huomauttaa tähän viisaasti, että sekaruoan eettiset seikat eivät ole yleismaailmallinen vaan pienen vähemmistön näkemys, ja ne tuskin liittyvät lihavuusepidemiaan, joten lähinnä tämä vaikuttaa vastuuttomalta promoamiselta. Sami Uusitalo lisää tähän: "Lasten lihottaminen tärkkelyskasoilla ei myöskään edusta korkeinta etiikkaa. Pelasta sinä maapallo. Mä yritän auttaa lihavuutta vastaan käytävässä taistelussa." Tämän jälkeen keskustelu ruoan eettisyydestä menee mielestäni hakoteille. T2DM_1988 esim. hermostuu tästä keskustelusta ja parahtaa ilmoille valituksensa: "Viherpiipertäjät voivat suksia suolle! Te pilaatte tämänkin keskustelun!!!" Sami Uusitalo ymmärtää hyvin nimimerkki T2DM:n ärsyyntymisen. Täälläkin pomppivat maailmanparantajat voisivat aloittaa pelastusoperaationsa vaikka sulkemalla tietokoneensa ja säästävänsä näin sähköä."

Mummeli 66-v kokee ahaa-elämyksen lukiessaan Samin kirjoitusta. Ensiksi mummelille tulee mieleen, että Sami on ihan hulluja ohjeita luetellut, mutta kun hän tarkemmin asiaa ajattelee, niin hän huomaa siinä paljon järkeäkin. Hän esim. huomasi itse miten lapsenlapsilla pysyi nälkä paremmin kurissa kun söivät aamulla riks-raks-poksin (riisimuroja) sijaan mummelin valmistaman munakkaan ja joivat päälle maitokaakaota.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen pyytää lukemaan uusimman amerikkalaisten ravitsemusterapeuttien julkaiseman jutun. Noin 4000 ihmistä on tutkittu ja parhaiten säilyivät normaalipainoisina ne, jotka söivät hiilareita n. 50-60 % päivittäisestä energiantarpeesta (eli sen mikä on Suomen virallinen suositus ja suomalainen keskisaanti). Reijo kertoo, että tutkimuksissa pelataan aina keskiarvoilla. Yksittäiset ihmiset voivat kokea ihmeitä millä tahansa dieetillä, vaikka tutkimuksissa tulosta ei saataisikaan aikaan, siis keskiarvojen valossa. Olemme kaikki erilaisia, ja vasteemme eri ruokavalioille voivat vaihdella perimästä, kehonkoostumuksesta, iästä, sairauksista, lääkityksistä ym. johtuen. AM (Anssi Manninen) argumentoi tätä vastaan omintakeiseen tapaansa: "Tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa mainittiin keskeisimmät ongelmat. Ei tuon tutkimuksen pohjalta voi vetää mitään johtopäätöksiä. ADA:n läpyskä julkaisee aina välillä ihan mitä roskaa tahansa."

Sami Uusitalo muistuttaa, että hiilihydraattien rajoituksessa ei ole mitään taikatemppua. Se ei ole termodynamiikan ensimmäistä pääsääntöä vastaan, kuten esim. tässä BBC:n dokumentissa vihjaillaan. Reilu kaksi vuotta sitten Sami aloitti tutustumisen tähän hiilareita rajoittavaan vaihtoehtoon ja jo viiden minuutin kuluttua hän oli täysin vakuuttunut, että hänen painonsa oli yli kymmenen vuoden aikana noussut koska hiilihydraattipainotteisesti syöden hän meni väkisin kulutuksensa yläpuolelle. Sen sijaan protsku+rasva -painotteisesti syöden hänen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta syödä niin paljon että energiatarve täyttyisi. Hän lähti siis termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä, jonka kanssa hiilarirajoitus ja painonpudotus olivat mitä suurimmassa määrin linjassa. En olisi ollut yhtään pahoillani jos joku "ammattilainen" olisi kertonut minulle tämän silloin kun olin 90 kiloinen. Eipä kertonut. Tuloksena oli 27 kg painonnousu vähän rasvaa linjalla. Kiitos vielä kerran Matti Uusitupa ja Pekka Puska. Terveysvalistajat tuputtavat hiilihydraattia laihduttaessa ja näyttäisi olevan oppositio, joka väittää että kombinaatiolla rasva+proteiini pystyy laihtumaan helposti. Termodymiikaan ensimmäistä pääsääntöä ja kerto- ja pluslaskua käyttäen Sami ratkaisi päätöksensä viidessä minuutissa. Sami jatkaa räväkkään tyyliinsä: "Esittelin energialaskelmat silloin 9.2.2009 Suomen Akatemian tiloissa. Yleisön joukossa oli kriittisiä älykköjä, jotka totesivat: 'byääääh ei tuo pidä paikkaansa'. Tähän kuoroon liittyi Professori Matti Uusitupa sanoen 'väärin'. Äänenpainot olivat kovin halveksivat niinkuin pitääkin kun huuhaata esitetään. Näpäytin kuitenkin provosoituneena, että huuhaasta huolimatta mulla on hieman meriittejä näistä laskuhommista ja joskus laskenut jotain oikeinkin... Dosentti Fogelholm päätti tarkistaa laskuni käyttäen Fineliä ja laskukonetta. Kävi sillä tavalla hassusti, että dosentin laskukone näytti täsmälleen samoja lukemia kuin minunkin. Tämän Fogelholm totesi, tosin vasta tilaisuuden jälkeen. Olisin pitänyt suoraselkäisempänä, jos asia olisi todettu lehdistön paikalla ollessa. Professori Uusitupa oli hieman hädissään ja yritti saada minusta kaveria 'olit oikeassa' -tyyliin. Äänensävy oli jokseenkin päinvastainen kuin hänen väittäessään laskujani vääriksi. Sitten tuli Matilta kaikkien aikojen älynväläys: 'Eihän kukaan syö tuollaista määrää lihaa!' JES! Minulta kai tuli itku ja nauru. Kuinka rautalangasta ja kuinka pitkään minun pitää tätä kertoa, että kukaan ei todellakaan syö sellaisia määriä lihaa (protsku + rasva), että energiantarve täyttyisi." Sami Uusitalon innostamana nimimerkki Onnellinen Karppaaja loihtii ilmoille seuraavan viestin: "Itse tunsin jonkinmoista nälkää tai lähinnä itseni kidutusta kun olin Pekka Puskan ja/tai Painonvartijoiden ruokavalioilla. Viimeiset kolme vuotta ei ole enää vatsa kurissut (tai murissut), rasvaa ja proteiinia kun saa sopivassa suhteessa, olo on hieno ja lihasmassaakin on (tullut)vaikken hulluna treenakaan (nuorempana kyllä)."

Nimimerkki jt sanoo: "Kyllä se vaan fakta on, että kun pistetään tarpeeksi fyysistä työtä kropalle, niin läskit lähtee. Se on itse asiassa aivan sama mitä syö kun tekee työtä riittävästi. Jos tekee toimistotyötä (ei se nykyajan fyysinen työkään niin raskasta ole, päätellen työmiesten vyötärön ympäryksestä), on sitä arkiliikuntaa tultava toki melko valtava määrä hoikkana pysymiseksi. Minä en ehdota, että jokaisen olisi nyt ruvettava raatamaan vapaa-ajallaan vain sen takia kun ei töitä enää tehdä hartiavoimin pelloilla. Siinä ei olisi mitään järkeä. Samin ja kumppaneiden ajama ruokavalion tarkistus on järkevä vaihtoehto nykypäivän ihmisille." Aukottajan mielestä nimimerkki jt kuuluu selvästi professori Mustajoen opetuslapsiin. Matti Vanhanen laihtui lite-kokiksella, ja jt laihtui juoksentelemalla villisti pururadalla pelkän porkkanan voimalla, ilman kummempaa nälän tunnetta (Aukottaja muistelee nimimerkki jt:n joskus tällaista kertoneen itsestään). Mutta miksi ne Samin mainitsemat ihmiset - joilla on valtava maha mutta tikkukädet ja jalat - eivät laihdu vaikka käyvät ahkerasti uimassa? Aukottaja muistaa kaupungin kuntosaleilta kaksi 60 tai 70 -vuotiasta miestä, joilla oli iso maha. Nämä miehet sätkivät ja veivasivat kuntosalilaitteissa melkein aina, kun hän satunnaisena päivänä sattui paikalle. Molemmilla oli hieman toivoton olemus ja väkisin vääntämisen meininki. Ei tarvinnut olla mikään ihmismielen tuntija nähdäkseen, että nämä miehet yrittivät tosissaan. Nimimerkki Laiheliini kertoo olleensa aina hoikka, vaikka mässäisi suklaata, karkkia ja perunoita kuinka. Onko siis hänenkaltaisensa, laihan ihmisen perusteltua lähteä rajoittamaan hiilihydraatteja kovin rankasti? Hän voi oikein hyvin ja sairasteleekin kovin harvoin. Minä pyysin Laiheliinia iloitsemaan hoikkuudestaan! Hän on sellainen ihminen, joka ei helposti liho. Hiilihydraattien saantimäärät kytken itse kuitenkin liikuntapanokseen eikä niinkään hoikkuuteen. Sellainen ihminen joka liikkuu paljon, voi syödä aika lailla valtion sapuskalinjausksen mukaisesti. Sohvaperunat (hoikatkin!) olkoot varovaisempia hiilihydraattien kanssa.

Golliwog muokkaisi väestölle tarkoitettuja virallisia suosituksia tähän malliin:
- Korostaisin kuitujen lähteenä kasviksia viljojen kustannuksella ja laittaisin leipämäärälle ylärajan
- Korostaisin mahdollisimman käsittelemättömiä rasvoja (vhh tyyliin runsaspufaiset öljyt kylmäpuristettuina ja mahdollisimman tuoreina, kuumennettavat rasvat mahdollisimman vähäpufaisina)
- Siirtäisin perunat samaan lokeroon muiden tärkkelystuotteiden kanssa ja pienentäisin sen kokoa kasvisten ja osittain rasvan hyödyksi
- Lisäisin siemenet, pähkinät, mantelit jne omaan lokeroon samaan tyyliin kuin perunalla nyt
- Laittaisin sokerin ja puhdistetut viljat samanlaiseen pannaan, missä kananmuna oli
- Kieltäisin keinotekoisten transrasvojen käytön (jos niiden saanti ei kerran ole Suomessa ongelma, miksi niiden kieltäminenkään olisi?)
- Kehottaisin varovaisuuteen muiden käsiteltyjen rasvojen, natriumglutamaatin ja muiden keinotekoisten lisäaineiden kanssa

Ja Golliwog jatkaa sitten kertomalla aiemmasta tavastaan pihistellä ruokaostoksilla ollessaan nimenomaan kasvispuolelta, koska pitäähän ruualla olla se proteiini (liha/kala/lintu/muna) ja se tärkkelys (peruna/riisi/pasta) ja jauholla suurustettu kastike. Tuli halvemmaksi ottaa vitamiinit purkista kuin oikeista kasviksista, vaikka se ei yhtä hyvä vaihtoehto olekaan. Ja kasvispuolen puuttuessa kuitujen saanti jää vähäiseksi ja sitä yritetään sitten korvata syömällä runsaskuituista leipää senkin edestä, korkeintaan pienellä rasvasipaisulla, jos ollenkaan. Ja se vähäinen saatu säästö sitten meni huomaamatta johonkin herkkuihin, kuten jäätelöön, koska pitäähän elämästä saada nauttiakin. Perisuomalainen kai osaa noudattaa ja varmasti moni noudattaakin hyvin virallista makroravinnejakaumaa. Ongelma vain on (kuten Golliwogilla oli) liika sokeri ja liian pieni määrä monityydyttymättömiä rasvoja. Ja Golliwog kuului niihin, jotka jopa laittoivat itse ruokansa ja einespuolelta korkeintaan puolivalmisteita (muusiainekset, kasvikset tms pakkasesta) ja valmiit ruuat kuuluivat äärimmäisiin hätätilanteisiin. Golliwog on näitä "yksittäistapauksia", joille viljojen, perunan ja keinorasvojen poisjättäminen toi avun hiipivään painonnousuun, makeanhimoon jne. Kun sitä tärkkelysosaa ei ruualle voinutkaan laittaa, niin kasvikset tuli väkisinkin mukaan. Ja rasva toi myös avun, sillä hän oli aina tykännyt oikeista rasvoista. Ja ilokseen hän sai syödä vatsansa täyteen eikä tarvinnut olla kovin pian santsaamassa. Joskus Golliwog luuli olevansa vain niin pahuksen hyvä kokki, kun puoli tuntia ruuan päälle teki mieli santsata vaikka juuri oli syönyt tuhdin aterian. Nyt hän tietää paremmin. Golliwog ei tiedä, miten nuo viilaukset toimisivat käytännössä väestötasolla, mutta noilla ohjenuorilla hän ruokkii jälkikasvunsa nykyään. Saska Tuomasjukka sanoi Golliwogin listasta (yllä) seuraavaa: "Golliwog, listasi on aika lailla sama kuin ns. Harvardin pyramidissa, joka minusta on se tämän hetken ravitsemustieteen paras tieto (mutta poikkeaa siis Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta). Huonojen hiilarien rajoittaminen niin että tilalle tulee kasviksia ja kuvailemiasi rasvoja on erittäin hyvä vaihtoehto. Kuituiset viljatuotteet ovat yhtä lailla parannus nykyiseen, erityisesti niille, jotka viljoista nauttivat." Nimimerkki Aukottaja ehdottaa radikaalisti, että lakkautetaan kaikki ravitsemussuositukset toistaiseksi. Suositukset ovat menettäneet uskottavuutensa lopullisesti. Ei homma hänen mielestään pelastu sillä, että tempaistaan Harvardin kolmio ja sanotaan "syökää pähkinöitä". Ei pähkinät kasva suomalaisessa metsässä tai missään lähistölläkään, vaan pähkinät ovat mukavaa extraa ja exotiiccaa vähän niinkuin avokaadot. Suomalaisten terveys pelastuisi muka sillä että aletaan rahdata laivalasteittain pähkinöitä Afrikasta. Unohtakaa jo.

Pauli epäilee Sami Uusitalon laskutaitoja ja se on vakava virhe, sillä kyllä Sami laskea osaa. Järkevyyttä Paulillakin varmasti piisaa ja hän lienee oikeassa kun hän huomauttaa hieman provosoiden, että autoistuminen tuskin on lihavuusongelman ainoa syy (sitä ei tosin Sami väitäkään!). Paulin mielestä liikunnan vähentyminen on ehdottomasti yksi tärkeimmistä lihavuuden syistä. Janne Huovilan mielestä kyse ei ole autojen määrästä, vaan tietynlaisesta kulttuurista, joka rakentuu autojen varaan ja on pikku hiljaa hivuttautunut tänne. Janne Huovilan mielestä on näyttöä myös tällaiselle: "Myös niiden kohdalla, jotka eivät ole radikaalisti vähentäneet hiilihydraattien saantia ja laihtuneet, yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta kun hiilihydraattikuormaa ei leikata." Jannelle minä itse vastaan, että olen saanut syventyä DI Sami Uusitalon ajatuksiin jo pitemmän aikaa. Se on ollut erittäin antoisaa. Olemme viikottain yhteyksissä. Kehotan kaikkia kuuntelemaan Samin selostuksia tarkkaan. Hänellä on paljon annettavaa ravitsemuskeskusteluun. En minä ihan kaikkea usko mitä Sami yrittää todistella. Juuri tämä lasten liikunta-ajatuksen pistäminen ihan eri muotoon kuin olemme tottuneet, on ollut erityisen haastavaa minulle. Itsepintaisesti kieltäydyn uskomasta, että Sami on oikeassa näissä liikunta-ajatuksissaan. Paras kuitenkin pitää äänenpainot maltillisina ja sanat makeina, sillä makeita sanoja on mukavampi syödä sitten jos/kun osoittautuu, että Sami kuitenkin oli oikeassa! Sami on auttanut minua tajuamaan ruoka-aineiden energia- ja suojaravintomäärät ihan uudella ja poikkeavan piristävällä tavalla. Oikeassa Sami on, että VHH oikein toteutettuna, on terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Itse en ole koskaan rasvoja pelännyt ja niiden käytön suhteen olen saanut paljon rohkaisua Samin kautta.

Nika muistuttaa eräästä elementistä joka puuttuu tyystin tästä keskustelusta ja jonka merkitys suomalaisessa ruokavaliossa on taatusti tuolta 60-luvulta alkaen kasvanut huomattavasti. Se on alkoholi monissa eri muodoissaan ja ehkä ennen kaikkea miedoissa muodoissaan. Pakkauskoot ovat kasvaneet (six-packista mäyräkoiraksi, viinipullosta 3l-pahvipakkaukseen, mitä lie näitä ennen...), saatavuus parantunut, eurooppalaisia juomatapoja tavoiteltaessa päivittäinen kulutus on yleisesti hyväksyttyä ja jopa tavoiteltavaa. Tosin toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa juomattomuuteen tai vain yhden ottamiseen pitää antaa selitys. Naiset ovat kirineet hitaasti, mutta varmasti perässä kehityksessä. Yllättävän moni hipookin suurkulutuksen rajoja viikkotasolla, vaikka ei "ongelmaa" olisikaan. Jos ei muuta ongelmaa, niin runsaasti turhaa energiaa ainakin... Väestötasolla suomalaisten ravitsemuksesta ja lihomisesta puhuttaessa ei Nikan mielestä ole relevanttia unohtaa alkoholin osuutta. Janne Huovilan mielestä on hyvä, että alkoholi nostettiin esiin. Siinä on yksi sellainen tekijä lisää, joka kertoo, että kyse ei ole vain rasvojen ja hiilihydraattien muutoksista.

Lopuksi FT Saska Tuomasjukalta tärkeä viesti: "Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille."



Tässä kirjoitus vähän pidempänä kuin mikä mahtui Kaleva -lehteen:

Lihavuuden kasvun syynä on väärä ravitsemusvalistus

Lihavuuden kasvun taitekohta on aivan 80-luvun alussa. Esimerkiksi lasten lihavuus on noista päivistä kolminkertaistunut.

Maamme johtavat auktoriteetit kertovat lihavuuden kasvun johtuvan ns. arkiliikunnan vähyydestä, autolla ajettujen kilometrien määrän kasvusta, pelikonsoleista ja muusta sen sellaisesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi autojen määrä kasvoi erittäin voimakkaasti 60- ja 70-luvuilla. Lihavuus ei kuitenkaan kasvanut kyseisenä ajanjaksona. Autojen määrä kasvoi -80 ja -90 luvuilla vähemmän kuin -60 ja -70 luvuilla, mutta lihavuus kasvoi nimenomaan tuona myöhempänä ajanjaksona. Onhan se perin hassua, että Angliat eivät lihottaneet, mutta Toyotat kylläkin. Tai sitten alan auktoriteetit ovat tulkinneet lihavuuden kasvun syyt väärin.

Suomalaisten harrasteliikunnan määrä on merkittävästi kasvanut sitten 80-luvun alun. Vuonna -86 vähintään neljä kertaa viikossa liikuntaa harrastavia 11-v. tyttöjä oli 19 %. Vuoteen -02 mennessä määrä oli kasvanut huikeasti 52 %:iin. Vuonna -86 ei lainkaan liikuntaa harrastavia 11-v tyttöjä oli 11%, kun niitä vuonna -02 oli enää 2%. Kts. www.kihu.fi faktapankki.

Moni -70 luvulla syntynyt muistelee nostalgisessa uhossaan kuinka me liikuimme ulkona ja lihavuus oli joukossamme harvinaisempaa. Entäpä muistatko kun leikit tinasotilailla, barbie-nukeilla, pelasit afrikan tähteä, korttipelejä, elektroniikkapeliä, monopolia tai vain kuuntelit mankkaa? Nämä toimet eivät ole yhtään sen enemmän energiaa kuluttavia kuin pelikonsolit tai tietokoneet.

Kun me olimme lapsia, oli uimahalleja, liikuntaleikkikouluja, HopLoppeja jne. ei lainkaan tai paljon vähemmän kuin nykyisin. Katsopa vain kesällä omakotitalojen pihoille. Näet siellä trampoliineilla pomppivia lapsia, joissa kuluu energiaa hirmuisia määriä. Niitä ei ollut -70 ja 80-luvuilla. Miksi lihavuuden kasvusta syytetään liikunnan vähentymistä kun se ei yksinkertaisesti siitä johdu ?

80-luvun alussa on tapahtunut jotain mikä käänsi lihavuuden kasvuun. Väitän tietäväni syyn.

Suomalaiset saivat 60- ja 70-luvuilla n. 40 % ravintonsa kokonaisenergiasta rasvasta. Vielä 80-luvun alussa suomalaiset vastaava luku olin n. 39 % . ”Vähän rasvaa” -linja ei ollut vielä aloittanut turmiollista voittokulkuaan.

Esimerkiksi kevytmaidon rasvapitoisuutta alennettiin kaksi kertaa 80-luvun alussa. Voita leivänpäällä käyttävien määrä alkoi laskea romahdusmaisesti. Samoin kävi kulutusmaitoa käyttävien määrän. Rasvat korvattiin hiilihydraateilla. Nykyisin suomalaiset saavat n. 32 % kokonaisenergiastaan rasvasta. Vähentyminen on tapahtunut nimenomaan tyydyttyneen rasvan kohdalla.

Hiilihydraattien runsas saanti johtaa lukuisilla ihmisillä katkeamattomaan näläntunteen noidankehään ja alituiseen naposteluun. Edellinen riippumatta siitä tulevatko hiilihydraatit ruisleivästä tai karkeista. Erityisen suuressa lihomisen riskissä tällä ns. ”kevyt linjalla” ovat sellaiset ihmiset joiden lihakset eivät ota insuliinin kuljettamaa glukoosia helposti vastaan.

Vakuutuin hiilihydraattien rajoituksen eduista painonhallintaan hyvin yksinkertaisella tavalla. Vertasin ruoka-aineita joiden energia koostuu kutakuinkin yksinomaan proteiinista ja rasvasta sellaisiin ruoka-aineisiin joiden energia koostuu vahvasti hiilihydraateista. Esimerkiksi 170 kcal saa kahdesta kananmunasta tai n. 30 g (vajaa pieni kahvikuppi) mysliä 2 dl rasvattoman maidon kanssa. Miettikää nyt hyvät ihmiset yhden kerran kummastako nälkä lähtee ja kumman aterian jälkeen täytyy marssia nopeammin uudelleen ruokapöytään! Olin pudota tuoliltani vain viisi minuuttia näitä vertailuja tehdessäni. Kuinka on mahdollista, että lihavia ohjataan runsas hiilihydraattiseen ravitsemukseen kun on aivan päivänselvää, että se lihottaa enemmän kuin vähähiilihydraattinen?

Sokea tuijottaminen sydän- ja verisuonitautien mahdollisiin riskitekijöihin on johtanut OECD-maiden suurimpaan terveysongelmaan, jonka suurimpina kärsijöinä ovat ylipainoiset ja lihavat lapset. Sinnikkäästi he yrittävät pudottaa painoaan uimahallissa. Tehtävä on toivoton. Heidät on pumpattu täyteen glukoosia, jota elimistö käyttää energianaan, ei vahingossakaan rasvakerrosta. Ajan kanssa kehon kyky käyttää rasvasoluja energian lähteenä lakkaa kokonaan ja he ovat 25-vuotiaina tikkujalkaisia ja -kätisiä valtavine vatsoineen.

Näin väkevästi kirjoitti Sami Uusitalo.

Nyt kommentoimaan!

Muita Sami Uusitalon kirjoituksia blogissani:

180 kommenttia:

  1. Ihan mielenkiintoinen kirjoitus. Olisi kiva jos tähän kirjoitukseen saisi kommentin Pekka Puskalta. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Sami. Lihavia lapsia kidutetaan!

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  2. Ihan ok tuo kirjoistus.

    Nuo liikuntaan liittyvät faktat tuntuvat tosin vähän epämääräisiltä(en selannut kihun faktapankkia läpi). Ihan kuin olisin jostain lukenut, että liikuntaharrastus on polarisoitunut viime vuosina. Täysin liikumattomia ja himoliikkujia on vuosi vuodelta enemmän. Lisäksi lapset eivät taida ajaa anglialla, joten liikunnan harrastuskertojen määrä ei taida täysin kuvata liikunnan kokonaismäärää lapsien kohdalla. Lapsien arkiliikunnasta tuossa ei puhuta suoraan mitään.

    Tuohon näläntunne väitteeseen olisi voinut myös laittaa, meitä ravintokeskustelun ulkopuolisia varten viitteen. Toisaalta tässä kohdassa kirjoituksessa ei puhuta kasviksista mitään. Käytännössähän 170 kilokaloriin voi syödä 600 grammaa porkkanaraastetta. Sillä voi hyvinkin pärjätä näläntunteen poissapidossa myös kananmunille.

    Kirjoituksen kokonaisviestistä olen kuitenkin samoilla linjoilla sikäli, että luulen hiilihydraatteja syötävän nykyään ihan liikaa ja proteiinejä, kasviksia sekä mahdollisesti rasvova liian vähän.

    Lopuksi vielä vähän aiheesta sivuun: uudessa New scientist lehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus kaloreista otsikolla The calorie delusion: Why food labels are wrong

    -osku

    VastaaPoista
  3. Sami on oikealla asialla. Aika monen meikä-aboriginaalin aineenvaihdunta on sellainen että ei ole kestänyt valkoisen miehen lahjoja: kirkasta viinaa ja valkoisia jauhoja. On vaan jännä nähdä milloin asia virallisesti tajutaan. Kuulun itsekin mainittuun 'menetettyyn sukupolveen' - eikä voi kuin päätä seinään lyödä, niin paljon suututtaa älyttömän valistuksen uhriksi joutuminen.

    VastaaPoista
  4. Samperi vieköön - enemmän tällaista kirjoittelua!! Luin kaikki nuo Samin kirjoitukset läpi ja täytyy sanoa että on Krisulla siinä hieno ystävä. Krisu tekee oikein kun antaa palstatilaa tällaisillekin ajatuksille jotka mieluusti vaietaan kuoliaaksi tässä yhden totuuden maassa nimeltä Suomi. Hyvä!

    Reijo

    VastaaPoista
  5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (entinen Kansanterveyden laitos) muhii tällä hetkellä ainakin kolme katastrofia, kolme tikittävää aikapommia:

    1) lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt hälyyttävästi väärin toteutetun terveysohjelman takia
    2) Pohjois-Karjala projekti on mahdollisesti paljastumassa väärennökseksi
    3) Korkea kolesteroli ei missään nimessä ole terveysriski valtaosalle väestöstä. THL valehtelee ja vääristelee tietoa rasvojen vaikutuksesta veren kolesteroliin.

    VastaaPoista
  6. Oma tarinani on samanlainen kuin se mitä Sami krjoittaa. Lihoin syömällä kevyttuotteita ja jättämällä rasvaiset ruuat syömättä. Syytän tapahtuneesta terveydenhoitajia jotka väkisin minuun pakottivat sellaisen ajatuksen että kevyesti syömällä pääsen takaisin normaalipainoon. Olen nyt 23 vuotias ja toivon että suunnanmuutokseni auttaa minua pääsemään pois läskeistäni. Nyt aion syödä rasvaa ja proteiinia ja jättää hiilihydraatit vähiin. Onko tietoa miten nopeasti tämä vaikuttaa painooni?

    VastaaPoista
  7. Osku, kiitos loistavasta off topic -linkistä New Scientistiin. Ollaan perusasioiden äärellä - mitä ihmiset tuijottavat, kun lukevat pakkausten kalorimerkintöjä - ja mitä tekemistä sillä on todellisuuden kanssa?
    Kehitys kehittyy...ja totta kai virallisterveellinenkin kanta on koko ajan painottanut täysjyvää valkoisen tilalle, enemmän kasviksia, marjoja, parempia rasvoja jne. Ei ole järkevää pitää jotain KTL:ää pahimpana vihollispesäkkeenä.

    VastaaPoista
  8. Anonyymi:

    "Olen nyt 23 vuotias ja toivon että suunnanmuutokseni auttaa minua pääsemään pois läskeistäni. Nyt aion syödä rasvaa ja proteiinia ja jättää hiilihydraatit vähiin. Onko tietoa miten nopeasti tämä vaikuttaa painooni?"

    Kyllä se yleensä varsin nopeasti vaikuttaa.

    Peruna, riisi, pasta, peruna, jauhoiset, hiilarijuomat vähemmälle. Munia, kalaa, lihaa, rasvaa sen verran että nälkä lähtee ja vihenneksia mukaan. Leipänä mieluiten näkkäri/hapankorppu jos ylipäätään sitä syö. Ei muuta kuin kokeilemaan.

    Toinen Anonyymi:

    "Nuo liikuntaan liittyvät faktat tuntuvat tosin vähän epämääräisiltä(en selannut kihun faktapankkia läpi)."

    http://www.kihu.fi/faktapankki/harrastaminen/lapset_suomi/

    Ei niissä ole yhtään mitään epämääräistä. Katso numerot läpi ajatuksen kanssa.

    "Ihan kuin olisin jostain lukenut, että liikuntaharrastus on polarisoitunut viime vuosina. "

    Tämä jos mikä on epämääräistä.

    "Täysin liikumattomia ja himoliikkujia on vuosi vuodelta enemmän."

    Eikä ole. Täysin liikkumattomia on vuosi vuodelta vähemmän. Kts. kihun linkki.

    "Lisäksi lapset eivät taida ajaa anglialla, joten liikunnan harrastuskertojen määrä ei taida täysin kuvata liikunnan kokonaismäärää lapsien kohdalla."

    Ei ne aja toyotallakaan. Virallinen linja pitää kuitenkin autoistumista lihavuuden kasvun syynä, vaikka lihavuus ei kasvanut lainkaan ajanjaksona jolloin autoistumisen kasvu oli voimakkainta.

    "Lapsien arkiliikunnasta tuossa ei puhuta suoraan mitään."

    Heitä nyt tähän käteen ne todisteet, että lasten arkiliikunta on vähentynyt vuodesta -86 vuoteen -02.

    "Tuohon näläntunne väitteeseen olisi voinut myös laittaa, meitä ravintokeskustelun ulkopuolisia varten viitteen. Toisaalta tässä kohdassa kirjoituksessa ei puhuta kasviksista mitään. Käytännössähän 170 kilokaloriin voi syödä 600 grammaa porkkanaraastetta. Sillä voi hyvinkin pärjätä näläntunteen poissapidossa myös kananmunille."

    Esimerkissäni on rasvatonta maitoa (laitatko Christer tämän "rasvatonta" täydennyksen kirjoitukseen). Luvut saa helposti kansanmurhauslaitoksen tietokannasta. www.fineli.fi

    Niin, se porkkanaraaste sopii erinomaisesti vhh:n harjoittajalle.

    Kiitän kommentoijia kannustavista kommenteista.

    VastaaPoista
  9. Kääk, mä en löydä Kalevan sivuilta tuota, linkittäkää, please!

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoisia kommentteja!

    Viimeisimpään kommenttiin vastaan, että luin Samin kirjoituksen paperilehdestä. Olisikohan niin, että tätä mielipidekirjoitusta ei ole Kalevan nettiversiossa?

    Kommentointi saa mielellään jatkua.

    VastaaPoista
  11. Käsitykseni mukaan kirjoitus on ainoastaan paperiversiossa.

    TTM: Olet joskus ollut kiinnostunut mitä tapahtuu veriarvoille, jos on pitkään vhh:lla.

    Kävin viime viikolla Diacorilla verikokeissa ja HDL/LDL suhde oli edelleen parantunut, kokonaiskolesteroli pudonnut. Triglyt hitusen nousseet ed. mittauksesta, mutta edelleen alemmat kuin vhh:n aloitushetkellä. Huomionarvoista on myös se ettei painoni ollut enää pudonnut ed. mittauksesta, mutta veriarvot silti parantuivat.

    VastaaPoista
  12. Sami on ymmärtänyt aika monta asiaa väärin.

    Lapset ovat lihoneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten takia. Älä nyt Sami (ja Krisu!) yritäkään selittää lihavuutta jollakin yksittäisellä ravintotekijällä kuten rasvattomuudella tai suurilla hiilihydraattimäärillä. Tilanne voisi olla vielä pahempi jos napostelevat lapset söisivät rasvaisia ruokia kaiken muun lisäksi.

    Krisu on moneen kertaan tuonut esille napostelukulttuurin turmiollisuuden. Siinä hän on harvinaisen oikeassa, että elintarviketeollisuus pyrkii lisäämään välipalojen merkitystä, sillä siinä elintarvikeryhmässä on huimia voittoja tarjolla. Perusruoalla on vaikea tehdä kunnon bisnestä, mutta välipalatarjonnalla saadaan rahat liikkeelle joka niemen notkossa. Se on nähty ja koettu kyllästymiseen saakka. Lapset (ja aikuiset) ovat siirtyneet yhä enemmän napostelusyömiseen. Ainainen kiire johtaa koko syömiskulttuurin murrokseen. 1980-luvulta lähtien on opittu (väärin!) syömään pieniä määriä välipaloja ja ruokaa jatkuvasti. Lasten suut jauhavat jatkuvasti karkkia, limsaa, sipsejä, pikaruokaa. Sitä syödään pitkin päivää, jolloin ravinnon energiamäärä ihan vaivihkaa kasvaa liian suureksi. Jos syötäisiin ruokaa lautaselta ei olisi tarvetta välipaloille. Makeisten myynti on parissakymmenessä vuodessa lisääntynyt tilastojen mukaan 60 prosenttia. Jäätelön myynti on kasvanut 45 prosenttia ja virvoitusjuomien myynti 35 prosenttia. Annoskoot ja energiamäärät ovat lisääntyneet.

    Sami sekoittaa asioita kun yrittää pitää yllä sellaista ajatusta että liikunta olisi säilynyt ennallaan. Ei todellakaan pidä paikkaansa! Luotettavien tilastojen (UKK-instituutti) ja asiantuntijoiden mukaan hyötyliikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti. Lapset ja aikuiset liikkuvat liian vähän. Liikuntasuoritukset ovat usein niin lyhytaikaisia ettei niillä ole laihdutuksen kannalta suurtakaan merkitystä.

    Lihominen on yksilöllistä! Jotkut vain lihovat herkemmin kuin toiset. Lisäksi lihavien vanhempien lapsilla on suurempi riski olla lihavia kuin laihoilla vanhemmilla. Sen täytyy johtua siitä, että perheissä on erilaisia elämänarvoja ja perintötekijöillä on tietty jokin merkitys myös.

    Lasten lihavuus on siis monimutkaisempaa kuin Sami olettaa. Älkää kuitenkaan lannistuko Sami ja Krisu. Teitä tarvitaan herättämään keskustelua Suomessa.

    VastaaPoista
  13. Edellä olevaan anonyymin kommenttiin kaikilta osin yhtyen. Keskustelua on tärkeä käydä ja sen pitäisi perustua monipuoliseen näyttöön, eikä yksittäisiin heittoihin ja asiayhteydestä irrotettuihin asiantuntijakommentteihin.

    Aiheesta on erinomainen tuorehko katsausartikkeli, mitä suosittelen, jos vain on mahdollista päästä siihen käsiksi. Artikkeliin on koottu laajasti aiheesta tehtyä tutkimusta, eikä argumentointi perustu tilastoihin autojen myynnistä.

    Rosenkranz, Dzewaltowski. Model of the home food environment pertaining to childhood obesity.

    http://www3.interscience.wiley.com/journal/119394870/abstract

    VastaaPoista
  14. Sami Uusitalo: Munia, kalaa, lihaa, rasvaa sen verran että nälkä lähtee ja vihenneksia mukaan.

    Haluaisin jälleen kerran muistuttaa vastuuttomasta eläinkunnan tuotteiden promoamisesta. Eläinkunnan tuotteisiin liittyvät eettisekologisten ongelmien vuoksi toivoisinkin näkeväni enemmän kirjoituksia terveellisen kasvisruokavalion koostamisesta. Myös monissa kasvikunnan tuotteissa on paljon proteiinia ja rasvaa. Vaikka kasvisruokavalio ei ehkä olisikaan optimaalisesti terveydelle paras ruokavalio (vai onko?), niin ympäristötekijät ja eettiset seikat pitäisi kokonaisuuden kannalta myös huomioida.

    VastaaPoista
  15. "ympäristötekijät ja eettiset seikat pitäisi kokonaisuuden kannalta myös huomioida"

    Sekaruoan eettiset seikat eivät ole yleismaailmallinen vaan pienen vähemmistön näkemys, ja ne tuskin liittyvät lihavuusepidemiaan, joten lähinnä oma kirjoituksesi vaikuttaa vastuuttomalta promoamiselta.

    VastaaPoista
  16. anonyymi:

    "eettiset seikat pitäisi kokonaisuuden kannalta myös huomioida."

    Lasten lihottaminen tärkkelyskasoilla ei myöskään edusta korkeinta etiikkaa.

    Pelasta sinä maapallo. Mä yritän auttaa lihavuutta vastaan käytävässä taistelussa.

    Olen myös aiemmissa kannanotoissa kyseenalaistanut vähän rasvaa linjan ekologisuuden. Näkyvän rasvan roskapönttöön heitto on silkkaa luonnonvarojen tuhlausta.

    VastaaPoista
  17. Sekaruoan eettiset seikat eivät ole yleismaailmallinen vaan pienen vähemmistön näkemys, ja ne tuskin liittyvät lihavuusepidemiaan, joten lähinnä oma kirjoituksesi vaikuttaa vastuuttomalta promoamiselta.

    Kyse ei ole mielipiteestä vaan johdonmukaisuudesta. Jos et näe ihmisiä ruokana, niin miksi näkisit eläimetkään? Eläinten toiseuttaminen perustuu yksinkertaisesti loogiseen virheeseen.

    VastaaPoista
  18. Lasten lihottaminen tärkkelyskasoilla ei myöskään edusta korkeinta etiikkaa.

    Pelasta sinä maapallo. Mä yritän auttaa lihavuutta vastaan käytävässä taistelussa.


    Sulkevatko maapallon pelastaminen ja lasten lihottaminen toisensa pois? Tuskin. Sehän tiedetään, että kasvissyöjät ovat hoikempia kuin sekasyöjät. Jatkuva eläintuotteiden käytön kasvu on todellinen ongelma eikä siltä voi terveysharrastelijat - ammattilaisista puhumattakaan - sulkea silmiään.

    Olen myös aiemmissa kannanotoissa kyseenalaistanut vähän rasvaa linjan ekologisuuden. Näkyvän rasvan roskapönttöön heitto on silkkaa luonnonvarojen tuhlausta.

    Ja hyvä näin, mutta jos ekologisuus on agendallasi, niin miksi se rajoittuu pelkkiin kevyttuotteisiin?

    VastaaPoista
  19. Sulkevatko maapallon pelastaminen ja lasten lihottaminen toisensa pois?

    Korjaus: Sulkevatko maapallon pelastaminen ja lasten lihavuutta vastaan taisteleminen toisensa pois?

    VastaaPoista
  20. "Korjaus: Sulkevatko maapallon pelastaminen ja lasten lihavuutta vastaan taisteleminen toisensa pois?"

    Eivät sulje, mutta jo toisessa näistä on paljon tekemistä.

    Itse asiassa yritin aikoinaan pudottaa painoani myös kasvissyönnillä. En pystynyt olemaan sillä kuin muutaman päivän. Jos joku pystyy, niin siitä vaan. En minä vastusta kasvissyöntiä.

    Yhteiskunnan tasolla tarvitsee vain palata hieman taaksepäin ja laittaa voita kalakeittoon, juoda täysrasvaista maitoa ja rasvaisempaa possua jne. Kananmuna takaisin ruokapöytään, niitä muuten syötiin 30v sitten paljon enemmän kuin nykyään.

    VastaaPoista
  21. Itse asiassa yritin aikoinaan pudottaa painoani myös kasvissyönnillä. En pystynyt olemaan sillä kuin muutaman päivän.

    Miksi et?

    En minä vastusta kasvissyöntiä.

    Miksi kuitenkin suosittelet ensisijaisesti eläinkunnan tuotteita, jos kasvissyönnilläkin voi taistella liikalihavuutta vastaan ja samalla myös ympäristö pelastuu?

    Mielestäni lapsillamme on oikeus sekä terveyteen sekä puhtaaseen ympäristöön ja on syytä huomata, että nämä ovat myös kytköksissä toisiinsa.

    VastaaPoista
  22. Miksi muuten joka tuutista suositellaan käyttämään margariinia? Jos voita haluaa välttää niin eikö ole ihan sama lorauttaa oliiviöljyä leivän päälle?

    VastaaPoista
  23. "Jos et näe ihmisiä ruokana, niin miksi näkisit eläimetkään? Eläinten toiseuttaminen perustuu yksinkertaisesti loogiseen virheeseen."

    En halua syödä omaa lajiani. Muut lajit ovat eri asia.

    Mikä se looginen virhe on?

    VastaaPoista
  24. Törmäsin sattumalta tähän kirjoitukseen netissä. Mielenkiintoinen kirjoitus ja hieno keskustelu!
    "Väitän tietäväni syyn", sanoo Sami itsevarmasti ja luettelee keinojaan miten lasten lihavuus saataisiin kuriin: punaista maitoa, voita, kananmunia, hiilihydraattien välttämistä.
    Ensiksi tulee mieleen että Sami on ihan hulluja ohjeita luetellut, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin on tuossa paljon järkeäkin.
    Huomasin itse miten lapsenlapsillani pysyi nälkä paremmin kurissa kun söivät aamulla riks-raks-poksin sijaan mummelon valmistaman munakkaan ja joivat päälle maitokaakaota. "Tämähän on hurrrrjan hyvää", kuului lapsukaisten suusta. Niinpä söimme kahden ihanan viikon ajan lapsenlapsiemme kanssa perinteiseen tapaan.
    Tyttäreni soitti viime viikkolla että voisivatko lapset saada mummin aamiaisen! Se lämmitti mieltäni tosi pitkään. Sillä niinhän se on että teollisuus-roina ja aamiaismurot ovat tuhonneet niin monen lapsen elämän. Pitäisi oikeastaan tuoda rikosoikeudelliseen vastuuseen ne tehtaat jotka valmistavat sokeroituja aamiaismuroja ja houkuttelevat lapset makean tielle. Makea lihottaa lapset ja varmistaa lihavuuden pysyvyyden. Aito ja energiapitoinen ruoka pitää laposet kunnossa jotta jaksavat liikkua ja kasvaa. Oikealla tiellä on Sami. Kuunnelkaa häntä!
    Mummeli 66-v

    VastaaPoista
  25. Olen iloinnut siitä, että kesähelteilläkin jaksatte käydä blogissani kommentoimassa. Hienoja kommentteja! En oikein ymmärrä miksi nähdään terveysruoassa noita eettisiä esteitä lihansyönnille. Kun äskettäin pohdin dosentti Fogelholmin kanssa onko sellaisia ruokia, joilla terveys ei lähde, niin löysimme tällaisia:

    Terveysruoan kunniataulukko:

    *vihannekset ja juurekset (sipuli, kaali, punajuuri, lanttu)
    *luomu hedelmät (appelsiini, omena, persikka, avokado)
    *metsämarjat (mustikka, puolukka, karpalo, lakka)
    *luomu- ja riistaliha (sianliha, poron ja hirven liha)
    *ruisleipä (100% ruista)
    *kala (syö isoja ja pieniä kaloja vuorotellen 2-4 kertaa viikossa, viljeltyä ja villiä meri- ja järvikalaa, mitä rasvaisempaa kalaa sen parempi)
    *luomu kananmunat (paras proteiinilähde, terveellistä ja pehmeää rasvaa runsaasti sekä tärkeimpiä vitamiinejamme hyvin säilyvässä luonnon paketissa)
    *ripaus eksotiikkaa (goji, acai, tuore taateli yms.)


    Kun huolehdimme siitä, että ruokamme rakentuu luettelossa mainittujen ruoka-aineiden varaan, niin olemme aika lähellä terveellisintä mahdollista ruokaa. Se on nähdäkseni myös ruokaa, jolla pysyy hoikkana, sillä siinä on riittävästi proteiinia ja rasvaa.

    KIITOS hienosta keskustelusta!

    VastaaPoista
  26. Mikä tuossa viherpiipertämisessä on niin ihmeellistä? Suomessa on metsästetty läpi historian ja eläimelle on ihan sama ampuuko sen metsästäjä vai päätyykö se petoeläimen ruuaksi.
    Kesällä ja syksyllä saa hyvin vihreää, ja voihan sitä pakastaa myöhempää käyttöä varten. Mutta ei kai se pakastaminenkaan kovin ekologista ole? Sama ongelma tietty on myös lihan kanssa, pakastaminen.
    Lihan tehotuotanto ei ole edes minun mielestä hyvä, joten siksi kannattaa suosia luomutilojen lihaa.
    Elämä on julmaa ja sen huomaa Afrikka dokumenttejä katsellessa. Rakastan eläimiä, mutta elämän kirtokulkuun kuuluu syntyminen ja kuoleminen. Ja harvapa sitä lajitovereitaa syö.

    VastaaPoista
  27. Anonyymi kirjoitti:
    Kyse ei ole mielipiteestä vaan johdonmukaisuudesta. Jos et näe ihmisiä ruokana, niin miksi näkisit eläimetkään? Eläinten toiseuttaminen perustuu yksinkertaisesti loogiseen virheeseen.

    Jos et näe eläimiä ruokana, niin miksi näkisit kasvitkaan? Kasvi on elollinen olento siinä missä eläinkin.
    Syö tai tule syödyksi on luonnon laki. Koko elämä perustuu ravintoketjuun. Siksi on idioottimaista väittää, että lihansyönti olisi "moraalitonta". Kannibalismi sen sijaan ei ole luonnollista.

    Ihminen ei ole kasvissyöjä vaan kaikkiruokainen. Siksi kasvissyönti on epäterveellistä.

    Jokainen saa toki pilata oman terveytensä kasvissyönnillä tai syömällä suuria määriä eläinrasvaa. Muttta jos huijaa toisia samaan typeryyteen, syyllistyy massamurhaan. Ja se jos mikään on moraalitonta.

    VastaaPoista
  28. Uusin Journal of the American Dietetic Association on julkaissut kanadalaisen tutkimuksen asiasta (n>4000). Parhaiten säilyivät normaalipainoisena ne, jotka söivät hiilareita n. 50-60 % päivittäisestä energiantarpeesta (eli sen mikä on Suomen virallinen suositus ja suomalainen keskisaanti).

    Kts. http://www.adajournal.org/article/S0002-8223(09)00451-9/abstract

    Tutkimuksissa pelataan aina keskiarvoilla. Yksittäiset ihmiset voivat kokea ihmeitä millä tahansa dieetillä, vaikka tutkimuksissa tulosta ei saataisikaan aikaan, siis keskiarvojen valossa. Olemme kaikki erilaisia, ja vasteemme eri ruokavalioille voivat vaihdella perimästä, kehonkoostumuksesta, iästä, sairauksista, lääkityksistä ym. johtuen

    VastaaPoista
  29. "Uusin Journal of the American Dietetic Association on julkaissut kanadalaisen tutkimuksen asiasta (n>4000)."

    Tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa mainittiin keskeisimmät ongelmat. Ei tuon tutkimuksen pohjalta voi vetää mitään johtopäätöksiä. ADA:n läpyskä julkaisee aina välillä ihan mitä roskaa tahansa.

    AM

    VastaaPoista
  30. Sami Uusitalo kirjoitti:
    Edelleen:
    60- ja 70-luku. Autojen, televisioiden, trukkien, liukuportaiden jne. määrä kasvaa paljon enemmän kuin 80- ja 90- luvuilla. Lihavuus ei kuitenkaan kasvanut 60- ja 70-luvuilla vaan 80- ja 90- luvuilla.

    Miten te tämän selitätte ? Ei se arkiliikunta (väheneminen) ole missään tapauksessa lihavuuden kasvun syynä. Jos näin olisi, niin lihavuuden olisi pitänyt kasvaa erittäin runsaasti 60- ja 70-luvuilla. Se ei kuitenkaan kasvanut yhtään mihinkään ! Varusmiesten keskimääräinen Cooperin tulos jopa parani.


    Väitteesi on yhtä järjetön toistitpa sen miten monta kertaa tahansa.

    Luulisi diplomi-insinöörin ymmärtävän edes integraalilaskennan alkeet. Ei kukaan ole väittänyt, että ihminen lihoo 20 kg samalla sekunnilla, kun hän istahtaa autoon. Kun ihminen ostaa auton, hän alkaa vähitellen vähentää liikuntaa. Kun liikunta vähenee, alkaa paino lisääntyä. Jos auto olisi ainoa lihavuuden aiheuttaja, niin lihomisen kasvuvauhti saavuttaisi huippunsa siinä vaiheessa, kun liikunnan määrä olisi saavuttanut minimin, mikä tapahtuisi sen jälkeen kun autokanta olisi saavuttanut maksiminsa. Eli jos auto olisi ainoa lihavuuden syy, niin lihominen näkyisi selkeästi autokannan kasvun jälkeen. Ja juuri niinhän on käynytkin.

    Mutta kukaan ei ole väittänyt, että autot oilisivat lihavuuden ainoa syy. Sinä käytät samaa menetelmää, jota vääristelijät niin usein käyttävät yrittäessään todistella tieteellisen tosiseikan vääräksi. Väität, että ellei voida kiistattomasti todistaa autoilun olevan lihavuuden ainoa syy, se muka todistaisi, ettei autoilla ole mitään vaikutusta liikuntaan eikä liikunnalla mitään vaikutusta lihavuuteen. Todellisuudessa autoistuminen on kiistattomasti aiheuttanut liikunnan vähentymistä, mutta syitä on lukuisia muitakin, osan niistä jopa itse listasit. Siksi on järjetöntä väittää, että lihavuuden pitäisi suoraan korreloida pelkästään autoistumisen kanssa.

    Ja varusmiesten kuntohan on radikaalisti huonontunut viimeisten 20 vuoden aikana. Mistä muusta se voi johtua, kuin liikunnan vähentymisestä? Tuskin voit väittää sen johtuvan hiilihydraateista?

    Kyllä liikunnan vähentyminen on ehdottomasti yksi tärkeimmistä lihavuuden syistä. Ja jos sitten yrittää laihduttaa pelkästään kalorien saantia vähentämällä, on erittäin suuri vaara, että tulee puutosta hivenaineista. Myöskään liikunnan puutteen muut tervayshaitat eivät poistu syömistä vähentämällä.

    VastaaPoista
  31. Suomalaisten harrasteliikunnan määrä on merkittävästi kasvanut sitten 80-luvun alun.

    Täyttä soopaa. Kaikki, jotka ovat tämän ajan eläneet, ovat nähneet kuinka harrasteliikunnan määrä on merkittävästi vähentynyt.

    Vuonna -86 vähintään neljä kertaa viikossa liikuntaa harrastavia 11-v. tyttöjä oli 19 %. Vuoteen -02 mennessä määrä oli kasvanut huikeasti 52 %:iin. Vuonna -86 ei lainkaan liikuntaa harrastavia 11-v tyttöjä oli 11%, kun niitä vuonna -02 oli enää 2%. Kts. www.kihu.fi faktapankki.

    Tyypillinen esimerkki nollatutkimuksesta, ja sen tahallisen väärästä tulkinnasta. Todellisuudessa liikunta ei ole lisääntynyt, vaan niiden määrä, jotka sanovat harrastavansa liikuntaa.

    Ennen vanhaan lapset kirmailivat pihalla, leikkivät hippasta, kiipeilivät puihin, pelasivat jalkapalloa ja ajelivat polkupyörällä hiekkamontussa. Kenellekään ei tullut mieleenkään nimittää sitä "harrasteliikunnaksi".

    Nykyisin pitää kaikkeen olla kerho tai urheiluseura, ja vanhemmat sitten kuskaavat lapsensa sinne harrastuspaikkaan autolla. Ja sitten kehutaan, miten harrastetaan liikuntaa.

    Entäpä muistatko kun leikit tinasotilailla, barbie-nukeilla, pelasit afrikan tähteä, korttipelejä, elektroniikkapeliä, monopolia tai vain kuuntelit mankkaa? Nämä toimet eivät ole yhtään sen enemmän energiaa kuluttavia kuin pelikonsolit tai tietokoneet.

    Kyllä todellisuudessa ennen leikittiin ulkona. Afrikan tähteä tai monopolia pelatiin ehkä pari kertaa vuodessa. Mankkaa ei istuuduttu kuuntelemaan sisällä, vaan sen tahdissa tanssittiin.
    Televisiossa oli yksi kanava, joten sieltä tuli harvoin lapsia kiinnostavaa ohjelmaa, nyt kanavia on kymmenittäin ja lisäksi videot ja DVD:t. Kun vanhemmat haluavat saada lapsen hiljaiseksi, hänet istutetaan TV:n ääreen ja pannaan DVD pyörimään. Videopelejä ei ollut ollenkaan. Niinpä lapset leikkivät ulkona eivätkä istuneet sisällä.


    Katsopa vain kesällä omakotitalojen pihoille. Näet siellä trampoliineilla pomppivia lapsia, joissa kuluu energiaa hirmuisia määriä. Niitä ei ollut -70 ja 80-luvuilla.

    Olen katsonut. On näkynyt trampoliineja, mutta ei niitä pomppivia lapsia. Trampoliinit tulivat uudelleen muotiin pari vuotta sitten, ja se muoti alkaa jo olla mennyt ohi. Aivan kuten 70-luvulla (jolloin siis oli trampoliineja).

    Tuonne naapurin pihalle pystytettiin viime kesänä iso trampoliini. Ensimmäisenä päivänä siinä hypittiin urakalla. Ja jonkin verran vielä muutamana seuraavana päivänä. Sen jälkeen se on seisonut tyhjänä, nyt siis jo toista kesää. Eli eipä kyllä kulu "hurjasti" energiaa.

    Miksi lihavuuden kasvusta syytetään liikunnan vähentymistä kun se ei yksinkertaisesti siitä johdu ?

    Siitä yksinkertaisesta syystä, että liikunnan vähentyminen yksinkertaisesti on yksi tärkeimmistä syistä lihavuuden kasvuun.

    VastaaPoista
  32. En oikein ymmärrä miksi nähdään terveysruoassa noita eettisiä esteitä lihansyönnille.

    Suosittelen tutustumaan alan kirjallisuuteen. Kevyemmästä päästä on Salla Tuomivaaran Mitä tehdä eläimille? ja syvemmälle mennään Elisa Aaltolan Eläinten moraalinen arvo -kirjassa. Ensimmäisen voin jopa lähettää sinulle mikäli aihe todella kiinnostaa.

    VastaaPoista
  33. Mikä se looginen virhe on?

    Ihmis- ja ei-ihmiseläinten erilainen arvottaminen lajin perusteella. Tälle on analogista seksismi ja rasismi eli sukupuolen ja rodun mukaan tapahtuva arvottaminen. Jos arvottamista haluaa harrastaa, niin pitäisi perustella mikä moraalinen tekijä antaa oikeutuksen arvottaa eri kategoriaan kuuluvat eri tavalla. Tälläistä tekijää ei ole kuitenkaan pystytty esittämään eläinlajien, sukupuolen tai rodun tapauksissa. Sen sijaan eläin-kasvi -jaottelussa kylläkin.

    VastaaPoista
  34. Suomessa on metsästetty läpi historian ja eläimelle on ihan sama ampuuko sen metsästäjä vai päätyykö se petoeläimen ruuaksi.

    Metsässä ei ole alkuunkaan tarpeeksi eläimiä tyydyttämään suomalaisten lihankulutusta. Kysymys ei ole siitä millä tavalla eläin haluaa kuolla, vaan haluaako se kuolla ylipäätään. Jos eläin ymmärtää vaaran ja se lähtee pakoon saalistajaan, niin eikö se merkitse, että eläin ei halua kuolla.

    Lihan tehotuotanto ei ole edes minun mielestä hyvä, joten siksi kannattaa suosia luomutilojen lihaa.

    Eläinten olot eivät ole luomutuotannossa juurikaan tehotuotantoa paremmat. Lähinnä luomutuotanto tarkoittaa, että eläimille syötetään luomurehua ja niillä on hitusen vapaampaa.

    Rakastan eläimiä, mutta elämän kirtokulkuun kuuluu syntyminen ja kuoleminen. Ja harvapa sitä lajitovereitaa syö.

    Niitäkin on, jotka syövät. Hyväksytkö heille lajitoverien tappamisen, koska "elämän kiertokulkuun kuuluu syntyminen ja kuoleminen"?

    VastaaPoista
  35. Jos et näe eläimiä ruokana, niin miksi näkisit kasvitkaan? Kasvi on elollinen olento siinä missä eläinkin.

    Kasvit erottaa eläimistä mm. se, että niillä ei ole kipuaistimusta, koska siitä ei ole mitään hyötyä niille.

    Syö tai tule syödyksi on luonnon laki. Koko elämä perustuu ravintoketjuun. Siksi on idioottimaista väittää, että lihansyönti olisi "moraalitonta".

    Luonnossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mutta jos perustelet sillä, että kaikki mitä luonnossakin tapahtuu, on hyvää tai oikein, niin joudut nopeasti umpikujaan.

    Kannibalismi sen sijaan ei ole luonnollista.

    Mitähän tarkoitat luonnollisella? Onko vasikalle tarkoitetun lehmänmaidon juonti ihmiselle luonnollista, vaikka mikään muu laji ei käytä toisen lajin maitoa hyödykseen? Kannibalismin esiintyminen muuten joillakin lajeilla on tavallista.

    Ihminen ei ole kasvissyöjä vaan kaikkiruokainen. Siksi kasvissyönti on epäterveellistä.

    Tämän väitteen tueksi tarvitsisi jo lähteen. Eivätkö lukuisat täysin terveet kasvissyöjät todista mitään? Tai että American Dietetic Association on todennut kasvisruokavalion terveelliseksi(*)? Tietysti on niitäkin, joille kasvisruokavalio ei sovi esimerkiksi vaikeiden allergioiden takia.

    *http://www.sciencedaily.com/releases/2009/07/090701103002.htm

    VastaaPoista
  36. Viherpiipertäjät voivat suksia suolle! Te pilaatte tämänkin keskustelun!!!

    Ihminen syö lihaa ja kasviksia sekä käyttää kekseliäisyyttään hyväksi jalostaessaan esim. lehmästä juoma-automaatin ja hyvän lihan lähteen.

    Eikö olekin tuttua että ihminen on kaikkiruokainen?

    VastaaPoista
  37. Pauli:

    Esitäpä itse dataa, eikä vain omia subjektiivisia muistoja. Minä olen syntynyt vuonna -72 ja myös minulla on muistoja -80 luvun lapsuudesta.

    Tässä sinulle lisää nollatutkimusta

    http://www.slu.fi/lum/14_02/uutiset/lasten_ja_nuorten_liikunnan_harr/

    löydät saman datan naisten, miesten ja lasten osalta. Kaikkien harrasteliikunta on lisääntynyt.

    Googlaa vaikka Helsinki city maratonin osallistujamäärät. Ne ovat kasvaneet merkittävästi -80 luvulta. Samoin massajuoksutapahtumien määrät.

    Toinen anonyymi äkkäilijä epäilee integrointitaitojani. Laskujani erehtyi epäilemään myös professori Uusitupa Suomen akatemian tilaisuudessa. Professorille tuli noutaja. On minulla sentään laajan matematiikan laudatur, kymppi ja Suomen mestaruuskisojen kuudes tila kyseisestä lajista, eli näillä meriiteillä pärjää aivan kivasti keskimääräiselle lääketieteen proffalle ja erinomaisesti anonyymeille räkättirastaille.

    En todellakaan ole laskenut energiankulutusintegraalia ajan suhteen -60 luvun alusta -70 luvun alkuun, koska se ei ole tarpeen. Jos auto hankitaan vuonna -65 näkyy sen lihottava vaikutus vuoden parin sisään - jos sellainen on olemassa.

    Meikäläinen lihoi 27 kg reilun kymmenen vuoden aikana jolloin kokoajan karkkipussien annoskoot suurenivat, tekniikka kehittyi jne. Aivan sama tapahtui kun hoikistuin. Syy hoikistumiseen/lihomiseen ei siis ollut ympäröivän yhteiskunnan tekninen kehittyminen vaan väärä rasvojen/proteiinien/hiilihydraattien väärä keskinäinen suhde. Näin on käynyt lukuisille muille.

    Vasta-argumentit ovat tervetulleita, mutta toivoisin että herroilla olisi kanttia laittaa oma nimensä mukaan ja ennenkaikkea raakaa dataa jotka todistavat väitteeni vääräksi.

    VastaaPoista
  38. "Mikä se looginen virhe on?"

    Ihmis- ja ei-ihmiseläinten erilainen arvottaminen lajin perusteella.


    Eikun mikä on looginen virhe jos kohtelee omaa lajia ja eri lajia eri tavalla?

    Onko vasikalle tarkoitetun lehmänmaidon juonti ihmiselle luonnollista, vaikka mikään muu laji ei käytä toisen lajin maitoa hyödykseen?

    Onko papujen keittäminen ihmiselle luonnollista, vaikka mikään muu laji ei niin tee?

    VastaaPoista
  39. Ymmärrän hyvin nimimerkki T2DM ärsyyntymisen. Täälläkin pomppivat maailmanparantajat voisivat aloittaa pelastusoperaationsa vaikka sulkemalla tietokoneensa ja säästävänsä näin sähköä.

    Kaikki me olemme täällä luonnonvaroja kuluttamassa. Mukaanlukien jokainen piipertäjä.

    VastaaPoista
  40. Eläin pakenee kuolemaa, mutta on normaalia kiertokulkua, että eläin kuitenkin kuoleen muuhun kuin vanhuuteen.

    Viherpiipertäjille tiedoksi, että kasvi tuntee kipua!

    Eikö "vihreän logiikan" mukaan siten ole julmempaa syödä kasveja kun ne eivät todellakaan pääse juoksemaan karkuun?

    http://www.department13designs.com/vegan.html

    Hirvenlihaa riittäisi jokaiselle suomalaiselle reilu kaksi kiloa vuodessa jos se tulisi metsätyksestä. Lisäksi tulevat muut riistaeläimet sekä kalat. Myös hevosia on teurastettu lihaksi kun ne ovat tulleet vanhoiksi ja on parempi päättää niiden kärsimykset.

    Luomutiloilla voi myös käydä katsomassa eläinten oloja ennen ostopäätöstä.

    Annetaan tämän olla piiperrysvapaa vyöhyke, jookos?

    VastaaPoista
  41. Koska asiantuntijat esitetään tässä kirjoituksessa ilmeisen bimpoina, niin ajattelin tuoda aiheeseen vähän tieteellistä näkökulmaa.

    Tätä blogia tuottavat monet hyvin fysiologiaa hallitsevat ihmiset, mutta ravitsemusta tutkitaan myös muiden tieteiden saroilla. Se, että ylipainon lisääntymiseen etsii syytä autojen määrästä, on vähän sama kuin etsisi kylläisyyteen syytä yhdestä ravintoaineesta tai yhdestä elimistön tuottamasta molekyylistä. Syyt ovat monin verroin monimutkaisempia.

    Haluaisinpa nähdä ne asiantuntijadokumentit, joita vastaan Sami tässä kirjoituksessa nousee. Ettei kirjoituksessa autojen MÄÄRÄN korostunutta merkitystä vain olisi syötetty mielikuvitusasiantuntijoiden suuhun. Mielelläni näkisin sen asiantuntijadokumentin jossa autojen määrällä on esitetty olevan näin suora syy-yhteys ylipainoon kun kirjoituksessa väitetään.

    Annanpa esimerkin tieteelliseen näyttöön perustuvasta artikkelista sivuten aihetta. Artikkeli kertoo ilmiön monimutkaisuudesta, vaikka siinä on kyse pelkästään kotiympäristössä vaikuttavista tekijöistä. Mukana ei ole koulussa tai kaveriporukoissa vaikuttavia tekijöitä. Vaikka nuori olenkin, niin kehtaanpa silti väittää, että edellisten vuosikymmenien aikana monissa näissä tekijöissä on tapahtunut suuria muutoksia ja nämä muutokset heijastuvat myös lapsien painoon. Jokaiseen kohtaan löytyy perusteluiksi useita tutkimuksia (artikkelissa on 166 viitettä).

    Pahoittelen että osa nopeista suomennoksistani on huonoja.

    TUTKIMUSTEN MUKAAN LASTEN KOTIYMPÄRISTÖSSÄ OLEVAT TEKIJÄT, JOTKA VAIKUTTAVAT SYÖMISEEN

    1 POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
    1.1 MAKROTASO
    Ruoan hinta
    Viranomais- ja kauppapolitiikka
    Kansalliset ja yhteisöjen ruokaohjelmat
    Kansallisen tason ja yhteisöjen Taloudellinen tilanne
    1.2 MIKROTASO
    Perheen sosioekonominen status
    Perheen mahdollisuus ja kyky tarjota turvallista ruokaa
    Ruokaohjelmiin osallistuminen
    2 SOSIOKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ
    2.1 MAKROTASO
    Rotu, etnisyys ja kulttuurinen identiteetti
    Mediamainonta ja markkinoinnille altistuminen
    Ruoankäyttötrendit
    2.2 MIKROTASO
    Tottumukset ja traditiot
    Perheen rakenne, stressi ja aikataulut
    Vanhemmuus: käytännöt, kasvatustavat ja säännöt
    Vanhempien syöminen
    Perheen ruokatottumukset ja ruokavalio
    Perheen koulutus ja ravitsemustietoisuus
    Ruoanvalmistustaidot
    3 FYYSINEN YMPÄRISTÖ (RAKENNETTU JA LUONNOLLINEN)
    3.1 MAKROTASO
    Ruokamaisema – institutionalisoitunut ruoan tuotanto, saatavuus ja käyttö
    Viestintäinfrastruktuurit
    3.2 MIKROTASO
    Ruoan saatavuus ja käyttö kotona
    Audiovisuaalisen median käyttölaitteet
    Keittiömaisema, ruokapöytämaisema, lautasmaisema, ruokamaisema
    Keittiön laitteisto ja ruoanvalmistustarvikkeet
    Kodin ja lähiyhteisöjen kasvimaat/puutarhat

    Rosenkranz, Dzewaltowski. Model of the home food environment pertaining to childhood obesity. Nutrition reviews 2008;66:123-40

    http://www3.interscience.wiley.com/journal/119394870/abstract

    ps. sen verran asiottamaksi on mennyt tämä viestiketju, että just ja just tänne pystyy vielä kirjoittamaan. Valitettavasti jotkin haluavat liittää vähähiilihydraattisen ruokavalion omaan aggressioon ja emansipatioon. Se on varma tapa saada huono maine toisten silmissä ja välttyä siltä, että otettaisiin vakavasti. Mutta jos se rähinöiminen on tärkeämpää kuin hyvän asian eteenpäin vieminen, niin minkäs teet...

    VastaaPoista
  42. "Annetaan tämän olla piiperrysvapaa vyöhyke, jookos?"

    Erittäin hyvä ehdotus!

    Viherpiipertäjien piiloagressiivisuus tunkee nykyään joka paikkaan. Tässä blogissa syödään kaikkea - kohtuudella - jookos?

    VastaaPoista
  43. Christerille: Ruokalistaasi semmoinen muutos, että neitsytkookosrasva listalle mukaan, ja omenat pois (liikaa fruktoosia), sekä ruisleipä varauksin mukaan(kuidut saa vihanneksista). Listalta puuttuu kokonaan eläinrasvat, mm. voi, eli vähän pettymys tää teidän lista on, mut jatka ponnistelua.
    Kun saisit Fogelhomin vielä ymmärtämään Vhh:n edut db2 sairastaville niin hyvä!
    Hyvä Sami, oikealla asialla!

    VastaaPoista
  44. Janne: Jos katsot artikuloivasi liian tyylikkäästi ja asiallisesti minuun verrattuna, niin voinet myös esiintyä omalla nimelläsi.

    Kaikki johtavat lihavuus/ravintoasiantuntijamme ovat viitanneet autojen määrän kasvun olevan yhtenä osasyynä lihavuuden kasvuun. Näin esim. Matti Salo:

    http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Ylipainoinen-lapsi-hoikistumaan/559/?c=Terveys

    Heität valtavan litanjan seikkoja, jotka ovat yhteiskunnassa muuttuneet viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. No ovathan ne muuttuneet, mutta niin ne muuttuivat myös 60- ja 70-luvuilla. Ja edelleen, lihavuus ei kasvanut tuolloin. Miten ihmeessä nämä sosioekonomiset, tekniset yms. muutokset voivat mystisesti alkaa vaikuttamaan 80-luvun alussa kun eivät ole tehneet sitä aiemmin.

    Meidän karppaajien kohdalla nämä yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta meitä kun hiilihydraattikuormaa leikataan.

    Ottakaa nyt se silmä käteen.

    VastaaPoista
  45. Minun tiedot avautuu painamalla nimimerkkiä.

    Katsoin osoittamasi artikkelin. Ainoa autoon liittyvä kommentti, jonka löysin oli "...autolla ajetut kilometrit ovat kaksinkertaistuneet parissa kymmenessä vuodessa...". Ei siis mitään mainintaa autojen määrän yhteydestä ylipainoon. Tämän asiantuntijan mukaan: Kyse ei ole autojen määrästä, vaan tietynlaisesta kulttuurista, joka on pikku hiljaa hivuttautunut. Ainakaan tämä asiantuntijalausunto ei ollut se jota vastaa argumentoit, sillä tämähän antaa juuri ymmärtää ettei kyse ole autojen määrästä, vaan autoihin liittyvästä viime vuosikymmeninä tapahtuneesta kulttuurin muutoksesta.

    Odotan edelleen sitä asiantuntijadokumenttia, jota vastaan argumentoit ja jossa on sanottu, että autojen määrällä on yhteys ylipainon lisääntymiseen. Ehkä sellainen on; se olisi mukava nähdä.

    "Meidän karppaajien kohdalla nämä yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta meitä kun hiilihydraattikuormaa leikataan."

    Myös niiden kohdalla, jotka eivät ole radikaalisti vähentäneet hiilihydraattien saantia ja laihtuneet, yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta kun hiilihydraattikuormaa leikataan.

    Ei kannata katsoa asioita liian yksisilmäisesti, mikä tietysti voi olla seuraus sille, että on ottanut silmän käteen :)

    VastaaPoista
  46. Tuli pieni - kieltämättä koominen - lapsus.

    Piti sanomani:
    Myös niiden kohdalla, jotka eivät ole radikaalisti vähentäneet hiilihydraattien saantia ja laihtuneet, yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta kun hiilihydraattikuormaa ei leikata.

    VastaaPoista
  47. Entä jos on pienituloinen, eikä ole varaa ostaa luomuhedelmiä? Varsinkin avokadot ovat ihan ei-luomunakin kalliita. Tuhoutuuko terveys ei-luomua syömällä?

    VastaaPoista
  48. Janne, olen saanut syventyä DI Sami Uusitalon ajatuksiin jo pitemmän aikaa. Se on ollut erittäin antoisaa. Olemme viikottain yhteyksissä. Sinunkin olisi hyvä kuunnella Samin selostukset tarkkaan. Olen yrittänyt houkutella hänet blogimaailmaan mukaan. Hän on mielenkiintoinen persoonaa ja hänellä on paljon annettavaa ravitsemuskeskusteluun.

    En minä ihan kaikkea usko mitä Sami yrittää todistella. Juuri tämä lasten liikunta-ajatuksen pistäminen ihan eri muotoon kuin olemme tottuneet, on ollut erityisen haastavaa minulle. Itsepintaisesti kieltäydyn uskomasta, että Sami on oikeassa. Paras kuitenkin pitää äänenpainot maltillisina ja sanat makeina, sillä makeita sanoja on mukavampi syödä sitten jos/kun osoittautuu, että Sami kuitenkin oli oikeassa!

    Sami on auttanut minua tajuamaan ruoka-aineiden energia- ja suojaravintomäärät ihan uudella ja poikkeavan piristävällä tavalla. Oikeassa Sami on, että VHH oikein toteutettuna, on terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Itse en ole koskaan rasvoja pelännyt ja niiden käytön suhteen olen saanut paljon rohkaisua Samin kautta.

    Kiitos kaikille kommenteista! Kiva kun jaksatte keskustella vaatimattomassa blogissani.

    VastaaPoista
  49. Pauli: En minä jaksa jankuttaa. Olen jo asiani tuonut monta kertaa esille. Kyllä se Salokin viittasi nimenomaan siihen että autojen määrän kasvu (kuule se korreloi erittäin vahvasti ajettujen kilometrien kanssa) on lihavuuden kasvun osatekija muun teknisen kehittymisen kanssa.

    Lasten rasvat keskittyvät jo kymmenen vuotiaana metaboolikoille tyypillisiin paikkoihin. Iho on kalpea ja olemus veltto. Kaikki rasvat on revitty pois ja kaverit pumpattu täyteen tärkkelystä. Tulos on karmaiseva. Kannan oman korteni kekoon jotta asiaan saadaan korjaus.

    VastaaPoista
  50. Joo, pidä pintasi Sami Uusitalo. Sinulla on poikkeuksellisen mielenkiintoinen näkökulma lasten lihavuuteen ja miten se on lisääntynyt.

    Minä uskon, että olet oikeassa sen suhteen, että rasvattomien/vähärasvaisten ja hiilihydraattipitoisten ruokien, välipalojen ja juomien lisääntynyt kulutus (suoranainen tuputus!) on yhtenä syynä lasten lihavuuteen. Korjausliike on tehtävä ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan uudet juomasuositukset (joista kirjoitin äskettäin) ovat askel oikeaan suuntaan: energia otetaan pääosin ruoasta, ei juomasta, ja paras janojuoma on puhdas vesi.

    Sen sijaan minun on vaikea muuttaa käsitystäni liikunnan osuudesta. Löydän tukea ajatukselle, että lasten liikunta on dramaattisesti vähentynyt. Jatka kuitenkin omaa näkökohtaasi tukevan aineiston keräämistä. Ehkä kovaan kallooni uppoaa muunkinlainen tieto?

    Tervehdin ajatuksiasi lasten lihavuudesta ilolla! Yritä saada ajatuksesi julki terveyslehdissä. Ehkä minä voin siinäkin auttaa (olen Kunto & terveys -lehden vakituinen terveystoimittaja).

    VastaaPoista
  51. Jotkut ravitsemusalan ammattilaiset ovat ilmeisen närkästyneinä kun tunnun pitävän ammattikuntaa bimboina. Väärin, olisi suoranainen loukkaus (siis bimboja kohtaan) verrata bimboja ravitsemustieteilijöihin.

    Myöntäkää nyt hyvät ammattilaiset, että lihavuuden hoidossa, eritoten lasten kohdalla on epäonnistuttu karmaisevalla tavalla.

    Christerissä arvostan ennenkaikkea rehellisyyttä ja vilpittömyyttä. Alan pitkäaikainen ammattilainen on nöyrästi ottanut hatun käteen ja pistänyt vanhat käsityksensä rasvojen epäterveellisyydestä ja hiilihydraattien rajoituksen mahdollisuudesta uudelleen tarkasteluun. Samaa suosittelisin muillekin.

    Hiilihydraattien rajoituksessa ei ole mitään taikatemppua. Se ei riko termodynamiikan ensimmäistä pääsääntöä kuten esim. tässä BBC:n dokumentissa vihjaillaan:

    http://www.youtube.com/watch?v=EmuZDefFaFI&feature=related

    Reilu kaksi vuotta sitten aloitin tutustumisen tähän vaihtoehtoon ja jo viiden minuutin kuluttua olin täysin vakuuttunut, että painoni oli yli kymmenen vuoden aikana noussut koska hiilihydraattipainotteisesti syöden menen väkisin kulutukseni yläpuolelle. Sen sijaan protsku+rasva painotteisesti syöden minun on käytännöllisesti katsoen mahdotonta syödä niin paljon että energiatarve täyttyisi. Lähdin siis termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä, jonka kanssa hiilarirajoitus ja painonpudotus olivat mitä suurimmassa määrin linjassa.

    En olisi ollut yhtään pahoillani jos joku "ammattilainen" olisi kertonut minulle tämän silloin kun olin 90 kiloinen. Eipä kertonut. Tuloksena oli 27 kg painonnousu vähän rasvaa linjalla. Kiitos vielä kerran Matti Uusitupa ja Pekka Puska.

    VastaaPoista
  52. Christer: Yritän ymmärtää, en muuten täällä kirjoittaisi. En kommentoi täällä sen takia, että olisin Samin kanssa kaikesta eri mieltä tai että en näkisi sitä, että VHH on ollut moneksi avuksi. Mielestäni monet hiilihydraattia sisältävät ruoka-aineet ovat myös väestötasolla ongelma.

    Sami: Tutkimusten mukaan 1970-luvulla miesten lihavuus lisääntyi. Ehkä se johtui autojen määrän lisääntymisestä, ehkä ei. Ehkä se johtuu siitä että silloin miehet käyttivät enemmän autoja ja siksi naisten lihominen alkoi vasta myöhemmin: silloin kun naistenkin oli sosiaalisesti hyväksyttävää käyttää autoa. Mutta se näistä autoista, ei tehdä kärpäsestä härkästä.

    1970-luvulla miesten lihominen lisääntyi kuin rasvansaanti oli lähes 40 E%. Vuosina 1982-1992 miesten lihominen pysähtyi ja tällä on ajallinen yhteys sille että rasvan osuus tippui 38,5 %:sta 34,4 %:iin. Tämän jälkeen rasvan osuus ei ole voimakkasti laskenut (vuonna 2007 33 E%), mutta lihominen on jatkunut. Siis ainoa ajanjakso viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kun miesten lihominen ei kasvanut on ajanjakso jolloin rasvan osuus putosi voimakkaimmin.

    Naisilla on nähtävissä samanlainen trendi. 1980-luvun alussa kun rasvan osuus oli suuri alkoi naisten lihominen. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa lihominen pysähtyi samaan aikaan kuin rasvan osuus väheni voimakkaimmin. Vuoden 1992 jälkeen rasvan osuus ei ole juurikaan laskenut mutta lihominen on jatkunut.

    Summa summarum: tutkimukset rasvankäytön ja painon kehityksistä eivät tue käsitystä, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen selittäisi lihomista väestötasolla. Itse asiassa sekä miehillä viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana että naisilla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana näyttäisi epäsuotuisa painokehitys pysähtyneen juuri niinä vuosina kun rasvan osuus energiasta on pudonnut kaikkein voimakkaimmin. Vuoteen 1992 asti on nähtävissä trendi jonka mukaan vähentynyt rasvankäyttö on yhteydessä väestön lihomisen pysähtymiseen. Tämän jälkeen energiaravintoaineiden suhde ei ole juurikaan muuttunut, joten lihomista ei voida selittää energiaravintoaineiden suhteiden muutoksilla.

    Epidemiologiasta pitävä Bimbo

    Finravinto 2007

    Männistö S, Lahti-Koski M, Tapanainen H, Laatikainen T, Vartiainen E. Lihavuus ja sen taustat Suomessa – liikakilot kasvavana haasteena. Suom Lääkäril 2004;59:777–81.

    Pietinen P, Vartiainen E, Männistö S. Suomalaisten painon kehitys: mitä 20 vuodessa on tapahtunut? Suom Lääkäril 1994;49:3319–23.

    Pietinen P, Kleemola P, Männistö S, Valsta L, Virtanen M. Suomalaisten ravinnon muutokset vuodesta 1982 vuoteen 1992: FINRAVINTO- tutkimuksen tulokset. Suomen Lääkärilehti 1994:49:1712-1718.

    VastaaPoista
  53. Erinomaista bimboilua, Janne. Esitit hyvin lihavuuden monimutkaiset taustat. Ongelma vain on siinä, että tällaisessa ketjussa haetaan (yleensä) vain yhtä syytä, syypäätä tai pelastajaa. Se näkyy siinäkin, että kun Samin omat paino-ongelmat ovat VHH:lla helpottaneet, hän näkee sen lähes ainoaksi ratkaisuksi muillekin.

    VastaaPoista
  54. Herrat tohtorit ja bimbot:

    "Tutkimusten mukaan 1970-luvulla miesten lihavuus lisääntyi."

    Totta, miesten kohdalla lihavuus lisääntyi vähän, naisten puolestaan vähentyi vähän. Lasten lihavuus ei kasvanut (varusmiesten cooper jopa parani). Nollasumma peliä. Muutokset koko väestön tasolla kovin pieniä, niin rasvan käytön kuin lihavuuden kasvun suhteen.

    Sen sijaan 80-luvun taitteesta naisten, miesten ja lasten lihavuus on kasvanut. Tämä on taitekohta kaikilla, niin lihavuuden kuin rasvan käytön suhteen.

    Kts. esim. Mustajoki Ylipaino sivu 112.

    "1970-luvulla miesten lihominen lisääntyi kuin rasvansaanti oli lähes 40 E%. Vuosina 1982-1992 miesten lihominen pysähtyi ja tällä on ajallinen yhteys sille että rasvan osuus tippui 38,5 %:sta 34,4 %:iin."

    kyllä tämän mukaan trendi on ollut koko ajan nouseva:

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00315

    "Tämän jälkeen rasvan osuus ei ole voimakkasti laskenut (vuonna 2007 33 E%), mutta lihominen on jatkunut."

    Oli se laskenut 1,4 prosenttiyksikköä. Kyllä silläkin on koko väestön kannalta merkitystä. Tämä tipauttaa monta ihmistä hiilarikoukkuun eritoten kun lähtökohta oli jo matala.

    "Naisilla on nähtävissä samanlainen trendi. 1980-luvun alussa kun rasvan osuus oli suuri alkoi naisten lihominen"

    Jep. Rasvan osuus oli suuri kun lihominen alkoi, siis samalla hetkellä kuin rasvan käyttö alkoi vähenemään:

    rasvan käyttö:
    http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/rasvan-kulutus.pdf

    Naisten lihavuus:
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00316
    Naisten lihavuuden trendi on kokoajan nouseva 80-luvulta.

    "tutkimukset rasvankäytön ja painon kehityksistä eivät tue käsitystä, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen selittäisi lihomista väestötasolla."

    Siis onko tällaisesta olemassa tutkimus ? Missä ? Jos ei ole, niin laitetaanko Uusitupa ja Puska tutkimaan. Vaikuttaisikohan herrojen ennakkoasenne tutkimuksen lopputulokseen ? Yhteenvetona he varmaan toteaisivat:

    Sori, meidän 35 v paasaama vähän rasvaa, paljon hiilihydraattia interventio aiheutti sen, että jotkut ihmiset joilla lihakset eivät ota insuliinia helposti vastaan ajautuivat lihomiskierteeseen ja tämä näkyy väestötasolla lihavuuden kasvuna.

    Saska: en minä ole koskaan sanonut että kaikkien pitäisi olla vhh:lla. Haluan vain tuoda esiin vaihtoehdon joka on auttanut minua (ja ainakin 100 000 muuta hlö. Suomessa)

    Sanokaapa nyt herrat asiantuntijat.

    Meillä on lihavat identtiset kaksoset A ja B:

    A:lle annetaan aamiaiseksi 30 g mysliä (vajaa kahvikuppi) ja 2 dl rasvatonta maitoa.

    B:lle annetaan aamiaiseksi 2 keitettyä kananmunaa + vettä.

    Mitäs arvelette kummalle tulee nopeammin uudelleen nälkä ? Kalori on kalori. Molemmissa 170 kcal. Kumpi vie nälän hiilarituputus vai hiilarirajoitus.

    Liian suuri hiilihydraattien määrä selittää väestötasolla lihavuuden kasvun.

    T: Myyntimies

    VastaaPoista
  55. Sami, meillä on toivottavasti yhteinen päämäärää: suomalaisten ruokavalion parantaminen. Uudessa tilanteessa meidän tarvitsee kehittää yhä parempia keinoja tämän päämäärän saavuttamiseksi. On välttämätöntä tarkastella viime vuosikymmenien kehitystä kriittisesti. En ole yhtään vakuuttunut, että ravitsemusvalistuksessa kannattaisi siirtyä rasvafobiasta hiilihydraattifobiaan. Itse asiassa tämänpäivän tyypillinen ravitsemusasiantuntija ei ole rasvafoobikko ja hiilihydraattien kannattaja, kuten annat ymmärtää. Tyypillinen tämän päivän ravitsemusasiantuntija yrittää keksiä ratkaisuja, miten lähestyä syömistä jostain muusta lähtökohdasta käsin kuin ahdistavista fobioista. Voisiko syömistä lähestyä jostain muista lähtökohdista kuin fobioista käsin? Emme kai halua siirtää lapsillemme fobioiden täytteistä maailmaa. Vitsi: ensin oli Saatana, sitten Neuvostoliitto, sitten tulivat rasva ja seuraavaksi hiilihydraatit..

    Muutama vastakommentti viestiisi:

    Kritisoit aivan oikein siitä, kun sanoin, että "tutkimukset rasvankäytön ja painon kehityksistä ...". Sanomani ymmärtää helposti niin että olisi tälläinen seurantatutkimus. Kyse ei ole varsinaisesta kohortista, jossa olisi tutkittu samoja ihmisiä usean vuoden välein. Vaan kyseessä on seuranta- ja poikkileikkaustutkimuksen välimuoto, jossa ei ole tutkittu samoja ihmisiä. Sen sijaan on tutkittu usean vuoden ajan samalta alueelta samat sosiodemograafiset tiedot omaavia ihmisiä. Näin saadaan tietoa väestötason muutoksista. Ainahan tutkimuksia voisi tehdä paremmin jos vain resurssit sallisivat. Muuten: Myös Suomessa tehdään tällä hetkellä väitöskirjoja, jotka yrittävät kartoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ja tällaiseen tutkimukseen olisi vielä paljon enemmän haluja, mutta suomalainen ravitsemustutkimus pelaa kovin pienillä resursseilla.

    En saa auki terveyskirjastoon viittaavaa linkkiäsi, koska se on ilmeisesti liian pitkä. Tarkottanet Marjaana Lahti-Kosken artikkelia "Lihavuus" osoitteessa terveyskirjasto.fi. Kuvassa 1, johon varmaan Mustajokikin viittaa, painoindeksi nousi sekä miehillä että naisilla vuosien 1982 ja 1987 välillä. Sen sijaan vuosien 1987 ja 1992 välillä painoindeksi pysytteli miehillä keskimäärin samana ja naisilla laski. Mielenkiintoista on ajallinen yhteys siihen, että juuri 1980-luvun loppupuolella tapahtui muutos jossa rasvan osuus energiasta väheni voimakkaasti. En väitä että yksilötasolla rasvan osuuden pudottaminen 39 E%sta 32 E%:iin olisi mikään patenttiratkaisu, mutta väestötasolla on viitteitä tällaisesta trendistä 1980-luvun lopulta. Enkä myöskään väitä, että nykyisellään rasvan osuutta kannattaisi kaikkien vähentää, vaan kyllä se on usein hiilihydraattien ja tietysti kokonaisenergian saannin vähennyttävä.

    Huttusen kalvot (google:huttunen rasvankultus), jotka nostit esiin, kertovat samasta asiasta kuin olen aikaisemmin kertonut. Rasvan saanti laski jyrkästi vuosien 1982 ja 1987 välillä (kuva 1). Kuva 2 antaa viitteitä siitä että suomalaiset muuttivat elintapojaan nimenomaan 1980-luvun loppupuolella; enemmän asiasta on tietoa aikaisemmin näyttämissäni artikkeleissa.

    En kirjoita tänne sen takia, että olisin sitä mieltä että jonkin ruokavalio olisi väärä ja että minulla olisi tarjota "se oikea ruokavalio". Mutta koen että minulla on velvollisuus puuttua siihen jos tieteellistä tutkimusta vääristellään; siinä mielessä minussa on paljon yhteistä monien vähähiilihydraattista ruokavalion asiaa ajavien kanssa, kuten myös monien koulutettujen ravitsemusasiantuntijoiden ja ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa. On oikeasti olemassa tieteenala nimeltään ravitsemusepidemiologia, joka tutkii väestötason yhteyksiä, ja joka on tuonut lisävaloa myös siihen, että energiravintoaineiden suhde voi vaihdella suuresti terveellisessä ruokavaliossa. Ehkä ostaisin Samilta auton, jos olisi siihen varaa, mutta epidemiologisia tulkintojasi en kyllä osta. Toivoisin ihmisten ymmärtävän, että ei yhden miehen, perheen, lähipiirin tai viiteryhmän ruokavaliohistoria ole heijastettavissa koko väestön ruokavaliohistoriaan.

    VastaaPoista
  56. Ei nämä minun esittämäni tutkimustulokset ratkaise sitä että rasvat tai hiilihydraatit selittäisivät lihavuuden yleistymisen - osittain siksi että jo kysymyksen asettelu on väärää - sillä ne kertovat sen tylsän ja vaikeasti hyväksyttävän tosiasian, että syyt ovat mahdottoman moninaiset. Yksinkertaisesti yhteys energiaravintoaineiden suhteiden muutosten ja lihomisen välillä on niin heikko, että edes sen suuntaa on vaikea arvioida – tätä mieltä ovat mm. Harvardin ravitsemusepidemiologit. Tähän kun vielä liittää geneettiset tekijät ja valtavan määrän ympäristötekijöitä, niin hiljaiseksi vetää.

    Minkälaista näyttöä Samilla on siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on auttanut ainakin 100 000 ihmistä suomessa? Jos näin on niin asia on erittäin mielenkiintoinen.

    Mutta nyt täytyy pitää vähän pienempää ääntä. Jotkut vielä luulevat, että minä uskon siihen, että energiaravintoaineiden suhde selittäisi yksinään lihavuuden lisääntymisen. Tämä ei pidä missään nimessä paikkaansa. Loppukevennys: ehkä yksi ylipainon lisääntymisen syy on minun kaltaiset ihmiset, jotka kyllä suunnittelevat lähtevänsä pyöräilemään, mutta jäävät siiten pyörimään koko päiväksi nettiin. No, ehkä sitten huomenna sateen keskelle....

    VastaaPoista
  57. Pakko vielä korjata yksi lapsus.

    Kirjoitin "Huttusen kalvot (google:huttunen rasvankultus), jotka nostit esiin, kertovat samasta asiasta kuin olen aikaisemmin kertonut. Rasvan saanti laski jyrkästi vuosien 1982 ja 1987 välillä (kuva 1). Kuva 2 antaa viitteitä siitä että suomalaiset muuttivat elintapojaan nimenomaan 1980-luvun loppupuolella; enemmän asiasta on tietoa aikaisemmin näyttämissäni artikkeleissa.

    TARKOITUS OLI KIRJOITTAA ETTÄ RASVAN SAANTI LASKI VUOSIEN 1982 JA 1992 VÄLILLÄ. MERKITTÄVIN MUUTOS TAPAHTUI NIMENOMAAN TÄMÄN AJANJAKSON LOPPUPUOLELLA EIKÄ ALKUPUOLELLA.

    VastaaPoista
  58. Jännä kuitenkin tuo ADA:n lehdessä ilmestynyt tutkimustulos, jonka Reijo mainitsi. Siitä ei ehkä voi päätellä mitään, mutta ei se ainakaan tätä Samin näkemystä näyttäisi tukevan. Kyllähän osa väestöstä yhä edelleenkin syö reilusti rasvaa ja proteiinia. Näitten pitäisi olla laihempia, mutta eivät kai sitten Kanadassa ole. Vai miten?

    VastaaPoista
  59. Itse en osaa sanoa juuta enkä jaata siihen, onko fyysinen aktiivisuus vähentynyt, lisääntynyt vai pysynyt samana viime vuosikymmenten aikana.

    Oletetaan kuitenkin, että se olisi vähentynyt. Voisiko sillä selittää lihavuusepidemiaa edes osittain? Eikö liikkuminen kuitenkin lisää ruokahalua ja nälkää? Paljon liikkuva syö enemmän ja vähän liikkuva vähemmän. Christer vasta kirjoitteli, että pelkkä liikunnan ajatteleminenkin kasvattaa ruokahalua.

    Muistaakseni interventiotutkimuksissa liikunnalla saatu muutos painoon on tosi vaatimaton. Voin toki tämän tarvittaessa tarkistaa.

    VastaaPoista
  60. "Minkälaista näyttöä Samilla on siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on auttanut ainakin 100 000 ihmistä suomessa?"

    TNS Gallupin 23.8.2007 julkaiseman RISC Monitor -tutkimuksen mukaan 4 % yli 15-vuotiaista suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota.

    VastaaPoista
  61. "Kumpi vie nälän hiilarituputus vai hiilarirajoitus."

    Tätä ei onneksi tarvi arvailla, sillä tutkittukin on. Sen sijaan tutkimusten tulokset on helppo arvata. :)

    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/1/44
    http://www.eurekalert.org/pub_releases/2009-06/tes-mrc061009.php

    VastaaPoista
  62. Jari: Eikun mikä on looginen virhe jos kohtelee omaa lajia ja eri lajia eri tavalla?

    Yksi on esimerkiksi kehäpäätelmä: "eläin on vähempiarvoinen kuin ihminen, koska ihminen sanoo niin". Samanlaisia virheellisiä perusteluja on käytetty myös naisten tai erirotuisten alistamisen puolusteluun.

    Onko papujen keittäminen ihmiselle luonnollista, vaikka mikään muu laji ei niin tee?

    En käyttäisi termiä luonnollinen, koska on epäselvää mitä se tarkoittaa. Siksi mitään ei voi perustella "luonnollisuudella" ellei anna ensin tarkkaa määritelmä sille.

    VastaaPoista
  63. Anonyymi: Eläin pakenee kuolemaa, mutta on normaalia kiertokulkua, että eläin kuitenkin kuoleen muuhun kuin vanhuuteen.

    Kuten sanoin: Se mikä on luonnossa normaalia, ei merkitse automaattisesti, että se on hyvää tai oikein. Joidenkin lajien uroksille on normaalia tappaa toisten urosten poikaset. Pitäisikö se sallia myös ihmiselle? Sitä paitsi osa eläimistä kuolee vanhuuteen ja osa ihmisistä ei.

    Viherpiipertäjille tiedoksi, että kasvi tuntee kipua!

    Antamasi lähde on pelkkä vitsi. Ai, että PETA:n jäsenet olisivat lakanneet syömästä ja lakimiehet haastaneet Luontoäidin oikeuteen? Sitä paitsi kemikaalien erittyminen ei vielä merkitse, että kasvit tuntisivat kipua. Missä kasvit edes voisivat tuntea kipua, jos niillä ei ole keskushermostoa? Siitä huolimatta jos olet huolestunut kasvien tunteista, niin jätä eläimet syömättä, sillä eläimiä syömällä vahingoitat myös enemmän kasveja, koska ne kiertävät eläinten kautta.

    VastaaPoista
  64. Viherpiipertäjät voivat suksia suolle! Te pilaatte tämänkin keskustelun!!!

    Aihepiiri näyttää kuohuttavan tunteita, mutta toivoisin silti keskustelun pysyvän asiallisena siitäkin huolimatta vaikka "viherpiipertäminen" ei miellyttäisi. Jos keskustelua halutaan rajoittaa, niin se lienee bloginpitäjän asia. Mielestäni ruokavalio on monitahoinen asia, josta tulisi keskustella kokonaisuutena, erityisesti jos siirrytään käytännön tasolle ja tehdään ruokavaliosuosituksia. Keskustelulla terveellisimmästä ruokavaliosta on mielestäni vain teoreettista merkitystä.

    VastaaPoista
  65. Minua kyllä edelleen kiinnostaisi tietää miksi eläinkunnan tuotteita suositellaan painonhallintaan, vaikka kasvisruokavaliollakin lienee tämä hyvin onnistuvan.
    Kasvisruokavalion muut edut ovat kiistattomat ja varsin painavia syitä ovatkin suositella kasvissyöntiä. Erityisesti lasten tulevaisuudesta huolestuneiden luulisi ottavan ne vakavasti. Vai onko vain kyse vain siitä, ettei lopulta halutakaan luopua tietystä makumielihyvästä? Erityisesti tämä viesti on suunnattu Sami Uusitalolle.

    VastaaPoista
  66. Jari: Eikun mikä on looginen virhe jos kohtelee omaa lajia ja eri lajia eri tavalla?

    Yksi on esimerkiksi kehäpäätelmä: "eläin on vähempiarvoinen kuin ihminen, koska ihminen sanoo niin". Samanlaisia virheellisiä perusteluja on käytetty myös naisten tai erirotuisten alistamisen puolusteluun.


    Aika rankka rinnastus. Syöminen on perustarve. Itse en rinnastaisi sitä alistamiseen. Yhtä lailla ihminen on vaikkapa leijonalle tai haille vähempiarvoinen, koska leijona ja hai sanoo niin.

    VastaaPoista
  67. "Minua kyllä edelleen kiinnostaisi tietää miksi eläinkunnan tuotteita suositellaan painonhallintaan, vaikka kasvisruokavaliollakin lienee tämä hyvin onnistuvan. "

    Kasviksia + eläinkunnan tuotteita painonhallintaan meikäläinen ehdottaa aivan sen vuoksi, että se toimii mainiosti lukuisilla ihmisillä. Kun tärkkelyskomponentti (vilja+peruna) leikataan pois jää ihminen vääjäämättä energiavajeeseen vaarantamatta suojaravinteiden saantia.

    Yritin aikoinaan tukevampana myös kasvisruokailua, mutta en minä pystynyt kärvistelemään siinä kuin muutaman päivän.

    Toisekseen VHH:lla kasvisten määrä on usein merkittävä.

    Koko yhteiskunnan tasolla kasvisten osuus ruokavaliossa on lisääntynyt.

    Lihavuus itsessään on myös "ekokatastrofi". Lihava kuluttaa enemmän esim. lääkkeitä, vaatteita, absoluuttisesti ruokaa jne. Näinpä lihavuuden kasvun ehkäisy tukee ekologisia arvoja.

    En enää tämän jälkeen ota kantaa tähän ekologisuus kysymykseen tämän viestiketjun puitteissa.

    VastaaPoista
  68. Jari:

    "Itse en osaa sanoa juuta enkä jaata siihen, onko fyysinen aktiivisuus vähentynyt, lisääntynyt vai pysynyt samana viime vuosikymmenten aikana."

    En minäkään. Tämäpä onkin hyvin lähellä sitä, mitä ajan takaa. Johtavat valistajamme viittavat juuri (arki)liikunnan vähenemiseen, kun kysytään miksi lihavuus on yleistynyt. Heidän väitteensä ei kestä tarkempaa tarkastelua.

    Muutokset yhdistelmässä arkiliikunta + harrasteliikunta ovat viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana niin pieniä, ettei niillä millään selitetä lihavuuden räjähdysmäistä kasvua.

    Näkisin mielelläni niitä UKK-instituutin tilastoja arkiliikunnan muutoksista.

    Niin... ja katsokaapa siellä UKK-instituutissa arkiliikunnan muutoksia vuosina 60-80 jolloin lihavuus koko yhteiskunnan tasolla ei lisääntynyt - vaikka arkiliikunta varmasti väheni enemmän kuin vuosina 80-00.

    VastaaPoista
  69. "Sami, meillä on toivottavasti yhteinen päämäärää: suomalaisten ruokavalion parantaminen."

    Juu, haasteellinen tehtävä.

    "En ole yhtään vakuuttunut, että ravitsemusvalistuksessa kannattaisi siirtyä rasvafobiasta hiilihydraattifobiaan."

    Jep, mäkään en kannata fobioita. Tärkkelystuputus samanaikaisen rasvaimuroinnin kanssa johtaa kuitenkin useilla lihomiskierteeseen - fobioita tai ei - mutta näin se on.

    "Itse asiassa tämänpäivän tyypillinen ravitsemusasiantuntija ei ole rasvafoobikko ja hiilihydraattien kannattaja, kuten annat ymmärtää."

    Ai, olen ymmärtänyt väärin ? Kyllä nämä KTL:n asiantuntijat kuitenkin yhä edelleen peräänkuuluttavat rasvan vähentämistä ja täysjyvän (=tärkkelys) tuputtamista. Vai eivätkö nämä henkilöt sitten ole asiantuntijoita.

    http://209.85.129.132/search?q=cache:BWGfY4Eia78J:www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto33_1.pdf+liisa+valsta&hl=fi&ct=clnk&cd=24&gl=fi

    VastaaPoista
  70. "Yksinkertaisesti yhteys energiaravintoaineiden suhteiden muutosten ja lihomisen välillä on niin heikko, että edes sen suuntaa on vaikea arvioida – tätä mieltä ovat mm. Harvardin ravitsemusepidemiologit."

    Jep, näin uskoo moni muukin.

    Minulla tosin meni vain viisi minuuttia kun laskin etten protsku+rasva ruokia ei pysty päivän aikana syömään 2000 kCal. Tämä edellyttäisi esim. 5 keitettyä kananmunaa, 500 g savusiikaa ! ja 200 g paistettua pekonia.

    Ihminen jää väkisin protsku + rasva kombinaatiolla energiavajeeseen. Miksi ihmiset (eritoten alan professorit) eivät ymmärrä tätä maailman yksinkertaisinta asiaa.

    Meidän olisi ehkä tullut keskittyä nimenomaan hiilihydraattien määrän kasvun tarkasteluun. Ei niinkään rasvan vähenemisen.

    Eihän rasvan väheneminen ole aiheuttanut lihavuutta, vaan rasvan vähentäminen on aiheuttanut hiilihydraattien määrän lisääntymisen, joka puolestaan on aiheuttanut lihavuuden kasvun.

    Kyllä nämä jutut on huomattu esim. Yhdysvalloissa. Sielläkään lihavuus ei kasvanut merkittävästi 60- ja 70-luvuilla jolloin tekninen kehitys oli voimakkainta ja näin ollen arkiliikunta väheni.

    http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9F04E2D61F3EF934A35754C0A9649C8B63&sec=health&pagewanted=3

    "With these caveats, one of the few reasonably reliable facts about the obesity epidemic is that it started around the early 1980's. According to Katherine Flegal, an epidemiologist at the National Center for Health Statistics, the percentage of obese Americans stayed relatively constant through the 1960's and 1970's at 13 percent to 14 percent and then shot up by 8 percentage points in the 1980's. By the end of that decade, nearly one in four Americans was obese. That steep rise, which is consistent through all segments of American society and which continued unabated through the 1990's, is the singular feature of the epidemic. Any theory that tries to explain obesity in America has to account for that. Meanwhile, overweight children nearly tripled in number. And for the first time, physicians began diagnosing Type 2 diabetes in adolescents. Type 2 diabetes often accompanies obesity. It used to be called adult-onset diabetes and now, for the obvious reason, is not."

    Katsopa Taubesin kirjasta "Good calories Bad calories" sivulta 233 Amerikkalaisten energiaravintoaineiden saannin muutoksia. Hiilihydraattien määrän lisääntyminen (sekä absoluuttisesti että suhteellisesti) osuu varsin hyvin lihavuusepidemian alkamis ajankohtaan.

    Niin, olen saanut kuulla olevani yksittäistapaus. Siis koska lihoin hiilareilla. Mulla on sellainen ihmeellinen kutina että pelkästään täällä Suomessa näitä samanlaisia yksittäistapauksia on ainakin kaksi miljoonaa. Yhdysvalloissa vajaat parisataa miljoonaa.

    VastaaPoista
  71. Tässä yksi miljoonasta yksittäistapauksesta. Olen ihan samaa mieltä Sami Uusitalon kanssa, että rasvojen imurointi lihottaa monia. Ite oon pudottanu 16 kiloa vuodessa vähentämällä hiilareita ja syömällä rasvasta ruokaa.Ennen entisenä urheilijana välttelin rasvaa ja lopetettuani harrastuksen paino alkoi nousta.

    VastaaPoista
  72. Jari: Aika rankka rinnastus. Syöminen on perustarve.

    Ihminen pärjää kasvissyöjänäkin, joten ei voida sanoa, että eläinkunnan tuotteiden käyttäminen olisi perustarve.

    Itse en rinnastaisi sitä alistamiseen. Yhtä lailla ihminen on vaikkapa leijonalle tai haille vähempiarvoinen, koska leijona ja hai sanoo niin.

    En ole koskaan kuullut eläinten puhuvan. Ja vaikka leijonalle tai haille ihminen olisikin vähempiarvoisempi, niin two wrongs don't make it right.

    VastaaPoista
  73. Sami Uusitalo: Kasviksia + eläinkunnan tuotteita painonhallintaan meikäläinen ehdottaa aivan sen vuoksi, että se toimii mainiosti lukuisilla ihmisillä. Kun tärkkelyskomponentti (vilja+peruna) leikataan pois jää ihminen vääjäämättä energiavajeeseen vaarantamatta suojaravinteiden saantia.

    Kasvissyöjien ei ole pakko viljaa ja perunaa syödä. Jatkossa sinun kanttaisi varmasti ajatella ruokavalioita kokonaisvaltaisemmin eikä pelkästään terveysnäkökulmasta. Tunnetusti kasvissyöjät ovat sekasyöjiä hoikempia ja olisi hyvä keskustella siitäkin, mistä tämä johtuu.

    Yritin aikoinaan tukevampana myös kasvisruokailua, mutta en minä pystynyt kärvistelemään siinä kuin muutaman päivän.

    Kysyin jo aikaisemmin, mistä tämä johtui. Jos olit vain muutaman päivän kasvisruokavaliolla, niin se ei kovin vakuuttavalta kuulosta.

    Toisekseen VHH:lla kasvisten määrä on usein merkittävä.

    Merkittävä miltä kannalta?

    Koko yhteiskunnan tasolla kasvisten osuus ruokavaliossa on lisääntynyt.

    Niin?

    Lihavuus itsessään on myös "ekokatastrofi". Lihava kuluttaa enemmän esim. lääkkeitä, vaatteita, absoluuttisesti ruokaa jne. Näinpä lihavuuden kasvun ehkäisy tukee ekologisia arvoja.

    Tottakai, mutta tästä ei vielä seuraa, että painonhallinta edellyttäisi eläinkunnan tuotteiden käyttöä.

    VastaaPoista
  74. Sami kirjoitti:
    Niin, olen saanut kuulla olevani yksittäistapaus. Siis koska lihoin hiilareilla. Mulla on sellainen ihmeellinen kutina että pelkästään täällä Suomessa näitä samanlaisia yksittäistapauksia on ainakin kaksi miljoonaa.


    Mietipä sitä naapurin Mattia, joka eli hektistä elämää perheen ja terveyden kustannuksella ja söi aivan kuin sinä. Kaksi vuotta sitten hän aloitti liikunnan ja ryhtyi syömään suositusten mukaan.

    Tulos: paino putosi.

    Päätelmä: liikunta ja suositusten parempi noudattaminen parantaisivat ne samat kaksi miljoonaa.

    En kuitenkaan vaadi, että tämän vuoksi VHH pitäisi lailla kieltää. Päinvastoin, uskon sen tulevan osaksi lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. Liikunta ei kuitenkaan kenelläkään ole pahitteeksi.

    Ja siihen kysymykseen niistä kahdesta ateriasta: luultavasti muna-aamiainen pitää keskimäärin kylläisempänä. Ero voi olla pieni, mutta joillakin ihmisillä sen vaikutus ylipainossa voi tulla merkittäväksi.

    Kylläisyyden merkitys ruokien valinnassa on kuitenkin korostunut juuri sen vuoksi, että nykymaailmassa on helppoa syödä liikaa. Siihen ongelmaan tarvitaan sitten valitettavasti laihdutusleikkauksia, VHH:ta, kiloklubia, Painonvartijoita ynnä muuta. Nämä ovat lääkkeitä ongelmaan, mutta itse ongelma pitää pidemmällä tähtäimellä saada korjattua muilla keinoin.

    Vähemmän amerikkalaista autokaupunkia, enemmän arkihikoilua. Vähemmän huomiota ruoan koostumukseen, enemmän siitä saatavaan nautintoon.

    VastaaPoista
  75. "Ihminen pärjää kasvissyöjänäkin, joten ei voida sanoa, että eläinkunnan tuotteiden käyttäminen olisi perustarve."

    Ihminen on sekaravinnon syöjä ja eläinkunnan tuotteet ovat osa sekaravintoa. Toisten eläinten syöminen on osa ravintoketjua, luonnon kiertokulkua.

    Kyllä tässä taitaa kuitenkin olla kyse sinun henkilökohtaisesta näkemyksestäsi eikä mistään absoluuttisesta totuudesta tai vääryydestä.

    Jatka toki omalla linjallasi, tuskin kukaan sitä vastaan on. Sen sijaan käännyttämisellä teet vain hallaa näkemyksellesi.

    VastaaPoista
  76. Saska:

    "Mietipä sitä naapurin Mattia, joka eli hektistä elämää perheen ja terveyden kustannuksella ja söi aivan kuin sinä. Kaksi vuotta sitten hän aloitti liikunnan ja ryhtyi syömään suositusten mukaan.

    Tulos: paino putosi."

    No jos se Matilta onnistuu niin onneksi olkoon. Mutta kun niitä on hurja määrä Matteja jotka enenevässä määrin harrastavat liikuntaa ja silti lihovat.

    Tässä erään Samin liikuntaa syksyltä 2006:

    Pe: Uintia 1h keskipulssi 140
    La: Koiran kanssa kävelyä metsässä 2,5 h. keskipulssi 125
    Su: Koiran kanssa kävelyä metsässä 2,5 h keskipulssi 125
    Ma: pieni lenkki koiran kanssa kolme kertaa päivässä

    Paino vaihteli 114-117 kg välillä koko syksyn ja talven. Kesäkuun alussa -07 oli painoa 113 kg. Keväällä kun paino tuppaa helpommin tippumaan.

    Eli tätäkin on Saska kokeiltu. Huomautan, että on äärimmäisen loukkaavaa syyttää kaikkia lihavia laiskoiksi. Minulla ei ole liikunnallisia lahjoja ja vaatimaton junioriurheilu-ura jäi kehnoilla tuloksilla pariin piirinmestaruuteen heittolajeissa. Olen kuitenkin urheillut paljon enemmän kuin moni laiheliini. Ei se välttämättä onnistu liikunnan avulla tuo painonpudotus jos syö tarpeeksi väärin.

    Erityisesti minua ärsyttää lapsien syyllistäminen. He yrittävät, 10v lapset sinnikkäästi pudottaa painoaan esim. uimahalleissa, mutta se ei onnistu kun he tuputtavat ohjeiden mukaan paljon leipää, perunaa, pastaa ja riisiä. Aivan kuten tuo Sami yllä.

    Anonyymi:
    Viittasin lisääntyneellä kasvisten syönnillä siihen, että valistajat kertovat että emme syö tarpeeksi kasviksia ja siksi lihomme. Lihavuus on kasvanut viimeksi kuluneiden 25v aikana koko ajan, samoin lihavuus.

    VastaaPoista
  77. Olen onneni kukkuloilla kun saan seurata teidän viisaiden keskustelua ravinnosta ja liikunnasta. Talouteeni tulee muutama tiedelehti. Yhdessäkään lehdessä ei ole niin hyviä juttuja kuin tässä veteraaniurheilijan blogissa. Ja vaikka lehdissä olisi jokin hyvin kirjoitettu juttu, ei siellä ole tällaista kiinnostavaa keskustelua.
    Olen edelleen samaa mieltä kuin Sami. Lapset syövät liikaa hiilihydraatteja ja heiltä on otettu pois luonnolliset rasvat. Liikunnan vaikutus on ilmeisesti aika lailla vähäinen loppujen lopuksi. Kiitos kun saan elää tällaista blogien aikaa!

    VastaaPoista
  78. Missaat pointin, Sami. Tarkoitin vain, että jos Suomessa on kaksi miljoonaa ihmistä, jotka syövät huonoja hiilareita (ja myös huonoja rasvoja) ja ovat ylipainoisia, niin heillä on muitakin vaihtoehtoja kuin VHH. Ymmärtääkseni olemme samaa mieltä siitä, että vaihtoehtoja on. Jos pidät VRN:n ohjeita itsellesi huonoina, ei mielestäni pitäisi kuitenkaan antaa vaikutelmaa, että ne eivät muilla voisi toimia.

    Ongelma ei siis ole VRN:n ohjeissa vaan siinä, että ihmiset eivät ylipäänsä syö kohtuullisesti ja liiku tarpeeksi. Liikkuminenkin käsitetään nykyisin aina suorittamiseksi. Jos aloitettaisiin niistä portaista. Invalukot hisseihin?

    Ja noista syksyn 2006 liikkumisista: jos liikuit samaan tahtiin joka päivä ja olit hyvässä kunnossa, huolehdit suotta painostasi (muista kuin esteettisistä syistä). Ylipaino ei ole ongelma jos fyysinen kunto on hyvä:

    http://www.tuomasjukka.fi/wp-content/uploads/2009/07/fat-or-fit.JPG

    (Pistäisin suoraan kuvana jos osaisin :-( )

    VastaaPoista
  79. Edellisen viestin kuvan lähde unohtui:

    Blair SN, Leermakers EA. Exercise and weight management. Kirjassa: Handbook of obesity treatment. New York, Guildfor Press, 2002: 283-300.

    VastaaPoista
  80. Tässä vielä Saskalle artikkeli, joka kertoo, että Matteja, jotka urheilevat enemmän ja syövät "terveellisemmin" on enemmän kuin 80-luvun alussa.

    http://www.slu.fi/lum/01_06/urheiluseuroille/suomalaiset_pulskistuvat_vaikka/

    Eli siitä vaan suosituksia noudattamaan.

    VastaaPoista
  81. Minulla ei ole mitään haluja estää mitään muita painonhallintakeinoja jos se kerran jollain onnistuu. Minä vain hakkasin päätäni seinään yli kymmenen vuotta väärillä ohjeilla.

    Yhteiskunnasta keräämäni data antaa ymmärtää, että maa on täynnä ihmisiä jotka hakkaavat päätään seinään. Näin on myös maan rajojen ulkopuolella.

    Kiitän arviostasi hyvästä "kunnostani" kun olin 115 kiloinen. Arviosi ei vain pidä paikkaansa. Olin menossa kohti varmaa kakkostyypin diabetesta. Tämä sinnikkäästä liikunnan harjoittamisesta huolimatta.

    Niin, sitten tuli kesä -07. Hierojani, entinen SE-uimari kertoi että viljamössöt ovat pahasta. Dippa-inssi meni yläkertaan ja otti paperia, kynän ja finelin tietokannan. Viiden minuutin laskutoimitusten jälkeen hän oli varma miksi lihoi ja kuinka laihtuisi.

    Koira lähti eron myötä ja liikunta pieneni. Painoa lähti kertalaakista kymmenen kiloa ja nyt ollaan jo pitkään oltu alle sadassa kilossa.

    VastaaPoista
  82. Ensinnäkin: se, että syödään hieman enemmän suositusten mukaan ei tarkoita, että syötäisiin suositusten mukaan.

    Toisekseen: vapaa-ajan liikunnan lisääntyminen ei riitä korvaamaan fyysisen arkiliikunnan romahtamista.

    Kyse on elämäntavasta, ei pelkästään liikunnasta, ravitsemuksesta tai hiilihydraateista. Kun olemme tästä näköjään eri mieltä, en jatka enempää.

    VastaaPoista
  83. Nyt kommentoimme niin vilkkaan, että menevät viestit ristiin :)

    Kun nyt itse otit asian esille, niin etkö pidä elämässäsi tapahtuneita muita muutoksia merkityksellisinä painonhallinnallesi?

    Ja minä en arvioinut kuntoasi. Totesin vain, että jos olit tuolla liikkumisella kunnossa, niin sinulla ei olisi ollut aihetta huoleen. Arvelen, että lääkärikään ei olisi sinua läksyttänyt. Mutta kun nyt toteat, että et ollut kunnossa, niin se nimenomaan todistaa, että on turhaa edes miettiä tällaisia harrasteliikunnan muotoja kun etsitään syitä tai hoitoja lihavuuteen.

    Se, että harrasteliikunta ei riitä voi taas johtua monesta syystä.
    Ehkä liikkumisesi oli lopulta kevyempää kuin itse arvelit. Voi myös olla, että tuon kaltainen kevyt toiminta ei yksinkertaisesti riitä pitämään kunnossa ihmistä. 8 tuntia näyttöpäätteen edessä ja siihen kevyet arkirutiinit päälle riittää tuhoamaan kenen tahansa terveyden, paitsi himoliikkujan.

    VastaaPoista
  84. Saska:

    Heittäisitkö nyt tähän ne todisteet arkiliikunnan romahtamisesta.

    Niin, kokoajan on syöty enemmän ja enemmän suositusten mukaan.

    http://209.85.129.132/search?q=cache:BWGfY4Eia78J:www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto33_1.pdf+liisa+valsta&hl=fi&ct=clnk&cd=24&gl=fi

    Mutta kun ne suositukset ovat keskeisiltä osilta sellaiset, että ne merkittävää osaa ihmisistä lihottavat.

    Liian kevyttä liikuntaa... hmmm 2,5 h 120 pulssilla, monta kertaa viikossa. Tämä on enemmän kuin 16v koululainen Lasse Viren vuonna 65-66. Kts. Rolf Haikkola "Lasse Virenin menestyksen portaat.

    VastaaPoista
  85. Samin viimeiseen vielä kerran:

    Arkiliikuntaa ei ole seurattu johdonmukaisesti. Kaikkea ei tässä maailmassa ole tilastoitu. Sen vuoksi täytyy turvautua indikaattoreihin. Minusta jo aiemmin mainittu varusmiesten kunnon romahtaminen on hyvä indikaattori. Varusmieskoulutus alkaa nykyään sauvakävelyllä, koska juoksu- tai marssiharjoitukset ovat liian rasittavia (lehdestä luettua).

    Jonkun toisen mielestä varusmiesten heikko kunto taas johtuu siitä väärästä ravitsemuksesta. Muna vai kana?

    On asioita, joita ei voi tilastoilla todistaa, jos tilastoja ei ole. Väitän silti, että arkirasitus on romahtanut. Kun ajatellaan suomalaisen yhteiksunnan muutosta 60-luvulta eteenpäin on selvää, että konttorihommat ja palvelutyöt ovat lisääntyneet teollisuus- ja maataloustöiden kustannuksella. Konkreettinen esimerkki: metsureita oli vielä 80-luvun alussa 10 000 asukkaan sodankylässä noin 50. Heidän työnsä oli fyysisesti erittäin raskasta, eikä sieltä työstä jääty juurikaan eläkkeelle, vaan sairaseläkkeelle. Nyt metsureita ei ole lainkaan, paitsi mitä nyt puisto-osastolla yksi joka kiipeää puihin sahaamaan oksia. Muuten sama työ hoituu moton hytistä. Näiden ihmisten kohdalla työ on muuttunut siis nollarasitteiseksi koneen ohjaamiseksi. Jos ajatellaan 80-luvun metsurin lasta nyt 2000-luvulla, hänkään ei edes isänsä jalanjäljille halutessaan pysty löytämään työtä, joka olisi yhtä raskas. Koneistuminen on tapahtunut työelämässä huomattavasti tehokkaammin kuin arjessa (vaikka voihan sitä joskus miettiä sitäkin, että jospa vaivaisi pullataikinan itse eikä Kenwoodilla).

    Sama kehitys on tapahtunut joka sektorilla yhteiskunnassa. Terästehtaalla fyysiset työt ovat siirtyneet koneille, paperitehtaalla samoin. Maataloudessa lypsynkin tekee jo robotti puhumattakaan heinänteosta tai viljankorjuusta.

    Se, että ihmiset tekivät töitä protestanttisella innolla - jopa terveytensä kustannuksella - piti heidät joka tapauksessa normaalipainoisina. Se mitä syötiin myös poltettiin. Myös ostovoima oli jotain aivan muuta kuin nyt. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt ihan samalla tavalla ruokaan kuin nykyään. Toki köyhä itsensä lihavaksi sai jo 70-luvulla, jos tahtoi, mutta verrattuna nykyaikaan ruoka oli kalliimpaa.

    Olen aina suhtautunut jossain määrin huvittuneesti UKK-instituutin liikuntapiirakka-ajtukseen. Aluksi nauroin ääneen, mutta nyt olen tajunnut, että se on syntynyt epätoivosta. Ihmisten fyysinen rasitus on nykyään niin naurettavan pientä, että pienikin liikunta auttaisi. Esimerkiksi portaiden kävely tai bussista nouseminen yhtä pysäkkiä aikaisemmin. Tai sen oman auton jättäminen talliin ja bussin ottaminen.

    Kun liikkuminen tapahtuu yksinomaan silloin kun sitä tietoisesti tehdään, on viikon kokonaisrasitus pientä verrattuna ihan lähimenneisyyteen (60-70-luvut), vaikka liikkuisi ahkerastikin. Se ei kuitenkaan tee sitä vähää liikuntaa merkityksettömäksi. Sinäkin olisit ehkä ilman sitä koiraasi jo ihmisten kierrätyspisteessä ;).

    Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua. Koirakävelysi nostivat kuntoasi, mutta eivät riittäneet pitämään sinua terveen kirjoissa. Jos olisit lisäksi syönyt vähemmän, olisit pudottanut painoa. VRN:n ohjeiden mukainen ruoka ei mielestäsi tehnyt kylläiseksi. Taas kasvissyönti teki sinut nälkäiseksi (mikä lihavuuden kannalta pitäisi tietty olla hyvä), mutta eihän kukaan voi syödä sellaista josta ei pidä. Kokeilit sitten vielä VHH:ta, ja se toimii. Minusta se on hyvä. Mutta et voi millään oman todistuksesi pohjalta väittää, että muille VRN ei toimisi. (Linkittämäsi Valstan artikkelista voi esimerkiksi lukea, että keskimäärin suomalaiset miehet syövät liian vähän hiilareita. Hiilarien lisäämisen en itse usko tekevän autuaaksi, mutta lajin parantaminen auttaisi. Kuidun saanti on edelleen auttamatta liian vähäistä ja sokerin saanti liian korkeata (suosituksia pitäisi kiristää). Nämä yhdessä liittyvät kylläisyyteen enemmän kuin hiilarien määrä.

    Kuitenkin: ei pidä häivyttää kokonaisuutta katsomalla pelkkiä yksityiskohtia. Lihavuus on yhteiskunnan muutosten tulos.

    VastaaPoista
  86. Sinänsä arvostan kyllä insinöörimäistä lähestymistapaasi, Sami. Jos haluat sille laajempaa yleisöä, kirjoita analyysi esimerkiksi lääkärilehteen.

    Tämä oli viimeinen. Muuten menee se vähäinenkin kunto mikä itsellä on.

    VastaaPoista
  87. Saska:

    Olet siinä määrin hoikassa kunnossa, ettei ole syytä huoleen. Huomaa: siellä Sodankylässä oli taatusti joku metsuri joka oli tukevampi kuin sinä vaikka hänen työnsä oli hirvittävän paljon kuluttavampaa kuin sinun tutkijan työsi.

    Mitä koiraani tulee, niin luovuin siitä eron myötä kesällä -07. Koiran ulkoilutus romahti, samoin kävi painoni kanssa, koska samalla siirryin vhh:lle.

    Aika kehää tämä keskustelu käy. Ratkaisua ei horisontissakaan.

    Niin, epäilemättä metsureita on vähemman nyt kuin vuonna -80. Mutta edelleen. Tekninen kehitys kaikessa työnteossa oli voimakkaampaa -60 ja -70 luvuilla ja lihavuus ei kasvanut. Miksi ? Miksi se alkoi kasvamaan -80 luvulla ?

    Meillä täällä Martinlaaksossa esim. talo jossa majailen on ollut tässä vuodesta -69. Samoin hissi ja koulu. Lapsukaiset elivät hyvin samankaltaisen päivän energiankulutuksen puitteissa -80 luvulla kuin nykyisin. Näin siis täällä Martsarissa. Nyt ne muksut ovat kuitenkin lihavampia. Miksi ?

    Hei, sanoit ettei arkiliikunnan vähenemisestä ole tilastoja todisteeksi ? Jos ei ole muitakaan todisteita, niin miksi sitä sitten pidetään syynä lihavuuden kasvuun yhteiskunnassamme ?

    Jos Saska on väsynyt vastaamaan, niin saa muutkin yrittää.

    VastaaPoista
  88. Saskan sanomaa: Erinomaista bimboilua, Janne. Esitit hyvin lihavuuden monimutkaiset taustat. Ongelma vain on siinä, että tällaisessa ketjussa haetaan (yleensä) vain yhtä syytä, syypäätä tai pelastajaa. Se näkyy siinäkin, että kun Samin omat paino-ongelmat ovat VHH:lla helpottaneet, hän näkee sen lähes ainoaksi ratkaisuksi muillekin.

    Suosittelen Tuomasjukan Saskaa lukemaan Sami Uusitalon (lyhentämättömän) mielipidekirjotuksen uudelleen.

    Ei Sami ehdota nimenomaan VHH:ta ratkaisuksi. Hän puhuu hiilarien rajoittamisen puolesta, minkä ei todellakaan tarvitse merkitä minkään VHH-dieetin(HysHys, Pellinki, Atkins) noudattamista (tai minkään dieetin jossa ollaan maagisen sadan gramman määrän alapuolella vuorokaudessa)

    En millään ymmärrä, mitä Saska tarkoittaa: haetaan vain yhtä syytä, syypäätä tai pelastajaa Siis olisi yksi ainoa oikea syy, ja siihen jokin oikea ratkaisu? Niinkö?

    VastaaPoista
  89. Lainaan nimimerkki Jannea,
    lauantai, heinäkuu 18, 2009 8:57:00 ip.

    ""
    Tyypillinen tämän päivän ravitsemusasiantuntija yrittää keksiä ratkaisuja, miten lähestyä syömistä jostain muusta lähtökohdasta käsin kuin ahdistavista fobioista. Voisiko syömistä lähestyä jostain muista lähtökohdista kuin fobioista käsin?
    ""

    Kyllä! Esimerkiksi mieliteon yllättäessä kannattaa ottaa lämmin suihku tai hyvät löylyt.

    VastaaPoista
  90. Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka. Näin totesi jo Mannerheim aikanaan.

    Me vhh:sta etuja näkevät olemme kovin eripuraista sakkia. Olisiko aika iskeä hynttyyt yhteen ?

    Kari Salminen hävisi rasvasodan Pekka Puskalle 80-luvun lopussa. Tämä merkitsi todellista Mannerheim-linjan murtumista. Vihollinen pääsi maahan ja on nyt lastemme vyötäröllä.

    Määrällisesti ja teknisesti ylivoimainen vihollinen on lyötävissä kun vain on tahtoa, voimaa, älyä ja ennenkaikkea moraalisesti oikealla puolella.

    Eikö näistä taisteluista ole jo kokemusta meillä suomalaisilla.

    http://www.youtube.com/watch?v=2nPIeoeWmKk&feature=related

    VastaaPoista
  91. Jos minä muokkaisin väestölle tarkoitettuja virallisia suosituksia:

    - Korostaisin kuitujen lähteenä kasviksia viljojen kustannuksella ja laittaisin leipämäärälle ylärajan

    - Korostaisin mahdollisimman käsittelemättömiä rasvoja (vhh tyyliin runsaspufaiset öljyt kylmäpuristettuina ja mahdollisimman tuoreina, kuumennettavat rasvat mahdollisimman vähäpufaisina)

    - Siirtäisin perunat samaan lokeroon muiden tärkkelystuotteiden kanssa ja pienentäisin sen kokoa kasvisten ja osittain rasvan hyödyksi

    - Lisäisin siemenet, pähkinät, mantelit jne omaan lokeroon samaan tyyliin kuin perunalla nyt

    - Laittaisin sokerin ja puhdistetut viljat samanlaiseen pannaan, missä kananmuna oli

    - Kieltäisin keinotekoisten transrasvojen käytön (jos niiden saanti ei kerran ole Suomessa ongelma, miksi niiden kieltäminenkään olisi?)

    - Kehottaisin varoivaisuuteen muiden käsiteltyjen rasvojen, natriumglutamaatin ja muiden keinotekoisten lisäaineiden kanssa

    Näkemykseni mukaan (ja näin itsekin ennen ajattelin) pihistellään ruokaostoksilla ollessa nimenomaan kasvispuolelta, koska pitäähän ruualla olla se proteiini (liha/kala/lintu/muna) ja se tärkkelys (peruna/riisi/pasta) ja jauholla suurustettu kastike. Tuli halvemmaksi ottaa vitamiinit purkista kuin oikeista kasviksista, vaikka se ei yhtä hyvä vaihtoehto olekaan. Ja kasvispuolen puuttuessa kuitujen saanti jää vähäiseksi ja sitä yritetään sitten korvata syömällä runsaskuituista leipää senkin edestä, korkeintaan pienellä rasvasipaisulla, jos ollenkaan. Ja sa vähäinen saatu säästö sitten meni huomaamatta johonkin herkkuihin, kuten jäätelöön, koska pitäähän elämästä saada nauttiakin.
    Perisuomalainen kai osaa noudattaa ja varmasti moni noudattaakin hyvin virallista makroravinnejakaumaa. Ongelma vain on (kuten minulla oli) liika sokeri ja liian pieni määrä monityydyttymättömiä rasvoja. Ja minä kuuluin niihin, jotka jopa laittoivat itse ruokansa ja einespuolelta korkeintaan puolivalmisteita (muusiainekset, kasvikset tms pakkasesta) ja valmiit ruuat kuuluivat äärimmäisiin hätätilanteisiin.

    Minäkin olen näitä yksittäistapauksia, joille viljojen, perunan ja keinorasvojen poisjättäminen toi avun hiipivään painonnousuun, makeanhimoon jne. Kun sitä tärkkelysosaa ei ruualle voinutkaan laittaa, niin kasvikset tuli väkisinkin mukaan. Ja rasva, olen aina tykännyt oikeista rasvoista. Ja ilokseni saan syödä vatsani täyteen eikä tarvitse olla kovin pian santsaamassa. Joskus luulin olevani vain niin pahuksen hyvä kokki, kun puoli tuntia ruuan päälle teki mieli santsata vaikka juuri oli syönyt tuhdin aterian, nyt tiedän paremmin.

    En tiedä, miten nuo miun viilaukset toimisi käytännössä väestötasolla, mutta noilla ohjenuorilla ruokin jälkikasvuani.

    VastaaPoista
  92. Golliwog, listasi on aika lailla sama kuin ns. Harvardin pyramidissa, joka minusta on se tämän hetken ravitsemustieteen paras tieto (mutta poikkeaa siis Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta).

    Huonojen hiilarien rajoittaminen niin että tilalle tulee kasviksia ja kuvailemiasi rasvoja on erittäin hyvä vaihtoehto. Kuituiset viljatuotteet ovat yhtä lailla parannus nykyiseen, erityisesti niille, jotka viljoista nauttivat.

    VastaaPoista
  93. Laitetaan päättäjät asialle, ja pystyyn ranskalaisen EPODE -ohjelman kaltainen projekti. Kyllä onnistuu lasten lihomisen ehkäisy.

    http://www.bmj.com/cgi/content/full/335/7632/1236

    Kts.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19102807?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum

    VastaaPoista
  94. Ei se tosiaan lopulta niin vaikeaa olisi. Lihavuus puolittui, kun terveyden edistäminen otettiin mukaan kaikkeen päätöksentekoon, kaikkeen toimintaan.

    Mutta miten päättäjät saadaan asialle? Niin kuin Fogelholm (kampanjassaan) totesi aikanaan, terveys jotenkin unohtuu päätöksenteossa. Ja miten asialle saadaan myös esimerkiksi kaupat ja ravitsemusliikkeet, sillä ihan kaikkeen ei kunnan tai valtion säätelyllä pysty vaikuttamaan.

    VastaaPoista
  95. Ihan sama, onko leivässä kuitua 6 vai 12 grammaa per sata g. Suunnilleen yhtä pian se uusi nälkä tulee, oli syönyt sitten kaurahiutaleita, grahamleipää tai ruisleipää.

    Mielestäni viljat ovat ihan ok, mutta tuo kuitujen ylikorostus on typerää samoin viljan ravintoaineiden ainutlaatuisuus. Eikö voi myöntää että maanviljelyksen tarkoitus on ruokkia massat tuottamalla helposti tärkkelystä?

    ***

    Milloin nimimerkki Saska Tuomasjukka aikoo lukea Sami Uusitalon alkuperäisen mielipidekirjoituksen sivun alusta (huom. aiempi kommenttini)? Ei Sami väitä siinä, ettei VRN toimisi kenelläkään.

    Toki Saskan mielipide kommentti rasituksesta metsureineen yms. on ihan hyvä.

    VastaaPoista
  96. "Ja miten asialle saadaan myös esimerkiksi kaupat ja ravitsemusliikkeet, sillä ihan kaikkeen ei kunnan tai valtion säätelyllä pysty vaikuttamaan."

    Miksi ne pitäisi saada asialle? Kaupastahan jo löytyy Saskan hehkuttamat rypsiöljyt ja margariinit ja leivät, joten mitä muka puuttuu? Ruokainsinööri Saskan omat innovaatiotuotteet?

    VastaaPoista
  97. Heh, ei se nimimerkki ole. Tiedot löytyvät klikkaamalla, aukottaja. Sami ei näytä väittävän, että olisin lukenut häntä väärin.

    Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille.

    VastaaPoista
  98. "Heittäisitkö nyt tähän ne todisteet arkiliikunnan romahtamisesta."

    Katsoin kerran dokumentin sepelvaltimotaudin historiasta USA:ssa. Dokumentin mukaan taudin yleistyminen sattuu yksiin maan autoistumisen kanssa. Sitä ennen ihmiset sielläkin päin kävelivät töihin. En tiedä onko tuo mikään todiste mihinkään suuntaan, mutta ajattelin nyt kuitenkin kommentoida.

    VastaaPoista
  99. Jari: Ihminen on sekaravinnon syöjä ja eläinkunnan tuotteet ovat osa sekaravintoa.

    Ihminen voi olla joko sekasyöjä tai kasvissyöjä. Ihminen ei tarvitse eläinkunnan tuotteita, vaan pärjää hyvin myös kasvissyöjänä. Siitä on todisteena lukuisia terveitä kasvissyöjiä. Annoin jo aiemmin linkin, jossa ADA toteaa kasvissyönnin terveelliseksi. ADA myös toteaa, että kasvisruokavalio voi auttaa taistelussa monia kansantauteja kuten ylipainoisuutta vastaan. Vaikka ihminen kykenee syömään eläinkunnan tuotteita, ei siitä automaattisesti seuraa, että se olisi oikein tai järkevää.

    Toisten eläinten syöminen on osa ravintoketjua, luonnon kiertokulkua.

    Nämä "luonnonlaki"-argumentit olen jo kumonnut. Voit lukea perustelut edeltä.

    Kyllä tässä taitaa kuitenkin olla kyse sinun henkilökohtaisesta näkemyksestäsi eikä mistään absoluuttisesta totuudesta tai vääryydestä.

    Olenkin vedonnut johdonmukaisuuteen, en absoluuttiseen totuuteen. Jos yleisesti ihmisiä pidetään tasa-arvoisina eli esimerkiksi seksimiä ja rasismia pidetään vääränä, niin tästä seuraa myös, että eläimet ovat yhtä arvokkaita ihmisten kanssa. Tiedän, että tämä on radikaali ajatus eikä sitä voi käytännössä toteuttaa, mutta teoriassa asia menee näin. Käytännössä, mitä voimme tehdä, on pyrittävä vähentämään eläinten hyväksikäyttöä kuten pyrimme kitkemään myös seksismiä ja rasismia.

    Sen sijaan käännyttämisellä teet vain hallaa näkemyksellesi.

    En ole käännyttämässa, vaan olen tuonut esille ja perustellut, että mielestäni on vastuutonta tehdä ruokavaliosuosituksia vain yhdestä kapeasta näkökulmasta ja kysynyt miksi näin tehdään. Vastaus tuntuu olevan lähinnä, että viherpiipertäminen ei kiinnosta eli asialta halutaan sulkea silmät. Edelleenkin ihmettelen mitä hävittävää on siinä, että painonhallintaan käytettäisiin kasvisruokavaliota ja että siitä keskusteltaisiin enemmän. Sekaruokavaliolla painonhallinta todennäköisesti myös onnistuu, mutta tästä olisi siirryttävä eteenpäin ja otettava myös muut tekijät huomioon. Kasvisruokavalion edut sekaruokavalioon ovat selvät ja siksi on ristiriitaista olla huolissaan lasten terveydestä, jos myös lasten terveyteen vaikuttavaa ympäristönäkokulmaa ei oteta huomioon. Myös VHH-kasvisruokavalioita on kehitelty.

    VastaaPoista
  100. Sami Uusitalo: Viittasin lisääntyneellä kasvisten syönnillä siihen, että valistajat kertovat että emme syö tarpeeksi kasviksia ja siksi lihomme. Lihavuus on kasvanut viimeksi kuluneiden 25v aikana koko ajan, samoin lihavuus.

    Tarkoittanet siis kasvisten kulutusta. Korrelaatio ei vielä kuitenkaan todista mitään. Lihan kulutus on käsittääkseni pysynyt samana tai hieman lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Ovatkohan valistajat tarkoittaneet, että kasvisten suhteellista osuutta olisi pitänyt lisätä eikä kokonaiskulutusta? Jos lihan kulutus on pysynyt samana ja kasvisten noussut, niin kokonaiskulutus on noussut. Paitsi maitotuotteiden ja kananmunien osuus vielä puuttuu tästä. Pitäisi tarkistaa jostain tilastosta.

    VastaaPoista
  101. "Mielestäni viljat ovat ihan ok, mutta tuo kuitujen ylikorostus on typerää samoin viljan ravintoaineiden ainutlaatuisuus."

    Jep, näinhän se on.

    Kun ottaa kuidun viljatuotteista tulee samalla hirmumäärä tärkkelystä. Kannattaisiko harkita vaikka kaalia. Ok, siinä on vähemmän kuitua massaa kohden, mutta toisaalta energiaa (imeytyvää hiilihydraattia) on murto-osa verrattuna viljatuotteisiin.

    Esim.

    Ruusukaalissa on 100 kcal kohden 12,5 g kuitua

    Ruisleivässä on 100 kcal kohden
    3,6 g kuitua

    Huomatkaa, samaa energiamäärää kohden saa ruusukaalista yli kolminkertaisen määrän kuitua.

    Tai toisinpäin.

    Kun otat saman kuitumäärän leivästä kuin ruusukaalista, saat samalla yli kolminkertaisen määrän energiaa.

    Mielestäni olisi äärimmäisen keskeistä hahmottaa kuinka paljon saa suojaravinteita energiayksikköä kohden. Esim. finelistä saa kivasti listattua suojaravinnetiheitä ruokia massaa kohden. Kun on tiedossa sekä energia massaa kohden, että suojaravinteen määrä massana koko ruoka-aineen massaa kohden, saa tietty helposti laskettua paljonko on tiettyä suojaravinnetta massana energiayksikköä kohden. Näinhän minä tuossa edellä tein.

    Olen yrittänyt näillä lautasmalli kilpailuilla hahmottaa ajatustani. Kun peruna, riisi, pasta, leipä jää pois, leikkaamme merkittävästi energiaa (tärkkelyskuormaa), mutta emme kuitenkaan merkittävästi ravintoaineita. Näin syntynyt energiavaje voidaan korvata suojaravinnetiheimmillä lihoilla, kaloilla ja vihanneksilla. Näin vhh:lla saa enemmän suojaravinteita, vaikka energiamäärä jää pienemmäksi.

    Tärkkelyksen tuputtaminen on monelle ylipainoiselle kohtalokasta. Tätä kuitenkin Pirjo Pietinen, Pekka Puska, Matti Uusitupa jne. kilvan harjoittavat.

    Ja erityisen väärin oli varoitella vhh:n suojaravinne köyhyydellä. Asia kun on täsmälleen päinvastoin. Kuinka johtavat asiantuntijamme voivat olla näin uskomattoman pihalla tästä yksinkertaisesta ja helposti todennettavissa olevasta asiasta.

    VastaaPoista
  102. Anonyymi:

    No en minä tietenkään tarkoittanut että kasvisten syönnin kasvu olisi lihavuuden rajäyttänyt. Tarkoitus oli sanoa ettei se näytä olevan ratkaisu.

    Asiantuntijat antavat ymmärtää että kasviksia lisäämällä hoikistumme. Ei ole näyttänyt ohje tepsivän kun lihominen on jatkunut kasvisten lisäyksestä huolimatta.

    Lue tuo tärkkelys kommenttini. Se on mielestäni avain monen lihomiseen.

    VastaaPoista
  103. Kyllä se vaan fakta on, että kun pistetään tarpeeksi fyysistä työtä kropalle, niin läskit lähtee. Se on itse asiassa aivan sama mitä syö kun tekee työtä riittävästi.

    Jos tekee toimistotyötä (ei se nykyajan fyysinen työkään niin raskasta ole, päätellen työmiesten vyötärön ympäryksestä), on sitä arkiliikutaa tultava toki melko valtava määrä hoikkana pysymiseksi. Minä en ehdota, että jokaisen olisi nyt ruvettava raatamaan vapaa-ajallaan vain sen takia kun ei töitä enää tehdä hartiavoimin pelloilla. Siinä ei olisi mitään järkeä. Samin ja kumppaneiden ajama ruokavalion tarkistus on järkevä vaihtoehto nykypäivän ihmisille.


    - jt

    VastaaPoista
  104. Menee vähän aiheesta sivuun, mutta pakko heittää tuolle kasvissyöjälle:

    Paljonko ympäristöä kuormittaa tomaattien, kurkkujen, kaikkien kasvattaminen pakkasella kasvihuoneissa? Paljonko niiden rahtaaminen lentokoneella Brasiliasta, Espanjasta... kuormittaa?
    -Ei muuten aivan vähän. Ja samalla saatte syödä ulkom. kasviksien mukana väriaineet ym.ym. myrkyt.

    Kyllä minä kannatan kotimaisia kasviksia tuotettuna kasvihuoneissa. Ulkolaiset saa jäädä syömättä.

    VastaaPoista
  105. jt:

    "Kyllä se vaan fakta on, että kun pistetään tarpeeksi fyysistä työtä kropalle, niin läskit lähtee."

    Ei ole, jos syö tarpeeksi väärin. Tästä ovat esim. sumopainijat oiva esimerkki. Yksi esimerkki olin minäkin.

    Tässä erään Samin liikuntaa syksyltä 2006:

    Pe: Uintia 1h keskipulssi 140
    La: Koiran kanssa kävelyä metsässä 2,5 h. keskipulssi 125
    Su: Koiran kanssa kävelyä metsässä 2,5 h keskipulssi 125
    Ma: pieni lenkki koiran kanssa kolme kertaa päivässä

    Paino vaihteli 114-117 kg välillä koko syksyn ja talven. Kesäkuun alussa -07 oli painoa 113 kg. Keväällä kun paino tuppaa helpommin tippumaan.

    Olet itse onnistunut laihduttamaan liikuntaa lisäämällä ja vähentämällä syömistä. Hieno homma. Kyllä se joiltain onnistuu. Tähänkin juttuun on vain "lahjakkuus" eroja.

    Kuvittele 15v matematiikan opiskelijoita:

    1) Parhaiden ei tarvitse edes tehdä läksyjä ja arvosana on paras mahdollinen
    2) Jonkun pitää tehdä kovemmin töitä ja saa hyvän arvosanan
    3) Joku tekee hirveästi töitä ja ei mene kalloon sitten millään

    Toi kolmas teki eniten töitä ja ei silti pärjää. Hänellä oli tähän hommaan vähiten lahjoja. Hänelläkään ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Ehkä hänestä tulee merkittävä ravitsemustieteilijä tai lääkäri.

    Analogiaa:

    Kuvittele keski-ikäisiä miehiä:

    1) Joku voi syödä mitä vaan, eikä silti liho.
    2) Joku pystyy laihduttamaan hiilareitakin syöden, koska pystyy kestämään näläntunnetta ja liikkuu enemmän.
    3) Joku ei laihdu vaikka kuinka yrittää liikkua enemmän. Ei pysty vastustamaan nälän tunnetta.

    Taidat kuulua tuohon ryhmään 2. Meikäläinen oli ryhmässä 3. silloin kun hiilareiden määrä on liian iso. Minulla ja lukuisilla muilla ei ole "lahjoja" laihduttamiseen. Meillä verensokeri heittelee helpommin ja näin ollen emme voi olla nälässä kun syömme paljon hiilihydraattia.

    Kummassakaan tapauksessa ei ole reilua syyllistää ryhmän 3. henkilöitä laiskoiksi. Voi hyvinkin olla että he tekevät enemmän tavoitteen saavuttamiseksi kuin näissä asioissa lahjakkaammat.

    "Jos tekee toimistotyötä (ei se nykyajan fyysinen työkään niin raskasta ole, päätellen työmiesten vyötärön ympäryksestä)"

    Tämä on hieno havainto. Jokaisessa OECD maassa alhaisemman sosiaaliluokan ihmiset ovat lihavampia kuin ylemmän. Eikö tämä ole hassu juttu, että toimistotyötä tekevissä on vähemmän lihavia kuin niissä jotka työskentelevät varastossa, siivoojana ja rakennusduunarina. Eikö tämä ole aikamoinen ristiriita arkiliikunta väitettä vastaan. Työssään vähemmän liikkuvat ovat hoikempia.

    Kerettiläisen vastaus: tottakai alemmat sosiaaliluokat ovat lihavampia kun ovat pakotettuja syömään enemmän halpaa tärkkelystä. Ylemmissä syödään enemmän kokolihaa ja vuohenjuustoa.

    "Samin ja kumppaneiden ajama ruokavalion tarkistus on järkevä vaihtoehto nykypäivän ihmisille."

    Jep, vaihtoehto joka on jo auttanut monia. Ennen tätä ongelmaa ei ollut kun rasva oli mukana ja näin tärkkelyskasat jäivät pienemmälle.

    VastaaPoista
  106. Tuo "myytti" "Liiku enemmän kuin syöt" sais jo unohtaa, mutta onhan se tietty iskostunut kansaan kun aikansa hoettu.
    Itsekin olen oiva esimerkki siitä ettei se päde. Kukaan nykymailmassa ei pysty liikkumaan sitä määrää, että pystyisi kuluttamaan nykyiset energiamäärät mitä ihmiset mättää suustansa alas.

    Itselläni (ja myös miehelläni) tuli viime viikolla 3v täyteen vähähiilihydraattista dieettiä!
    Painoa pudonnut yhteensä n.70kg! Vointi ja kunto on kohillaan - kaikin puolin!

    Nimim. Onnelliset Karppaajat

    VastaaPoista
  107. Paljonko ympäristöä kuormittaa tomaattien, kurkkujen, kaikkien kasvattaminen pakkasella kasvihuoneissa? Paljonko niiden rahtaaminen lentokoneella Brasiliasta, Espanjasta... kuormittaa?
    -Ei muuten aivan vähän.


    Kasvien kasvattamien kasvihuoneissa pakkasella ei ole ekologista. Siksi onkin hyvä käyttää säilöttyjä tai tuontikasviksia. Suomeen ei tuoda elintarvikkeita lentokoneella lukuunottamatta pieniä määriä joitain kaikkein eksoottisimpia hedelmiä. Muutoin kuljetuksen osuus koko elintarvikkeen elinkaaressa on hyvin pieni. Siten esimerkiksi Brasiliasta tuotu soija on yllättävän ekologista. Kaikkein saastuttavimpia elintarvikkeita ovat pääosin eläinkunnan tuotteet, ks. http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/mips-lukuja/Elintarvikkeet.

    Ja samalla saatte syödä ulkom. kasviksien mukana väriaineet ym.ym. myrkyt.

    Mitkä myrkyt?

    VastaaPoista
  108. Christer Sundqvist, kiva kun teit kommentoivan referaatin keskustelusta. Jostain syystä ympäristöosuudesta jätit kokonaan minun kommenttini pois, vaikka olen lainaamisi kohtiin vastannut. Miksi, saanko kysyä? Tälläisestä yksipuolisesta referaatista äidinkielenopettajasi antaisi pitkän miinuksen.

    VastaaPoista
  109. eräs keskustelusta tyystin puuttuva elementti, jonka merkitys suomalaisessa ruokavaliossa on taatusti tuolta 60-luvulta alkaen kasvanut huomattavasti, on alkoholi monissa eri muodoissaan ja ehkä ennen kaikkea miedoissa muodoissaan... Samoin kuin muulla virvokejuomapuolella pakkauskoot ovat kasvaneet (six-packista mäyräkoiraksi, viinipullosta 3l-pahvipakkaukseen, mitä lie näitä ennen...), saatavuus parantunut, eurooppalaisia juomatapoja tavoiteltaessa päivittäinen kulutus on yleisesti hyväksyttyä ja jopa tavoiteltavaa. Tosin toisin kuin muualla Euroopossa Suomessa juomattomuuteen tai vain yhden ottamiseen pitää antaa selitys. Naiset ovat kirineet hitaasti, mutta varmasti perässä kehityksessä. Yllättävän moni hipookin suurkulutuksen rajoja viikkotasolla, vaikka ei "ongelmaa" olisikaan. Jos ei muuta ongelmaa, niin runsaasti turhaa energiaa ainakin...

    Väestötasolla suomalaisten ravitsemuksesta ja lihomisesta puhuttaessa ei mielestäni ole relevanttia unohtaa alkoholin osuutta.

    t nika

    VastaaPoista
  110. jt sanoi: "Kyllä se vaan fakta on, että kun pistetään tarpeeksi fyysistä työtä kropalle, niin läskit lähtee. Se on itse asiassa aivan sama mitä syö kun tekee työtä riittävästi."

    Kuulut selvästi professori Mustajoen opetuslapsiin. Matti Vanhanen laihtui lite-kokiksella, ja sinä laihduit juoksentelemalla villisti pururadalla pelkän porkkanan voimalla, ilman kummempaa nälän tunnetta (muistelen nimimerkki jt:n joskus tällaista kertoneen itsestään).

    Mutta kerropa jt, miksi ne Samin mainitsemat ihmiset - joilla on valtava maha mutta tikkukädet ja jalat - eivät laihdu vaikka käyvät ahkerasti uimassa? Minä puolestani muistan kaupungin kuntosaleilta kaksi 60 tai 70 -vuotiasta miestä, joilla oli iso maha joka itse asiassa näytti pieneltä kovalta jalkapallon puolikkaalta (ei ollut edes valtava). Nämä miehet sätkivät ja veivasivat kuntosalilaitteissa melkein aina, kun minä satunnaisena päivänä satuin paikalle. Molemmilla oli hieman toivoton olemus ja väkisin vääntämisen meininki. Ei tarvinnut olla mikään ihmismielen tuntija nähdäkseen, että nämä miehet yrittivät tosissaan.

    ****

    Tuntuu hölmöltä, kun uutisissa joskus on mainittu hallituksen tekevän selontekoja turvallisuuspoliittisista uhkakuvista. Samaan aikaan kyseisen politiikan eliitin toimesta kaksi henkilöä on saanut äskettäin (tekaistun) syytteen pelkästä mielipidekirjoituksesta, vaikka perustuslakiin on kirjattu maininta sananvapaudesta! Mielipiteet eivät muuten liittyneet ravitsemukseen.

    Antti Heikkilä on voimallisesti hyökännyt kotimaista lääketieteen eliittiä vastaan. Kaikenlaista hämärää tuokin porukka puuhastelee - ainakin moraalisesti velttoa se on.

    Poliittisten seikkojen vuoksi mielestäni ei missään nimessä kannata luottaa sokkona virkamiehiin. Erästä syytteessä olevaa bloggaajaa lainaten suomalaiset virkamiehet eivät ymmärrä, että heidän tehtävä olisi palvella nimenomaan kansalaisia (eikä koneistoa jossa itse ovat). Ajatusta soveltaen sanoisin, että terveystieto kannattaa ehdottomasti hankkia kirjakaupasta ja netistä. Tämä voi olla tietysti työlästä ja rasittavaa ainakin meikäläiselle, joka ei ole opiskellut biologiaa yms. hässäköitä. Joskus se voi olla mielenkiintoistakin toki.

    ***

    Ehdotan radikaalisti, että lakkautetaan kaikki ravitsemussuositukset toistaiseksi. Suositukset ovat menettäneet uskottavuutensa lopullisesti.

    Ei homma pelastu sillä, että tempaistaan Harvardin kolmio ja sanotaan "syökää pähkinöitä". Ei pähkinät kasva suomalaisessa metsässä tai missään lähistölläkään, vaan pähkinät ovat mukavaa extraa ja exotiiccaa vähän niinkuin avokaadot. Suomalaisten terveys pelastuisi muka sillä että aletaan rahdata laivalasteittain pähkinöitä Afrikasta. Unohtakaa jo.

    Laitosruoka tuskin voi huonommaksi mennä. Jos joutuu sairaalaan ainoa järkevä keino on alkaa ruokoilemaan korkeammilta henkivoimilta ravitsemuksellista pärjäämistä.

    VastaaPoista
  111. Löytyisikö jostakin dataa, joka vertailisi lihavuuden yleisyyttä ja töiden vaativaa keskimääräistä energiankulutusta maassamme esim. seuravien ammattiryhmien välillä:

    Naiset:

    Talouspäälliköt
    vs.
    Siivoojat

    Miehet:
    Talouspäälliköt
    vs.
    Kirvesmiehet


    Mulla on sellainen ihmeellinen kutina, että noissa helppoa toimistotyötä tekevissä rikkaissa on vähemmän lihavia kuin arjessaan huomattavasti enemmän liikkuvilla duunareilla.

    Miten te tämän selitätte, kun se arkiliikunta kerran oli niin selittävä tekijä lihavuuden kasvussa ?

    Olisi kiva saada esim. Mikeal Fogelholmin arvio, kun hän on näistä asioista julkisuudessa paljon puhunut. Ukk-instituutissa on kuulemma niitä luotettavia tilastoja. Olisi kiva saada niitä näin veronmaksajan tarkasteltavaksi.

    Itse tapailen työssäni paljon Talouspäällikköjä työssäni. Talouspäällikkönä työskentelevät naiset ovat keskimäärin varsin hoikkia. Arkiliikuntahan se kaiken ratkaisi. Niinpä niin.

    VastaaPoista
  112. Sami, ei sitä noin voi katsoa. Erotat yhden merkitsevän tekijän muista, ja katsot sitä irrallisena, samalla tavalla kuin katsoit autojen kilometreja ja odotat niiden korreloivan yksi yhteen ylipainon kanssa. Varallisuus ja erityisesti koulutus ovat hyvä suoja ylipainoa vastaan. Sen vuoksi fyysisen aktiivisuuden vaikutusta ei voi mitenkään katsoa pelkästään vertaamalla siivoojan ja naispuolisen myyntipäällikön painoindeksejä.

    Totesin vain. Väittelyä tästä on turha käydä, koska olet omalla linjallasi johdonmukainen.

    VastaaPoista
  113. "Varallisuus ja erityisesti koulutus ovat hyvä suoja ylipainoa vastaan"

    Miksi ?

    Täällä on usein esitetty perusteeksi etten ymmärrä sitä, että lihavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Väärin. Kyllä minä sen ymmärrän.

    Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö voisi olla yhtä merkittävintä tekijää joka selittää lihavuuden kasvun.

    Ajattele neljänsadan metrin juoksijaa. Varsin nopeasti voidaan löytää sata tekijää, jotka vaikuttavat loppuaikaan. On kuitenkin täysin mahdollista, että yksi hermo alaselässä muuttaa tilanteen sellaiseksi, että aika on jotain muuta kuin se ilman tätä "yksittäistä tekijää" olisi.

    Miksi te alan ihmiset syyttelette lihavuuden kasvusta arkiliikuntaa, jos se kerran ei ole selittävä tekijä ammattiryhmien välillä, niin kuinka se sitten on selittävä tekijä vuosien -85 ja -95 välillä, esim. lasten kohdalla. Ja en edelleenkään ole saanut todisteita, että se lasten arkiliikunta olisi ylipäätään muuttunut em. ajanjaksona.

    VastaaPoista
  114. Hyvä että alkoholi nostettiin esiin. Siinä on yksi sellainen tekijä lisää, joka kertoo, että kyse ei ole vain rasvojen ja hiilihydraattien muutoksista. Viimeisten vuosikymmenien aikana ihmisten elämäntapa ja yhteiskunta ovat muuttuneet lihavuutta edistäviksi.

    -----------------------------------

    Liikunnan lisääminen laihduttaessa

    Liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestäin odotettua huonompia tuloksia.

    Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkellissa annettiin seuraavanlaisia syitä:

    Syyt voivat liittyä (1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. Myös arkiliikunta voi vähentyä harrasteliikunnan lisääntymisen myötä, jolloin kokonaisenergiankulutus ei välttämättä kasva.

    Syyt voivat johtua (2) elimistön toiminnasta. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan: kortisolin eritys lisääntyy, insuliinin eritys lisääntyy, elimistön tulehdukset lisääntyvät sekä unen laatu ja määrä heikkenevät, joiden seurauksena rasvakudosta käytetään vähemmän energianlähteenä.

    Nykyään yleisesti suositellaan, ettei liikuntaa kannata harrastaa ensijaisesti laihduttamisen takia. Liikuntaa kannattaa harrastaa koska se ehkäisee merkittävästi kroonisia tauteja. Ja liikuntaa kannattaa harrastaa sen takia, että siitä pitää - vain silloin siitä tulee jatkuva tapa.

    No nyt meni ehkä vähän itsestään selvyyksien lateluksi. Joka tapauksessa syömisen, liikunnan ja painon välinen suhde ei ole käytännössä pelkkä kolmen muuttujan matemaattinen kaava.

    Boutcher, Dunn. Factors that may impede the weight loss response to exercise-based interventions. Obesity reviews, 16 Jun 2009

    http://www3.interscience.wiley.com/journal/122457848/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0

    VastaaPoista
  115. Sami, siitä yksinkertaisesta syystä, että et pysty erottamaan toisistaan työn rasittavuutta ja työn vaatimaa koulutusta tilastoja katsomalla. Siihen tarvitaan tutkimus, jossa painotetaan eri kertoimilla eri töiden sosioekonomista vaikutusta (siis sitä, että kuinka koulutetttu ko. työtä tekevä on ja kuinka paljon hän saa palkkaa), ja sitten katsotaan että onko tämän jälkeen työn rasittavuudella merkitystä. Tällaista tutkimusta en tunne.

    Arkiliikunta-termi tarkoittaa kyllä työn ulkopuolista liikkumista, mutta oletan, että puhumme tässä työn rasittavuudesta.

    Työn rasittavuus voi selittää ammattiryhmien välisiä eroja, mutta epäilen, että se nykymaailmassa jää juuri koulutuksen varjoon. Toisaalta nykyään ei suurin osa vähäistä koulutusta vaativistakaan töistä ole fyysisesti rasittavia (poikkeuksia toki on). Juuri tätä tarkoitin, kun totesin yhteiskunnan muuttuneen. Työssä kuluva kalorimäärä on pudonnut erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien töissä, mikä tietysti voi selittää juuri näiden ryhmien taipumusta lihomiseen.

    VastaaPoista
  116. Lainaus: "Miksi te alan ihmiset syyttelette lihavuuden kasvusta arkiliikuntaa, jos se kerran ei ole selittävä tekijä ammattiryhmien välillä, niin kuinka se sitten on selittävä tekijä vuosien -85 ja -95 välillä, esim. lasten kohdalla. Ja en edelleenkään ole saanut todisteita, että se lasten arkiliikunta olisi ylipäätään muuttunut em. ajanjaksona."

    Hmmm. Kannattaisiko tehdä jako lapsiin ja ei-lapsiin?

    Olen kuullut sanottavan, että lapset liikkuvat luonnostaan. Katsomalla ympärille tämän voi nähdä. Lapsukaiset vaan ovat vähän väliä liikkeessä, mukaanlukien paksukaiset. Sekä huonosti että hyvin ravitut lapset hengailevat, kiipeilevät puissa, tutkimusmatkailevat lähiluonnossa ja painivat. Jossain vaiheessa tuo liikeikä ja leikki-ikä sitten loppuu.

    En ole katsonut asiaan liittyviä tilastoja. Jos jotkut tahot ovat väittäneet tehneensä tilaston lasten liikkumisesta, ei siinä ole järkeä kuitenkaan. Mitä järkeä on tehdä tilastoja sellaisista asioista, joita ei voi mitata? Ei lasten liikunta-aktiivisuutta voi mitata millään tavalla. Voinko ostaa jostain tutkan kartoittaa pihapiirin ja lähimetsikön lasten toiminnan tehon wateissa? Ei haastattelut tai rasti ruutuun -laput ole mittaamista.

    Olisi pitänyt selata eilen kirjakaupassa käydessä Mustajoen lihavuuskirjaa ja katsoa mitä lääkäri sanoo lapsista.

    VastaaPoista
  117. En usko, että rasvan määrän lisääminen ruokavalioon toisi helpotusta ylipaino-ongelmaan. Pikemminkin päinvastoin. Olen ravintopäiväkirjoja analysoidessa huomannut, että runsaasti ylipainoisilla henkilöillä myös rasvan absoluuttinen määrä on hyvin suuri. Ts. jos väitteesi rasvan kylläisyyttä lisäävästä ja lihomista estävästä vaikutuksesta olisi totta, niin näiden henkilöiden ei olisi pitänyt olla lihavia. VHH:lla painonpudotus kuitenkin onnistuu, mutta tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää. Olen sitä mieltä, että rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaisi ylipaino-ongelmaa.

    Toiseksi, mikäli niukkarasvainen ruokavalio olisi syynä ylipaino-ongelmaan, niin tällöinhän lihavuuden lisääntymisen pitäisi olla jotakuinkin yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä. On kuitenkin havaittu, että lihavuus ei ole ongelma vielä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lihavuuden lisääntyminen näyttää alkavan merkittävästi vasta kouluiässä. Tämä tukee mielestäni vähentyneen fyysisen aktiivisuuden merkitystä ylipainon kehittymisessä. Päiväkoti-ikäiset lapsethan ovat fyysisesti hyvin aktiivisia. Näin pienet lapset eivät myöskään ole vielä kiinnostuneita tietokonepeleistä tms. ja heidän sisäleikit sisältävät paljon liikkumista. Voidaan siis olettaa, että päiväkoti-ikäisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien/vuosikymmenten aikana. Sen sijaan kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti laskenut aiemmasta. Itsekin olen tämän havainnon tehnyt.

    Noh, on joka tapauksessa järjetöntä lähteä syyttämään yhtä yksittäistä tekijää lihavuusongelman syyksi. Tutkijat monesti tarkastelevat asioita tilastotieteeseen perustuen, ja tällöin asioita on tapana yksinkertaistaa liikaa ja toisinaan tehdään myös vääriä johtopäätöksiä. Varmasti autojen määrän lisääntymisellä on oma merkityksensä ylipainon lisääntymiseen, mutta ylipainon todelliset syyt ovat varmasti paljon monimutkaisemmat. Olen jo aikaisempien juttujen yhteydessä omat mielipiteeni näistä kertonut, joten en niitä aio tässä yhteydessä enää toistaa.

    ……….


    Isoilla henkilömäärillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että laihtuminen on vaikeaa riippumatta laihdutusmenetelmästä. Erilaisilla ruokavalioilla (VHH ja VR ruokavalio mukaan lukien) sekä liikunnan lisäämisellä on pitkällä aikavälillä onnistuttu pudottamaan vain pari kiloa, jos sitäkään. Tämä siis silloin kun asioita tarkastellaan tilastotieteen avulla. Erot yksittäisen ihmisten kesken ovat kuitenkin olleet suuria. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että ihmiset ovat yksilöitä ja yhdelle jokin tietty laihdutusmenetelmä sopii paremmin kuin toiselle. Valitettavasti tätä ei ole otettu nykyisissä ohjeissa/suosituksissa riittävän hyvin huomioon, vaan ihmiset yritetään valaa samaan muottiin. Myös sinä, Sami, syyllistyt tähän samaan yliprovosoivissa kirjoituksissasi. Tiedän kyllä mitä ajat takaa, mutta sanoma meinaa välillä kadota turhan uhoamisen joukkoon.

    VastaaPoista
  118. Ja pakko vielä kommentoida tuosta ”erään Samin” liikunta-aktiivisuudesta. Laskin pikaisesti suorittamasi liikunnan kokonaisenergiankulutukseksi n. 3000 kcal. Kuulostaa on aika huomattavalta määrältä. Tämähän on jotakuinkin 80 kg painavan vähän liikkuvan miehen päivittäinen energiankulutus. Toisaalta tämä energiankulutus on vain n. 430 kcal päivää kohti. 430 kcal puolestaan vastaa 115 kg painavalle miehelle n. 70 min kävelyä normaalilla kävelyvauhdilla. Eli tuo vastaava kalorimäärä tulisi täyteen jos arkipäivinä kävelisi n. 2,5 km:n matkan töihin ja takaisin ja viikonloppuna kävelisi n. 70 min päivässä normaalilla kävelyvauhdilla. Tämä liikunta-annos ei enää kuulostakaan niin suurelta. Se tavoiteltava tilanne tässä kyseisessä tapauksessa olisi ollut, kun tuo 2,5 km:n matka olisi kävelty töihin päivittäin ja lisäksi liikuttu nuo ilmoittamasi määrät. Tällöin fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus olisi ollut huomattavasti suurempaa.

    Tämä oli nyt vain esimerkki havainnollistamaan, että yksittäisten liikuntakertojen merkitys painonhallinnan kannalta on aika merkityksetöntä, jos elämä muuten on hyvin passiivista.

    Sami Uusitalo kirjoitti: ”Liian kevyttä liikuntaa... hmmm 2,5 h 120 pulssilla, monta kertaa viikossa. Tämä on enemmän kuin 16v koululainen Lasse Viren vuonna 65-66.”

    Sami hyvä, tällaista vertailua ei kannata lähteä tekemään. Siinä missä tuo liikkuminen 120 sykkeellä oli sinulle jotakuinkin normaalia kävelyä, niin Lasse Viren on varmasti pystynyt kyseisellä sykkeellä jo juoksemaan. Monella runsaasti ylipainoisella henkilöllä syke pomppaa 120 lyönnin yläpuolelle jo seisomaan noustaessa! En lähtisi myöskään kovin paljon kehumaan tuota omaa liikunta-aktiivisuuttasi, Sami. Jos nuo ilmoittamasi määrät pitävät paikkansa, niin olet liikkunut jotakuinkin aikuisväestölle suunnatun tavoitetason mukaisesti. Sen sijaan tuolla liikuntamäärällä ei päästä lähellekään esim. lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden minimisuositusta.

    VastaaPoista
  119. En usko, että rasvan määrän lisääminen ruokavalioon toisi helpotusta ylipaino-ongelmaan. Pikemminkin päinvastoin. Olen ravintopäiväkirjoja analysoidessa huomannut, että runsaasti ylipainoisilla henkilöillä myös rasvan absoluuttinen määrä on hyvin suuri. Ts. jos väitteesi rasvan kylläisyyttä lisäävästä ja lihomista estävästä vaikutuksesta olisi totta, niin näiden henkilöiden ei olisi pitänyt olla lihavia.

    No joo mutta mistä ne niiden rasva tuli? Veikkaan että mm. rypsiöljystä, margariinista ja tehobroilereiden marinaadeista. Liiallinen määrä kasvirasvaa aiheuttaa tulehdusta elimistössä.

    Monityydyttymätöntä rasvaa tulee liikaa insinööriruokien mukana. Usein kanoja ja jopa lehmiäkin syötetään laskelmoidusti rehulla, joka muuttaa niiden rasvan koostumusta vähentäen tyydyttyneen osuutta.

    Nimenomaan hysteria kovia rasvoja kohtaan on aiheuttanut tämän katastrofin. Teollisuus tuottaa ja kuluttajat syövät mielellään mitä tahansa saastaa, jossa tyydyttyneen rasvan määrä grammoissa per sata grammaa tuotetta on mahdollisimman alas painettu.

    Ilman hysteriaa eläinrasva olisi luonnollinen osa elämää vähän samaan tyyliin kuin itsetyydytys eli runkkauskin on, puhumattakaan syntymästä ja kuolemasta. Lääketieteen ja uskonnon eliitti vaan keksii kaikenlaisia kaikenlaista unohtaen viisaiden ja käytännöllisten ihmisten näkemysten.

    Syyt lihavuuteen, tärkeimmästä alkaen:
    1) Pakkomielle pehmeisiin rasvoihin
    2) Tehotuotetut eläimet antibiootin jämineen
    3) Mielenterveydelliset ongelmat
    4) Täysikasvuisten ihmisten liiallinen istuminen sisätiloissa eli vähäinen liikunta

    VastaaPoista
  120. Päiväkoti-ikäiset lapsethan ovat fyysisesti hyvin aktiivisia. Näin pienet lapset eivät myöskään ole vielä kiinnostuneita tietokonepeleistä tms. ja heidän sisäleikit sisältävät paljon liikkumista. Voidaan siis olettaa, että päiväkoti-ikäisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien/vuosikymmenten aikana. Sen sijaan kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti laskenut aiemmasta.

    Tarkoitatko että aktiivisuuden raja on nykyään oppivelvollisuuden alkamisen kohdalla?

    VastaaPoista
  121. TTM: Taisit ymmärtää tekstistäni hieman väärin läski-Samin kunto-ohjelman. Ehkä kirjoitin hieman epäselvästi.

    En tietenkään tarkoittanut että koko viikon urheilut oli tuossa mitä kirjoitin.

    Suoraan sanoen, tämä ottaa vähän pannuun. Sanotko sinä tosiaan että viikonloppu ohjelmani ei ollut riittävä:

    pe. tunti uintia 1h 140 pulssi

    la. 2,5 h kävelyä 120 pulssi

    su. 2,5 h kävelyä 120 pulssi

    Jos tämä ei ole riittävästi viikonloppuun 115 kg miehelle niin mikä sitten ? Olet itse hoikka, mutta liikutko noin paljon viikonloppuisin ? Ja tiedän ettei se sinun leipätyösi ole yhtään sen kuluttavampaa kuin minunkaan.

    Niin, ajoin juuri sitä takaa, että Lasse poika pystyi samalla rasitustasolla taatusti juoksemaan mitä minä kävelemään. Hmmm. olisikohan Lasse kävellyt jos olisi ollut lanteilla 55 lisäkiloa. Mieti sitä. Näin saat käsityksen oliko tuo rasittavaa. Kuten jo totesin on äärimmäisen loukkaavaa epäillä että kaikki läskit olisivat laiskoja. Kokeile itse tuota 2,5 h kävelyä ja kun olet sen tehnyt lisää vyötäröllesi painoja sen verran että 115 kg tulee täyteen ja kävele 2,5 tuntia. Jos vielä sanot että helppoa on, niin ihmettelen. Tuo läski-Sami yritti liikunnalla laihduttaa. Näin yrittävät monet 10v pikkupojat uimahallissa ja asiantuntijamme televisiossa syyttelevät heitä liikkumattomuudesta.

    Mä menen nyt raveihin, mutta sitä ennen pistän poskeen pari kanankoipea.

    Palaan asiaan.

    VastaaPoista
  122. "Mutta kerropa jt, miksi ne Samin mainitsemat ihmiset - joilla on valtava maha mutta tikkukädet ja jalat - eivät laihdu vaikka käyvät ahkerasti uimassa?"

    Mistä minä tiedän mitä he oikeasti tekevät. Omalla kohdallani pysyvä laihtuminen edellytti melko totaalista elämäntavan muutosta. Ruokatottumukset menivät uusiksi ja päivittäinen liikunta tuli rutiiniksi. Niin ja se alkoholi jäi pois. Ei tuosta nyt voi mitään yksittäistä asiaa oikein irrottaa ja pysyvät tulokset rupesivat näkymään vasta parin vuoden jälkeen. Tylsää ja hidasta, mutta ei tässä varmaan oikotietä ole. Ellei sitten se VHH ole sellainen?

    - jt

    VastaaPoista
  123. Olet oikeassa, Sami. Ymmärsin, että tuossa olisi ollut koko viikon liikunta-annos. Ja kuten sanoin, niin jo tuolla viikonlopun liikuntamäärällä saavutat normaalipainoisille aikuisille asetetun fyysisen aktiivisuuden viikkotavoitemäärän (minitavoitehan on kestävyysliikunnan osalta 30 min kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa). Tosin jos tuota kävelyn tehoa tarkastellaan sykkeen perusteella, ja oletetaan, että sinun kohdallasi syke käyttäytyy kuten ”keskivertomiehellä”, niin nuo kävelylenkit voi juuri ja juuri laskea kohtuukuormitteiseksi liikunnaksi. On kuitenkin huomattava, että monilla runsaasti ylipainoisilla rasituksensietokyky on sen verran heikko, että syke ei nouse ihan samaan tapaan kuin normaalipainoisella. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa sinun kohdallasi.

    Painonpudotukseen ja painonpudotuksen säilyttämiseksi liikuntasuositus on hieman enemmän kuin tuo 30 min päivässä: ACSM:n mukaan 60-90 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa. Tämä on jo aika kova tavoite suurimmalle osalle ylipainoisista. Tutkimusten mukaan tätä pienemmillä määrillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta painonpudotuksen kannalta. Tämä siis silloin, kun ei kiinnitettä merkittävästi huomiota ruokavalioon ja asioita tarkastellaan tilastotieteen näkökulmasta.

    Näin paljon harrastin itse vapaa-ajan liikuntaa viime viikolla:

    Ma – Kevyt PK lenkki 140 sykkeellä 7,5 km
    Ti – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 13 km
    Ke – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 30 km
    To – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 30 km
    Su – Kevyt PK lenkki 140 sykkeellä 11,5 km (vauhti oli muuten tosi hidasta verrattuna normaalivauhtiin – kroppa ei ollut vielä palautunut vaelluksesta).

    Sami kirjoitti: ” Kokeile itse tuota 2,5 h kävelyä ja kun olet sen tehnyt lisää vyötäröllesi painoja sen verran että 115 kg tulee täyteen ja kävele 2,5 tuntia.”

    Tuo rinkka selässäkään painoa ei tullut täyteen ihan 115,00 kiloa, mutta ei asioita voi verrata näin. Ylipainoisella on nimittäin suhteessa enemmän lihasta normaalipainoiseen verrattuna.

    Pahoittelen, jos aiemmasta viestistäni sai sellaisen käsityksen, että olisin arvostellut sinua laiskaksi. Tämä ei ollut tarkoitukseni. Ja jos kerta liikut noin paljon, niin olet kaikkea muuta kuin laiska. Tarkoituksena oli vain esittää ja havainnollistaa, että muutama kerta vapaa-ajan liikuntaa viikossa ei ole kovinkaan ratkaiseva asia painonhallinnan kannalta, jos päivän muut askareet kuormittavat fyysisesti hyvin vähän.

    VastaaPoista
  124. Ajattelin vetää yhteen keskustelun (merkitty punaisella fontilla blogikirjoitukseen). Siitä on helppo sitten seurata mielipiteiden vaihtoa. Tästä keskustelusta on mahdollista löytää mm. nämä tärkeät asiat, jotka omassa arkielämässä kohottavat sitä omaa elämänlaatua:

    a) Pysyttele kaukana valkoisen miehen lahjoista (kirkas viinaa, tärkkelys ja vaaleat jauhot)
    b) Hyväksy se, että lihavuuden kehittyminen on valtavan monimutkainen asia ja sille on vaikea löytää selitystä
    c) tutkimuksissa ei löydy tukea Samin (ja joidenkin muiden) ajatukselle, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen johtaisi lihomiseen väestötasolla. Ruotsissa on näyttöä päinvastaisesta trendistä: rasvan kulutus on viime vuosina noussut ja kuulemma ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ruotsalaisten lihominen on pysähtynyt! Revi nyt sitten tuosta jotakin tolkkua!
    c) Katse hiilihydraattien laatuun ja määrään. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla painonpudotus onnistuu, koska tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää (aivan kuten nimimerkki TtM asian sanoo). Rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaa ylipaino-ongelmaa. Tämä on syy miksi minä olen suositellut siirtymistä Valtion sapuskalinjauksesta suoraan VHH:lle. Hiilihydraattivyön kiristäminen vähitellen noin 5 prosentin vuosivauhtia ja vastaavasti rasvan lisäämistä saman verran, ei tule toimimaan. Tarvitaan radikaalimpi hiilihydraattien määrällinen karsinta ja laadun huomattava parantaminen (niille joille VHH sopii). Valtion sapuskalinjauksessa on ehdottomasti korostettava selkeämmin hiilihydraattien laatua. Me syömme aivan liian paljon puhdasta sokeria ja tärkkelystä. Sillä seikalla voi olla merkitystä turhana energialisänä ja nälänhallinnan hankaloittamisessa. Painonhallinta on nälänhallintaa!
    d) FT Saska Tuomasjukka lienee oikeassa kun hän huomauttaa, että VHH voisi olla osana lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. En itse näe mitään estettä sille, etteikö VHH voisi olla ratkaisu joidenkin sairaalloisesti lihavien hoidossa. Ääriesimerkkinä on Manuel Uribe, maailman lihavin mies, joka kieltäytyy laihdutusleikkauksesta ja siirtyy noudattamaan VHH:ta (Zone dieetti) erittäin hyvällä menestyksellä.
    e) Liikunta tuo nälän ja mahdollisesti myös stressin. Janne Huovila muistuttaa, että liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestään odotettua huonompia tuloksia. Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkelissa annettiin seuraavanlaisia syitä. Syyt voivat liittyä: (1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. (2) elimistön toimintaan. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan.
    f) VHH on oikein toteutettuna terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Tämän seikan suhteen on ravitsemuksen ja terveyden asiantuntijoilla vielä paljon opittavaa. Keskusteluissani pääjohtaja Pekka Puskan kanssa on käynyt ilmi, että terveyden ammattilaiset eivät välttämättä näe silmiensä edessä vähähiilihydraattista ruokavaliota sellaisena kuin tämän ruokavalion toteuttaja sen näkee. Toisin sanoen, stereotypiat valtavista läski- ja voimääristä elävät liian vahvasti. VHH:lla syödään paljon vihanneksia. Se pitäisi tajuta. Liian moni terveyden ammattilainen muistaa Atkinsista mahdollisesti ainoastaan sen induktiovaiheen ja senkin väärin. Olen itse puolustanut Eko-Atkinsia (kasvisvoittoista rasvaruokavaliota) siitä syystä, että se voi olla väylä parempaan ymmärrykseen VHH:n mahdollisuuksista terveydenhoidossa.
    g) Muistakaa FT Saska Tuomasjukan tärkeä viesti: "Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille."

    VastaaPoista
  125. Keskustelu on jatkunut erittäin mielenkiintoisena! Onneksi olkoon, Krisu.

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  126. Mökkihöperö, kiitos keskustelijoille. Tässä tehdään sikäli blogihistoriaa, että viiden päivän sisään on tullut peräti 127 kommenttia ja keskustelu on ollut erittäin antoisaa. Jatkakaa! Lähetin keskustelun kommentoitavaksi myös muutamalle terveysasioistamme päättävälle henkilölle.

    VastaaPoista
  127. Christerin kokoamista ohjeista jäin ihmettelemään tuota tärkkelyksen pannaan asettamista. Eikös tärkkelystä ole esim. leivässä, riisissä ja pavuissa? Näitäkö pitäisi vältellä?

    VastaaPoista
  128. Hyvä huomio, Ville, oikeastaan mielessäni kävi ruokaan lisätty tärkkelys (esim. maissitärkkelys). Ei niinkään tärkkelys leivän, viljan ja riisin muodossa. Tosin senkin suhteen on syytä olla kohtuullinen.

    Lisään ohjeistukseen keinotekoisesti lisätty tärkkelys. Kiitos oikaisusta!

    VastaaPoista
  129. Summa summarum: Oma johtopäätökseni tästä debatista on se, että ns. viralliset suositukset voitaisiin - itse asiassa tulisi - laittaa nyt kokonaan jäihin.
    Yksilölliset erot ovat niin isoja, ettei noissa suosituksissa ole oikein mitään mieltä.
    Miksi ylimalkaan pitää olla viralliset ravintosuositukset?
    En ymmärrä.
    Voisihan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vain laatia julkaisun/raportin (u name it) eri vaihtoehdoista ja kehottaa/pyytää jokaista kansalaista ottamaan itse selvää, mikä ravinto hänelle sopii parhaiten.
    Viralliset ravitsemussuositukset lentäkööt puolestani romukoppaan.
    T: Karde

    VastaaPoista
  130. Krisu

    "tutkimuksissa ei löydy tukea Samin (ja joidenkin muiden) ajatukselle, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen johtaisi lihomiseen väestötasolla."

    Jep, ei löydy tutkimuksista tukea, koska sellaista tutkimusta ei ole olemassa.

    "Ruotsissa on näyttöä päinvastaisesta trendistä: rasvan kulutus on viime vuosina noussut ja kuulemma ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ruotsalaisten lihominen on pysähtynyt! Revi nyt sitten tuosta jotakin tolkkua!"

    Heja Sverige ! Tuossa jos missä on tolkkua. Länsinaapuri on laittanut voita kalakeittoon, maistuu paremmalta, pienentää tärkkelyskuormaa koska pidemmän ajan kylläisyys paranee ja väitän että kun voita on kalakeitossa jää jo kyseisestä ateriasta todennäköisemmin leipä vähemmälle. Meille kävi täsmälleen päinvastoin 30v sitten ja aloimme lihoa.

    "c) Katse hiilihydraattien laatuun ja määrään. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla painonpudotus onnistuu, koska tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää (aivan kuten nimimerkki TtM asian sanoo). Rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaa ylipaino-ongelmaa."

    En olisi aivan samaa mieltä. Jos laittaa voita kalakeittoon, niin kyllä se voi pienentää tärkkelyskuormaa enempiä miettimättäkään. Tämä ainakin paremman pitkän ajan kylläisyyden vuoksi. Kts. ruotsalaisten tilanne yllä. Tosin ei asian tiedostamisesta, siis tärkkelyskuorman tietoisesta rajaamisesta haittaakaan varmasti ole.

    VastaaPoista
  131. Kohta e stressitilasta on hyvää tietoa. On niistä ravitsemustyypeistä jotain hyötyäkin, ainakin uusista. Jonkinlaista elimistön sekoamista oli itselläkin joskus, mutta sillä erolla että söin järjettömiä määriä makaroonia ja lenkkeilin samoihin aikoihin. Asiaan tietysti vaikutti hieman harvinaisempi koko kropan sairaus, joka minulla on/oli. Muistakaa korostaa sitä yksilöllisyyttä!! Aina!

    Pakko kysyä Christeriltä tuosta ekoVhh:sta, kohta f: Oletko puolustaessasi maininnut voita? Oletko maininnut oliiviölyjä? Vai onko taktiikkasi ottaa voi mukaan vasta myöhemmin?

    VastaaPoista
  132. Nimimerkki Karde puhuu asiaa!

    ***

    Kohdasta c olen samaa mieltä. Itse en kuitenkaan vhh:lla ole, enkä oikeastaan millään muullakaan ;)

    Pitääpä lukea Manuel Uriben juttu uudelleen...

    VastaaPoista
  133. "Ma – Kevyt PK lenkki 140 sykkeellä 7,5 km
    Ti – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 13 km
    Ke – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 30 km
    To – Vaellusta n. 22 kg:n rinkka selässä 30 km
    Su – Kevyt PK lenkki 140 sykkeellä 11,5 km (vauhti oli muuten tosi hidasta verrattuna normaalivauhtiin – kroppa ei ollut vielä palautunut vaelluksesta)."

    Ihan hyvä. Reilu 90 km vaellusta ja juoksua. Mulla tuli vain reilu 70 km vaellusta ja juoksua. Mä kipittelin Luukissa. Suomessa on sen verran lääniä ettei käsittääkseni törmätty tai meillä oli liian vähän lenkkeilyä. Tänään menen Nuuksioon. Tervetuloa mukaan. Siellä on kivat maisemat.

    Olet aikamoinen piiskuri. Kyllä 2,5 h liikuntasuoritus on 120 pulssilla kunnon harjoitus. Vaikka pulssi pysyy verrattain matalana, niin noin pitkäaikaiseksi suoritukseksi se on kuitenkin ok. Käsittääkseni 140 pulssi keskimäärisenä 2,5 h ajan alkaisi olla jo vaarallinen. Esim. maratoonareilla menee se reilu pari tuntia maratooniin keskipulssilla 140. Ja tämä on äärimmäinen suoritus superkuntoisille ihmisille.

    Minkäs ohjeen olisit antanut tuolle läski-Samille ?

    Lisää täysjyvää ja lisää liikuntaa ? Niinkö ? Olisit tappanut miehen.

    Kesä tuli ja mies oli samanlainen punkero. Hieroja (vain lukion ja hierojakurssin käynyt mies, näiden ei pitäisi edustaa parasta ravitsemusalan tietämystä, mutta hänen vihjeensä pelasti minut ikuiselta lihomiskierteeltä) kertoi että vähennä hiilihydraatteja ne kun ovat turhaa energiaa ja niitä saa aivan tarpeeksi.

    No sitten minä marssin yläkertaan työpisteeseeni ja aloitin tutustumaan aiheeseen. En esim. tiennyt mistä sanoista vhh on lyhenne. Olin aivan ohimennen kuullut nimen Atkins, kuitenkaan lainkaan ymmärtämättä mistä oli kyse. Minulla oli vain päässäni ajatus:

    Terveysvalistajat tuputtavat hiilihydraattia laihduttaessa ja näyttäisi olevan oppositio, joka väittää että kombinaatiolla rasva+proteiini pystyy laihtumaan helposti.

    VastaaPoista
  134. jatkoa..

    Aloin tutustumaan aiheeseen käyttämällä termodymiikaan ensimmäistä pääsääntöä ja kerto- ja pluslaskua. Tämä tieteellinen osaamiseni ratkaisi päätökseni viidessä minuutissa. Käytän tässä yhteydessä sanaa "tieteellinen" koska ravitsemustieteilijät kutsuvat itseään tiedemiehiksi ja he eivät ole tätä ymmärtäneet.

    Tätä ennen en pitänyt peruskoulu fysiikkaa ja kertolaskua tieteenä.

    Eli:

    Valtion eväs runsaasti hiilihydraattia:

    Ruisleipä 35 g ja 5 g margariinia
    yht. 105 kCal (oikeaoppisesti 60 % hiilihydraattia)

    vs:

    Kerettiläinen, uskovainen, huuhaa, höpöhöpö jne. protsku+rasva eväs:

    Kananmuna keitetty 60 g
    yht. 85 kCal (rasvaa 63 %)

    Kummassako jään todennäköisemmin energivajeeseen ?

    Tuhanteen kilokaloriin tarvitsen oikeaoppisen 9,5 leipäpalasta tai huuhaa 12 kananmunaa. Kummanko näistä syö päivän kuluessa helpommin ? no tietysti 9,5 leipää. Näinpä leipä tietty kannattaa vaihtaa kananmunaan jos haluaa vähentää saamaansa energiamäärää.

    Jossain kohden nämä vertailut alkoivat mennä hassuiksi. Ei minulle ollut mikään temppu syödä päivänaikana 9,5 leipäpalasta, josta saisin tuon tuhat kilokaloria. Entäpä jos jätän leivän pois ja korvaan tätä vaikka katkaravuilla. Meneekö päivänaikana yli 1000 kCal ? Ei ihan heti. Nimittäin minun tulisi syödä lähestulkoon puolitoista kiloa katkarapuja saadakseni täyteen tuhat kilokaloria ! Miksi minulle tuputettiin leipää eikä katkarapuja koska heti näkee, että protsku aterialla nälkä lähtee huomattavasti pienempään energiamäärään.

    Mutta ei, kyllä viisaat ravitsemustieteilijät ovat nämä asiat varmasti miettineet, yritetään uudelleen:

    Uusi valtion eväs:
    mysli 70 g (kymmenen ruokalusikallista = vajaat kaksi desiä = normaali aamupala lautanen) + 200 g rasvatonta maitoa

    Energiaa 296 kCal (aina vain paranee, 76 % hiilihydraattia, eihän se hiilihydraatti lihota)

    vs.

    Kerettiläinen, huuhaa, uskonto protsku + rasva.

    Kinkkumakkara 140 g (yksi pala n. 5 g eli 140 grammaan tarvitsisin 28 palaa... on muuten järeä aamupala !)

    Paljonko tässä on energiaa ?
    279 kCal. Eli vähemmän kuin tuossa myslilautasessa !

    Miksi minulle lihavalle tuputettiin ravitsemusasiantuntijoiden taholta mysliä ja rasvatonta maitoa, koska heti näkee, että kinkkumakkaralla jäisin vääjäämättä helpommin energiavajeeseen ?

    Niin.. tarina jatkui. Saadakseni tuhat kilokaloria poronpaistista tulisi sitä syödä yli puoli kiloa. Tiukka sälli kuka syö kaksi yli 250g pihviä päivässä. Sen sijaan lapsikin syö 200g (vajaat kolme lautasta) ja litran rasvatonta maitoa.

    Miksi minulle tuputettiin runsaasti hiilihydraattia kun heti muutaman laskutehtävän jälkeen näkee että leikkaamalla hiilihydraatti komponentin pois on käytännöllisesti katsoen mahdotonta syödä edes 2000 kCal päivässä proteiini + rasva ruuilla.

    jatkuu...

    Huomasin, että jos ruoka koostuu

    VastaaPoista
  135. ... näitä samoja laskelimia:

    Proteiini + rasva ruoat

    vs.

    Runsaasti hiilihydraattia ruoat

    esittelin silloin 9.2 Suomen akatemian tiloissa.

    Onneksi yleisön joukossa oli kriittisiä älykköjä, jotka totesivat:

    "byääääh ei tuo pidä paikkaansa" tähän kuoroon liittyi Professori Matti Uusitupa "väärin"

    Äänenpainot olivat kovin halveksivat niinkuin pitääkin kun huuhaata esitetään. Näpäytin kuitenkin provosoituneena, että huuhaasta huolimatta mulla on hieman meriittejä näistä laskuhomista ja joskus laskenut jotain oikeinkin..

    Professori Fogelholm päätti tarkistaa laskuni käytteän fineliä ja laskukonetta. Kävi sillä tavalla hassusti, että professorin laskukone näytti täsmälleen samoja lukemia kuin minunkin.

    Tämän Fogelholm totesi, tosin vasta tilaisuuden jälkeen. Olisin pitänyt suoraselkäisempänä, jos asia olisi todettu lehdistön paikalla ollessa.

    Professori Uusitupa oli hieman hätäissään ja yritti saada minusta kaveria "olit oikeassa". Äänensävy oli jokseenkin päinvastainen kuin hänen väittäessä laskujani vääriksi.

    Sitten tuli Matilta kaikkien aikojen älynväläys:

    "Eihän kukaan syö tuollaista määrää lihaa" ! JES

    Minulta kait tuli itku ja nauru. Kuinka rautalangasta ja kuinka pitkään minun pitää tätä kertoa, että kukaan ei todellakaan syö sellaisia määriä lihaa (protsku + rasva), että energiatarve täyttyisi.

    Kuten jo aiemmin kerroin, en tykännyt että ravitsemustieteilijöitä verrattiin bimboihin. Tämä olisi hirvittävä loukkaus bimboja kohtaan.

    Olen minä näitä laskuja yrittänyt selittää exälle jääneelle saksanpaimenkoirallenikin. Olen kertonut millä tavoin hänen paras ystävänsä (poikani) ei pääsisi lihomaan ja hänen terveyttään ei vaarannettaisi. Iloisesti tämä katselee silmillään ja höristelee korviaan. Reaktio on oleellisesti älykkäämpi kuin Matin edellä esittetty kommentti.

    Miksi lihaville lapsille tuputetaan hiilihydraattia, kun kuka tahansa näkee että painottamalla enemmän protsku+rasva kombinaatioon he pysyisivät pidemään kylläisinä ja eivät lihoisi ?

    VastaaPoista
  136. HEI Sami ja muut!

    Tulipa tuosta Saksanpaimenkoirasta mieleeni oma koiramme :)
    5v Hovawart uroksellemme suositeltiin hienoista painonpudotusta selässä ilmenneen synnynnäisen selkäranka vian takia. Eläinääkäri kehoitti vähentämään energian määrää, liikuntaa kuten tähänkin asti - kuulemma VAIN energian määrän (ja tietysti laadun) tarkkailu auttaa laihtumaan!
    En voinut enempää olla tyytyväinen tähän lausuntoon, ajattelin itse käyttää jatkossa samaa lääkäriä omiin mahd "vaivoihini" =)

    Nimim. Onnellinen Karppaaja

    VastaaPoista
  137. Tämä nyt menee vähän aiheen ohi mutta anyway…

    Sami, liikunnan sykerajat riippuvat suuresti maksimisykkeestä ja kuntotasosta. Luotettavien sykerajojen määrittämiseen tarvitaan laktaattimittauksia tai hengityskaasuanalyysiä, mutta joitakin arvioita pystyy antamaan myös kaavojen perusteella:

    Maksimisyke on yleensä n. 220-ikä (tosin yksilölliset erot ovat suuria)
    Anaerobinen kynnys on kuntoilijatasolla n. max syke – 20 lyöntiä
    Aerobinen kynnys on kuntoilijatasolla n. max. syke – 50 lyöntiä

    Eli jos olisit n. 40-vuotias mies, niin sykerajasi liikuntaan olisivat jotakuinkin seuraavanlaiset:

    Peruskestävyys: Syke 110 - 140. Tällä sykealueella liikkuminen mm. parantaa lihasten kykyä käyttää rasvaa energianlähteenä, kehittää hapen avulla tapahtuvaa energiantuottoa lihaksissa, parantaa lihasten verenkiertoa ja kehittää yleistä harjoituskestävyyttä ja palautumiskykyä. Alueen ensimmäisen puoliskon sykkeillä liikkumista pidetään palauttavana harjoitteluna ja jälkimmäisellä puoliskolla liikkumista kehittävänä harjoitteluna (kynnyksen siirtyminen sykkeissä eteenpäin).

    Vauhtikestävyys: Syke 140 - 160. Tällä sykealueella liikkuminen mm. kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kehittää suorituksenaikaista laktaatinpoistokykyä ja väsymyksen vastustuskykyä.

    Maksimikestävyys: Syke 160 – maksimisyke. Tällä sykealueella liikkuminen kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalista toimintaa ja maitohapon sietokykyä. Tällä sykealueella liikkuminen ei sovi kovinkaan hyvin ylipainoisille henkilöille joilla ei ole liikunnallista taustaa.

    Yksilölliset erot sykerajoissa saattavat olla suuria. Liikuntaa harrastamattomien ylipainoisten kohdalla olen havainnut, että sykerajat ovat yleensä jonkin verran matalammalla kuin mitä kaavojen perusteella lasketut sykerajat. Myös liikuntamuoto vaikuttaa sykerajoihin. Em. sykerajat soveltuvat niihin lajeihin joissa ns. ” liikutaan omilla jaloilla”. Esim. uinnissa sykerajat ovat jonkin verran matalammalla kuin kävelyssä, vaelluksessa, hölkässä tai juoksussa. Eli todennäköisesti tuo sinun uintiharjoituksesi on mennyt jo reilusti ns. vauhtikestävyysalueelle.

    Jos olisit tullut minulta apua pyytämään painonpudotukseen, niin en olisi hirveästi muutoksia tehnyt liikuntaasi. Noiden kävelylenkkien tehoa olisi voinut hitusten verran nostaa (olettaen että em. sykerajat pitävät paikkaansa) ja samalla myös kestoa olisi voinut vähän lyhentää. Tällöin harjoituksella olisi ollut enemmän vaikutusta kuntotason kehittymiseen. Ravinnon suhteen olisin antanut jotakuinkin samanlaisia ohjeita mitä olen kirjoittanut tuonne Samin VHH vastaan Valtion sapuskat -jutun alle. En jaksa niitä tässä yhteydessä toistaa. Sanottakoon kuitenkin, että omat ohjeeni sijoittuisivat jonnekin maltillisen karppauksen ja virallisten suositusten välimaastoon. Luit oikein: en pidä nykyisiä ylipainoisille suunnattuja ravintosuosituksia kovinkaan hyvänä vaihtoehtona painonpudotukseen. En kuitenkaan lähtisi ihan yhtä radikaalille linjalle kuin Sami Uusitalo.

    VastaaPoista
  138. Hei Sami, Onnellinen Karppaaja ja muut!

    Lähetin hetken mielijohteesta kopion tästä keskustelusta varsin laajalle ystäväpiirilleni (joukossa tavallisia ihmisiä, professoreita, lääkäreitä, kemistejä, insinöörejä, ravitsemusterapeutteja jne.). Suurin osa ystäväpiiristäni viettää ansaittua kesälomaa, mutta eräältä lääkäriltä tuli varsin mielenkiintoinen kommentti:

    Suosittelen potilaille nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttämistä painonhallinnassa. Näille on ominaista korkea glykeeminen indeksi ja insuliinituotannon stimulaatio.
    Sen sijaan matalan glykeemisen indeksin omaavia hiilihydraatteja voi käyttää, kuten fruktoosia, jota on hedelmissä.

    Siten kaikki hiilihydraatit eivät ole vaarallisia painoinhallinnan kannalta.

    Suomalaisten tekemän tutkimuksen mukaan myös ruisleivällä todettiin olevan korkea glykeeminen indeksi ( mikä oli minulle yllättävä tieto).

    Summary: Olipa dieetti mikä tahansa, jos se johtaa vähentyneeseen kaloreiden saantiin, saadaan aikaan painon nousun pysähtyminen ja jopa ylipainon lasku.


    Kiitos taas lukuisista kommenteistanne!

    VastaaPoista
  139. Kiitos Christer!

    "Summary: Olipa dieetti mikä tahansa, jos se johtaa vähentyneeseen kaloreiden saantiin, saadaan aikaan painon nousun pysähtyminen ja jopa ylipainon lasku."

    Joo-o, varmasti näin, mutta entä sen jälkeen, tilanteen HALLUSSAPITO?? Mikä on terveyden laita, miten sisäelimet voi, miten henkinen puoli??

    Meillä ei syötetä edes koirille Virallistervellistä moskaa, vaan syövät suht "karpisti".

    Nimim. Onnellinen Karppaaja

    VastaaPoista
  140. Parahin Onnellinen Karppaaja, minun mielestäni painonhallinta on nälänhallintaa. Pistä Googleen sanaparit "nälänhallinta sundqvist" ja selviää mahdollisesti mitä ajan takaa. Yleisohjeeksi kelpaa mainiosti tuo lääkärin ohje.

    VastaaPoista
  141. Heippa Veteraaniurheilija ja Muut!

    Nälkää me länsimaalaiset ei olla ikinä nähty - Korjaan: tai ainakaan pitkiiiin aikoihin, hyvinvointi ja terveys onkin sitten eri asia.
    Itse tunsin jonkinmoista nälkää tai lähinnä itsensä kidutusta kun olin Pekka Puskan ja/tai Painonvartijoiden ruokavalioilla. Viimeiset kolme vuotta ei ole enää vatsa kurissut (tai murissut), rasvaa ja proteiinia kun saa sopivassa suhteessa, olo on hieno ja lihasmassaakin on (tullut)vaikken hulluna treenakaan (nuorempana kyllä).

    Selvennykseksi:
    Olen 39v nainen, pituus n.162cm, paino n.63kg
    Harrastan: Method putkisto - MP Pilates 2xvko, crosstrainer satunnaisesti, koirien kera ulkoilu+heidän harrasteet aktiivisesti joka päivä, ihan tavis omakotitalon+maa-metsätilan hoitoa aktiivisesti lähes joka päivä.


    Nimim. Onnellinen Karppaaja
    (toiv Karppaaja sana ei aiheuta kenessäkään närää) =)

    VastaaPoista
  142. Omien kokemuksieni perusteella nälänhallinta on painonhallinnassa pelkkä sivujuonne. Suurin haaste minulla on ollut järjestää päivittäiset rutiinit varsinkin arkikiireissä siten, että jää mahdollisuudet syödä ja juoda perusjärkevästi. Aina se ei suinkaan onnistu.

    VastaaPoista
  143. "En kuitenkaan lähtisi ihan yhtä radikaalille linjalle kuin Sami Uusitalo."

    Oletkohan tietoinen tästä minun linjastani. Jos et, niin myöskään tiedä miten se suhtautuisi omaasi. Ok, on minulla kaiketi hieman tiukempi linja kuin mitä itse ehdottelet. Millainen se sinun suosittelemasi energiajakauma olisi ylipainoisille ?

    Toisaalta uskon, että hiilarirajoituksen suuruus riippuu merkittävästi henkilöstä, mitä protskua, rasvaa ja hiilaria syö jne.

    Äsken olin lenkillä Nuuksiossa ja tänne tullessa popsin karkkeja n 50g, nyt söin porkkanan, pikku tomaatin, join täysmaitoa, n. 20g kermajuustoa ja 20g meetwurstia, 160 g voissa paistettua puna-ahventa. Jälkkäriksi teetä, jossa sokeria. Eli ihan tiukin linja ei minullakaan ole.

    Huomaa. Kun aloitin vhh:ni en ollut koskaan käynyt karppisivuilla, lukenut ensimäistäkään aiheeseen liittyvää artikkelia, en ensimmäistäkään kirjaa Heikkilältä, Atkinssiltä tai keneltäkään muultakaan.

    Perustin oman ajatukseni siis kalorirajoitukseen. Leikkaan hiilari/tärkkelyskuormaa ja korvaan sitä protsku/tärkkelyksellä. Näin jään energiavajeeseen ja hoikistun. Perustin ajatukseni siis termodynamiikan ensimmäiseen pääsääntöön ja edellä kuvaamiini laskelmiini.

    Kerropa sinä tai joku joka tietää.

    1) Miksi Atkinssiä on kutsuttu, myös Atkins mukaan lukien, high calorie diet:ksi. Ei se ole yhtään sen enemmän high calorie kuin mikään muukaan.

    2) Miksi alan tiedemiehet pitivät vuosikymmeniä Atkinsin toimivuutta tieteellisesti mahdottomana, koska väittivät sen rikkovan termodynamiikaan ensimmäistä pääsääntöä. -Matti muuten vihjaili tästä Suomen Akatemiassa 9.2 käydyssä keskustelussa.

    3) Tässä ao. BBC:n dokumentissa tehtiin koe jossa vallan ihmeteltiin etteivät Atkins-dieetillä olleet syöneet sen enempää energiaa kuin sellaiset joilla energia oli laskettu ja näin rajoitettu. Miksi sitä pitää tutkia, kun kerran osaamme laskea ja meillä on kokemusta syömisestä.

    http://www.youtube.com/watch?v=2d_wxJageqw&feature=related

    4) Dokumentin jälkipuolella ihmetellään "tiede on uuden ongelman edessä, miksi ihminen rajoittaa Atkinssillä energiaa vaikka sitä saa syödä niin paljon kuin haluaa.

    5) No aivan lopussa ne toteaa, että proteiini pitää nälkää.

    Ei tuollaisia tarvitse tiedemiesten tutkia, koska kuka vain voi laskea pihvin sisältämän energian. Hyvän kokoinen pihvi on n. 500 kCal. Ei siinä ole mitään ihmettelemistä miksi niitä ei syö neljää päivässä !

    Palatakseni alkuperäiseen aiheeseeni:

    - Kansa on Suomessa viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana pienentänyt protsku+rasva osuuttaan ja lisännyt hiilihydraattien osuutta.

    - Suomen kansa on lihonut. Naiset, lapset ja miehet.

    - Edellä kuvattu on tapahtunut kaikkialla.

    Tässä se on lihavuusepidemian syy.

    VastaaPoista
  144. Aikamoisen värikästä kielenkäyttöä Samilta! Oppineita hän ei näytä kunnioittavan ollenskaan. Puhuu professorista (jolla on erittäin laaja kokemus omasta alastaan!!) kuin pikkupojasta jonka saa kiinni valheesta. Häpeäisit röyhkeyttäsi! Tuskin sinä kuitenskaan tuollaista tajuat kun olet päässyt Krisun ystäväksi ja parempiin piireihin. Vähän voisit kunnioittaa oppineita! Miksi hyökkäät niin voimakkaasti ravitsemusalan korkeimpia auktoritetteeja vastaan? Ethän sinä ole (tietääkseni) ravintoasioita lainkaan tutkinut? Professori Matti Uusitupa on sentään koko aikuisikänsä ollut ravintotieteen parissa. Hohhoijaa... Kotilääkäri -lehdessä olleessa jutussa istut hoikan ja terveen ja monta kymmentä vuotta iäkkäämmän Christerin seurassa. Itse näytät kuvassa aika pulskalta pojalta vielä. Onko painonpudotus pysähtynyt? Eikö dieettisi toimikaan?

    VastaaPoista
  145. Korjaus:

    protsku/tärkkelyksellä

    tämän piti tietty olla protsku/rasvalla

    VastaaPoista
  146. Anonyymille:

    Niin, Samin röyhkeys...
    Ehkä se on vain sitä me tavikset näemme nämä asiat kirkkain silmin, ei setelitukun läpi! :)

    Itsessänikin tunnustan fanaattisuutta tätä asiaa kohtaan, mutta niin sitä on muillakin tahoilla ihan muissa asioissa.
    Ehkä Me tiedämme ja myöskin koemme jotain mitä muut eivät (tai tietenkään halua tunnustaa=raha puhuu).

    Tähän meidän maailmaan kuvaan kuluu voimakaasti myös kaikenalinen bulkkitavara, muodossa jos toisessa, myös elintarvikkeissa, mutta niitähän ei ole pakko ostaa.

    Jokainen kulkekoon omia valaistuja latujaan!

    Nimim. Onnellinen Karppaaja

    VastaaPoista
  147. Samin kirjoittelua joku anonyymi pitää röyhkeänä. Minä pidän Samin kirjoittelua värikkäänä. Antaa palaa vaan, Sami!

    Uskoisin, että anonyymin purkautuminen on yksittäistapaus.

    VastaaPoista
  148. Oli yllättävän mieluisa yllätys käydä lukemassa tämä keskustelu. Työkaveri antoi vinkin. Harvoin on näin kiinnostavaa keskustelua tarjolla! Liikuntaa on meikäpojalla niin vähän että nyt loppui hiilareiden puputus ja Sami U saa toimia suunnan näyttäjänä. Pääsen ehkä sillä tavalla kätevästi eroon 20 kilosta liikaa läskiä. Nyt muiden kirjoituksiesi kimppuun. Luen yhden kirjoituksen päivässä.
    Terveisin Duunari

    VastaaPoista
  149. Ei muuta kuin duunarille onnea matkaan. Tosin ei nämä jutut ole onnesta kiinni.

    VastaaPoista
  150. Sami kirjoitti: "1) Miksi Atkinssiä on kutsuttu, myös Atkins mukaan lukien, high calorie diet:ksi. Ei se ole yhtään sen enemmän high calorie kuin mikään muukaan."

    En tiedä, mutta minusta on hyvä jos VHH:llakin kalori on kalori on kalori. Se osoittaa, että painonhallinta on itse asiassa aritmetiikkaa. Sinulla Sami on niin tarkka tieto eri ruoka-aineiden energiapitoisuuksista, että saisit laihdutettua millä tahansa ruokavaliolla.

    VastaaPoista
  151. "Sinulla Sami on niin tarkka tieto eri ruoka-aineiden energiapitoisuuksista, että saisit laihdutettua millä tahansa ruokavaliolla."

    Mairittelee meikäläistä moiset kehut. Nämä tiedot ovat vain kenen tahansa tarjolla. www.fineli.fi

    Osasin laskea tai en. Kahvikupillisesta mysliä + 2dl rasvatonta maitoa en tule kylläiseksi. Kahdesta kananmunasta kylläkin.

    Sinällään ärsyttää hehkuttaa tällä laskutaidolla kun olen todellakin esitellyt vain kerto- ja prosenttilaskuja.

    VastaaPoista
  152. TTM:

    "En usko, että rasvan määrän lisääminen ruokavalioon toisi helpotusta ylipaino-ongelmaan. Pikemminkin päinvastoin. Olen ravintopäiväkirjoja analysoidessa huomannut, että runsaasti ylipainoisilla henkilöillä myös rasvan absoluuttinen määrä on hyvin suuri."

    En yhtään epäile etteikö erittäin ylipainoisilla myös rasvan absoluuttinen määrä olisi suuri. Näin se varmaan oli myös minulla kun olin punkero. Kiinnitä huomiota siihen miksi se on suuri ? Tietenkin sen vuoksi, että alituinen verensokerin heilunta alituisen näläntunteen noidankehän.

    uskon päivittäisen energiansaantini olleen luokkaa 3200 kCal. Tästä ehkä n. 50 % oli hiilareita, reilu 30 % rasvaa ja vajaa 20 % protskua.

    Mitä tämä tarkoittaa absoluuttisina määrinä?

    Hiilaria 1600 kCal, eli söin noin 400 g imeytyvää hiilihydraattia, tämä on sokeriksi muutettuna ainakin 100 sokeripalaa, eli se virallinen terveydelle ideaalinen määrä tai siis hieman alle jos "vain" 50% tuli hiilareista.

    Rasvaa n. 1000 kcal eli n. 111 g.

    protskua n. 600 kCal eli n. 150 g.

    Mitä tapahtui kun siirryin vhh:lle ? Energiansaantini oli n. 2000 kCal

    Energiajakaumani oli keskim. kaiketi n.:

    n. 60 % rasvasta
    n. 30 % proteiinista
    n. 10 % hiilareista

    siis:

    rasvaa 1200 kCal eli n. 133 g.
    Protskua 600 kCal eli n. 150 g.
    hiilaria 200 kCal eli n. 50 g.

    Tosin luvut ovat arvioita ja päivävaihtelut ovat merkittäviä. Mutta kiinnitä huomiota protskun ja rasvan absoluuttisiin määriin ennen ja jälkeen vhh:n aloitushetken.

    Usein kuulee väitettävän, että vhh ei ole turvallinen, koska siinä on liikaa rasvaa:

    Mutta kuinka paljon rasvan määrä absoluuttisesti kasvaa ? tuskin kovinkaan paljoa. Edes siinä tilanteessa, että sydän ei rasvasta pitäisi, ei se taatusti ole "kiinnostunut" energiaravintoaineiden keskinäisestä jakaumasta vaan kehoon tulevasta absoluuttisesta rasvan määrästä.

    Aivan sama on tietty protskun kohdalla. Matti Uusitupa se Suomen Akatemisassa totesi että 20-25 % olisi maks. määrä hiilaria, ettei munuaisen toiminta vaarannu. Uskotteko, päivääkään en ole lukenut munuaissairauksista, mutta väitän, että munuainen ei sydämen tavoin ole pätkääkään kiinnostunut energiaravintoaineiden keskinäisestä jakaumasta. Kun äijä tipahtaa 3000 kCal saannista 2000 kCal:iin ja protskun suhteellinen osuus kasvaa 20%:sta 30%:iin. Ei protskun absoluuttinen määrä kasva yhtään mihinkään !

    Olet joskus kysynyt, että miksi uskon vhh:n olevan muille eduksi. Se, että olen itse hyötynyt vhh:sta ei tarkoita, että kaikki hyötyisivät. Näin minua valistat.

    1. Ensinnäkään en ikinä ole sanonut että vhh sopisi kaikille ihmisille.

    2. Jos kerran vhh:ta ei voida ottaa terveydenhuollon ohjelmaan sillä perusteella ettei se toimi kaikilla, niin samalla logiikalla voidaan kaikki lääketieteelliset hoidot lopettaa samantien. Nimittäin ei ole sellaista hoitoa yhteenkään terveysongelmaan, joka pystyisi kaikki parantamaan. Aivan erityisesti tätä ei ole vähärasvainen ruokavalio lihaville.

    Esim. tälle söpöläiselle en suosittelisi energiavajetta vhh:lla (vielä vähemmän tietty energiavajetta vähän rasvaa linjalla)

    http://www.youtube.com/watch?v=AVILwolwXc0&feature=related

    tämä sen vuoksi, että hoikan ei varmastikaan ole hyvä olla energiavajeessa.

    VastaaPoista
  153. "tämä sen vuoksi, että hoikan ei varmastikaan ole hyvä olla energiavajeessa."

    Olen hoikka, olen aina ollut ja tuntuu, että paino ei heilahda suuntaan eikä toiseen vaikka mässäisin suklaata, karkkia ja perunoita kuinka. Tämä ei suinkaan tarkoita, että mässäilisin karkilla jatkuvasti. Isäni oli iässäni kuulemma samanlainen vaikka vanhemmiten on hänellekin alkanut jo hieman mahaa kertyä.

    Onko siis minun kaltaisen, laihan ihmisen perusteltua lähteä rajoittamaan hiilihydraatteja kovin rankasti? Lisätään vielä sen verran, että muutenkin vointini on varsin hyvä. Sairastelenkin kovin harvoin.

    VastaaPoista
  154. Laiheliini, iloitse hoikkuudestasi! Olet sellainen ihminen, joka ei helposti liho. Hiilihydraattien saantimäärät kytken itse kuitenkin liikuntapanokseen eikä niinkään hoikkuuteen. Sellainen ihminen joka liikkuu paljon, voi syödä aika lailla valtion sapuskalinjausksen mukaisesti. Sohvaperunat (hoikatkin!) olkoot varovaisempia hiilihydraattien kanssa.

    VastaaPoista
  155. Hyvät ystävät. Olenko vielä muistanut kertoa että pidän lääke- ja ravitsemustieteen ammattilaisia... no jätän sanomatta. Ehkä arvaattekin. Toisaalta minulta ei löydy sanoja kuvaamaan tunnelmiani.

    Olen aiemmin elon tieni varrella perehtynyt esim. tähtitieteeseen, fysiikkaan ja shakkiin. Näiden alojen ammattilaisten väitteisiin ja teorioihin olen suhtautunut ihailulla, koska minulla ei ole ollut mitään "lihaksia" kyseenalaistaa heidän väitteitään saatikka osoittaa vääriksi tai peräti idioottimaisiksi.

    Toisin on tämän reilun parin vuoden aikana jolloin olen perehtynyt lääke- ja ravitsemustieteeseen.

    Atkins joutui 70-luvulla vastaamaan Yhdysvaltain lääkäriliiton väitteisiin koskien hänen dieettiään.

    http://koti.mbnet.fi/lowcarb/atkins73.html

    "Yhdysvaltain lääkäriliitto:
    4. Mikään dieetti ei voi kumota termodynamiikan ensimmäistä peruslakia ja »olla tehokas ellei se aiheuta saadun energian vähentymistä tai jollain tavalla lisää energiatappiota». Tätä ei voida selittää ketonien erittämisellä. Väite että paikallaan istuvat yksilöt voivat menettää painoaan 5000 kalorin vuorokausidieetillä on uskomaton. "

    "Atkins:
    Vastaus: On totta ettei ole tehty lainkaan energia-aineenvaihdunnan tutkimuksia yksilöille jotka menettävät rasvakudoksiaan runsaskalorista, mutta erittäin vähän hiilihydraatteja sisältävää dieettiä noudattamalla. Koska tällaisia tutkimuksia ei ole tehty, esiintyy vain umpimähkäistä spekulointia. Minun toimistoni on tavannut merkittävän määrän näitä »uskomattomia» yksilöitä. Heitä on todella olemassa, ja on ilmeistä että jotkut näistä yksilöistä pitäisi alistaa kokonaisenergia- aineenvaihdunnan tutkimuksiin. Näin kerätty tutkimusaineisto olisi tieteen kannalta hyvin arvokas tämän kiistan kummallekin osapuolelle. Olen aina väittänyt että tämän dieetin tarjoama aineenvaihdunnallinen hyöty saataisiin näin ilmiselväksi. "

    Kertokaa minulle kuinka tämä kollektiivinen sokeus on mahdollista ? Eikö kukaan vuosien saatossa tullut ajatelleeksi mihin dieetti perustuu ? Miksi Atkins ei huomannut sitä itse ? Eikö miljoonissa potilaissa ollut yhtään henkilöä, joka olisi havainnut mikä on jutun juju ?

    Tämä kysymys olisi ollut Atkinssille mitä herkullisin tilanne tehdä Yhdysvaltain lääkäriliitto naurunalaiseksi. Mitäpä jos hän olisi vastannut näin:

    VastaaPoista
  156. "Arvon lääkärikollegat. Luonnonlait ovat universaalit. Minun dieettini ei ole tästä millään muotoa poikkeus. Päinvastoin se on varsin hyvin linjassa termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön kanssa niinkuin kaiken muunkin fysiikan.

    Sen sijaan jos ette ole tätä havainneet pyydänkin Teitä palaamaan takaisin kansakouluun opettelemaan fysiikan ja kerto- sekä pluslaskun alkeet.

    Minun dieettini alkuvaiheessa syödään 20 g hiilihydraatteja. Tämä koostuu tyypillisesti vähäenergisistä vihanneksista ja näin niistä saaduksi kokonaisenergiaksi muodostuu n. 100kCal.

    Kun nyt väitätte, että minun dieetilläni joku söisi 5000 kCal siten, että loppu 4900 kCal muodostuisi yksinomaan protiinista ja rasvasta tulisi päivän ateriakokonaisuudesta kerrassaan absurdi. Kokeillaanpa.

    10 kpl keitettyjä kananmunia
    850 kCal

    250g grillattua porsaankyljystä
    823 kCal

    250 g lohta öljyssä
    702 kCal

    250 g Voissa paistettu naudalihapihvi
    450 kCal

    bearnaisekastike 100g
    396 kCal

    Joko rupeaisi olemaan masu täynnä ? Vaikka valitisin esimerkkiini verrattain rasvaisia vaihtoehtoja järjettömän suureen päiväateriakokonaisuuteen tulee kokonaisenergiaksi "vain" 3221 kCal. Eli ehdottamaanne 4900 kCal:iin proteiinista ja rasvasta on vielä matkaa. Vielä absurdimmaksi 4900 kCal muodostuisi mikäli kokonaisuudessa olisi merkittävästi erittäin vähärasvaista ja runsasproteiinista lihaa kuten katkarapuja. Niitä pitäisi tuhanteenkin kilokaloriin syödä lähes puolitoista kiloa ! Näitähän potilaani käyttävät myös. Minulle riittää jo edellä esitetty runsasrasvaisen vaihtoehdon "absurdisuustaso".

    Minun potilaani hoikistuvat, koska he vääjäämättä jäävät energiavajeeseen. Tämän monimutkaisempaa se ei ole"

    Niinpä niin. Eikä ollut edes Vantaalaista myyntimiestä avittamassa.

    Vielä tärkeämpää. Milloin se lasten kiduttaminen lopetetaan ? Milloin painopistetta heidän ravitsemuksessaan siirretään enemmän protsku+rasva linjalle, koska on selvää, että he runsashiilihydraattisessa vaihtoehdossa saavat vääjäämättä liikaa energiaa ja näin lihovat.

    VastaaPoista
  157. Sami Uusitalon viimeisimmät kommentit ovat varsinaista dynamiittia ravitsemustutkijoille. En ymmärrä miten minäkin olin niin sokea, etten nähnyt tätä Samin kuvailemaa tilannetta kaikessa karmeudessaan. Uskokaa nyt epäileväisimmätkin Tuomaat, Matit, Pekat ja Mikaelit, että Sami on tärkeän asian äärellä! Laskekaa te muutkin, onko Sami oikeassa vai väärässä väitteessään, että proteiinia ja rasvaa on vaikeaa syödä liikaa? Onko Sami nyt puolestaan sokeuttanut minut? Keskustelu jatkukoon. Älkää antako yksinkertaisten kommenttieni häiritä mielenrauhaanne. Totuutta minä vaan etsin...

    VastaaPoista
  158. Kiitos Samille ja Christerille, että jaksatte taistella tuulimyllyjä vastaan yrittämällä edistää kanssaihmistenne terveyttä. Olen yksi monista jotka suuresti arvostavat näkemäänne vaivaa.

    Yhtä asiaa en kuitenkaan onnistu mitenkään ymmärtämään. Miten tekin, selkeästi älykkäät ja itsenäiseen ajatteluun kykenevät ihmiset, luotatte niin sokeasti kaloriteoriaan? Sen mukaanhan ihmisen keho polttaa kalorimetrin täydellisyydellä kaiken saamansa ravinnon energiaksi. Ja kaikilla ihmisillä samalla tavalla, kaikissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Ja kuitenkin tekin varmaan tunnette ihmisiä, joiden paino ei nouse millään ruokalaadulla, ei millään ruokamäärällä, eikä edes liikunnan vähyydellä. Minä ainakin tunnen.

    Termodynamiikkaan vetoaminen kaloriteorian puolustamiseksi tuntuu aika ihmeelliseltä. Ei ihminen ole mikään täsmällisesti toimiva kone. Ja jos vedotaan energian säilymislakiin, niin sitten kyllä pitäisi perunan kaloreiksikin laskea jotain ihan muuta kuin 75kcal/100g: Jos unohdetaan ulosteen ja hengityksen mukana poistuvat molekyylit (niin kuin jotkut kaloriteoriaa puolustavat tuntuvat unohtavan) ja kuvitellaan ihminen täydelliseksi ruuan energiaksi muuttavaksi koneeksi, niin fysiikan lakien mukaan (energian säilymislaki ja suhteellisuusteoria) yhden 50g perunan energia riittää tyydyttämään kaikkien suomalaisten ihmisten kehojen energiatarpeet yli kahdeksi kuukaudeksi. (50g perunan energia = ~1,07×10^12kcal, keskivertoihmisen energiantarve: <3000kcal/vrk, Suomen väkiluku ~5,3milj)

    Vai onko olemassa joku hyvin kattava tutkimus, jossa on tutkittu eri ihmisten ulosteiden koostumuksia eri olosuhteissa, ja joka siten todistaisi kaloriteorian todeksi?


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  159. Älä hyvä Tyhmä Kyselijä vie "viimeistäkin" biokemian dogmia minulta, eli tietoa energiaravintoaineiden fysiologisesta energia-arvosta (rasvassa on enemmän kaloreita kuin hiilihydraatissa). Ne kalorimäärät on laskettu Atwaterin kertoimella, jolloin saadaan nuo tutut energiamäärät:

    hiilihydraatit noin 4 kcal/g
    proteiinit noin 4 kcal/g
    rasvat noin 9 kcal/g
    alkoholi noin 7 kcal/g

    Lue tästä enemmän: http://en.wikipedia.org/wiki/Atwater_system
    Proteins
    The experimental evidence for the magnitude of this variation is very limited, but as the heats of combustion of the individual amino-acids are different it is reasonable to expect variations between different proteins. An observed range of from 5.48 for conglutin (from blue lupin) to 5.92 for Hordein (barley) was reported, which compares with Atwaters’ range of 5.27 for gelatin to 5.95 for wheat gluten. It is difficult to calculate expected values for a protein from amino-acid data, as some of the heats of combustion are not known accurately. Preliminary calculations on cows milk suggest a value of around 5.5 kcal/g (23.0 kJ/g).
    Fats
    Analogously the experimental evidence is limited, but since the fatty acids differ in their heats of combustion one should expect fats to vary in heats of combustion. These differences are however relatively small - for example, breast milk fat has a calculated heat of combustion of 9.37 kcal/g (39.2 kJ/g) compared with that of cows milk fat of 9.19 kcal/g (38.5 kJ/g).
    Carbohydrates
    Monosaccharides have heats of combustion of around 3.75 kcal/g (15.7 kJ/g), disaccharides 3.95 kcal/g (16.5 kJ/g) and polysaccharides 4.15 to 4.20 kcal/g (17.4 to 17.6 kJ/g). The heat of hydrolysis is very small and these values are essentially equivalent when calculated on a monosaccharide basis. Thus 100 g sucrose gives on hydrolysis 105.6 g monosaccharide and 100 g starch gives on hydrolysis 110 g glucose.

    VastaaPoista
  160. Anonyymi:

    " niin fysiikan lakien mukaan (energian säilymislaki ja suhteellisuusteoria) yhden 50g perunan energia riittää tyydyttämään kaikkien suomalaisten ihmisten kehojen energiatarpeet yli kahdeksi kuukaudeksi. (50g perunan energia = ~1,07×10^12kcal, keskivertoihmisen energiantarve: <3000kcal/vrk, Suomen väkiluku ~5,3milj) "

    Kiitän mairittelevista sanoistasi koskien minun ja Christerin henkisiä kykyjä. Jatkaisin mielelläni samalla linjalla, mutta valitettavasti tuo lainausmerkeissä oleva asiasisältö ei anna siihen mahdollisuuksia.

    1. Olet lähtenyt siitä olettamuksesta, että peruna muuttuisi masussa energiaksi kaavan E=mc^2 mukaan. Tämä ei ole muuten sen enempää suppeaa kuin laajempaa suhteellisuusteoriaakaan vaan kaava joka ilmoittaa massan ja energian ekvivalentisuuden. Tätä käytetään ydinreaktioiden yhteydessä.

    2. En tunne kovin hyvin masussa tapahtuvia palamisreaktioita, mutta voin vakuuttaa että perunansyönnistä saatu energia ei vapaudy ydinreaktion kautta. Kyse on kemiallisista reaktiosta. Tällöin yhtä reaktioa kohden yleensä on yksikkönä eV (elektronivoltti), kun ydinreaktioiden kohdalla puhutaan MeV (Mega elektronivoltti) luokasta, eli kovin eri tasosta.

    Olisihan se aikamoinen masu jossa yhdistyisi peruna ns. antiperunaan eli sellaiseen perunaan, joka koostuu protonien ja elektronien sijaan antiprotonista ja antielektronista. Yes !

    Valitan, mutta vastauksesi edustaa juuri sitä fysiikan ja vähänkään vaativamman muun luonnontieteellisen osaamisen tasoa kuin mitä olen parin viime vuoden aikana joutunut lääke- ja ravitsemustieteen alalla kohtaamaan.

    VastaaPoista
  161. Christer:
    Kiitos wikipediavinkistä. En ollut lukenut kyseistä artikkelia ennemmin. Minusta tuo vaikutti aika teoreettiselta tavalta mitata ihmisen kykyä saada energiaa ruoka-aineista. Teoriaa ei ilmeisesti ole ainakaan perusteellisesti varmistettu ihmisen ulosteita tutkimalla, vai onko?

    Sami:
    En tietenkään usko, että kukaan tosissaan väittäisi yhdellä perunalla voivan ruokittavan koko Suomen väestöä. Tarkoitin, että fysiikan lakien väkinäinen vääntäminen ihmiskeon prosesseihin ei ehkä tarjoakaan absoluuttista totuutta. Se, että hyvällä kalorimetrillä tulokset ovat täsmällisesti toistettavissa, ei minun mielestäni kerro vielä mitään yksittäisen ihmisen kehon ruuan energian hyödyntämiskyvystä. Varsinkaan se ei mielestäni kerro kaikkien ihmisten kehojen energiahyötysuhteesta.

    Voin olla väärässäkin, mutta olisi kiva nähdä joku tutkimus, jossa olisi kokeellisesti varmistettu kaloriteorian toimivuus.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  162. Hei taas Tyhmä Kyselijä. Muutamasta oppikirjasta poimin nämä tiedot sinulle, jotka osoittavat miten hankalaa on analysoida ja mitata kaikki syöty ruokaenergia (metabolizable energy) ulosteista ja virtsasta. Atwater yksinkertaisti tehtävän arvioimalla miten paljon energiaa eri energiaravintoaineita sisältävät ruoat tuottivat tietyissä koetilanteissa. Atwaterin kertoimeen luotetaan hyvin vahvasti ainakin biokemistien keskuudessa:

    "The collection of representative samples of all food eaten combined with the collection of urine and feces for a week (i.e., complete nutritional balance) is technically difficult and cumbersome in practice. The pioneer investigator Atwater developed in the early 20th century a practical approach for calculating, rather than measuring, the metabolizable energy (ME) of a diet based on its composition of carbohydrates, fat, and proteins. A specific calorimetric factor was developed according to the digestibility and absorption of each macronutrient and the loss of energy in urine (measured by nutrition balance technique). These are the so-called ‘Atwater factors.’" (ENCYCLOPEDIA OF HUMAN
    NUTRITION, 2005)

    VastaaPoista
  163. Hei vaan kaikki,
    Mielenkiintoista tekstiä. Ruoka on tosi tärkeä. Se vaikuttaa myös mielialaan ja ihmisen elinvoimaan (tietenkin). Mikäli käyttää köyhää ravintoa, valkoista vehnää, sokeria ja viinaa on varmasti epätoivoinen ja väsynyt. Kasokaapa vanhemmat, mitä nykyisin syötetään kouluruokana: pastaa, pitsaa, valkoista riisiä, kalapuikkoja (kauheaa roskaa), rasvatonta maitoa.. Voitte olla ihan varmoja, että 10 vuoden päästä lihavuusongelma on vielä pahempi. Ja sitten tuputetaan lisää kevyttuotteita. Laittakaa vanhemmat edes kotona kunnon ruokaa!!! Kokolihaa, vihanneksia, marjoja ja voita. Vettä ja täysmaitoa juomaksi. Kieltäkää keksit, limut ja karkit. (Tai antakaa kerran kuussa) Mun lapsista ei ole yksikään lihava (4kpl), vaikka ne syö kunnolla ja eikä ne kinua välipaloja. (Välipala on varmaan ruokateollisuuden keksintöä). Järkeä peliin sinne ruokakauppaan ja tehkää se ruoka kokonaan itse.

    Painakaa päälle kovin voimin, ruokakekustelussa on nyt järkeä.

    terv perheenäiti

    VastaaPoista
  164. Kiitos informaatiosta Christer. Uskon kyllä mittaamisen olevan hyvin hankalaa ja monimutkaista. Mielestäni kuitenkin niin kauan kun teoriaa ei kokeellisesti varmisteta, niin se on todellakin vain teoriaa. Minun maalaisjärkeeni ei mahdu todistamaton väite, että kaikkien ihmisten elimistö käyttäisi ravinnon sisältämän energian lähestulkoon kalorimetrin tehokkuudella kaikissa olosuhteissa. Myös omakohtaiset kokemukset sotivat hyvin vahvasti tätä teoriaa vastaan (mutta ymmärrän kyllä, että yhden ihmisen omakohtaiset kokemukset ei ole suuremmassa mittakaavassa juuri minkään arvoinen todiste suuntaan tai toiseen).

    Minä tajusin vasta jossain 2000-luvun alkupuolella, että suurin osa ihmisistä todellakin uskoo kaloriteoriaan. Edelleen minua jaksaa hämmästyttää se, että jopa hyvin sivistyneet ja älykkäät ihmiset uskovat ihmisen kehon hyödyntävän ravinnon energian lähestulkoon koneen tarkkuudella ja tehokkuudella kaikissa olosuhteissa. Mutta minä en olekkaan tämän alan asiantuntija, enkä edes asiaan perehtynyt amatööri, joten ehkä en vain tiedä tai ymmärrä tähän asiaan liittyviä oleellisia todisteita.

    Samin esittämiä ruokavaliosuosituksia en kyseenalaista ollenkaan. Uskon, että nykyiset VRN:n suositukset hiilihydraattien määrästä sopisivat lähinnä vanhanajan tukkijätkälle. Keskiverto nykyihmiselle suositusten mukainen hiilihydraattikuorma on uskoakseni hengenvaarallinen. En myöskään usko margariinien ja einesteollisuuden valmistuotteiden olevan ihmiselle sopivaa ravintoa.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  165. Christer, oletko lukenut seuraavan kirjan? Veikkaan, että luet enimmäkseen muun kuin suomen kielisiä kirjoja, mutta alkuperäisteoksesta ei ikävä kyllä suomennoksessa mainita mitään. Pitäisikö mielestäsi asiaa tuoda paremmin esille Suomessa?

    James Brady, Ron Hoggan: Vaaralliset viljat
    Kustantaja: Rasalas kustannus
    (C) James Brady, Ron Hoggan, 2002


    Lisä/ala otsikko kuuluu: Gluteeniviljat saattavat vaarantaa terveteytesi.

    Vaikka kirjan lukeminen on minulla vielä kesken, olen jo nyt vakuuttunut viljan gluteenin vaarallisuudesta huomattavalle osalle ihmisiä. Kirjoittajat ovat (kaiketi, ilmeisesti) alallaan maailman huippuja. Katkelmia alkusanoista: ...tuo jokapäiväinen leipämme saattaa vaikuttaa vahingollisesti jopa 90 miljoonaan amerikkalaiseen ja voi olla sairauden perussyy jopa 10 miljoonalla heistä. Miten tämä on mahdollista? --täysjyvätuotteet ovat toisille meistä oivallista ravintoa. Mutta vielä tärkeämpää on se, ettei kerta kaikkiaan ole ruokaa, joka olisi hyväksi kaikille. (Jonathan V. Wright, Tahoma Clinic, Kent, Washington)

    LUKU 2 KELIAKIASAIRAUDEN TYYPIT JA EI-KELIAAKINEN GLUTEENIHERKKYYS
    ...
    LUKU 6 YHTEYS SYÖPÄÄN
    LUKU 7 GLUTEENI, MOLEKYYLIEN...
    LUKU 8 OSTEOPOROOSI JA GLUTEENI
    LUKU 9 AIVOSAIRAUDET JA GLUTEENI
    LUKU 10 SUOLISTOSAIRAUDET JA GLUTEENI

    Tekijät listaavat kymmenen sairauskategoriaa, joissa heidän mukaansa tulisi ottaa huomioon gluteeni herkkyys. Niitä ovat "allergiat, suolistosairaudet, syöpä, oppimisvaikeus, kasvuhäiriöt, psykiatriset vaivat, autoimmuunisuus, keuhkosairaudet, suvunjatkamisongelmat, sairauskohtaukset".

    Minua koskettavat henkilökohtaisesti aivosairaudet. Niinpä luku 9 onkin erittäin mielenkiintoinen!! Siinä käsitellään sellaisia asioita kuin mieliala, oppimishäiriöt, alkoholismi, skitsofrenia, epilepsia, autismi, MS-tauti. On todella riipaisevaa muistella muutamia joskus tuntemiani nuoria jamppoja, toisella paha epilepsia ja toisella skitsofrenia. Silmäilemällä lukua 9 näkee mainittavan, kuinka jotkut ulkomaiset uranuurtajat ovat onnistuneet helpottamaan kahta viimeksi mainittua sairautta potevien vointia huomattavasti, kun gluteeni on jätetty pois.

    Saa nähdä, helpottavatko omat mielialaan liittyvät ongelmani, kun olen ollut syömättä viljoja viikkokausia. Meikäläisellä ei reipaskaan voin ja oliiviöljyn syönti vie ajoittaista mieletöntä leivän/leivosten/suklaan/jäätelön himoa pois. Olenkin ihmetellyt sitä huumaavaa oloa, joka tulee ruisleivistä ja vaaleista leivistä. Muutama viljaton päivä on vasta mennyt, joten on liian aikaista sanoa mitään. VHH:lle en ryhdy, sillä kerran olin muutaman päivän matalilla hiilareilla eikä järki leikannut lainkaan. Tarvitsen ehdottomasti tärkkelystä/sokeria jonkin tietyn määrän pystyäkseni ajattelemaan sujuvasti (grammoja en ole koskaan kunnolla laskenut, reilusti yli 100 g kuitenkin). Ihmettelen kovasti, miksi kukaan tähän mennessä tapaamani psykiatri ei ole maininnut viljoista (gluteenista) yhtään mitään.

    Saattaa olla, että tuo kirja muuttaa elämäni... aika näyttää.

    VastaaPoista
  166. AimoAivo, en ole lukenut tuota kirjaa. Haluatko kirjoittaa kirjasta yhteenvedon ja julkaista se blogissani? Kyseessä lienee tämän kirjan suomennos:

    Dangerous Grains: Why Gluten Cereal Grains May Be Hazardous To Your Health
    James Braly M.D., Ron Hoggan M.A.

    VastaaPoista
  167. Mielenkiintoinen keskustelu virisi Samin kirjoituksesta. Sami on tuonut hienosti esille sen miksi esim. Atkinsin dieettiä tutkittaessa ei juurikaan tarvitse rajoittaa henkilöiden kalorien saantia ja se silti voi jäädä alle runsaammin hiilareita nauttivien vertailuryhmien kanssa, joiden jokainen suupala täytyy olla punnittu ja laskettu.

    Tuo kaloriteoria on eräs ikuinen "väännön" aihe. Aineenvaihdunta on hirveän monimutkaista ja koska siinä on vielä paljon mitä ei tunneta niin minuakin kyllä hämmästyttää joissain yhteyksissä sokea luotto kaloriteorian keskeiseen yhtälöön.

    Miten kaloreita ynnäillessä pystyy ottamaan huomioon esim. sellaisen seikan että eri ihmisillä on hyvin erilainen "kyky" muuttaa imeytymättömiä kuituja (joita ei ilmeisesti lasketa energian saantiin) rasvaksi, joka sitten imeytyy suoraan maksaan ja voi vaikuttaa keskeisesti metaboliaan? Nämä ihmiset kärsivät usein myös keskivartalolihavuudesta ja ummetuksesta; lisäksi paino "jumittaa" ja nousee herkästi jos "lepsuilee".

    Löytyisiköhän tuosta porukasta niitä, joita syytetään laiskoiksi ja valehtelijoiksi kun tehdään laihdutustutkimuksia vähärasvaisella kuitupitoisella dieetillä ja kalorit ei stemmaa? He eivät sovi vallitsevaan teoriaan ja siksi ihmisen päässä tai käytöksessä TÄYTYY olla jotain vikaa.

    VastaaPoista
  168. TTM:

    "Toiseksi, mikäli niukkarasvainen ruokavalio olisi syynä ylipaino-ongelmaan, niin tällöinhän lihavuuden lisääntymisen pitäisi olla jotakuinkin yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä."

    Tätä kommenttiasi minä en ymmärrä millään. 16-vuotiaissa on taatusti vähemmän lihavia kuin 46-vuotiassa. Syötiin sitten aivan miten tahansa.

    "On kuitenkin havaittu, että lihavuus ei ole ongelma vielä päiväkoti-ikäisillä lapsilla."

    Se tästä nyt vielä puuttuisi, äidinmaidonjuonnistakaan ei ole kulunut pitkää aikaa. Juttelini Matti Salon kanssa asiasta ja hän sanoi, että lihavuus oli itse asiassa viime aikoina hieman laskenut tässä ikäryhmässä. Mielestäni se on vain merkki interventiosta. Heille käy samoin kuin aikuisillekin vähän rasvaa linjalla. Ensin hoikistutaan ja sitten alkaa loputon lihomiskierre. Siis ne jotka ovat sellaista tyyppiä jotka eivät isoa hiilihydraattikuormaa kestä.

    "Lihavuuden lisääntyminen näyttää alkavan merkittävästi vasta kouluiässä. Tämä tukee mielestäni vähentyneen fyysisen aktiivisuuden merkitystä ylipainon kehittymisessä."

    Eli missä oli se fakta joka todisti, että koululaisten fyysinen aktiivisuus oli suurempi vuonna -86 kuin vuonna -02. Alkuperäisen mielipidekirjoitukseni linkkinä oleva Kihun data kertoi kovin toista kieltä.

    VastaaPoista
  169. Jos klassinen kaloriteoria ei toimi niinkin monimutkaisilla olioilla kuin jyrsijöillä, niin on kai jätettävä auki se mahdollisuus ettei se toimi välttämättä kaikilla ihmisillä
    ...tai ruokavalioilla ;)

    Neurosci Biobehav Rev. 2001 Jan;25(1):15-28.
    The regulation of total body fat: lessons learned from lipectomy studies.

    P.S. Ja termodynamiikan lait pätevät, varsinkin rasvasolutasolla ;) Niitä on silti turha sotkea tähän.

    VastaaPoista
  170. Nyt kun on havaittu, että hiilihydraattien rajoitus on erinomaisesti linjassa ns. kaloriteorian kanssa täytyy tietenkin todistaa, ettei hiilihydraattien rajoitus ole hyvästä, koska kaloriteoria ei pidä paikkaansa. Pitääkö se paikkaansa ? En minä vaan tiedä.

    Edellä oli puhetta ainakin Saskan toimesta, että avain lihomisen saamiseksi kuriin olisi suositusten parempi noudattaminen.

    http://www.ktl.fi/attachments/liikunta/avtk_2007b01.pdf

    Kansa on siirtynyt viimeiset kolmekymmentä vuotta kokoajan enemmän ja enemmän suositusten suuntaan. Olisiko siellä suosituksissa sittenkin jotain joka ainakin osalle väestöä ruokkisi lihavuuden kasvua.

    VastaaPoista
  171. Sami:
    Eihän kaloriteorian kaatuminen voi mitenkään nollata niitä positiivisia kokemuksia VHH:sta mitä niin monella ihmisellä on.

    Minä en ole koskaan uskonut kaloriteoriaan. Hiilihydraattien vähentämisen (VRN:n suosituksiin verrattuna) hyödyllisyyteen sen sijaan olen herännyt viime vuosina. Olen kuullut lukemattomia tarinoita siitä, kuinka olo on parantunut kun on vähentänyt hiilihydraattien osuutta ruokavaliosta. Lisäksi tosi monet ylipainoiset ovat laihtuneet VHH:lla. Aika vähän taitaa löytyä niitä joilla VHH olisi huonontanut oloa (ainakin jos on "oikeaoppisesti" noudattanut VHH:ta).

    Mielestäni kaloriteorian kaatuminen ei millään tavalla huononna VHH:n etuja. Nämä edut kun on pääosin huomattu käytännön tasolla.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  172. "Eihän kaloriteorian kaatuminen voi mitenkään nollata niitä positiivisia kokemuksia VHH:sta mitä niin monella ihmisellä on."

    Eipä todellakaan.

    "Minä en ole koskaan uskonut kaloriteoriaan."

    En juurikaan tunne asiaa. Perustin oman hiilarirajoitukseni juuri kaloriteoriaan ja eri ruoka-aineiden sisältämiin energiamääriin. Ainakin minun kohdallani teoria ja käytäntö kohtasivat mitä parhaimmalla tavalla.

    "Hiilihydraattien vähentämisen (VRN:n suosituksiin verrattuna) hyödyllisyyteen sen sijaan olen herännyt viime vuosina."

    Jep, tämä "herätys" olisi huomion arvoinen laajemminkin.

    "Olen kuullut lukemattomia tarinoita siitä, kuinka olo on parantunut kun on vähentänyt hiilihydraattien osuutta ruokavaliosta. Lisäksi tosi monet ylipainoiset ovat laihtuneet VHH:lla. Aika vähän taitaa löytyä niitä joilla VHH olisi huonontanut oloa (ainakin jos on "oikeaoppisesti" noudattanut VHH:ta)."

    Pekka Puskalle tämä on ollut rotanmyrkkyä, muotia jne. Aivan kuten esim. Pertti Mustajoelle ja monelle muulle. Katso esim. Mustajoen kirjaa "ylipaino". Mies tekee kaikkensa jotta Atkins näyttäisi mahdollisimman huonolta. Itse en tietty omakohtaisesti voi Atkinssistä puhua, en ole sitä päivääkään toteuttanut.

    "oikeaoppinen vhh", hyvä tosiaan laittaa lainausmerkkeihin.

    Mikä sitten on oikea energiaravintoaineiden suhde. Mielestäni ei sellaista voi yleisesti ottaen määritellä. Mielestäni tärkeitä seikkoja olisivat.

    - Henkilö tuntee voivansa hyvin
    - Terveyden mitattavat indikaattorit menevät oikeaan suuntaan, esim. paino, verenpaine jne.
    - Henkilö nauttii ruoastaan ja ei tunne jäävänsä paitsi mistään eikä liioin tunne kieltäytyvänsä.

    Energiaravintoaineiden keskinäinen suhde asettuu sitten sinne mihin se kunkin kohdalla sattuu osumaan.

    Minun mielestäni hiilihydraattien osuus ravinnossa on jossain 10%-50% välillä. Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
  173. Sami:
    Täällä Christerin blogissakin antamasi ateariaesimerkit ovat mielestäni olleet aivan loistavia. Lisäksi kalorilaskelmasi ovat erinomaisesti havainnollistaneet kuinka väärin perustein VHH:ta on jopa virallistaholta lytätty.

    En usko että VHH:sta on aivan lopullista totuutta vielä löydetty. Ruokavalion ihanteellinen koostumus riippuu varmasti hyvin paljon myös henkilöstä, mutta nykyiset viralliset suositukset lienevät aika kaukana keskimääräisestä optimista. Siksi onkin erittäin tärkeää, että löytyy ihmisiä jotka jaksavat tuoda esiin tätä ruokavalioa. Virallistaho näyttää yrittävän, jopa kyseenalaisin keinoin, estää tämän tiedon leviämistä.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  174. Ihan fiksuja kyselyjä

    "Sami:
    Täällä Christerin blogissakin antamasi ateariaesimerkit ovat mielestäni olleet aivan loistavia. Lisäksi kalorilaskelmasi ovat erinomaisesti havainnollistaneet kuinka väärin perustein VHH:ta on jopa virallistaholta lytätty."

    Kiitän mairittelevista kommentista.

    Usein kuuluu väitettävän, että vhh on muotia, huuhaata, uskontoa jne. Ja sitä toteuttavat sen mukaisia ihmisiä.

    Koen itseni jokseenkin päinvastaiseksi kaveriksi, joka perustaa mielipiteensä asiasta kuin asiasta raakaan mitattavaan ja laskettavissa olevaan dataan, jos se suinkin on mahdollista. Näissä energiaravintoainelaskelmissa tämä oli mitä suurimmassa määrin mahdollista.

    "En usko että VHH:sta on aivan lopullista totuutta vielä löydetty."

    Tuskinpa sellaista on olemassakaan.

    "mutta nykyiset viralliset suositukset lienevät aika kaukana keskimääräisestä optimista."

    Itse arvioisin, että 40-40-20 ei kasvattaisi lihavuutta yhteiskunnallisella tasolla.

    "Siksi onkin erittäin tärkeää, että löytyy ihmisiä jotka jaksavat tuoda esiin tätä ruokavalioa."

    Itsekin haluaisin vedota niihin, jotka ovat voineet huonosti VRN:n ohjeilla saaneet apua hiilihydraattien rajoittamisesta.

    "Virallistaho näyttää yrittävän, jopa kyseenalaisin keinoin, estää tämän tiedon leviämistä."

    Mielestäni tämä on uskomatonta ja täysin moraalitonta. Eilen olin taas uimassa poikani kanssa. Stadikka on pullollaan pulleita lapsia ja nuoria.

    VastaaPoista
  175. Tyhmä Kyselijä osoittaa varsinkin nyt olevansa vähintäänkin Älykäs Kyselijä!

    Sami Uusitalo vastaa oikein hyvin.

    Jatkakaamme kyselyjä ja kommentteja.

    VastaaPoista
  176. Tässä on muutamana päivänä taas joutunut miettimään, että taitaa Puskalla ja kumppaneilla jotain perää olla siinäkin, kun puhuvat että pitäisi hiilarimäärien sijasta keskittyä laatuun.

    Viime aikoina on nimittäin miun ruokavaliossa ollut hiilihydraattimäärät välillä ainakin laskennallisesti jopa virallisten suositusten mukaisia ja olen voinut ihan hyvin, kun olen muistanut välttää huonoja hiilareita. Olen syönyt urakalla kesän tuoreista herkuista, porkkanoista, tomaateista, paprikoista ja etenkin mansikoista. On sinne päivään mahtunut myös omena tai pari päivässä. Kaikki viljat ja perunat ja muut huonot hiilarit saa edelleen pysyä poissa miun lautaselta.

    VastaaPoista
  177. Veteraaniurheilija, olen imarreltu tarjoamastasi mahdollisuudesta. Minulla ei taida kuitenkaan olla siihen innostusta juuri nyt, sillä minun on yritettävä ponnistella aivan muiden asioiden parissa. Joka tapauksessa tämä ei jää tähän: aion näyttää kirjan psykiatrille, kun seuraavan kerran tapaan sen, ja vaatia kommenttia muutamasta kohdasta. Toivottavasti saan näin edes yhden lääkärin ajattelemaan ravinnon merkitystä - tässä tapauksessa gluteenin moninaista vahingollisuutta aivoille gluteeniherkkyyden ollessa kysessä (en tarkoita että lääkärit olisivat tyhmiä taikka pahoja, usein päinvastoin)

    ***

    Mielenkiintoinen vääntö on menossa lihavuudesta. Kirjaa on hankala liittää sujuvasti käynnissä olevaan keskusteluun, joten jätän sen väliin. Kuitenkin yhdessä kohdassa ylipainokysymystä sivutaan lyhyesti. Nyt lukemisen jälkeen gluteeniviljoissa oleva tärkkelys tuntuu minusta aivan toissijaiselta seikalta.

    Ensisijainen vaara onkin tietyn tyypisten viljojen - vehnä, ruis, ohra, kaura - sisältämät proteiinit, joita voi vapaamielisellä kielellä nimittää gluteeniproteiineiksi. Soppa ja hämmennys syntyy siitä, kun nämä proteiinit eivät hajoakaan kunnolla, siitä kun "suoli vuotaa", ja sitten vielä siitä kun näiden kahden asian vuoksi elimistö erehdyksissä alkaa tuhoamaan omia kudoksiaan. Tällaista ominaisuutta ei ole kaikilla, mutta se löytyy paljon useammilta kuin on perinteisesti totuttu ajattelemaan - arviona esitetään esim. 15-42 % amerikkalaisista. Vähiten se koskee niitä maita, joissa maanviljelystä on harjoitettu perinteiset 10 000 vuotta. Suomi saa muutaman kerran erityismaininnan.

    LUKU 1 VILJAT JA IHMINEN: KEHITYSOPILLINEN YHTEENTÖRMÄYS
    LUKU 2 KELIAKIASAIRAUDEN TYYPIT JA EI-KELIAAKINEN GLUTEENIHERKKYYS
    LUKU 3 PROAKTIIVINEN RISKIEN MÄÄRITTÄMINEN
    LUKU 4 KAIKENMUOTOINEN GLUTEENIHERKKYYDEN TESTAAMINEN
    LUKU 5 ELÄMÄÄ GLUTEENIN JÄLKEEN
    LUKU 6 YHTEYS SYÖPÄÄN
    LUKU 7 GLUTEENI, MOLEKYYLIEN SAMANKALTAISUUS JA AUTOIMMUUNITAUTI
    LUKU 8 OSTEOPOROOSI JA GLUTEENI
    LUKU 9 AIVOSAIRAUDET JA GLUTEENI
    LUKU 10 SUOLISTOSAIRAUDET JA GLUTEENI
    LUKU 11 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? TUTKIMUSTA, TEORIOITA JA HOITOJA

    Kirjassa suositellaan herkille ihmisille gluteenitonta ruokavaliota, joka on jo Christerin listalla. Lyhyt pätkä esipuheesta löytyy osoitteesta www.dangerousgrains.com (sivut ovat vähän kömpelöt).

    VastaaPoista
  178. Meillä täällä Martinlaaksossa lähiön lapset ovat lihavampia kuin parikymmentä vuotta sitten. Saska muistelee nostalgisena lapsuutensa kotiseudun metsureita. Martinlaakson lapsissa oli metsureita kaksikymmentä vuotta sitten aivan yhtä paljon kuin nykyisinkin. Se ei ole lihavuuden kasvun syynä, ei edes osasyyna, kun niitä syitä kuulemma oli monia.

    Jannen tieteenala tutkii seikkoja, jotka vaikuttavat lapsen syömiseen.

    "Keittiömaisema, ruokapöytämaisema, lautasmaisema, ruokamaisema
    Keittiön laitteisto ja ruoanvalmistustarvikkeet
    Kodin ja lähiyhteisöjen kasvimaat/puutarhat"

    Kasvimaat ja puutarhat ovat täällä kovin samannäköiset kuin parikymmentä vuotta sitten! Edes siinä tilanteessa, että ne ovat vaikuttaneet täällä asuvien lasten
    ravitsemukseen, on meidän vääjäämättä katsottava mitä he ovat syöneet, riippumatta siitä mikä mahdolliset muutokset on aiheuttanut.

    Muutoksia lasten ravitsemuksessa on tapahtunut. Siinä on siirrytty energiaravintoaineiden keskimääräisessä jakaumassa koko ajan vahvemmasta proteiini+rasva kombinaatiosta suurempaan hiilihydraattien osuuteen.

    Kun nyt edellä hyvin yksinkertaisesti hahmottelin, että ihmisen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta syödä yli energiatarpeensa kun hiilihydraattien osuus on erittäin pieni verrattuna rasva+proteiini kombinaatioon, niin mitä siitä seuraakaan kun tämä asia ilmaistaan päinvastaisella tavalla ?

    Miettikää nyt sitä ?

    ...


    Näin kun olen ratkaissut tämän lasten lihomista koskevan probleeman täytyykin siirtyä vaikeimpiin hommiin ansaitsemaan myyntiduunissa leipänsä.

    VastaaPoista
  179. Kerran vielä jankutan tuosta kaloriteoriasta, kun innostuin siitä vähän googlettamaan. En näemmä todellakaan ole ainoa, joka ei kaloriteoriaan usko. Jonkin verran löysin myös linkkejä tutkimuksiin, jotka todistavat kaloriteoriaa vääräksi. Jaksoin yhtä kaloriteoriaa käsittelevää artikkelia hieman tarkemmin vilkaista: http://www.nutritionj.com/content/3/1/9

    Artikkelissa tyrmätään termodynamiikan lakeihin vetoaminen kaloriteorian puolustamiseksi. Termodynamiikan toinen pääsääntö kun käytännössä vaatii että tulokset ainakin hieman vaihtelevat, niin artikkelin kirjoittajien mielestä tästä seuraa että kaloriteoria itseasiassa sotii termodynamiikan toista pääsääntöä vastaan. Tuo menee mielestäni jo vähän hiusten halkomiseksi, mutta artikkelissa oli mielenkiintoisia viittauksia tutkimuksiin. Eräässä tutkimuksessa (Greene P, Willett W, Devecis J, A. Skaf: Pilot 12-week feeding weight-loss comparison: Low-fat vs. low-carbohydrate (ketogenic) diets.) koehenkilöt jaettiin 3 ryhmään: Ensimmäinen ryhmä oli vähärasvaisella dieetillä (55%c-15%p-30%f) miehillä päiväannos 1800kcal ja naisilla 1500. Toinen ryhmä oli VHH:lla (5-30-65) miehillä päiväannos 1800kcal ja naisilla 1500. Kolmas ryhmä muuten 2. ryhmän kanssa samalla VHH:lla, mutta annokset oli 2100/1800. Koe oli erittäin tarkasti valvottu ja kesti 12 viikkoa. 1. ryhmä laihtui 7,7kg, 2. ryhmä 10,4kg ja 3. ryhmä 9,1kg.

    Silmäiltyäni joitain muitakin tutkimuksia ja keskusteluja, olen entistä vakuuttuneempi, että kaloriteoria ei voi pitää paikkaansa. Yllä oleva tutkimus muuten antaa entistä suuremman arvon Samin esittämille ateriakokonaisuuksille. Tuon tutkimuksen mukaanhan Samin aterioiden laskennallisia kaloreita pitäisi korjata muuntokertoimella reippaasti alemmaksi, jos Samin aterioita verrataan VRN:n ateriamalleihin.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  180. En henk. koht. halua tässä yhteydessä ottaa kantaa tähän kaloriteoriaan ja sen oikeellisuuteen.

    Mulla on kuitenkin ajatuksia aiheeseen liittyen. Tietty voit meilata "tyhmä kyselijä" samiuusi@netti.fi
    jos ajatukseni kiinnostavat.

    Kuten todettu, en tunne suoliston tapahtumia, niin juttu menee siinä määrin arvailujen puolelle, etten viitsi niitä näin julkisesti esitellä.

    VastaaPoista